Ilmavoimien tulevaisuus

HÄIVEHÄVITTÄJÄ ILMATAISTELUSSA
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/105152/SK1088.pdf?sequence=2

Kannattaa lukea edes johtopäätökset. Kandi 2008 MPKK.

Pikavilkaisin.

Vähän häkellyttävää luettavaa. Osittain ajan hampaan nakertavan vaikutuksen vuoksi. Toisena syynä on aiheenkäsittelyn suppeus verrattuna tutkimuskysymyksen laajuuteen.

Esimerkkinä tuosta ristiriidasta otan vaikka sen, että jos tutkimuskysymys on "Mitä vaikutuksia häivehävittäjillä on nykyaikaiseen ilmataisteluun" niin mielestäni ei ole syytä jättää torjuvan osapuolen reagointiajan lyhenemistä ja sen erilaisia vaikutuksia kohtamistilanteisiin huomioimatta. Jos jätetään, niin tutkimuskysymys pitää päivittää vastaamaan aiheenkäsittelyä.
 
Kanukit aikoo pitää kisansa uudella mausteella. Tarjoajista tehdään kokonaisarvio vaikutuksista Kanadan talouteen. Jos tekee vahinkoa (Boeing) niin on alakynnessä.
http://www.coldlakesun.com/2018/01/02/liberals-announce-new-canadian-fighter-jet-procurement--again

No ei hyvää päivää. Eikö siellä just päätetty että ostetaan vanhoja Hornetteja tilapäishävittäjiksi kun F-35 on viivästynyt? Kanada on JSF-partneri ja lähteminen litomaan ohjelmasta olisi poliittisesti aika hankalaa enää tässä vaiheessa. Jos nikkarien aikaisemmista hankintaprojekteista voi mallia katsoa niin ne aussihornetitkin ehtii hapata ennen kuin päätöstä saadaan aikaiseksi.
 
Vanhoja hornetteja ostetaan sillä perusteella, että hankintakilpailu ja uusien koneiden saapuminen palvelukseen vie aikaa.
 
Kysymys HX-tietävimmille? Suomessa pitää huomioida operointi vihollisen ilmatorjunnan piirissä, ts. tutkahorisontin alapuolella varmasti aina kuin mahdollista. Mitkä ovat tarjokkaiden nopeudet ja toimintasäde / matka matalalla? Löytyisikö tästä näppärää taulukkoa?
 
Rr:sta löytyi tämmöinen klippi.

Top Gun ja uudet vihulaiset! Tomcat vs. Viggen!
Kyllä ne ruotsalaisetkin osaa! https://www.riemurasia.net/video/Top-Gun-ja-uudet-vihulaiset-Tomcat/210493

Kommenteissa oli seuraavaa.

<nofx>
Ruotsissa on hävittäjäonnettomuuksissa kuollut yli 1000 ihmistä, vaikkeivät ole varsinaisesti koskaan niillä sotineet. Aika kova saldo.

<ajappat>
nofx Tossa vähän aikaa sitte eksyin F-104:n wikipedia sivulle. Ihan kipeitä lukuja, kun länsi saksa osti 916 konetta ja n. 20 vuoden aikana mitä ne oli käytössä, 30% koneista putosi ja 116 pilottia kuoli. Vähän samaa vikaa tais olla monilla muillakin 60-luvun koneilla. Onneks teknologia kehittyy.

Onko tuo tuhat kuollutta pilottia heitto, vai onko luku lähelläkään todellisuutta?
 
Onko tuo tuhat kuollutta pilottia heitto, vai onko luku lähelläkään todellisuutta?

https://www.expressen.se/nyheter/inloggad/nu-utreds-massdoden-inom-flygvapnet/

Tällainen tuli nopeasti eteen. Kylmän sodan aikana svedut harjoittelivat ahkerasti ja machosti, turvallisuuskulttuuri oli olematonta.

"Mer än 600 flygare omkom mellan 1945 och 1991, det kalla krigets tid.

- Hur kunde det pågå så länge, hur kunde man tillåta att så mycket folk dog i fredstid? Varför var det ingen offentlig debatt? Det vill jag ta reda på, säger Mikael Nilsson, historiker vid Stockholms universitet.

- Under 1950-talet hade vi 21 döda flygare per år. På 1960-talet 13 per år och på 1970-talet 6-7 döda per år. Sverige hade runt sex gånger högre dödlighet per 100 000 flygtimmar än USA på 1960-talet.

- Först på 1960-talet börjar man se över flygsäkerheten. Främst för att planen börjar bli dyra, inte på grund av dödsoffren, säger han."
 
Kysymys HX-tietävimmille? Suomessa pitää huomioida operointi vihollisen ilmatorjunnan piirissä, ts. tutkahorisontin alapuolella varmasti aina kuin mahdollista. Mitkä ovat tarjokkaiden nopeudet ja toimintasäde / matka matalalla? Löytyisikö tästä näppärää taulukkoa?
Ei minusta vaivan väärti pohtia. Vaikuttaa jokseenkin samalla tavalla jokaiseen eikä nopeuksien tarkka määrä ole olennainen. Ellei arvioida, että eri koneet tarvitsisi lentää matalalla eri määriä.
 
Ei minusta vaivan väärti pohtia. Vaikuttaa jokseenkin samalla tavalla jokaiseen eikä nopeuksien tarkka määrä ole olennainen. Ellei arvioida, että eri koneet tarvitsisi lentää matalalla eri määriä.

Itse asiassa eri koneiden nopeuksilla on varsin suuria eroja matalalla vaikka niiden nopeus korkealla olisi saman tapainen. Esimerkiksi kylmän sodan Buccaneer ja F-111 olivat erittäin nopeita matalalla. Ilmeisesti kyse on moottorien optimoinnista tms. F-35 on toki villi kortti tässä.
 
Kysymys HX-tietävimmille? Suomessa pitää huomioida operointi vihollisen ilmatorjunnan piirissä, ts. tutkahorisontin alapuolella varmasti aina kuin mahdollista. Mitkä ovat tarjokkaiden nopeudet ja toimintasäde / matka matalalla? Löytyisikö tästä näppärää taulukkoa?

HX-koneista Rafale lienee ainoa, joka on nimenomaisesti optimoitu (myös) matalalentoon. Rafale on Ranskan ydinaseen toimituslavetti, ja ydinaseiskun penetraatiovaihe tehdään matalalentona ennen ohjuksen laukaisua. Siksi Rafalen M88 on voimakas matalissa korkeuksissa, mutta häviää Eurofighterille korkeilla lentopinnoilla selkeämmin. (Siksi Rafale on myöskin upea lentonäytöskone, plus että ranskalainen lentotapa on aika näyttävä.)
 
Viime viikonlopun Ainolat:
(klikkaa vaikka ei näy esikatselukuvaa)

Huom! Ainola on julistanut henkilökohtaisen sodan kaikissa kirjoituksissaan Huhtasaarta vastaan, kuten ingressistä ilmenee. Huhtasaaren viittaus naapurin mahdolliseen nopeaan voittoon perustui mahdollisuuteen käyttää taktisia ydinaseita Suomea vastaan. Kyllä Ainolakin varmaan tajuaa että Hornetit ja korvetit ei niitä vastaan auta. Toki Huhtasaaren kommentti kertoo poliittisesta kokemattomuudesta sillä Suomen puolustus tietenkin perustuu tavanomaisin asein tehtyä hyökkäystä vastaan eikä siinä ydinasevaihtoehdolla kannata spekuloida.
 
Houthit ampuivat ilmeisesti jo toisen saudikoneen tonttiin. Tällä kertaa F-15. Olisi ehkä pelastunut jos ei olisi häirinnyt jälkipoltolla omia soihtujaan. Olettaen, että oli ip-ohjus.
 
Back
Top