Ilmavoimien tulevaisuus

Mielipiteeni hävittäjissä on se että USA:n mukaan mennään TURPO-vaikutuksen vuoksi. Toinen syy on US-pohjainen asejärjestelmäintegraatio (JDAM, JASSM, AMRAAM), jota ei voi sivuuttaa tyystin.

Fiilikset on kaksijakoiset, F-35 olisi kyvyiltään eniten Force-Multiplier mutta sen käyttökustannukset ovat huikeat. Vuoden 2016 käyttökustannukset per kone olivat yli 36 000 dollaria keskimäärin. Vaikka koneen hankintahinta putoaisi n. 80 milj. USD:n ja käyttökustannukset puolittuisi, Ilmavoimille ei olisi varaa lentää enää samaan malliin kuin nyt. Simulaattori tuskin voisi korvata kaikkea.

F/A-18 C/D:n käyttökustannukset nykyisellä lentotunneilla taitaa olla n. 10000 euron luokassa eli F-35:n käyttö olisi tämänhetkisillä tiedoilla lähes 4 x kalliimpaa eikä samanlaista huoltovarmuutta taida tulla. Siksi F/A-18 E/F on minusta todennäköinen valinta koska siinä toteutuvat useat meitä suosivat seikat:
- valmistus jatkuu 2020-luvulle ja päivitykset 2050-luvulle( mm. uusien koneiden käyttöikää jatketaan 6000>9000 h.)
- konetyypin hinta on n. 90 miljoonaa USD (Block III)ja käyttökustannukset selvästi alhaisemmat kuin F-35:llä.
- US-aseintegraatiot helppoja, kaikki nykyiset aseet käyvät ja JASSM voidaan integroida varmasti.
- kokoonpano ja teknologiasiirto suomeen onnistunee ja Patria sekä ilmavoimat hyötyvät tästä
- USA-linkki säilyy jota me tarvitsemme turvallisuudessa enemmän kuin muita maita, niinkauan kuin EU ei ole sotilasmahti eikä suomi ole NATOssa. Venäjä pelkää USAa, ei Ruotsia.
 
magitsu kirjoitti:
Jos jostain syystä tulisi 45-49 kpl niin alkaisi olla vaikea perustella kahden ("kolmen") rauhan ajan lennoston ylläpitoa.
Silloin todennäköisesti tipahtaisi Rovaniemi jos ajateltaisiin asiaa esim. rekrytointikysymyksenä. Siellä on tosin pari sataa metriä pidempi kiitotie, mutta vähemmän yleistä lennostoinfraa.
Puolustuksellisesti sijoittaminen ei ole varmaan niin olennaista kun ovat nytkin hajautettuina minne sattuu tarpeen mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä maantieteellisellä sijainnilla voi olla vaikutusta, koska onhan tukikohdassa paljon muutakin kuin ne koneet itsessään. Lisäksi taempana sijaitsevien tukikohtien osalta saadaan enemmän varoitusaikaa esim. ballististen ohjusten laukaisuista.

Bannatun käyttäjän lainaaminen ei toki lisää uskottavuutta, mutta lainaan kuitenkin:

Mosuri kirjoitti:
Ilmavoimien sodan ajan toimintaa ajatellen nuo päätöksen ilmavoimien osalta ovat täysin mielettömiä.

Ajatellaanpa vaikka jotain Lapin Lennostoa, kyseessä on YYA-ajan ratkaisu jonka ainoa tarkoitus oli varautua joko Neuvostoliiton kauttakulku hyökkäykseen tai torjumaan Naton risteilyohjusten muodostamaa "uhkaa". Risteilyohjus skenaario oli jo sinällänsä mieletön koska 80-luvulla risteilyohjukset pystyivät uhkaamaan Kuolan niemimaan toimintoja vain siinä tapauksessa, että niissä oli ydinkärki. Läntisessä ydinasestrategiassahan kyseisiä ohjuksia oli tarkoitus käyttää ns. toisen aallon aseina sen jälkeen SLBM:t olisivat tuhonneet ilmavoimien tukikohdat ja ilmatorjunnan tuliasemat. Rovaniemellä toki voisi pitää ilmavoimien ilmavartiontia esim. parven voimin. Henkilötarve tuolle tukikohdalle olisi ehkä 40-50 henkeä.

Karjalan Lennosto taas sijaitsee liian lähellä itärajaa, että sinne kannattaisi siirtää mitään toimintoja. Toivon mukaan varaosat, polttoaine ja ohjukset varastoidaan edelleenkin pääasiassa Pirkkalaan. On meinaan vaan aika nihkeä evakuoida mitään suuria varastoja, henkilökuntaa ja laitteita kun jo toisella sotaviikolla järeiden raketinheitinten tuli yltää kentälle... Kuten sanottua, täälläkin riittäisi rauhan aikana parvi ja max 50 henkeä. Toki luolastoja voisi käyttää esim. maavoimien sodan joukkojen varustuksen varastointiin (aivan kuten rollon varastoja).

Keskeisenä ongelmana tietenkin on se, ettei ilmavoimien toiminnalle tai edes hävittäpuolustukselle ole valittu selkää painopistettä. Ilmavoimien toiminta perustuu vuoden 1990 tekniseen ja taktiseen tilanteeseen ja strategia vuoden 1986 tilanteeseen. Ilmavoimien ylin johto keskittyykin haalimaan itselleen mahdollisimman paljon valtaa ja resursseja. Samalla silmät suljetaan siltä tosiasialta, että ilmasodankäynnissä on otettu laajalti käyttöön mm. lennokit ja tykistöohjukset. Ilmavoimien rauhan aikaista toimintaa ei sanele sen sodan ajan tarpeet vaan se, että aluepolitiikan keinoin pyritään haalimaan mahdollisimman paljon resursseja kokonaismaanpuolustuksen niukasta kakusta.

Toki voi olla, että nuoremmista upseereista löytyy "joint" henkeä sanan oikeassa merkityksessä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että ilmavoimien upseerit majurista ylöspäin ovat samanlaisia kuin japanilaiset korkeat upseerit toisessa maailman sodassa- nimittäin vanhaan jämähtäneitä arvostelukyvyttömiä pellejä jotka kuvittelevat asenteen korvaavan väärän strategian ja operatiivisen osaamisen puutteet.

Ps. Onneksi kaikki johtokeskustoiminta menee yhteen luolaan. Eli panostukset pv:n viestijärjestelmään alkavat kantaa hedelmää ja lennostojen omat johtokeskukset poistuvat turhina.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
HotShot kirjoitti:
Saattaahan olla niin, että lentotuntihinnat ja muut elinkaarikustannukset saavat aikaan sen että HX hankkeessa hankittavat koneet sijoitetaan kustannusten minimoimiseksi kaikki yhteen tukikontaan vaikka lennostoja olisikin useampia. Rovaniemellä ja Rissalassa olisi päivystämässa esim. 4 koneen lentue (parvi?) Rissalassa ehkä vähän enemmän. En tekisi Rissalasta päätukikohtaa koska on liian lähellä itärajaa. Tämän tyylinen järjestely on tietääkseni jo nyt käytössa esim. Norjassa. Ja jostain luin että myös Britit ovat nimenneet vain yhden tukikohdan johon F-35:t sijoitetaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä noihin päivystämisiin tulee, niin olen aavistuksen skeptinen, montako konetta pidetään valmiudessa rauhan aikana ja kuinka monessa tukikohdassa. Perustelut liittyvät ihan meidän pieniin vahvuuksiin.

Koneitahan on se ~60 Hornetia, mutta moniko kykenee niiden ohjastamiseen? Lentotunteja kertyy vuositasolla Horneteille ~9000, joten ihan hirmuista pilottijoukkoa ei meillä ole, jos minkäänlaista tasoa halutaan pitää yllä. Sanotaan nyt laskelman vuoksi, että koulutettuja pilotteja on 90.

Ajatellaan sitten, että kuukaudessa on 720 tuntia ja lentoupseerin työaika on 160 tuntia. Yksinomaan yhden koneen pitäminen valmiudessa vaatisi siis 4,5 lentoupseerin työpanoksen, käytännössä varmaankin 5-6, koska vuosilomat, sairauslomat ym. poissaolot työstä. Jos valmiudessa pidettäisiin vaikkapa yhteensä kuusi konetta kolmessa tukikohdassa, niin puhuttaisiin 30-36 henkilön työpanoksesta - tai kolmanneksesta keskiverto-lentoupseerin työajasta. Ei kuulosta hirmu realistiselta, sillä aikaa pitäisi jäädä myös hallinnollisiin tehtäviin, kouluttamiseen, oman osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon...

Iltalehti uutisoikin asiasta näin:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082518602384_uu.shtml

Suomen ilmavoimilla on nykyään jatkuva, ympärivuorokautinen päivystys, joka tarkoittaa yhtä tykillä ja ilmasta ilmaan -ohjuksilla aseistettua Hornet-hävittäjää.

Lentotoiminnan ollessa epätavallista tai vilkasta päivystetään kahdella hävittäjällä.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
magitsu kirjoitti:
Käsittääkseni rakennettiin enemmän Karjalan lennostoon silloin kun Satakunnasta luovuttiin. Minkä johdosta sinne sijoittui nimellisesti ainakin suurempi osa väestä (ts. henkilöstön määrällä mitattuna ilmavoimien suurin joukko-osasto).
Tottakai tukikohtien osalta tulee pohdittavaa jos kerta ei ole edes koneiden kymmenluvusta varmuutta. Hyvin alhaisella määrällä ei kannata hankkia välttämättä esim. simuja kumpaankin samaa määrää yms. kahdennusta. En puhu mistään sellaisesta skenaariosta, että esim. jokaiselle koneelle louhittaisiin tilat Rissalassa. Esim. F-35 osalta ei ole vielä edes varmuutta pitäisikö koneet tuoda täysin Suomeen vai onko muutama USAssa ja alkuvuosien koulutuspyrähdys järkevä toteuttaa siellä, kuten ostajat tehneet tähän mennessä. Ideaalitilanteessa toki jatketaan kuten ennenkin ja naksahtaa 64.

Koneesta riippuen voi nuo hajautetun toimintatavan tukeutumisjärjestelmätkin maksaa kovin eri hintoja.

Tässä juttuja liittyen investointeihin: https://www.savonsanomat.fi/savo/Ka...-jälleen-putkessa-miljoonainvestoinnit/842825
https://yle.fi/uutiset/3-7268570
http://docplayer.fi/20991410-Pilven...hvistunut-ilmavoimien-uudistushankkeessa.html (s. 14)
Klikkaa laajentaaksesi...

Sanoisin, että kyllä säästetään väärästä paikasta, jos ostetaan F-35, mutta niille ei ole varaa louhia vahvistettuja lentokonesuojia.
 
Kertokaapa nyt tyhmälle että miksi niitä suojia pitäisi louhia? F-35 on tietääkseni kapeampi, ja matalampi kuin F-18 c/d. Joten miksi Lighting ei voisi käyttää nykyisiä Hornettien pesiä?
 
Tässä spekuloitiin sillä, että siirryttäisiin yhteen lennostoon ja lähes koko kalusto pitäisi kotitukikohtanaan sitä. Sillloin pitäisi louhia.
Mutta ei, en näe tuossa varsinaisesti mitään pointtia. Lennostoja voi toki olla niin konta kuin halutaan, mutta laivuemäärä ja sijoituspaikka tuskin on muuttumassa.
 
Slammer kirjoitti:
Tässä spekuloitiin sillä, että siirryttäisiin yhteen lennostoon ja lähes koko kalusto pitäisi kotitukikohtanaan sitä. Sillloin pitäisi louhia.
Mutta ei, en näe tuossa varsinaisesti mitään pointtia. Lennostoja voi toki olla niin konta kuin halutaan, mutta laivuemäärä ja sijoituspaikka tuskin on muuttumassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi pitäisi louhia? Tässä maassa on aika monta lentopaikkaa missä voidaan tukeutuminen toteuttaa, hajauttaminen on paljon parempi suoja kuin laittaa kaikki koneet yhteen tai kahteen luolaan, näin täsmäaseiden aikakaudella.
 
Lurker kirjoitti:
Miksi pitäisi louhia? Tässä maassa on aika monta lentopaikkaa missä voidaan tukeutuminen toteuttaa, hajauttaminen on paljon parempi suoja kuin laittaa kaikki koneet yhteen tai kahteen luolaan, näin täsmäaseiden aikakaudella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hajauttaminen on ja luultavasti pysyykin, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä voisi ja kenties pitäisikin täydentää muilla keinoin. Miksi suojia ei voisi rakentaa enemmän kuin yhden tai kaksi ja muuallekin kuin päätukikohtiin? Kunnolla rakennettu kalliosuoja kestää käytännössä minkä hyvänsä konventionaalisen aseen vaikutuksen.

Lisäksi järjestelmän pitäisi kyetä selviytymään myös ensi-iskusta, joten jos kalusto olisi keskitetty rauhan aikana yhteen päätukikohtaan, niin ei sitä sielläkään voisi pitää taivasalla tai edes tavallisessa hangaarissa.
 
Kyllähän kolmessa lennostossa on isot kalliosuojat (ihan julkisenkin tiedon perusteella) hävittäjille. HävLLV21 Pirkkalasta lakkautettiin mutta kyllä Hornetit siellä näkyvät lentävän ja ihan järkevää tietenkin onkin osa koneista pitää siellä. Itse olen vain sitä mieltä että Karjalan lennoston vahvistaminen ei ollut ihan paras ratkaisu. Se on kuitenkin rajasta vain 150-200km päässä eli liian lähellä.

Päätukikohtiin saisi tehdä levennettyjä rullausteitä ja esim. Rovaniemellä poikittainen kiitorata ottaa uudestaan käyttöön tai ainakin laittaa siihen kuntoon että siihen voi laskeutua. Koneitahan voi kentällä hajauttaa suojiin eri puolille kuten varmasti tehdäänkin mutta jos pääkiitorata saa osumaa, siitä ei hetkeen nouse mikään. Kun tukikohdassa on useampi vaikka 3-4 suoraa joista tarvittaessa pääsee ylös, vaaditaan jo aika paljon enemmän rautaa laittamaan kenttä toimintakyvyttömäksi. Oma oletus on että jos kenttiä vastaan iskettäisiin, se tapahtuisi suurella määrällä Iskandereita ja lisänä risteilyohjuksia, kun nämä ovat iskeneet välittömästi tulee rynnäkkökoneita tai pommittajia. Pitää säilyttää toimintakyky iskemään näitä vastaan, ohjuksia kun ei käytännössä voi torjua.
 
wings kirjoitti:
Itse olen vain sitä mieltä että Karjalan lennoston vahvistaminen ei ollut ihan paras ratkaisu. Se on kuitenkin rajasta vain 150-200km päässä eli liian lähellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Häh? Toisesta vahvistetusta Rovaniemeltä on rajalle lyhyempi matka kuin Siilinjärveltä.

http://www.etaisyys.com/etaisyys/salla/rovaniemi/
http://www.etaisyys.com/etaisyys/siilinjarvi/ilomantsi/

Ideanahan oli minulla pohtia lähinnä sitä kuinka paljon esim. F-35:ttä hankkineet Norskit ovat tuupanneet rahaa infraan. Miljardi on mennyt vielä hankintahinnan päälle. Ei meillä toki tuollaista tarvetta tule olemaan, mutta lisäinvestoinnit kiinteään muuhunkin kuin suoraan hävittäjiissä kiinni oleviin voivat olla merkittäviä.
 
Viimeksi muokattu:
Daimler-Chrysler autojen talvitestirata
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemen_lentoasema


"11.5 hectares in size, or about 16 football pitches, this stretch of land has ideal test conditions for buses: a circuit 280 metres in diameter and a run-up trail 1.3 kilometres long, gradients of three, five and seven percent, a handling course which even a Citaro G can drive on, and on top of all that, 100 metres of heated asphalt to test the braking performance for different friction values."

https://www.mercedes-benz.com/en/mercedes-benz/vehicles/buses/driving-around-in-arctic-circles/
 
rukkaskikka kirjoitti:
Daimler-Chrysler autojen talvitestirata
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemen_lentoasema


"11.5 hectares in size, or about 16 football pitches, this stretch of land has ideal test conditions for buses: a circuit 280 metres in diameter and a run-up trail 1.3 kilometres long, gradients of three, five and seven percent, a handling course which even a Citaro G can drive on, and on top of all that, 100 metres of heated asphalt to test the braking performance for different friction values."

https://www.mercedes-benz.com/en/mercedes-benz/vehicles/buses/driving-around-in-arctic-circles/
Klikkaa laajentaaksesi...
Nipo nipo
Sakemannit myivät yli kymmenen vuotta sitten Chryslerin osakkeet veke kun kyllästyivät tappioihin, sen jälkeen ollut pelkkä Daimler.
 
Huhta kirjoitti:
Hajauttaminen on ja luultavasti pysyykin, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä voisi ja kenties pitäisikin täydentää muilla keinoin. Miksi suojia ei voisi rakentaa enemmän kuin yhden tai kaksi ja muuallekin kuin päätukikohtiin? Kunnolla rakennettu kalliosuoja kestää käytännössä minkä hyvänsä konventionaalisen aseen vaikutuksen.

Lisäksi järjestelmän pitäisi kyetä selviytymään myös ensi-iskusta, joten jos kalusto olisi keskitetty rauhan aikana yhteen päätukikohtaan, niin ei sitä sielläkään voisi pitää taivasalla tai edes tavallisessa hangaarissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kalliosuojien rakentaminen ja ylläpito maksaa helvetisti. Siksi niitäkin on rajallinen määrä.
 
Lurker kirjoitti:
Kalliosuojien rakentaminen ja ylläpito maksaa helvetisti. Siksi niitäkin on rajallinen määrä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luolastot ovat itse asiassa varsin edullisia, kun suhteuttaa tilan ikuisuuteen ja ilmavoimien muihin kustannuksiin. (Eikä mikään varmaankaan estä rauhan aikana ilmavoimille tarpeettomien luolien käyttöä esim. maavoimien ajoneuvojen varastointiin, ne on äkkiä ulkona, jos ilmavoimat tarvitsee tilaa.) 10 miljardin HX-budjetista ei luulisi olevan ylivoimaisen vaikeaa kohdentaa muutamaa prosenttia muualle. Vastaavasti yhden lentotunnin kustannuksilla kattaa melkoisen sähkölaskun luolan kuivana ja lämpimänä pitämisestä. Länsimetro on suurimpia kalliorakentamishankkeita vuosiin, ja sekin maksoi vain reilun miljardin. Kilpilahteen louhitaan sadan metrin syvyyteen puolentoista eduskuntatalon verran tilaa polttoainevarastoksi, ja rakentamiskustannus jää alle 30 miljoonaan euroon. Ei tässä ole kyse rahasta, vaan halusta. Nyt uskotaan pärjättävän ilmankin, toivottavasti ollaan oikeassa.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...ioluolaan-mahtuisi-1-5-eduskuntataloa-6604183
 
Huhta kirjoitti:
Luolastot ovat itse asiassa varsin edullisia, kun suhteuttaa tilan ikuisuuteen ja ilmavoimien muihin kustannuksiin. (Eikä mikään varmaankaan estä rauhan aikana ilmavoimille tarpeettomien luolien käyttöä esim. maavoimien ajoneuvojen varastointiin, ne on äkkiä ulkona, jos ilmavoimat tarvitsee tilaa.) 10 miljardin HX-budjetista ei luulisi olevan ylivoimaisen vaikeaa kohdentaa muutamaa prosenttia muualle. Vastaavasti yhden lentotunnin kustannuksilla kattaa melkoisen sähkölaskun luolan kuivana ja lämpimänä pitämisestä. Länsimetro on suurimpia kalliorakentamishankkeita vuosiin, ja sekin maksoi vain reilun miljardin. Kilpilahteen louhitaan sadan metrin syvyyteen puolentoista eduskuntatalon verran tilaa polttoainevarastoksi, ja rakentamiskustannus jää alle 30 miljoonaan euroon. Ei tässä ole kyse rahasta, vaan halusta. Nyt uskotaan pärjättävän ilmankin, toivottavasti ollaan oikeassa.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...ioluolaan-mahtuisi-1-5-eduskuntataloa-6604183
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin...paitsi että Senaattikiinteistön vuokra onkin sitten eri asia....
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top