Ilmavoimien tulevaisuus

Jep. Kertokaapa huviksenne Hornetin lentotuntihinta lentotuntien määrällä ja verratkaa tuohon 240 miljoonaan vuodessa. Ei mene yhteen... on siis hyväksytty, että käyttökulut saavat n. tuplaantua uuden koneen myötä?

Vastataan oikeassa ketjussa.

Oikea havainto, mutta vastaus / syy on eri.

Ensinnäkin osuus ei ole 10%, vaan vajaa 10%. Tarkalleen euroissa mitaten Ilmavoimien toimintamenot olivat 179,4 miljoonaa 2017 budjetissa.

Toisekseen, kaikki ilmavoimien kulut eivät suoraan liity Hornet-lentotoimintaan. Osa on ihan esikuntahommia, kiinteistöjen ylläpitoa jne, ja lennetäänhän siellä lisäksi aika paljon muillakin koneilla kuin Horneteilla.

Mutta, tuossa on joka tapauksessa kaksi eri tapaa, miten sitten lähteä lähestymään lentotuntihintaa. Ja on tärkeää ymmärtää, mistä puhuu. Sama juttu on jenkeissä. Sielläkin on eri tavoin laskettuja hintoja. Ja foorumilla nämä asiat sekoitetaan aika usein.
 
Tuosta tulee hyvin ilmi miten iso homma aseintegrointi on. Mekaanisen ja ohjelmistointegroinnin tarvitaan ainakin koulutus- ja tehtäväsuunnittelujärjestelmät vielä siihen rinnalle.
aivan ja ei pidä ihmetellä miksi vaikkapa jenkkijäjestelmän integrointi muutamaan kymmeneen hävittäjään maksaa satoja miljoonia, JOS järjestelmätoimittaja haluaa tehdä yhteistyötä...
 
Vastataan oikeassa ketjussa.

Oikea havainto, mutta vastaus / syy on eri.

Ensinnäkin osuus ei ole 10%, vaan vajaa 10%. Tarkalleen euroissa mitaten Ilmavoimien toimintamenot olivat 179,4 miljoonaa 2017 budjetissa.

Toisekseen, kaikki ilmavoimien kulut eivät suoraan liity Hornet-lentotoimintaan. Osa on ihan esikuntahommia, kiinteistöjen ylläpitoa jne, ja lennetäänhän siellä lisäksi aika paljon muillakin koneilla kuin Horneteilla.

Mutta, tuossa on joka tapauksessa kaksi eri tapaa, miten sitten lähteä lähestymään lentotuntihintaa. Ja on tärkeää ymmärtää, mistä puhuu. Sama juttu on jenkeissä. Sielläkin on eri tavoin laskettuja hintoja. Ja foorumilla nämä asiat sekoitetaan aika usein.

Toimintamenoista iso osa on myös harjoituskustannuksia. Yksi ammattisotilas vuorokauden sotaharjoituksessa maksaa työnantajakustannuksineen 200e arkena. Isohko harjoitus missä on 500 ukkoa 8 päivää töissä maksaa haittatyökorvauksina jo miljoonan eikä tuommoinen määrä ole mitenkään tavaton.
 
Vaikuttaa, ettei Hornetin 9250€ lentotuntihinta saa kaksinkertaistua mikäli halutaan sama määrä (9k) lentosuoritteita vastaavalla osuudella budjetista.
Joku 15k€ pintaan on vielä maltillinen. 17-18 on jo enemmän RIP.
 
Vaikuttaa, ettei Hornetin 9250€ lentotuntihinta saa kaksinkertaistua mikäli halutaan sama määrä (9k) lentosuoritteita vastaavalla osuudella budjetista.
Joku 15k€ pintaan on vielä maltillinen. 17-18 on jo enemmän RIP.
Kyllä tuo aika selkeästi ilmoitettiin, että ilmavoimien toiminta menot eivät saa kasvaa koska rahaa ei ole tulossa lisää. Jos rahaa halutaan lisää ilmavoimien toimintamenoihin se tulee nykyisen budjetin sisäisillä siirroilla. Toisin sanoen maa- ja merivoimien rahoista. Tällöin edellytyksenä on, että ilmavoimat pystyy korvaamaan näiden suorituskykyä. Maavoimien kohdalla se tarkoittanee epäsuoran tulen osittaista korvaamista ilmavoimien tulella ja merivoimien kohdalla varmaankin sitten merivoimien alustorjuntakyvyn osittaista siirtämistä ilmavoimille. Helpointa lienee laittaa lihoiksi joko rannikko ohjus pattereita urakalla tai sitten esim. vähentää ohjusveneitä. Miten nyt kukakin tuon haluaa lukea ja ymmärtää. Ainakin näin annettiin ymmärtää, että ilmavoimien budjetti osuus ei nouse kuin laskemalla budjettia toisaalta. Suorituskyvyn täytyy kuitenkin säilyä laskettavalla puolella nykyisellään.

Maavoimillehan on tulossa K9:t niin jospa sieltä laitetaan kaikki 155mm pienemmän kaliiberit luiskaan ja hommataan ilmavoimille kunnon satsi JDAM:a. Käytännössä on kuitenkin mahdotonta lähteä korvaamaan maavoimien puolelta epäsuoraa ilmavoimien tulen käytöllä. Ei vaan resurssit riitä.
 
Kyllä tuo aika selkeästi ilmoitettiin, että ilmavoimien toiminta menot eivät saa kasvaa koska rahaa ei ole tulossa lisää. Jos rahaa halutaan lisää ilmavoimien toimintamenoihin se tulee nykyisen budjetin sisäisillä siirroilla. Toisin sanoen maa- ja merivoimien rahoista. Tällöin edellytyksenä on, että ilmavoimat pystyy korvaamaan näiden suorituskykyä. Maavoimien kohdalla se tarkoittanee epäsuoran tulen osittaista korvaamista ilmavoimien tulella ja merivoimien kohdalla varmaankin sitten merivoimien alustorjuntakyvyn osittaista siirtämistä ilmavoimille. Helpointa lienee laittaa lihoiksi joko rannikko ohjus pattereita urakalla tai sitten esim. vähentää ohjusveneitä. Miten nyt kukakin tuon haluaa lukea ja ymmärtää. Ainakin näin annettiin ymmärtää, että ilmavoimien budjetti osuus ei nouse kuin laskemalla budjettia toisaalta. Suorituskyvyn täytyy kuitenkin säilyä laskettavalla puolella nykyisellään.

Maavoimillehan on tulossa K9:t niin jospa sieltä laitetaan kaikki 155mm pienemmän kaliiberit luiskaan ja hommataan ilmavoimille kunnon satsi JDAM:a. Käytännössä on kuitenkin mahdotonta lähteä korvaamaan maavoimien puolelta epäsuoraa ilmavoimien tulen käytöllä. Ei vaan resurssit riitä.

Tuo tehtävien siirto voi tulla vastaan vaikka Hamina-luokan elinkaaren päättyessä. Siinä on yksi mahdollinen ja realistinen paikka pohtia miltä lavetilta ohjuksia ammutaan.
 
Kyllä tuo aika selkeästi ilmoitettiin, että ilmavoimien toiminta menot eivät saa kasvaa koska rahaa ei ole tulossa lisää. Jos rahaa halutaan lisää ilmavoimien toimintamenoihin se tulee nykyisen budjetin sisäisillä siirroilla. Toisin sanoen maa- ja merivoimien rahoista. Tällöin edellytyksenä on, että ilmavoimat pystyy korvaamaan näiden suorituskykyä. Maavoimien kohdalla se tarkoittanee epäsuoran tulen osittaista korvaamista ilmavoimien tulella ja merivoimien kohdalla varmaankin sitten merivoimien alustorjuntakyvyn osittaista siirtämistä ilmavoimille. Helpointa lienee laittaa lihoiksi joko rannikko ohjus pattereita urakalla tai sitten esim. vähentää ohjusveneitä. Miten nyt kukakin tuon haluaa lukea ja ymmärtää. Ainakin näin annettiin ymmärtää, että ilmavoimien budjetti osuus ei nouse kuin laskemalla budjettia toisaalta. Suorituskyvyn täytyy kuitenkin säilyä laskettavalla puolella nykyisellään.

Maavoimillehan on tulossa K9:t niin jospa sieltä laitetaan kaikki 155mm pienemmän kaliiberit luiskaan ja hommataan ilmavoimille kunnon satsi JDAM:a. Käytännössä on kuitenkin mahdotonta lähteä korvaamaan maavoimien puolelta epäsuoraa ilmavoimien tulen käytöllä. Ei vaan resurssit riitä.

Jos valituksi tulee F-35, niin onhan se melkoinen peli ilmasta-maahan toiminnassa. Ihan eri tasoa kuin muut ehdokkaat sekä häiveen että etenkin tilannetietoisuuden osalta. Saahan muihinkin standoff-aseita, jotka parantavat selviytymiskykyä ilmankin häivettä, mutta sensorifuusio on silti eri luokkaa F-35:ssä. Ihan realistista siirtää osa maavoimien tulituesta niiden varaan.

Kuitenkin JDAM:ia ennemmin laittaisin tilaukseen SDB II -liitopommeja, Australia haki luvat 3900 pommille ja kokonaiskustannukseksi arvioidaan 815 miljoonaa jenkkidollaria. 100-200 miljoonalla eurolla saisi jo hyvinkin 500-1000 kpl.

Tuo tehtävien siirto voi tulla vastaan vaikka Hamina-luokan elinkaaren päättyessä. Siinä on yksi mahdollinen ja realistinen paikka pohtia miltä lavetilta ohjuksia ammutaan.

Hamina-luokan elinkaari taitaa kuitenkin yltää 30-luvun jälkipuoliskolle saakka? Eli mentäisiin niukemmilla lentotunneilla aika pitkään, jos odotetaan luonnollista poistumaa. Toki tuollaiset alukset saanee kyllä myytyä maailmalle muutoinkin, mutta vähän hölmöä tehdä kallis MLU ja luopua aluksista alennushintaan reilu viisi vuotta myöhemmin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hamina-class_missile_boat#Vessels
 
Jos valituksi tulee F-35, niin onhan se melkoinen peli ilmasta-maahan toiminnassa. Ihan eri tasoa kuin muut ehdokkaat sekä häiveen että etenkin tilannetietoisuuden osalta. Saahan muihinkin standoff-aseita, jotka parantavat selviytymiskykyä ilmankin häivettä, mutta sensorifuusio on silti eri luokkaa F-35:ssä. Ihan realistista siirtää osa maavoimien tulituesta niiden varaan.

Kuitenkin JDAM:ia ennemmin laittaisin tilaukseen SDB II -liitopommeja, Australia haki luvat 3900 pommille ja kokonaiskustannukseksi arvioidaan 815 miljoonaa jenkkidollaria. 100-200 miljoonalla eurolla saisi jo hyvinkin 500-1000 kpl.



Hamina-luokan elinkaari taitaa kuitenkin yltää 30-luvun jälkipuoliskolle saakka? Eli mentäisiin niukemmilla lentotunneilla aika pitkään, jos odotetaan luonnollista poistumaa. Toki tuollaiset alukset saanee kyllä myytyä maailmalle muutoinkin, mutta vähän hölmöä tehdä kallis MLU ja luopua aluksista alennushintaan reilu viisi vuotta myöhemmin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hamina-class_missile_boat#Vessels

Puhutaan noin vuodesta 2035. Siinä vaiheessa voisi ajatella HX:n olevan alkuperäisten tehtävien osalta kuosissa joten tehtäväkenttää voisi vähän laajentaa. Tuo ei olisi iso muutos. Se on selvä ettei mikään yksittäinen vuosiluku ole optimaalinen joka suhteessa. Aina ollaan vähän myöhässä tai aikaisessa.
 
Jos valituksi tulee F-35, niin onhan se melkoinen peli ilmasta-maahan toiminnassa. Ihan eri tasoa kuin muut ehdokkaat sekä häiveen että etenkin tilannetietoisuuden osalta. Saahan muihinkin standoff-aseita, jotka parantavat selviytymiskykyä ilmankin häivettä, mutta sensorifuusio on silti eri luokkaa F-35:ssä. Ihan realistista siirtää osa maavoimien tulituesta niiden varaan.

Kuitenkin JDAM:ia ennemmin laittaisin tilaukseen SDB II -liitopommeja, Australia haki luvat 3900 pommille ja kokonaiskustannukseksi arvioidaan 815 miljoonaa jenkkidollaria. 100-200 miljoonalla eurolla saisi jo hyvinkin 500-1000 kpl.



Hamina-luokan elinkaari taitaa kuitenkin yltää 30-luvun jälkipuoliskolle saakka? Eli mentäisiin niukemmilla lentotunneilla aika pitkään, jos odotetaan luonnollista poistumaa. Toki tuollaiset alukset saanee kyllä myytyä maailmalle muutoinkin, mutta vähän hölmöä tehdä kallis MLU ja luopua aluksista alennushintaan reilu viisi vuotta myöhemmin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hamina-class_missile_boat#Vessels
Toki on melkoinen peli mutta 64 konetta on aivan liian vähän siihen, että niillä alettaisiin korvaamaan maavoimien nykyistä suorituskyky tasoa. Ei riitä koneet eikä vuorokaudessa lentosuoritteet. Maavoimilla täytyy olla raskasta tulta käytössä kun sitä tarvitaan. Siinä ei paljon auta koneen seisominen tankattavana. Meillä ei ole jenkkien resursseja tuohon ja jos katsoo paljonko lentosuoritteita ja koneita on ollut käytössä Irakissa ja Afgoissa niin ei toivoakaan lähteä korvaamaan tykkejä, hävittäjillä.
 
Puhutaan noin vuodesta 2035. Siinä vaiheessa voisi ajatella HX:n olevan alkuperäisten tehtävien osalta kuosissa joten tehtäväkenttää voisi vähän laajentaa. Tuo ei olisi iso muutos. Se on selvä ettei mikään yksittäinen vuosiluku ole optimaalinen joka suhteessa. Aina ollaan vähän myöhässä tai aikaisessa.

Sikäli kuin noin toimittaisiin, jäisi silti ratkaistavaksi isoja kysymyksiä. Yksi niistä on SUTO, jota on vaikea tehdä monitoimihävittäjällä.

Toki kokonaisuuteen voidaan yhdistää myös Pansio- ja Katanpää-luokkien poistuminen. Mutta jos rakennetaan uusi monitoimialusluokka hoitamaan SUTO-tehtävät sekä kuljetus- ja miinanraivaustehtävät, niin sitten herää jälleen kysymys käyttökuluista. Vielä kun alukset pitäisi rakentaa pieniksi, korkeintaan n. 1000-tonnisiksi, jotta niillä päästään sinne mihin fregateilla ei ole asiaa.
 
Sikäli kuin noin toimittaisiin, jäisi silti ratkaistavaksi isoja kysymyksiä. Yksi niistä on SUTO, jota on vaikea tehdä monitoimihävittäjällä.

Toki kokonaisuuteen voidaan yhdistää myös Pansio- ja Katanpää-luokkien poistuminen. Mutta jos rakennetaan uusi monitoimialusluokka hoitamaan SUTO-tehtävät sekä kuljetus- ja miinanraivaustehtävät, niin sitten herää jälleen kysymys käyttökuluista. Vielä kun alukset pitäisi rakentaa pieniksi, korkeintaan n. 1000-tonnisiksi, jotta niillä päästään sinne mihin fregateilla ei ole asiaa.

Sutokyky saadaan rakennettua johonkin hiukan vaatimattomampaankin alukseen. 10 alusta voisi korvata neljällä monitoimisella. Kyllä siinä säästyisi jo kaikkea. Valitettavasti myös suorituskykyä. Olettaisin kyllä Katanpäiden jatkavan lopulta jonnekin 2045-2050 -vaiheille joten vain Pansiot ja Haminat tulevat tässä yhteydessä käsittelyyn.
 
https://demokraatti.fi/jussi-niinis...sulkee-miltei-kokonaan-pois-sheikin-logiikan/

Suomi on jättänyt tarjouspyynnöt Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajaehdokkaista Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallinnoille.

USA:sta vaihtoehtoina ovat monitoimihävittäjät Boeing F/A-18 Super Hornet ja Lockheed Martin F-35 sekä Euroopasta Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale ja ruotsalainen Saab Gripen E.

Eurofighter Typhoon on monikansallinen eurooppalainen hanke. Der Spiegel uutisoi tällä viikolla koneeseen liittyvistä suurista ongelmista Saksassa. Vain 4 Saksan 128 hävittäjästä olisi lehden mukaan toimintavalmiina.

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ei paljon saksalaistiedoista hätkähdä.

– Eiköhän se ole virkamiesten tehtävä analysoida näitä konetyyppejä, parempi että johtavissa asemissa olevat poliitikot eivät ota tällaiseen kantaa, hän toteaa Demokraatille.

– Totta kai näitä uutisia pitää seurata, mutta kyllä minä luotan asiantuntija-arvioihin sitten loppupelissä. Mennään suoritus edellä. Onhan esimerkiksi julkisuudessa paljon kerrottu F-35:n vioista jo vuosien ajan, mutta osaltaan se johtuu siitä, että muut valmistajat eivät niin herkästi ole julkisuuteen kertoneet näitä mahdollisia vikojaan. F-35 oli toisenlainen kansainvälinen projekti, jossa päätettiin olla läpinäkyviä alusta saakka. Nämä ovat kaikki mielikuvia, Niinistö jatkaa.

Niinpä Niinistö summaa lopulta, ettei Eurofighteria koskevilla uutisilla ole tässä prosessin vaiheessa vaikutusta.

– Asiantuntijat tekevät kyllä arvion.

Tuskin 2 eri konetyyppiä eli ”sheikin logiikkaa”.​
Suomessa on spekuloitu myös sillä, voisiko Suomi tilata kahta eri konetyyppiä. Aikanaan oli Drakeneita ja MiGejä. Kahdesta järjestelmästä päästiin eroon Hornet-hankinnan jälkeen.

– Kaksi eri huoltojärjestelmää ei tietystikään ole lähtökohtaisesti fiksu asia, Jussi Niinistö sanoo.

Tosin hän huomauttaa kuriositeettina, että yksi mahdollisuus olisi ostaa F/A-18 Super Hornetin kanssa samaan pakettiin kuuluvia Growler-häirintäkoneiita. Tietyssä mielessä siinäkin olisi pari eri konetyyppiä.

Niinistön mukaan teoriassa olisi vielä mahdollinen ratkaisu ostaa koneita kahdelta eri valmistajalta, mutta käytännössä haettaneen vain yhden valmistajan koneita.

– Siihen se tullee johtamaan, koska kaksi huoltojärjestelmää on Suomen kaltaiselle maalle erittäin vaikea. Tässä on olemassa sellainen sanonta kuin sheikin logiikka, nimittäin Qatarissa on ostettu ihan hiljattain kolmea eri konetyyppiä. Minulle ei ole avautunut, minkä takia kolme eri huoltojärjestelmää, kolme eri koulutusjärjestelmää ja kolme eri konetta, Niinistö sanoo.
 
Sutokyky saadaan rakennettua johonkin hiukan vaatimattomampaankin alukseen. 10 alusta voisi korvata neljällä monitoimisella. Kyllä siinä säästyisi jo kaikkea. Valitettavasti myös suorituskykyä. Olettaisin kyllä Katanpäiden jatkavan lopulta jonnekin 2045-2050 -vaiheille joten vain Pansiot ja Haminat tulevat tässä yhteydessä käsittelyyn.

Joskus oli muistaakseni sellaista mielipidettä foorumilla, että Pansioiden miehistöt eivät rauhan tilassa ehkä ole ihan just prikulleen täynnä, vaan että kriisitilanteessa miehitys koostuisi pitkälti evp-henkilöstöstä ja ressuista. Jos Haminoiden operointiin tarvittavat virat leikataan HX:n käytön rahoittamiseksi ja lähes yksinomaan Katanpäiden miehistöillä pitäisi operoida seuraavaa monitoimalusluokkaa... juu ei.

Ja Katanpäistä en tiedä muuta kuin sen, että Wikipediassa (englanninkielisessä?) oli mainittu elinkaaren kestävän vuosiin 2040-2042 ja että foorumin mukaan alusten myöhästyminen pidentää tuota lukua. Joka tapauksessa lienee mahdollista, kerran aikataulujen ei tarvitse natsata ihan täydellisesti, että myös niiden korvaaminen yhdistetään Haminoiden ja Pansioiden korvaamiseen esim. uuden monitoimialuslaivueen rakennusaikaa venyttämällä.

Lisäys: Meinaat vaatimattomalla jotakin tällaista? Voipi olla, että myös suorituskyky jää melko vaatimattomaksi...
 
https://demokraatti.fi/jussi-niinis...sulkee-miltei-kokonaan-pois-sheikin-logiikan/

Suomi on jättänyt tarjouspyynnöt Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajaehdokkaista Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallinnoille.

USA:sta vaihtoehtoina ovat monitoimihävittäjät Boeing F/A-18 Super Hornet ja Lockheed Martin F-35 sekä Euroopasta Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale ja ruotsalainen Saab Gripen E.

Eurofighter Typhoon on monikansallinen eurooppalainen hanke. Der Spiegel uutisoi tällä viikolla koneeseen liittyvistä suurista ongelmista Saksassa. Vain 4 Saksan 128 hävittäjästä olisi lehden mukaan toimintavalmiina.

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ei paljon saksalaistiedoista hätkähdä.

– Eiköhän se ole virkamiesten tehtävä analysoida näitä konetyyppejä, parempi että johtavissa asemissa olevat poliitikot eivät ota tällaiseen kantaa, hän toteaa Demokraatille.

– Totta kai näitä uutisia pitää seurata, mutta kyllä minä luotan asiantuntija-arvioihin sitten loppupelissä. Mennään suoritus edellä. Onhan esimerkiksi julkisuudessa paljon kerrottu F-35:n vioista jo vuosien ajan, mutta osaltaan se johtuu siitä, että muut valmistajat eivät niin herkästi ole julkisuuteen kertoneet näitä mahdollisia vikojaan. F-35 oli toisenlainen kansainvälinen projekti, jossa päätettiin olla läpinäkyviä alusta saakka. Nämä ovat kaikki mielikuvia, Niinistö jatkaa.

Niinpä Niinistö summaa lopulta, ettei Eurofighteria koskevilla uutisilla ole tässä prosessin vaiheessa vaikutusta.

– Asiantuntijat tekevät kyllä arvion.

Tuskin 2 eri konetyyppiä eli ”sheikin logiikkaa”.​
Suomessa on spekuloitu myös sillä, voisiko Suomi tilata kahta eri konetyyppiä. Aikanaan oli Drakeneita ja MiGejä. Kahdesta järjestelmästä päästiin eroon Hornet-hankinnan jälkeen.

– Kaksi eri huoltojärjestelmää ei tietystikään ole lähtökohtaisesti fiksu asia, Jussi Niinistö sanoo.

Tosin hän huomauttaa kuriositeettina, että yksi mahdollisuus olisi ostaa F/A-18 Super Hornetin kanssa samaan pakettiin kuuluvia Growler-häirintäkoneiita. Tietyssä mielessä siinäkin olisi pari eri konetyyppiä.

Niinistön mukaan teoriassa olisi vielä mahdollinen ratkaisu ostaa koneita kahdelta eri valmistajalta, mutta käytännössä haettaneen vain yhden valmistajan koneita.

– Siihen se tullee johtamaan, koska kaksi huoltojärjestelmää on Suomen kaltaiselle maalle erittäin vaikea. Tässä on olemassa sellainen sanonta kuin sheikin logiikka, nimittäin Qatarissa on ostettu ihan hiljattain kolmea eri konetyyppiä. Minulle ei ole avautunut, minkä takia kolme eri huoltojärjestelmää, kolme eri koulutusjärjestelmää ja kolme eri konetta, Niinistö sanoo.

Lähde huomioiden yllättävänkin asiallista tarinaa.
 
Joskus oli muistaakseni sellaista mielipidettä foorumilla, että Pansioiden miehistöt eivät rauhan tilassa ehkä ole ihan just prikulleen täynnä, vaan että kriisitilanteessa miehitys koostuisi pitkälti evp-henkilöstöstä ja ressuista. Jos Haminoiden operointiin tarvittavat virat leikataan HX:n käytön rahoittamiseksi ja lähes yksinomaan Katanpäiden miehistöillä pitäisi operoida seuraavaa monitoimalusluokkaa... juu ei.

Ja Katanpäistä en tiedä muuta kuin sen, että Wikipediassa (englanninkielisessä?) oli mainittu elinkaaren kestävän vuosiin 2040-2042 ja että foorumin mukaan alusten myöhästyminen pidentää tuota lukua. Joka tapauksessa lienee mahdollista, kerran aikataulujen ei tarvitse natsata ihan täydellisesti, että myös niiden korvaaminen yhdistetään Haminoiden ja Pansioiden korvaamiseen esim. uuden monitoimialuslaivueen rakennusaikaa venyttämällä.

Lisäys: Meinaat vaatimattomalla jotakin tällaista? Voipi olla, että myös suorituskyky jää melko vaatimattomaksi...

Olisit laittanut saman tien Busterin :p Ei. En tarkoittanut tuollaista rääpälettä vaan varustukseltaan jotakin sen tyyppistä kuin Pansiot tai miinalaivat alunperin.

Kokoa pitää olla jotta hommat hoituvat. Puhuttaisiin luokkaa 60 metriä pitkistä aluksista jotka voisivat aikanaan ottaa myös Katanpää-luokan hommat hoitaakseen.

30-luvulla on pakko panostaa Maavoimiin joten näkisin laivahankkeiden toteutuvan vaatimattomina.

Edit

Ollaan muuten taas kerran väärässä ketjussa...
 
Hyvää pohdintaa tulevien hävittäjien roolista ja mahdollisuuksista. Se on totta, että sodan aikana varmasti tekee tiukkaa lentosuoritteiden ja suorituskyvyn venymisen suhteen, eikä esim. tykistöä tai meritorjuntaohjuksia voida mitenkään korvata ilma-aseella. Henk. koht. mielipiteeni kuitenkin on, että täällä usein keskitytään enemmän Ilmavoimien rooliin ilmatorjunnassa kuin kykyyn ilmasta-maahan vaikuttamiseen.

Jos vihollinen vyöryy koko rintamalla päälle ilma-aseella Thunder & Lightning tyyliin, niin varmasti ovat kaikki liikenevät lavetit kiinni vastailmatorjunnassa. Tämä on kuitenkin vain yksi skenaario, ja viime vuodet ovat ainakin näyttäneet että mahdollisia konfliktin muotoja ja tasoja voi olla monia. Toisaalta kaikki ehdokkaana olevat koneet, ja jo nykyisetkin, ovat monitoimihävittäjiä, jotka pystyvät kantamaan aseistusta ja vaikuttamaan saman lentosuoritteen aikana niin ilma- kuin maamaaleihin. Tämä on käytössä oleva tehtävätyyppi monissa ilmavoimissa, esim. Yhdysvalloissa ja Ranskassa, jossa koneet suorittavat vastailmatoimintaa tietyllä aluella, mutta kantavat samalla ilmasta-maahan aseistusta joilla pystyvät iskemään tarvittaessa jos "target of opportunity" ilmenee.

Ilmavoimien vahvuutena ovat joustavuus ja nopea reagointikyky, jotka voivat olla ensiarvoisen tärkeitä nopeasti kehittyvässä tai alueeltaan tai mittasuhteiltaan rajoittuneessa konfliktissa. Näissä tapauksissa valmiusaste voi olla tärkeämpää kuin mittakaava, ja lähestyvä uhka voi tulla niin maalta, mereltä kuin ilmasta, joihin vastaaminen vaatii tarvittavan suorituskyvyn. Nopea ja pitkälle sekä laajalle ulottuva vaikutuskyky toimii toisaalta myös ehkäisykynnyksenä. Yksi tulevienkin hävittäjien keskeisistä osa-alueista on myös tiedustelu- ja maalinosoituskyky sekä elektroninen vaikuttaminen, nykyterminologian mukaisesti epäkineettinen vaikuttaminen, mitkä tukevat muiden aselajien taistelua.
 
Viimeksi muokattu:
Lähde huomioiden yllättävänkin asiallista tarinaa.

Niinistö on fiksu ja sivistynyt ihminen ja on hoitanut puolustusministerin tontin mallikkaasti. Hän on kuitenkin vähän huono poliitikko siinä mielessä, ettei oikein osaa olla sanomatta asioita. Niinistö tuo usein omia ajatuksiaan aika avoimesti ulos mediassa, liittyi ne sitten Jehovan todistajiin, Ahvenanmaanlaisten palvelukseen, miinohin tai F-35:een.

Tässä pisti silmään se, että mainitsee jo toiseen kertaan lyhyen ajan sisään Growlerin mahdollisena osana Super Hornetin hankintaa. Tämä on ilmeisesti asia, joka on ollut ministerin mielessä ja puheenaiheena kabineteissa.

Mitä tulee Sheikin logiikkaan, niin Sheikillä rahaa riittää ja Sheikki ostaa kumppanuutta ja palveluksia samalla kuin hävittäjiä, ja edellämainitut voivat olla tärkeämpiäkin kaupan kohteita.
 
Qatar on melko selkeä juttu. Ovat huonossa huudossa naapuriensa keskuudessa, joten on osteltava kavereita mistä niitä saa. Eihän mikään muu selitä skenaariota, että 3 tilauksessa ja vielä Su-35:tta uutisten mukaan olisivat katselleet.

USA jo kertaalleen varoitti julkisuudessa Saudeja kiinnostuksesta vaihtaa Qatarin johto. Ilmeisesti nämä rahoittaa vääriä tahoja tai on liian hyvää pataa Iranin kanssa.
 
Back
Top