Ilmavoimien tulevaisuus

Lisäksi on tullut kuva että Ilmavoimat nimenomaan haluaa itselleen kaikki munat koriin. Asia ei taatusti ole noin, vaan kyllä Ilmavoimissakin ajatellaan koko Puolustusvoimien tehokkuutta. AG kyky on hyvä olla ja erinomainen suorituskyvyn lisäys koko PV:lle, saatiin tulenkäytön mahdollisuus mitä ei aikaisemmin ole ollut kuin märissä päiväunissa, mutta ei se kyky tarkoita sitä, että halutaan rapauttaa muu tulenkäytönkyky. Ei kukaan Ilmavoimien esikunnassa ole niin typerä ajatellakseen Ilmavoimien voivan korvata tykistöä.
En usko mutta pidän riskinä sitä, että ilmavoimien nykyiset toimintamenot eivät tule riittämään, valitaan sitten ehdokkaista mikä tahansa. Tuo on se ongelma. On poliitikoista kiinni kaivetaanko taskuja syvemmältä ja pv:lle osoitetaan lisää rahaa vai joudutaanko sitä rahaa etsimään nykyisen budjetin sisältä ja siirtelemään sisäisinä siirtoina. Tällöin on riskinä, että jokin tai pahimmassa tapauksessa kaikki puolustushaarat kärsivät. Saksa on elävä esimerkki siitä, että budjetti ei riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja jolloin vehkeet seisovat venäläiseen tapaan sitten jossain katoksessa, taivasalla tai kiitotien varrella.

Hankinnat on massiivisia ja kukaan ei oikein tunnu tahtovan sanoa sitä ääneen, että tulevaisuuden lelut yleensä maksavat myös käyttää enemmän koska niissä liikkuvia osia on enemmän. Rahaa olisi tällöin löydyttävä enemmän.

Helppo keino on käskeä etsimään säästöjä sisältä joka aikaisemmin tarkoittanut sodanajan vahvuuden tiputtamista ja varuskuntien sullkemista. Tuo tie on kuljettu loppuun seuraavaksi höylätään sitten jostain muusta.
 
Jalkaväen taistelija tarvii tulitukea 24/7. Tykistö ja etenkin heittimistö on paikalla 24/7. Ilmavoimat on paikalla 0,5/3. Keskustelu on typerä.
Toistan edellisiä, mutta keskusteluja ilmavoimista maavoimien tukemisessa on vähän sama kuin ajattelisi että korvataan tykistö JASSMeilla :) Ilmasta maahan - aseilla on paikkansa mutta tykistön kanssa ne eivät kilpaile.

Terveisin, tykkimies

Jos luette noita viestejä mitä täällä on ollut, niin kukaan ei ole eri mieltä tästä. Ei täällä tykistön korvaamisesta ilmasta-maahan aseilla ole kukaan muu puhunut kuin @Raveni
 
Niin varmaa on, että maavoimien putkitykistö pitää painetta yllä tarpeen vaatiessa 24/7 useamman viikon ajan. Ilmavoimien kohdalla ongelmaksi muodostuu väistämättä nopeampi kuluminen ihan tappioiden vuoksi sekä sen puolesta, että niitä koneita on vain se 64kpl. Ei Suomen resursseilla voida ajatella mitään merkityksellistä A-G toimintaa kuin poikkeus tapauksissa eli koneilla ei ole A-A tehtävää tai sen uhkaa sillä hetkellä. Se on ilmassa tai vähintäänkin päivystysvuorossa ja sillä on sopiva varustus. Tällöinkin voidaan ruveta laskemaan sitä kuinka paljon ilmast kyetään toimittamaan sitä tavaraa vihollisen niskaan suhteellisesti, tykistöön nähden. Näkisin A-G toiminnan kaikissa tilanteissa lähinnä tukevana osata mutta en koskaan tykisöä korvaavana. Siihen se on liian epävarma tulituen toimitusmuoto ja sen tulivoima jää liian vähäiseksi suhteessa siihen mihin tykistö pystyy. Toki 155mm kranaatti painaa sen 45kg ja A-G ohjus/pommi siitä >50kg ylöspäin niin saadaanhan sieltä ilmasta komeampi paukahdus toimitettua mutta siinä vaikutus alue on tästä huolimatta tyystin toinen. Siinä missä tykistöllä voidaan ampua hehtaari tolkulla tulivaikutusta niin ilmassa oleva lavetti joutuu väistämättä pitämään pidempiä taukoja ja tulitoiminta on lyhyempi.

Miksi sinä jankkaat tästä uudestaan ja uudestaan? Ja kenen kanssa? Ei kukaan ole eri mieltä. Sanotaan nyt neljännen kerran, tykistöä ei voida mitenkään korvata ilmasta-maahan aseistuksella.
 
Viimeksi muokattu:
Qatar on melko selkeä juttu. Ovat huonossa huudossa naapuriensa keskuudessa, joten on osteltava kavereita mistä niitä saa. Eihän mikään muu selitä skenaariota, että 3 tilauksessa ja vielä Su-35:tta uutisten mukaan olisivat katselleet.

USA jo kertaalleen varoitti julkisuudessa Saudeja kiinnostuksesta vaihtaa Qatarin johto. Ilmeisesti nämä rahoittaa vääriä tahoja tai on liian hyvää pataa Iranin kanssa.

Juuri näin, ja tavallaan koskee suurinta osaa Persianlahden maita. Kalliilla aseilla ostetaan kavereita tai ainakin hyväksyntää. Ja koska näillä mailla ei ole teknistä osaamista pitää koneita kunnossa, myyjämaa hoitaa huollot ja käytännössä kaiken muun paitsi itse lentämisen. Siksi usean eri koneen haalimisessa kyseessä on myös huoltovarmuus. Jos vaikka Ranska suuttuisi Qatarille ja sanoisi että "nyt loppuu terroristien rahoittaminen tai teidän Rafalet ei enää nouse ilmaan", on Qatarilla sentään vielä F-15 joiden huolto pelaa. Näin esimerkkinä.
 
Jos ilmavoimille tehdään järkeviä kauppoja, eivät ne missään nimessä ole muille puolustushaaroille tappio. Hankintoja myös mietitään kokonaisuutena, eikä siellä kenraalit tappele keskenään kuka saa parhaat lelut. Ainakin toivon niin :D
Tärkein apu ilmavoilta maa- ja merivoimille ei ole suinkaan "tykistönä toimiminen" tai merimaaliohjukset, se on ilmatilan putsaaminen vihulaiskoneista.

Järkevä kauppa ilmavoimille voi olla tappio muille puolustushaaroille. Kun on tehty valtavat tilaukset, joista ei voi sopimussakkojen vuoksi enää perääntyäkään, on mahdollisissa tulevissa menoleikkauksissa säästettävä jostakin muualta, kuten muiden puolustushaarojen hankinnoista ja henkilöstöstä. Mikäli tämä joidenkin de factona pitämä tilanne toteutuu, johtaa se etenkin maavoimien alasajoon vielä nykyistä budjettinäkymää nopeammin, ja merivoimatkin saattaa supistua melko rajusti.

Enkä tosiaankaan tiedä, millä tavoin tuollainen epäsuhtainen tilanne olisi torjuttavissa virkamiesten voimin. HX-hankkeen toteuttaminen osin optiolla voisi tulla kysymykseen. Tosin pahimmassa tapauksessa puolustuksesta leikataan senkin edestä löysää pois - sitten on tynkä-maavoimat ja 40 HX:ää eikä tynkä-maavoimat ja 64 HX:ää. Jälkimmäinen vaihtoehto on toki parempi, jos noista kahdesta pitää valita, mutta tuskin optimaalinen.

Vastuullinen puolustuspoliitiikka? En usko, että Antti Rinne on kuullutkaan, tai ainakaan välittää, sellaisesta käsitteestä.
 
En pidä sitä typeränä koska on ilmoitettu, että ilmavoimien toimintamenoihin ei ole tulossa lisää rahaa vaan nykyisellä pitää pärjätä. Ainoastaan puolustusvoimien budjetin sisäisillä siirroilla on niitä mahdollista korottaa joka tarkoittaa, että rahaa siirrettäisiin kahdelta muulta puolustushaaralta, ilmavoimien toimintaa. Tällöin ilmavoimien tulisi kuitenkin korvata aiheuttamansa suorituskyky vaje. Jos rahaa siirretään maavoimilta esimerkiksi niin ei sielläkään sitä ylimääräisenä ole joten jotain toimintoja joudutaan supistamaan tai ajamaan alas.

On mielestäni hyvinkin tärkeää ja hyvä ajatella ilmavoimien miljardi hankinnan vaikutusta kahden muun puolustushaaran toimintaan. Mitä ne etua ilmavoimat näille tuovat ja toisaalta mitkä ovat ilmavoimien mahdollisen rahoitusvajeen paikkaamisen aiheuttamat riskit näiden toiminnalle ja suorituskyvylle.

Nyt on tullut kuva, että kyse on julkisessa keskustelussa ja varsinkin tällä foorumilla siitä mitä ilmavoimat tarvitsee ja haluaa kun pitäisi ennemminkin miettiä mitä Suomen puolustusvoimat haluaa ja tarvitsee kokonaisuutena. Hankinta pitäisi suhteuttaa kokonaisuuteen. Meille ei ole iloa maailman parhaimmista hävittäjistä ja kohtuullisesta määrästä näitä jos hankinta ja toiminta suoritetaan kahden muun puolustushaaran tappioksi.
Voisitko pitää rauhan- ja sota-ajan toiminnan tyystin erillään ja päättää kummasta haluat puhua?
Jos ilmavoimille luodaan hankinnalla kyky sota-ajan toimintaan riittävällä määräällä laadukasta kalustoa, niin se edellyttää rahan menoa rauhan aikana vain ja ainoastaan hankintavaiheessa, ei yhtään lisää menoja rauhan ajan toiminnassa, ellei budjetissa sellaista osoiteta! Kalliimpi hankinta suuremman toimintamenon koneella ei siis edellytä suurempi käyttökuluja ilmavoimille, vaan pienempiä lentotuntimääriä nimenomaan rauhan aikana.
Siten se ei ole pois maa- eikä merivoimen vuosittaisista menoista rauhan ajan toiminnassa.
Niistä ilmavoimien koneista on silti hyötyä sodan ennalta estämisessä, ja olisi tarvittaessa myös sodan ajan toiminassa, vaikkakin silloin huomattavasti kasvaneilla toimintamenoilla, aivan samoin kuin maavoimillakin, ja vähemmässä määrin myös merivoimilla.
 
Jos ilmavoimille luodaan hankinnalla kyky sota-ajan toimintaan riittävällä määräällä laadukasta kalustoa, niin se edellyttää rahan menoa rauhan aikana vain ja ainoastaan hankintavaiheessa, ei yhtään lisää menoja rauhan ajan toiminnassa, ellei budjetissa sellaista osoiteta! Kalliimpi hankinta suuremman toimintamenon koneella ei siis edellytä suurempi käyttökuluja ilmavoimille, vaan pienempiä lentotuntimääriä nimenomaan rauhan aikana.
Väärin. Lentäjät tarvitsevat harjoitusta. Riittävästi harjoittelemattoman lentäjän lähettäminen sotaan on murha, jonka uhri on se lentäjä.
 
Väärin. Lentäjät tarvitsevat harjoitusta. Riittävästi harjoittelemattoman lentäjän lähettäminen sotaan on murha, jonka uhri on se lentäjä.
Simulaattorit kehittyvät koko ajan paremmiksi ja Hawk on myös olemassa. Siksi samaan koulutustasoon päästään aina vain pienemmillä hävittäjien lentotunneilla. Varsinkin kun ilmataisteluista aina vain suurempi osuus käydään pitemmiltä matkoilta, jolloin uudemmat koneet hoitaa suuremman osan hommasta lentäjän puolesta kuin aiemman sukupolven koneissa. Lyhyemmillä matkoilla edetään myös samaan suuntaan kypärätähtäimien ja tilannetietoisuuden osalta, mutta seuraus ei silti ole ihan yhtä suuri kuin pidemmiltä matkoilta. Joka tapauksessa modernissa koneessa vähemmillä hävittäjän lentotunneilla lentäjä pärjää taistelutilanteessa olennaisesti paremmin kuin pitkään koulutettu pilotti vanhemmalla koneella.
Riittävästi harjoitetun lentäjän lähettäminen sotaan vanhentuneella koneella jatketun eliniän turvin on paljon suuremmalla todennäköisyydellä lentäjän murha.

Ilmavoimat osaa kyllä arvioida ihan itse missä raja kulkee paremman koneen tason ja alempien koulutusmäärien vs huonompi kone + enemmän koulutettu pilotti välillä. Tuo dilemma on osa sitä HX-hankkeessa pisteytettävää suorituskykyä.
 
Simulaattorit kehittyvät koko ajan paremmiksi ja Hawk on myös olemassa. Siksi samaan koulutustasoon päästään aina vain pienemmillä hävittäjien lentotunneilla. Varsinkin kun ilmataisteluista aina vain suurempi osuus käydään pitemmiltä matkoilta, jolloin uudemmat koneet hoitaa suuremman osan hommasta lentäjän puolesta kuin aiemman sukupolven koneissa. Lyhyemmillä matkoilla edetään myös samaan suuntaan kypärätähtäimien ja tilannetietoisuuden osalta, mutta seuraus ei silti ole ihan yhtä suuri kuin pidemmiltä matkoilta. Joka tapauksessa modernissa koneessa vähemmillä hävittäjän lentotunneilla lentäjä pärjää taistelutilanteessa olennaisesti paremmin kuin pitkään koulutettu pilotti vanhemmalla koneella.
Riittävästi harjoitetun lentäjän lähettäminen sotaan vanhentuneella koneella jatketun eliniän turvin on paljon suuremmalla todennäköisyydellä lentäjän murha.

Ilmavoimat osaa kyllä arvioida ihan itse missä raja kulkee paremman koneen tason ja alempien koulutusmäärien vs huonompi kone + enemmän koulutettu pilotti välillä. Tuo dilemma on osa sitä HX-hankkeessa pisteytettävää suorituskykyä.

Lennokasta tekstiä.

d30 (122mm, 12km) vedettävä käyttäminen nykysodassa vihollisen vastatykistötutkia ja liikkuvaa 40km 152mm telatykistöä vastaan on myös tykkimiehistön MURHA?

Maavoimat osaa itse päätellä että koko 1000 putken korvaaminen 155mm telatykeillä ja vastatykistötutkilla on itsestäänselvyys, kunhan se 4 miljardia plus 600e per varastokranaatti löydetään jostain.
 
Voisitko pitää rauhan- ja sota-ajan toiminnan tyystin erillään ja päättää kummasta haluat puhua?
Jos ilmavoimille luodaan hankinnalla kyky sota-ajan toimintaan riittävällä määräällä laadukasta kalustoa, niin se edellyttää rahan menoa rauhan aikana vain ja ainoastaan hankintavaiheessa
, ei yhtään lisää menoja rauhan ajan toiminnassa, ellei budjetissa sellaista osoiteta! Kalliimpi hankinta suuremman toimintamenon koneella ei siis edellytä suurempi käyttökuluja ilmavoimille, vaan pienempiä lentotuntimääriä nimenomaan rauhan aikana.
Siten se ei ole pois maa- eikä merivoimen vuosittaisista menoista rauhan ajan toiminnassa.
Niistä ilmavoimien koneista on silti hyötyä sodan ennalta estämisessä, ja olisi tarvittaessa myös sodan ajan toiminassa, vaikkakin silloin huomattavasti kasvaneilla toimintamenoilla, aivan samoin kuin maavoimillakin, ja vähemmässä määrin myös merivoimilla.
Eli jos horneteilla lennetään nyt 110 lentotuntia vuodessa per lentäjä ja lentotunti maksaa 10000€ niin ei ole merkitystä jos lentotunti maksaakin vaikkapa 20000€? Silloin vain vähennetään lentotunteja 55 lentotuntiin per lentäjä? Ymmärsinkö yhtään mitä ajoit takaa?

Eihän tuossa ole mitään järkeä eikä mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Olet oikeassa, että sodan ja rauhan ajan toiminnot ovat erihintaisia ja sodassa sillä ei ole niin paljon merkitystä. Nyt kuitenkin verrataan uuden ja vanhan rauhanajan hintaa keskenään ja ilmavoimien nykyiset toimintamenot ovat juurikin rauhanajan toimintamenojen hinta. Tähän tulee muutos halutaan tai ei koska uusi kone tuskin lentää 10000€/h
 
Väärin. Lentäjät tarvitsevat harjoitusta. Riittävästi harjoittelemattoman lentäjän lähettäminen sotaan on murha, jonka uhri on se lentäjä.
Saksassa helikopterilentäjiltä on otettu siviililentolupakirja pois kun eivät saa lennetyksi tarpeeksi. Jos meillä siirretään lentäjien harjoittelu ilmasta maahan ja simulaattoreihin niin kyllä siinä menee monen unelmat uusiksi ja lentäjiä voi olla vaikea saada. "Ai sä olet simulaattori lentäjä?"
 
Lentotuntien osalta kyse ei ole vain koulutustasosta, jotta ilmavoimat kykynee houkuttelemaan terävintä kärkeä juuri heille töihin, pitää tarjota muutakin porkkanaa kuin palkka ja se on lentäminen.
 
Lentotunteja on supistettu jo yleismaailmallisesti. Mutta esim jenkeistä voi lukea ongelmista, tai tutustua vaikkapa Ranskan järjestelmään.

Teoriassa kuulostaa hyvältä. Mutta käytännössä supistamisella vaikka puoleen olisi ikäviä seurauksia.
 
Ilmavoimien varsinaisten (ei palkkakuluja) toimintamenojen suuruus on n. 50€ milj. vuodessa (2017). PV:n budjetti 2,829€ mrd. Kyseessä olisi 1,8% osuuden muutos. Ja tämä on pyöristetty ylöspäin ja oletettu korotus toimintamenoihin 100%. Eli wordt case scensrio. Ei se helppo nakki ole, mutta tuskinpa mahdotonta. Mun on erittäin vaikea nähdä, että esim. 50€ milj. toimintamenoja ei voisi allokoida uudelleen PV:ssa sisäisesti silloin jos uusi kone tuo olennaisesti parempia kyvykkyyksiä, kuten F-35 toisi. PV:n tarkoitus on tuottaa turvallisuutta ja se toimittaa sen toimintakykyvyllä. Nyt näkökulma on se, että PV ylläpitää samaa rakennetta muuttumattomana.
 
Simulaattorit kehittyvät koko ajan paremmiksi ja Hawk on myös olemassa. Siksi samaan koulutustasoon päästään aina vain pienemmillä hävittäjien lentotunneilla. Varsinkin kun ilmataisteluista aina vain suurempi osuus käydään pitemmiltä matkoilta, jolloin uudemmat koneet hoitaa suuremman osan hommasta lentäjän puolesta kuin aiemman sukupolven koneissa. Lyhyemmillä matkoilla edetään myös samaan suuntaan kypärätähtäimien ja tilannetietoisuuden osalta, mutta seuraus ei silti ole ihan yhtä suuri kuin pidemmiltä matkoilta. Joka tapauksessa modernissa koneessa vähemmillä hävittäjän lentotunneilla lentäjä pärjää taistelutilanteessa olennaisesti paremmin kuin pitkään koulutettu pilotti vanhemmalla koneella.
Riittävästi harjoitetun lentäjän lähettäminen sotaan vanhentuneella koneella jatketun eliniän turvin on paljon suuremmalla todennäköisyydellä lentäjän murha.

Simulaattorit ja Hawk eivät ole ilmaisia hankkia tai käyttää. Vaikka ne ovatkin halvempia tuntia kohti kuin oikea hävittäjä, niin yksioikoisesti kalliimman hankinnan rahoittaminen lentotunneista karsimalla ei korvaa menetettyä suorituskykyä. Koko ilmasodan historian pituinen kokemus muuten osoittaa, että paremmin koulutettu lentäjä huonommassa koneessa voittaa aina huonommin koulutetun paremmassa koneessa - vasta lentäjien kykyjen ollessa samalla tasolla koneen laadulla alkaa olla merkitystä. (Tässä koulutuksen paremmuutta mitataan tietysti sillä miten hyvin oppi on lentäjään tarttunut - ei pelkästään tiettyjen luentojen läpi istumista.) Älä myöskään unohda, että meille ei riitä pitää suorituskyky samalla tasolla - vastustajamme kaikista ongelmistaan huolimatta kehittää kuitenkin koko ajan omaa suorituskykyään paremmaksi ja paremmaksi. Meidänkin täytyy parantaa tai jäämme lopulta jalkoihin.

Ilmavoimat osaa kyllä arvioida ihan itse missä raja kulkee paremman koneen tason ja alempien koulutusmäärien vs huonompi kone + enemmän koulutettu pilotti välillä. Tuo dilemma on osa sitä HX-hankkeessa pisteytettävää suorituskykyä.

Niin osaakin. Silti sinä koit aiheelliseksi väittää, että parempi kone ja vähemmän koulutusta olisi yksioikoisesti parempi. Niinpä minä koin aiheelliseksi väittää, että olet väärässä.
 
https://www.verkkouutiset.fi/amerik...i-hyokkayksen-tullen-vetaytya-ruotsiin-65196/

”Fokus meille on yhteistyön parantaminen Suomen kanssa korkeimmille (hallinnon) tasoille asti. Suomi on ehdottomasti ykkösprioriteettikumppanimme juuri nyt. Meillä on paljon yhteistä, mutta meidän täytyy myös pitää mielessä, että Suomi on erilaisessa asemassa maantieteellisesti rajan suhteen ja historiallisesti. Suomi on kumppani, jonka uskomme voivan antaa meille paljon, ja he odottavat meidän lisäävän heidän operationaalista syvyyttään. Jos heidän pitää vetäytyä, he voivat siirtyä maahamme ja käyttää tukikohtiamme, joten mitä enemmän työskentelemme yhdessä joustavasti, sitä parempi”

Ja yhteinen konetyyppi auttaisi tässä paljon.
 
Lennokasta tekstiä.

d30 (122mm, 12km) vedettävä käyttäminen nykysodassa vihollisen vastatykistötutkia ja liikkuvaa 40km 152mm telatykistöä vastaan on myös tykkimiehistön MURHA?

Maavoimat osaa itse päätellä että koko 1000 putken korvaaminen 155mm telatykeillä ja vastatykistötutkilla on itsestäänselvyys, kunhan se 4 miljardia plus 600e per varastokranaatti löydetään jostain.
Kysy Jukkikselta, hän otti sen MURHA ilmaisun käyttöön jonka palautin, niinkuin vaikkapa lentopallon pelissä.
 
Eli jos horneteilla lennetään nyt 110 lentotuntia vuodessa per lentäjä ja lentotunti maksaa 10000€ niin ei ole merkitystä jos lentotunti maksaakin vaikkapa 20000€? Silloin vain vähennetään lentotunteja 55 lentotuntiin per lentäjä? Ymmärsinkö yhtään mitä ajoit takaa?

Eihän tuossa ole mitään järkeä eikä mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Olet oikeassa, että sodan ja rauhan ajan toiminnot ovat erihintaisia ja sodassa sillä ei ole niin paljon merkitystä. Nyt kuitenkin verrataan uuden ja vanhan rauhanajan hintaa keskenään ja ilmavoimien nykyiset toimintamenot ovat juurikin rauhanajan toimintamenojen hinta. Tähän tulee muutos halutaan tai ei koska uusi kone tuskin lentää 10000€/h
Ei lentäjän lentotunteja mihinkään vähennetä vaan kenties koneen. Lentäjän tunnit voivat siis siirtyä siis osin sekä harjoitushävittäjälle että simulaattoriin, mikäli ilmavoimat sen katsoo paremmaksi vaihtoehdoksi kokonaissuorituskyvyn kannata kuin johonkin toiseen koneeseen päätymisen.
Jos kone makaa paljon huollossa voi myös olla että lentäjien määrä vähenee lähemmäksi koneiden määrää, minkä seurauksena koneen lentotunnit vähenevät enemmän kuin lentäjän ko konetyypillä lentämät tunnit. Voi myös olla että ilmavoimat siirtää omia käyttömenojaan jostain muualta lentotunteihin.
Kaikki nämä kuuluvat asioihin jotka ilmavoimat harkitsee tehdessään arviotaan kokonaissuorituskyvystä, eikä pelkän koneen suorituskyvystä. Ilmavoimat siis tietää suunnitellun kokonaisvuosibudjettinsa ja optimoi kokonaisuuden siihen sopivaksi tavalla taikka toisella, eikä odota lisärahaa muualta puolustusvoimista eikä valtiolta inflaatiota enempää kasvavaa käyttöbudjettia.
Sillä ei todellakaan ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa että ilmavoimille siirrettäisiin suurempi osuus puolustusvoimien vuotuisista käyttömenoista, eikä sillä ettei ilmavoimat muka osaisi tätä huomioida tehdessään analyysia kullakin konevaihtoehdolla saavutettavasta kokonaissuorituskyvystä, mikä on nimenomaan sota-ajalle tarkoitettu, eikä siinä kokonaissuorituskyvyn arvioinnissa huomioida rauhan-ajan näkökulmia erikseen, vaan ainoastaan annetun rauhanajan budjetin välillisenä vaikutuksena sodanajan suorituskykyyn mukaanlukien myös pilottien koulutustaso.
 
Lentotuntien osalta kyse ei ole vain koulutustasosta, jotta ilmavoimat kykynee houkuttelemaan terävintä kärkeä juuri heille töihin, pitää tarjota muutakin porkkanaa kuin palkka ja se on lentäminen.
Paljonko lentäjiä poistuu ennenaikaisesti rivistä joko lääketieteellisistä syistä (ammattitauti toistuvien G-monikertojen seurauksena tai muista syistä) tai muuten vaan siirtymisenä siviilipuolelle?
Jos saapuvia vähenee saman verran kuin poistuvia on tulos +-0 eikä taso vähene. Itseasiassa tilanne paranee jos saapuvista jäävät pois juuri he jotka olisivat päätyneet ennenaikaisesti poistuvien joukkoon, koska kustannukset kuitenkin alenee jäljelle jäävien lentäjien tason säilyessä entisellään siinä tehtävässä jolla moderneilla koneilla on oikeasti merkitystä, eikä se ole ilmailunäytös- tai taitolentäminen. Tilannekuvan nopea hahmottaminen ja nopea ja oikea toiminta sen seurauksena on paljon merkittävämmässä roolissa. Siinä hommassa tarvitaan pääasiassa aivoja.
 
Back
Top