Ilmavoimien tulevaisuus

Harmi, etta kaikki ne pohjoisen 100:n koneen harjoitukset valuu "hukkaan":unsure:.

Ja harjoittelu esim. RAF-ilmatankkereiden kanssa on tietenkin valmistautumista siihen, etta Libyaan taas intervenoidaan.
- innokkaimpia Hornet-faneja harmitti:), kun emme "ehtineet" mukaan
- ja gripukatkin jaivat, paikan paalla, kentan laidalle. Kun oli vain NATO-standardin:( mukaista suihkuhoepoeae [tai vaikka -lopoa] tarjolla
-Ei valu hukkaan.
-Ei ole valmistautumista mihkään Libyaan.
-Ei harmittanut.
-Täh? Mikä on suihkuhoepoeae?
 
Tokihan pitaa katsoa lapi kaikenvaristen Ruotsin hallitusten kavalkaadi, ennenkuin minkaan sopimusten pitavyydesta voi edes muodostaa mielipidetta (30-luku jne.).

Ruotsi voi joskus saadakin tankkereita, koska KC-390 on par'aikaa sellaisissa testeissa USAssa. Gripen kauppojen alkumetreilla oli puhetta, etta noita (kulj. koneita) tulisi joskus Hercules fleetin tilalle.
-tosin Ruotsia ei ole virallisesti listattu kiinostuneiden joukkoon - potentiaalisesti 32 konetta
- 28 menee omille ilmavoimille: begin deliveries to the Brazilian Air Force in 2018. ... Embraer says its sole KC-390 airborne tanker/cargo prototype will be joined by a second airframe in 2016 as flight testing continues. The first prototype of Embraer's new KC-390 tanker/airlifter has jne (koko hommahan mataa 2 v jalessa aikataulusta, mutta ei-kiinnostuneiden tilalle tulee varmaan uusia, mahd. Kanada)

Mutta Belgian kuviosta en suoraan vetaisi johtopaatoksia, koska varustettavilla laivueilla on NATOn tyonjaossa ydinpommitusmandaatti (ja pommitkin on jo talla mantereella, tosin monen lukon takana, joihin belgialaisilla yksinaan ei ole avainta).
not prepared to provide the operational support
would require a Swedish foreign policy and political mandate that does not exist today
 
Olemmeko kasittaneet keskustelupalstan perimmaisen olemuksen eri tavalla?
- sehan on taysin mahdollista?
- eika siita mitaan haittaakaan ole!
- totuuden siruja on tanne hyva kerata; kannan osaltani korteni kekoon:)
Etiapain on kanss hyva katsoa; ei siita ole lainsaadantoa, etta se olisi yksinomaan poliitikoille varattua

Niinkuin Mustassa Monopolissa: Loka puhui kansan nauttivan sita edustajiensa kautta, mutta oli varmaan ollut Finskin kyydissa ja ottanut joskus Mustan Rellun itsekin (finskin vakitavara; P.Atlantin reiteilla reilummin kaadettuna kuin siita 5 cl muovilapyskasta... ja sai inspiraation, etta mistahan saisi hyvan kirjan aikaiseksi)
 
Toki kun vuosikohtaisia tuotantomääriä on vaikea arvioida, otetaan vähän pidempi tarkastelujänne eli noin vuosituhannen vaihteeseen. Kiinassa on tehty vuodesta 1998 yli 600 J-11/15 konetta, eli Su-27:n lisenssiversiota käytännössä kiinalaiskomponenteista (jätin pois 104 J-11A:ta jotka olivat lähinnä kokoonpanotyötä.) Lisäksi noin 550 J-10:tä. Jos laskee vain nämä yhteen tulee lukumääräksi 1150.

Samaan aikaan Venäjällä on tehty
110x SU-34
n. 550x SU-30
n. 80x SU-35
x-määrä x MiG-29

Tiedän että joissain lähteissä esiintyy tuollaiset tuotantoluvut J-11B:lle, minusta ne kuitenkin kuulostavat epäuskottavan korkeilta ja uskon mieluummin Military Balancen lukuja, jonka mukaan noita olisi valmistettu 250-300 kappaletta. Lisäksi on tehty pieni määrä J-16:tta, joka vastaa joltisenkin Su-30:sta. Myös J-10:n tuotannosta liikkuu erilaisia lukuja. Useita satoja sitä on kuitenkin tehty.

Venäjän osalta tuohon Su-30 -tuotantomäärään sisältynee myös Intiassa kokonaan valmistettuja koneita. MiG-29:ää ei tietääkseni ole 2000-luvulla enää uustuotettu ollenkaan, mutta jonkun verran vanhoja koneita on modernisoitu SMT-standardiin. MiG-29K:ta on tehty ehkä 50kpl.
 
Tiedän että joissain lähteissä esiintyy tuollaiset tuotantoluvut J-11B:lle, minusta ne kuitenkin kuulostavat epäuskottavan korkeilta ja uskon mieluummin Military Balancen lukuja, jonka mukaan noita olisi valmistettu 250-300 kappaletta. Lisäksi on tehty pieni määrä J-16:tta, joka vastaa joltisenkin Su-30:sta. Myös J-10:n tuotannosta liikkuu erilaisia lukuja. Useita satoja sitä on kuitenkin tehty.

Venäjän osalta tuohon Su-30 -tuotantomäärään sisältynee myös Intiassa kokonaan valmistettuja koneita. MiG-29:ää ei tietääkseni ole 2000-luvulla enää uustuotettu ollenkaan, mutta jonkun verran vanhoja koneita on modernisoitu SMT-standardiin. MiG-29K:ta on tehty ehkä 50kpl.

Toki luvut ovat epävarmoja. Joka tapauksessa pienistä määristä puhutaan molempien osalta ja toisaalta Kiinan mahdollisuudet hyödyntää mitä erilaisimpien tuotteiden valmistusprosesseista kertynyttä aineellista ja aineetonta pääomaa ovat aivan eri luokkaa kuin Venäjällä.
 
No en nyt puhuisi varsinaisesti pienistä määristä. Venäjällä toki nosarina uustuotettiin hyvin vähän koneita mutta tällä vuosikymmenellä tuotantotahti on kyllä ollut kansainväliselläkin mittapuulla huomattava. Joku 500 kappaletta Flanker-perheen konetta on ihan muhkea määrä tämän päivän standardilla. Tämän vuosituhannen tuotetuimmat länsikoneet lienevät olleet Eurofighter ja Super Hornet, molemmat noin 600 kappaleen tuotantomäärillä. (F-16 voi myös olla noissa lukemissa, evt).
Kiinan noin 9 kertaa isompi kansantalous tietysti mahdollistaa aivan eri luokan panostuksen tuotantoon ja kehittelyynkin. Enemmän tämä tällä haavaa näkyy merivoimien varustelussa, jossa Kiinan tahti on ollut todella huikea.
 
No en nyt puhuisi varsinaisesti pienistä määristä. Venäjällä toki nosarina uustuotettiin hyvin vähän koneita mutta tällä vuosikymmenellä tuotantotahti on kyllä ollut kansainväliselläkin mittapuulla huomattava. Joku 500 kappaletta Flanker-perheen konetta on ihan muhkea määrä tämän päivän standardilla. Tämän vuosituhannen tuotetuimmat länsikoneet lienevät olleet Eurofighter ja Super Hornet, molemmat noin 600 kappaleen tuotantomäärillä. (F-16 voi myös olla noissa lukemissa, evt).
Kiinan noin 9 kertaa isompi kansantalous tietysti mahdollistaa aivan eri luokan panostuksen tuotantoon ja kehittelyynkin. Enemmän tämä tällä haavaa näkyy merivoimien varustelussa, jossa Kiinan tahti on ollut todella huikea.
kiinalla on valtavasti potentiaalia, mutta en käsitä niitä henkilöitä jotka hehkuttavat kinuskien materiaalien hankkimista. Muistakaa aina, kiinasta ei tule muuta kuin paskaa, tai erittäin paskaa kopiotuotetta. Kaikenlainen teknologian vaihto ja opiskelijoiden "vaihto" länsimaihin pitäisi lailla kieltää. Ne ovat kaikki vakoojia tavalla tai toisella.
 
Kiinassa se raha minkä pitäisi mennä laatuun menee ihan muualle. Esimerkkinä viime aikoina korruption takia yli sata kenraalia on potkittu ja asetettu syytteeseen. Tuhansia pienempiä. Osa tietysti on Xin puhdistusta vihollisistaan. Kumpikin rampauttaa vähäksi aikaa Kiinan koneistoa.
 
kiinalla on valtavasti potentiaalia, mutta en käsitä niitä henkilöitä jotka hehkuttavat kinuskien materiaalien hankkimista. Muistakaa aina, kiinasta ei tule muuta kuin paskaa, tai erittäin paskaa kopiotuotetta. Kaikenlainen teknologian vaihto ja opiskelijoiden "vaihto" länsimaihin pitäisi lailla kieltää. Ne ovat kaikki vakoojia tavalla tai toisella.

Samaa sanottiin aikoinaan Japanista ja sitten Koreasta..."Made in Japan" oli aikoinaan samanlainen "kokeilematta paskaa" -leima kuin takavuosina Made in Hong Kong, tai Made in China nykyään. Muistan itse vielä ajan kun korealainen auto oli täysi vitsi. 10 vuotta sitten kiinalaiset autot saivat kolaritesteissä nollaa tähteä, nykyään ovat samalla 3-4 tähden tasolla kuin keskiverto länkkäriautotkin.
Kiinan ongelma on keinotekoisesti pumpattu teollisuus - liian paljon yrityksiä jotka eivät todellisuudessa ole kannattavia mutta elävät valtion tuilla. Jonain päivänä tämän rahavirran on pakko loppua, ja silloin voi tuotantokupla poksahtaa.
 
IMF on arvioinut. etta puolet keskim. kasvusta on pumpattu tuohon kuplaan, ja tulee heikentamaan kestavaa kasvua pidemmalla aikavalilla:
because its investment is predominantly financed by domestic savings, a crisis appears unlikely when assessed against dependency on external funding. But:
- this does not mean that the cost is absent. Rather,
- it is distributed to other sectors of the economy through a hidden transfer of resources, estimated at an average of 4 percent of GDP per year.

Kiina on tosin jo alkanut hakea tasapainotusta kotimaisen kulutuskysynnan ja palvelusektorin kautta.
 
Esim. US NAVY:n miehittämätön stealth-tankkeri. Ensi viikolla selviää.

En suostu uskomaan tankkeriksi kovinkaan helposti.

Taemmat pyörät ovat yksittäiset. Edessä paripyörät, mutta näyttävät pienemmiltä.

Kangas on osittain läpikuultavaa ja se laskostuu niin kuin kuvissa laskostuu.

Näillä perusteilla väittäisin että laitteen koko ei ole mitenkään valtava. Toki tankkerikin voi olla pieni, jos se on sellaiseksi suunniteltu ja tarkoitettu, mutta vähän vaikea uskoa.

Runko on siipiin nähden iso ja siipien kulma jyrkkä. Voisi olettaa että runko on suunniteltu sekä tuottamaan paljon nostetta että antamaan paljon tilaa, mutta olisiko nostetta siltikään niin paljon että se riittäisi tankkeri-tyyppisen toiminnan jättimäisiin massoihin?

Jos koittaisi repiä tyhjästä päästä jotain sellaista, missä tarvitaan stealthia, suurta lastiruumaa tai muuta tilaa yms. niin mieleen tulee aika nopeasti, että tuo voisi olla pienikokoinen miehittämätön rahti/pommitus/ohjuslavetti tai helkutan pitkän toiminta-ajan tiedustelulaite jonkinlaisella iskukyvyllä.

Rahtitoiminnasta puhuessani viittaan enemmänkin semmoiseen "lasketaan Locust -parvia ulos" tms. toimintaan kuin näiden perinteisten rahtikoneiden suuntaan. Eli vähän niin kuin rahti-pommitus-mitälie -sekamuoto.

Kakkosvaihtoehtona esittäisin jotain todella, todella korkealla lentävää jossa on voimakas moottori.

En hämmästyisi jos kyseessä olisi jokin X-45 -hankkeesta irralleen linkoutunut erillinen hanke. X-45? ?
 
En suostu uskomaan tankkeriksi kovinkaan helposti.

Taemmat pyörät ovat yksittäiset. Edessä paripyörät, mutta näyttävät pienemmiltä.

Kangas on osittain läpikuultavaa ja se laskostuu niin kuin kuvissa laskostuu.

Näillä perusteilla väittäisin että laitteen koko ei ole mitenkään valtava. Toki tankkerikin voi olla pieni, jos se on sellaiseksi suunniteltu ja tarkoitettu, mutta vähän vaikea uskoa.

Runko on siipiin nähden iso ja siipien kulma jyrkkä. Voisi olettaa että runko on suunniteltu sekä tuottamaan paljon nostetta että antamaan paljon tilaa, mutta olisiko nostetta siltikään niin paljon että se riittäisi tankkeri-tyyppisen toiminnan jättimäisiin massoihin?

Jos koittaisi repiä tyhjästä päästä jotain sellaista, missä tarvitaan stealthia, suurta lastiruumaa tai muuta tilaa yms. niin mieleen tulee aika nopeasti, että tuo voisi olla pienikokoinen miehittämätön rahti/pommitus/ohjuslavetti tai helkutan pitkän toiminta-ajan tiedustelulaite jonkinlaisella iskukyvyllä.

Rahtitoiminnasta puhuessani viittaan enemmänkin semmoiseen "lasketaan Locust -parvia ulos" tms. toimintaan kuin näiden perinteisten rahtikoneiden suuntaan. Eli vähän niin kuin rahti-pommitus-mitälie -sekamuoto.

Kakkosvaihtoehtona esittäisin jotain todella, todella korkealla lentävää jossa on voimakas moottori.

En hämmästyisi jos kyseessä olisi jokin X-45 -hankkeesta irralleen linkoutunut erillinen hanke. X-45? ?
X-45 sopisi kyllä, mutta siivet eivät ole tuossa kulmassa.. Runko taas on samantyyppinen. Bird of prey koneessa taas on tuollaiset siivet.. mutta putkimaisempi runko. X-45/Bird of prey hybridi UCAV?
 
Runko on siipiin nähden iso ja siipien kulma jyrkkä. Voisi olettaa että runko on suunniteltu sekä tuottamaan paljon nostetta että antamaan paljon tilaa, mutta olisiko nostetta siltikään niin paljon että se riittäisi tankkeri-tyyppisen toiminnan jättimäisiin massoihin?

1513346710151.png
 
Rungon ja siiven yhtymäkohta sen enempää kuin siipien kulmakaan ei mielestäni tue tuota näkemystä, Mustis.

Ei se sama kone olekaan. Mutta todennäköisesti kyseessä on taittuvasiipinen = laivastokäyttöön tarkoitettu härpätin.

Voi olla, että saanut vaikutteita star Warsista :)

1513348648389.png
 
Back
Top