Ilmavoimien tulevaisuus

[Ylli]

Tuntuu aika uskomattomalta lukemalta tuo 100-6...siellä lensi vastaan muitakin kuin vanhoja phamtomeita. Eurofighter, uudet F-16 ja gripen

Asiaan voi vaikuttaa, että suomalaisten pilottien koulutus tähtää pelkästään ilmataisteluun. Muilla lienee jo enemmän näitä maasta-ilmaan tehtäviä. Jatkossa tietysti meilläkin ne lisääntyy joten ilmataistelun tason lasku on tiedossa.

 

[elso]

Tuntuu aika uskomattomalta lukemalta tuo 100-6...siellä lensi vastaan muitakin kuin vanhoja phamtomeita. Eurofighter, uudet F-16 ja gripen

Asiaan voi vaikuttaa, että suomalaisten pilottien koulutus tähtää pelkästään ilmataisteluun. Muilla lienee jo enemmän näitä maasta-ilmaan tehtäviä. Jatkossa tietysti meilläkin ne lisääntyy joten ilmataistelun tason lasku on tiedossa.

100-6?:a-grin:

Voittaisin minäkin T.Evilän pituushypyssä, jos se joutuisi hyppäämään paikaltansa vasemmalla jalalla.

Voisitteko olla vähemmän naiiveja?

Vinkki: Ilmataistelussa on vähän muitakin komponentteja kuin hävittäjä ja sen lentäjä. Vähemmän yllättäen näistä parametreista ei sitten olla vaivauduttu kertomaan sanallakaan.

edit: Vaihtoehtoisesti jos tehtävän vaatimustaso on ollut alhainen, ja siitäkään ei olla selvitty 100%, niin se kertokoon omaa kieltänsä.

Toisin sanoen mitään päätelmiä Ilmavoimien suorituskyvystä ei voida vetää suuntaan eikä toiseen Jäämeren puheiden perusteella.

 

[fulcrum]

Tuskin tuossa "voittosuhteessa" on takana mitään sen kummempaa kuin että suomalaiset koneet on pidetty ilmapuolustuksessa ja päässeet sieltä "niittaamaan" vastustajan rynnäkköosastoja.

 

[Merten sheriffi]

Tuskin tuossa "voittosuhteessa" on takana mitään sen kummempaa kuin että suomalaiset koneet on pidetty ilmapuolustuksessa ja päässeet sieltä "niittaamaan" vastustajan rynnäkköosastoja.

Eikös näillä rynnäkköosastoilla ole aina suojanaan Ilmaherruushävittäjiä Aesa tutkineen?

 

[Einomies1]

Ei länsi-suomea tyhjiöksi jätetä

Eversti Kim Jäämeri on eri mieltä kuin sinä.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomella-vahvat-ilmavoimat-mutta-kuinka-kauan

Norjan ilmavoimat supistaa tukikohtansa yhteen päätukikohtaan ja sivutukikohtaan. Päätukikohta on Orland josta valvontalentoja tekevät myös NATOn EA-3 Sentry AWACS-koneet. Sivutukikohtana toimii jatkossa Evenesin kenttä Narvikin lähistöllä.

NATO-maa Norjakin supistaa toimintaansa ja Norjaan jää siis vain 2 tukikohtaa F-35 koneille.
http://en.wikipedia.org/wiki/Royal_Norwegian_Air_Force#cite_note-23
http://www.regjeringen.no/nb/dep/fd/dok/regpubl/prop/2011-2012/prop-73-s-20112012/6.html?id=676109

 

[Einomies1]

Pienet lentokentät ja maantietukikohdat muodostavat todellisuudessa melkoisen ongelman puolustajalle. Koska alueellisia joukkoja on ajettu alas ja vielä sokerina on pohjalla miinakielto niin tuollaisia kenttiä on hyvin hankala suojata esim. pataljoonan kokoisen maahanlasku tai ilmarynnäkkö osaston suorittamalta valtaukselta.

Tuotos-panos -puolella olisi aika mielenkiintoista hahmottaa vastustajan operaatikoiden mietteitä, jos tuollaisia yritettäisiin laajemmassa mitassa tehdä. Moisen puolustaminen tuollaiselta voimalta on toki vaikeaa tai mahdotonta, mutta ilmapuolustuksen suorituskykyyn vaikuttamisessa tuntuu kovin kaukaa haetulta. Ja montakohan nakattua pataljoonaa per aikayksikkö olikaan se suorituskyky, ja millaisia muita maaleja tarjolla?

Ei tässä nyt haeta mitään "vaikuttamista ilmapuolustuksen suorituskykyyn" vaan pyritään sekoittamaan vastujan pasmat oikein kunnolla. Venäläisen doktriinin mukaan yhdellä pataljoonalla vallataan kenttä ja loput divisioonasta tuodaan paikalle ilmakuljetuksin. Tuollainen "ylläri" kun läsähtää vaikka Mikkelin tienoille sotaviikolla kaksi niin miten reagoidaan? Irroitetaanko yksi valmiusprikaati taistelemaan divisioonan kanssa ja yksi hävittäjälaivue tulppaamaan kuljetuksia vai käytetäänkö kaikki tykistöohjukset ja jasmiinit kentän moukaroimisen 0-6 tuntia operaation alkamisen jälkeen?

Minkään maan doktriiniin tuskin kuuluu ilmakuljetusoperaatiot ellei vastustajan ilmapuolustusta ole heikennetty kunnolla. Siihen kuuluu tietysti myös ilmatorjunnan heikentäminen.

Edes venakko ei ole niin optimisti ja idiootti että ryhtyy maahanlaskuoperaatioon ennenkuin arvioidaan vastustajan ilmapuolustuksen heikentyneen oleellisesti, ei siis ainakaan vastustajan kentälle. Se tietää verilöylyä koska jokainen tietää mitkä mahdollisuudet kuljetuskoneilla on vastata ilmatorjuntaan saati hävittäjiä vastaan. Teurastus siitä tulee. Varsinkin kun meilläkin varmasti santsataan lentotukikohtien suojaamiseen tavaraa. Onko sitäpaitsi joukoista hyötyä Rissalassa? Eikö tunnetun lentotukikohdan lamauttaminen ole helpompaa täsmä-aseilla ja sirotemiinoitteilla ja kaukaa kuin käyttää siihen tuhatmäärin miehiä joita tarvitaan enemmän etelän painopisteessä?

Maahanlaskuoperaatio Kuopion alueelle olisi ehkä liian kaukana pääsuunnasta ainakin jos katselee täällä esitettyjä mielipiteitä. Kun naapuri ei kuitenkaan voi tietää tasan tarkkaan missä kaikki joukkomme ovat, voi olla riskialtista lähettää
prikaati tms. kauas sivustaan ilman tukea tai mahdollisuutta saada yhteys muihin joukkoihin nopeasti. Kuopio ei liene painopistealuetta maassamme vaan enemmänkin pohjoisempana oleva Oulun tasa ja Oulu.

Tarkoitatko muuten puna-armeijan aikaista divisjoona-rakennetta vai uutta, prikaatipohjaista organisaatiota?

 

[Mosuri]

Edes venakko ei ole niin optimisti ja idiootti että ryhtyy maahanlaskuoperaatioon ennenkuin arvioidaan vastustajan ilmapuolustuksen heikentyneen oleellisesti, ei siis ainakaan vastustajan kentälle.

En puhunut toiminnassa olevasta lentokentästä vaan jostain niistä useammasta kymmenestä kentästä jotka eivät ole ilmavoimien käytössä. Tämä tuo puolustajalle ongelman koska kyseisiä kenttiä pitää joko puolustaa riittävillä joukoilla tai ne pitää tuhota.

Se tietää verilöylyä koska jokainen tietää mitkä mahdollisuudet kuljetuskoneilla on vastata ilmatorjuntaan saati hävittäjiä vastaan. Teurastus siitä tulee. Varsinkin kun meilläkin varmasti santsataan lentotukikohtien suojaamiseen tavaraa. Onko sitäpaitsi joukoista hyötyä Rissalassa?

Ei tiedä mitään verilöylyä. Mistä saat riittävän määrän it-aseita tai edes vartiojoukkoja kymmenille kiitoradoille? Vai väitätkö, että joku suomalainen kertausharjoittamaton vartiokomppania pystyy estämään maahanlaskujoukkojen pataljoonan valtausoperaation varsinkaan kun ei ole miinoja käytössä... Venäläisten doktriinin mukaan ensimmäinen pataljoona suorittaa maahanlaskun varjoilla tai ilmarynnäkön koptereilla ja loput divisioonasta sitten siirretään vallatulle kentälle lentokoneilla- tästähän on kirjoiteltu myös suomen kielisissä alan lehdissä. Eikä tässä esimerkissä oltu Rissalan päätukikohtaa valtaamassa vaan joku maakuntakenttä esim. Mikkelin läheltä. Rissalan toiminta loppuu siihen kun raskaiden raketinheitinten tuli yltää kentälle (kantama noin 90 km). Epäilen tämän tapahtuvan 5-10 päivän kuluessa hyökkäyksen alkamisesta.

Tarkoitatko muuten puna-armeijan aikaista divisjoona-rakennetta vai uutta, prikaatipohjaista organisaatiota?

Huoh... Kerrottakoon nyt uutisia seuraamattomille, että maahanlaskujoukot ovat edelleenkin pääasiassa divisioona kokoonpanossa Venäjällä!

Eikä tämä ole mikään allekirjoittaneen keksimä päähänpinttymä. Nordberg kirjoitti "ylimääräisten" lenttokenttien aiheuttamista ongelmista puolustajalle viimeiseksi jääneessään kirjassa.

 

[kunnas]

Tuskin tuossa "voittosuhteessa" on takana mitään sen kummempaa kuin että suomalaiset koneet on pidetty ilmapuolustuksessa ja päässeet sieltä "niittaamaan" vastustajan rynnäkköosastoja.

Suomen ilmavoimat saattavat olla ainoita joilla on käytössään AIM-9X ohjus. Saksalaiset MIG-29:t voittivat hornetit kaartotaistelussa juuri R-73 ilmataisteluohjuksen ansiosta tuossa taannoin.

 

[Ylli]

NATO-maa Norjakin supistaa toimintaansa ja Norjaan jää siis vain 2 tukikohtaa F-35 koneille.
http://en.wikipedia.org/wiki/Royal_Norwegian_Air_Force#cite_note-23
http://www.regjeringen.no/nb/dep/fd/dok/regpubl/prop/2011-2012/prop-73-s-20112012/6.html?id=676109

Ja siksi puolueettoman Suomen tulee tehdä samoin? En ymmärrä miten Norjan puolustustatkaisut liittyvät tähän asiaan.

 

[Tvälups]

NATO-maa Norjakin supistaa toimintaansa ja Norjaan jää siis vain 2 tukikohtaa F-35 koneille.
http://en.wikipedia.org/wiki/Royal_Norwegian_Air_Force#cite_note-23
http://www.regjeringen.no/nb/dep/fd/dok/regpubl/prop/2011-2012/prop-73-s-20112012/6.html?id=676109

Ja siksi puolueettoman Suomen tulee tehdä samoin? En ymmärrä miten Norjan puolustustatkaisut liittyvät tähän asiaan.

Hmm, Suomi siirtää ilmavoimien painopistettä pohjoisemmaksi, samoin pohjoisen maavoimat saivat piristysruiskeen JPR:n lakkautusuhan väistettyä ja KAIPR:n laajentuessa entisestään. Pv:n komentaja palkitaan norjalaismitalilla ja Suomi osallistuu NATO-harjoituksiin Pohjois-Norjassa...

 

[RPG83]

Ei tiedä mitään verilöylyä. Mistä saat riittävän määrän it-aseita tai edes vartiojoukkoja kymmenille kiitoradoille?

Eikös sijoittamatonta porukkaa ole edelleen suht runsaasti? Samoin Sergeitä taitaa olla edelleen paljon (Wikin mukaan yli 1000 parhaimmillaan), vaikka osa olisi sulatettu. Jos vaikkapa 400 Sergeitä olisi vapaana, niin eikös niistä saisi reilut neljäkymmentä patteria? Sergei patteri ja pari vartiokomppaniaa per lentokenttä, niin tuskin tuo edes niille laskuvarjojääkäreille on ihan helppo nakki. Varsinkaan, kun meikäläisillä on enemmän tai vähemmän linnoitetut asemat. Tätä menettelyä voisi käyttää kentille, joilta myös ilmavoimat operoisivat. Ne joilta ei operoida tai joilla ei sodan jälkeen ole merkittävää siviilikäyttöarvoa, joutaa tuhota.

Rissalan toiminta loppuu siihen kun raskaiden raketinheitinten tuli yltää kentälle (kantama noin 90 km). Epäilen tämän tapahtuvan 5-10 päivän kuluessa hyökkäyksen alkamisesta.

Minä sanoisin, että tapahtuu nopeammin. Mutta ken tietää.

 

[Mosuri]

Ei tiedä mitään verilöylyä. Mistä saat riittävän määrän it-aseita tai edes vartiojoukkoja kymmenille kiitoradoille?

Eikös sijoittamatonta porukkaa ole edelleen suht runsaasti? Samoin Sergeitä taitaa olla edelleen paljon (Wikin mukaan yli 1000 parhaimmillaan), vaikka osa olisi sulatettu. Jos vaikkapa 400 Sergeitä olisi vapaana, niin eikös niistä saisi reilut neljäkymmentä patteria? Sergei patteri ja pari vartiokomppaniaa per lentokenttä, niin tuskin tuo edes niille laskuvarjojääkäreille on ihan helppo nakki.

No tietääkseni on viimeiset kymmenen vuotta tolkutettu ettei rynkyllä ja sorsalippiksellä varustettuja reserviläisiä tarvita mihinkään?

Sergei pattereita tuskin levitellään maaseudun kenttiä suojaamaan. Ne tarvitaan muualle.

Nordberg on tehnyt laskelmia siitä kuinka paljon erilaisia lentokenttiä maastamme löytyy.

Finavia ylläpitää 25 lentokenttää. (18 siviilikenttää, neljä yhteistoiminta lentoasemaa sekä kolme sotilaslentoasemaa.)

Muita lentoasemia on kaksi.

Lentopaikkoja joita ei lasketa lentoasemiksi löytyy Suomesta 61 kappaletta.

Lentopaikkojen lisäksi löytyy kahdeksan lakkautettua lentoasemaa tai lentopaikkaa.

Puolustusvoimilla 16 varalaskeutumispaikkaa.

Lisäksi löytyy vanhoja sodan aikaisia kiitoratoja ja harrastusilmailuun käytettäviä kiitoratoja.

 

[koponen]

Onhan tuo yksi variaatio yhteiskunnan siviili- ja sotilastoimintojen haavoittuvuudesta vastustajan kovinta kärkeä vastaan. Ei tule linnaleiriä tästä maasta, ei.

Ei ole kuitenkaan tolkullista olettaa, että nuo kaikki olisivat mahdollisia maahanlaskupaikkoja yhtä aikaa. Jos sodankuva liputtaa mahdollisen operaation puolesta, on silloin oikein hyvin edellytyksiä porrastaa voimaa sinne missä voidaan tarvita. Ja jos sota käydään mallilla "Aamuyöllä Seutulaan ja illaksi kotiin" niin hittojakos sitä murehtimaan. Posalustat vaan heikkikinnusineen pyörimään vhs-kaseteilta.

Vähemmän viistosti sanaillen: runsas infra on ainakin minusta positiivinen ongelma kun kansan, maan ja elinkelpoisuuden kokonaisuutta katsotaan. Sotahommissa toki syytä huomioida vastustajan toimintaedellytysten kaventaminen aina kun mahdollista.

 

[RPG83]

Ei tiedä mitään verilöylyä. Mistä saat riittävän määrän it-aseita tai edes vartiojoukkoja kymmenille kiitoradoille?

Eikös sijoittamatonta porukkaa ole edelleen suht runsaasti? Samoin Sergeitä taitaa olla edelleen paljon (Wikin mukaan yli 1000 parhaimmillaan), vaikka osa olisi sulatettu. Jos vaikkapa 400 Sergeitä olisi vapaana, niin eikös niistä saisi reilut neljäkymmentä patteria? Sergei patteri ja pari vartiokomppaniaa per lentokenttä, niin tuskin tuo edes niille laskuvarjojääkäreille on ihan helppo nakki.

No tietääkseni on viimeiset kymmenen vuotta tolkutettu ettei rynkyllä ja sorsalippiksellä varustettuja reserviläisiä tarvita mihinkään?

Sergei pattereita tuskin levitellään maaseudun kenttiä suojaamaan. Ne tarvitaan muualle.

Nordberg on tehnyt laskelmia siitä kuinka paljon erilaisia lentokenttiä maastamme löytyy.

Finavia ylläpitää 25 lentokenttää. (18 siviilikenttää, neljä yhteistoiminta lentoasemaa sekä kolme sotilaslentoasemaa.)

Muita lentoasemia on kaksi.

Lentopaikkoja joita ei lasketa lentoasemiksi löytyy Suomesta 61 kappaletta.

Lentopaikkojen lisäksi löytyy kahdeksan lakkautettua lentoasemaa tai lentopaikkaa.

Puolustusvoimilla 16 varalaskeutumispaikkaa.

Lisäksi löytyy vanhoja sodan aikaisia kiitoratoja ja harrastusilmailuun käytettäviä kiitoratoja.

Äkkiseltään sain 112 mahdollista laskeutumispaikkaa noista listatuista. Ja ne sodan aikaiset ja harrastusilmailun sitten päälle.

Ei luulisi olevan mahdoton tehtävä suojella esim. 40:ä noista. Ja tähän lukuun lasken nyt myös ilmavoimien käytössä olevat (tilapäis)tukikohdat. Eli iso osa noista olisi jo suojattu. Osa (joitakin kymmeniä) olisi operaatioalueen ulkopuolella, jolloin niistä ei kannattaisi murehtia ja loput voisivat muuttua perunapelloiksi pioneerien toimesta. Sodan jälkeen niitä voisi sitten luovuttaa isännille korvauksiksi traktoreista.

Mihin Sergeit sitten ovat menossa? Tuskinpa niillä enää kaupunkeja pommituksilta suojellaan, saati sitten mitään arvokohteita. Marssireittejä ja huoltoyhteyksiä suojaamaan niitä kyllä tarvitaan, mutta ei kai niitä kohtuuttoman paljon niihinkään nyt menisi?


BTW, mitä Sergein modernisointi suunnilleen maksoi/maksaisi tänä päivänä? Olisiko se täysin hukkaan heitettyä rahaa?

 

[RPG83]

No tietääkseni on viimeiset kymmenen vuotta tolkutettu ettei rynkyllä ja sorsalippiksellä varustettuja reserviläisiä tarvita mihinkään?

Eiköhän niitä sorsalippiksiä ja kinkkirynkkyjä olisi ollut ihan riittävästi.

Itse ainakin mieluummin istuskelisin jossain korpikentällä 300 km päässä rintamasta ysiykkösissä kiinarynkky kädessä, kuin etulinjassa RK62 kädessä ja M/05 maastopuku ja M/05 kantojärjestelmä päällä kranaattien ujeltaessa ja tst-hekon alapuolella.

 

[Deeiii]

Mahtaako siinä Nordbergin kirjassa olla ehdotuksia siitä, kuinka noiden lentokenttien käyttöä ehkäistäisiin?

Äkkiseltään tulisi mieleen, että kentällä ei välttämättä tarvitse olla kyttäämässä puhelinta järeämmällä aseistuksella varustettua sotajoukkoa, jos kenttää ei voida ilman kohtalaista pioneerioperaatiota käyttää lentokoneiden laskupaikkana. Tällöin hyökkäyksen logistiikka olisi laskuvarjojen ja helikopterien varassa, eikä estemurroksen laadusta riippuen välttämättä olisi ihan turvallista niillekään. Puolustajan kannalta hyvää olisi sekin, että maahanlaskua edeltävä pommitus ei tuottaisi isompia määriä sorsalippiksillä varustettua sinkkiarkuntäytettä.

Tarkoituksenakaan ei kai tarvitsisi olla kentän tekeminen pysyvästi toimintakyvyttömäksi, vaan vain tuon maahanlaskuosan lennon viivästyttäminen niin kauan, että hyökkääjän riskiksi jäisi puolustajan nopeasti liikkuvan reservin karauttaminen paikalle ennen kuin raskas kalusto ja vahvistukset ovat maassa. (Ja jokainen laskuvarjomies joka on raivaamassa estemurrosta, ei ole kaivamassa poteroa tuota vastahyökkäystä varten.)

Eli kysymys kuuluu, minkälaisia estemurroksia noille kentille voisi tehdä, ja kuinkahan kauan siinä kuluisi? Jossainhan taidettiin turinoida sora-autojen tms. parkkeeraamisesta poikittain kiitotielle ja moottorin sabotoinnista, varmaan esimerkiksi hämähäkkejä tai vaikka maahan kaivettuja puhelinpylväitäkin voisi jonkinlaisiksi esteiksi sirotella.

Tietty polkumiinojen ja muiden ansojen kieltäminen hankaloittaa vähän noiden suojaamista, mutta taitaisi olla maahanlaskusotilaalle kovin huono päivä silloinkin, jos semmoinen yön pimeinä tunteina kiitoradan alle kaivettu pohjamiina tai IED lähtee laskeutuvan iljushiinin alla...

Nordberg on tehnyt laskelmia siitä kuinka paljon erilaisia lentokenttiä maastamme löytyy.

Finavia ylläpitää 25 lentokenttää. (18 siviilikenttää, neljä yhteistoiminta lentoasemaa sekä kolme sotilaslentoasemaa.)

Muita lentoasemia on kaksi.

Lentopaikkoja joita ei lasketa lentoasemiksi löytyy Suomesta 61 kappaletta.

Lentopaikkojen lisäksi löytyy kahdeksan lakkautettua lentoasemaa tai lentopaikkaa.

Puolustusvoimilla 16 varalaskeutumispaikkaa.

Lisäksi löytyy vanhoja sodan aikaisia kiitoratoja ja harrastusilmailuun käytettäviä kiitoratoja.

 

[Mosuri]

Mihin Sergeit sitten ovat menossa? Tuskinpa niillä enää kaupunkeja pommituksilta suojellaan, saati sitten mitään arvokohteita. Marssireittejä ja huoltoyhteyksiä suojaamaan niitä kyllä tarvitaan, mutta ei kai niitä kohtuuttoman paljon niihinkään nyt menisi?

No mitäs luulet? Varmaankin niitä käytetään aivan samaan touhun mihin niitä on kohta käytetty 50 vuotta - suojaamaan joukkoja ja muita kohteita ilmahyökkäyksiltä. Ikävä kyllä esim. Ito 2005 kalustoa riittää edelleenkin vain murto-osalle joukoista. Itse asiassa joka ikiselle sergei patterille on hommattu uudet radiot ja M06 tuliasemapäätteet- mikä lisää käytännössä huomattavasti niiden taistelutehoa, asia jota aselajia tuntemattomat kirjoittajat eivät ole juuri huomioineet.

BTW, mitä Sergein modernisointi suunnilleen maksoi/maksaisi tänä päivänä? Olisiko se täysin hukkaan heitettyä rahaa?

Markka aikana yhden sergein modernisointi kustansi kaksimiljoonaa. Toki esim. lämpökamerat ovat halventuneet ja nykyisin aseen modernisointi saattaisi olta niiltä osin edullisempaa?

 

[RPG83]

No mitäs luulet? Varmaankin niitä käytetään aivan samaan touhun mihin niitä on kohta käytetty 50 vuotta - suojaamaan joukkoja ja muita kohteita ilmahyökkäyksiltä.

Joukot ovat kutistuneet aika lailla sitten kylmän sodan. Paljonkos meillä olikaan, n. 230 000? Ja eihän noihin valmareihin, ja taisteluosastoihin ja taisteluryhmiin kulu kuin joitakin satoja, eikös? Nämä siis orgaanisesti. Patterissahan on yhdeksän tykkiä?

Ikävä kyllä esim. Ito 2005 kalustoa riittää edelleenkin vain murto-osalle joukoista.

Tämä on ikävä fakta.

Itse asiassa joka ikiselle sergei patterille on hommattu uudet radiot ja M06 tuliasemapäätteet- mikä lisää käytännössä huomattavasti niiden taistelutehoa, asia jota aselajia tuntemattomat kirjoittajat eivät ole juuri huomioineet.

Mikäli tämä pitää paikkansa, niin se on miellyttävä uutinen. Toisaalta, eikös Sergein pitäisi aika pitkälti olla menossa pataan? Eli siinä mielessä hukkaan heitettyä rahaa. Vai voisiko tuollaiset kierrättää esim. olkapääohjuspartioiden käyttöön? En nimittäin laitetta tunne, eikä nettikään paljoa osannut kertoa.

BTW, mitä Sergein modernisointi suunnilleen maksoi/maksaisi tänä päivänä? Olisiko se täysin hukkaan heitettyä rahaa?

Markka aikana yhden sergein modernisointi kustansi kaksimiljoonaa. Toki esim. lämpökamerat ovat halventuneet ja nykyisin aseen modernisointi saattaisi olta niiltä osin edullisempaa?

Eli karkeasti joku 350 000€ per tykki? Ei kuulosta kovin houkuttelevalta, kun vertaa olkapääohjuksiin. Kahden tykin modernisoinnin hinnalla saataisiin laukaisulaite ja ehkä kaksi ohjusta. Kolmen tykin hinnalla voisi tulla jo laukaisulaite, kolme ohjusta ja oheissälää.

 

[Mosuri]

Joukot ovat kutistuneet aika lailla sitten kylmän sodan. Paljonkos meillä olikaan, n. 230 000? Ja eihän noihin valmareihin, ja taisteluosastoihin ja taisteluryhmiin kulu kuin joitakin satoja, eikös? Nämä siis orgaanisesti. Patterissahan on yhdeksän tykkiä?

No voidaan kyllä miettiä mikä on paljon tai vähän? Joku voi ajatella "vau 700 sergeitä se on paljon"! Onko se paljon vai vähän?

No voimme katsoa menneisyyteen ja miettiä minkälaisia asemääriä oli käytössä. Esimerkiksi pelkästään Luftwaffella oli käytössään 20 mm tykkejä (malleja 2cm Flak 30 ja 38) elokuussa 1944 vaatimattomat 17 545 kappaletta. Kaikkiaan Saksalla oli käytössää vuonna 1945 hulppeat 59 000 it-tykkiä!

Amerikkalaiset arvioivat vuonna 1968, että Pohjois-Vietnamissa oli 8000 it-ammusasetta (luku saattoi sisältää myös raskaita konekivääreitä).

Nykyaikana vertailun vuoksi esim. Afganistanin armeijalle jäi käyttöön 80-luvulla 5000 sergeitä! Pakistanilla on myös reilut 5000 sergeitä käytössään.

Mikäli tämä pitää paikkansa, niin se on miellyttävä uutinen. Toisaalta, eikös Sergein pitäisi aika pitkälti olla menossa pataan? Eli siinä mielessä hukkaan heitettyä rahaa. Vai voisiko tuollaiset kierrättää esim. olkapääohjuspartioiden käyttöön? En nimittäin laitetta tunne, eikä nettikään paljoa osannut kertoa.

Tietenkin uusia radioita ja tuliasemapäätteitä voidaan käyttää myös vaikka olkapääohjusten taistelunjohtoon.

 

[RPG83]

Joukot ovat kutistuneet aika lailla sitten kylmän sodan. Paljonkos meillä olikaan, n. 230 000? Ja eihän noihin valmareihin, ja taisteluosastoihin ja taisteluryhmiin kulu kuin joitakin satoja, eikös? Nämä siis orgaanisesti. Patterissahan on yhdeksän tykkiä?

No voidaan kyllä miettiä mikä on paljon tai vähän? Joku voi ajatella "vau 700 sergeitä se on paljon"! Onko se paljon vai vähän?

No voimme katsoa menneisyyteen ja miettiä minkälaisia asemääriä oli käytössä. Esimerkiksi pelkästään Luftwaffella oli käytössään 20 mm tykkejä (malleja 2cm Flak 30 ja 38) elokuussa 1944 vaatimattomat 17 545 kappaletta. Kaikkiaan Saksalla oli käytössää vuonna 1945 hulppeat 59 000 it-tykkiä!

Ilmatorjuntaohjusjärjestelmät olivat tuohon aikaan lapsenkengissä, joten piti tyytyä tykkeihin, joita luonnollisesti tarvittiin paljon lyhyehkön kantaman ja tulen tehokkuuden/tehottomuuden takia.

Katso mieluummin, minkä verran niitä oli kylmän sodan loppuvuosina Bundeswehrilla? Tietääkseni ainoastaan vajaa 400 Gepardia ja reilu tuhat sikäläistä Sergein vastinetta. Aika on pikkuhiljaa alkanut ajaa ohi kevyestä (alle 35mm) ammusilmatorjunnasta ilma-alusten torjunnassa.

Amerikkalaiset arvioivat vuonna 1968, että Pohjois-Vietnamissa oli 8000 it-ammusasetta (luku saattoi sisältää myös raskaita konekivääreitä).

Vuonna 1968 Pohjois-Vietnamissa ei ollut juurikaan olkapääohjuksia.

Nykyaikana vertailun vuoksi esim. Afganistanin armeijalle jäi käyttöön 80-luvulla 5000 sergeitä! Pakistanilla on myös reilut 5000 sergeitä käytössään.

Afganistan pärjäsikin niillä tosi hyvin liittouman maiden ilmavoimia vastaan. Se olisi mielenkiintoista, milloin Pakistan on nuo 5000 Sergeitä ostanut. Jos ne on ennen olkapääohjusaikakautta, niin ei liene mikään ihme.

Mikäli tämä pitää paikkansa, niin se on miellyttävä uutinen. Toisaalta, eikös Sergein pitäisi aika pitkälti olla menossa pataan? Eli siinä mielessä hukkaan heitettyä rahaa. Vai voisiko tuollaiset kierrättää esim. olkapääohjuspartioiden käyttöön? En nimittäin laitetta tunne, eikä nettikään paljoa osannut kertoa.

Tietenkin uusia radioita ja tuliasemapäätteitä voidaan käyttää myös vaikka olkapääohjusten taistelunjohtoon.

Hyvä juttu, en tiennyt laitteistojen koosta yhtään mitään, että kulkevatko millään kuorma-autoa pienemmällä.