Ilmavoimien tulevaisuus

Hankintapäätös tulikin viime hetkellä, ja puolustusbudjetista leikattiin aika lailla 1990-luvulla. Vuotta myöhemmin Hornet-päätöksen tapaista päätöstä ei olisi tehty. Lisäksi, ennen 1990-luvun lamaa valtionvelka oli noin 13% bkt:sta, suomalaisesta näkökulmasta elvytys- ja tuhlausvaraa on paljon vähemmän.

Siinä pelastui todella paljon kun sitova Hornet-sopimus oli voimassa. Se rajoitti puolustuksesta leikkaamista varsin tehokkaasti. Muuten olisi piilutettu sieltä ja täältä sekä pahimmassa tapauksessa jääty pysyvästi alhaisemmalle tasolle.
 
Siinä pelastui todella paljon kun sitova Hornet-sopimus oli voimassa. Se rajoitti puolustuksesta leikkaamista varsin tehokkaasti. Muuten olisi piilutettu sieltä ja täältä sekä pahimmassa tapauksessa jääty pysyvästi alhaisemmalle tasolle.
Päätöksen tekivät kahdestaan maanpuolustuksen ystävä Iiro Viinanen sekä mp-myönteisellä Pohjanmaalla syntynyt Esko Aho, reserviupseereita kumpikin. Puolustusmenot oli 1992 1,9 % Bkt:stä, keskimäärin 1990-luvulla 1,7 %. Laskun maksoi siten suurimmaksi osaksi 1990-luvun vahva talouskasvu.
 
Poliitikot ovat olleet yllättävän viisaita. Esim. tst-hekot oli viisasta torpata. Silti en suosittele ihan yhtä aktiivista linjaa. Nyt ei ole vauhkoja ruorissa kun korvataan enemmän vanhaa eikä niinkään hamuta siekailematta uutta.

Jos olisi mahdollisuus säätää mielen mukaan niin olisihan se kiehtova heittää miljardi maavoimen optioiden lunastukseen. Jos silti tulisi merivoimien 1,2 ja ilmavoimille 7.
Kymppiä ei takuulla tule yksin ilmavoimille.
 
Päätöksen tekivät kahdestaan maanpuolustuksen ystävä Iiro Viinanen sekä mp-myönteisellä Pohjanmaalla syntynyt Esko Aho, reserviupseereita kumpikin. Puolustusmenot oli 1992 1,9 % Bkt:stä, keskimäärin 1990-luvulla 1,7 %. Laskun maksoi siten suurimmaksi osaksi 1990-luvun vahva talouskasvu.

Tuossa kävi tuuri. Olisi ollut enemmän kuin helppoa jättää vaikka yksi laivueista optioksi tms. Ja ainakin Kepun piiristä kuului napinaa että hankintaa olisi pitänyt "lykätä".
 
Tiedä vaikka poliitikoilla olisi ollut kenraalikunnan edustajia neuvomassa :unsure:
Oli myös monia puhumassa hankinnan puolesta.
Vaatii hieman rohkeutta torpata hankinta, josta tietää ettei sama raha tule muille käyttöön. Mutta se olisi kyllä imuroinut ylläpitorahat maavoimilta sen siliän tien.
 
Oli myös monia puhumassa hankinnan puolesta.

Muistan kuulleeni/lukeneeni epäilyksiä ainakin sieltä missä oli hankintaosaamista eli Ilmavoimien puolelta. Oli ainakin pelkoja että into ylittää osaamisen kun Maavoimat lähtivät rakentamaan uutta aselajia. Se että joku vastustaa jotakin ei tietysti automaationa tarkoita että hän tekisi sitä oikeista syistä.
 
Matti Ahola moukaroi ainakin ankarasti ja kritisoi vaihtoehtoiskustannusten löperöstä arvioinnista. Tykistöohjukset ja telahauberit arvio paljon paremmaksi rahankäytöksi ja niitähän on saatu nyt kun ei tuhrattu taistelukoptereihin.

Aholan wikistä:: " Ennen puolustusministeriössä palvelemistaan hän osallistui hankkeeseen helikoptereiden siirtämiseksi maavoimien alaisuuteen. "
 
Minkälainen on oikeasti tämä "puolustushaarojen välinen kuilu"? En nyt tarkoita huhupuheita vaan faktoja ja esimerkkejä.

Onhan tuolla ameriikoissa "Marines Semper Fi! Laivastossa ovat nössöjä!" sun muuta mutta näin Suomessa omasta kantista homma on mennyt aika siististi eikä esim. julkisuudessa ole paljon näkynyt maavoimien väkeä esim. itkemässä iso hornet-hankintaa ja sitä että osa olisi voitu jyvittää maavoimille?
 
Eikö nimenomaan ole painotettu että ostetaan suorituskykyä ja kokonaisuutta, ei tiettyjä koneita tai kappalemääriä.

Jos esim. meitä viisaammat ihmiset näkevät että:
a) Vain F-35 on kyllin hyvä taistelemaan Venäjän uusien SUPER-koneiden kanssa.
b) F-35 hinta ei laske vaan pelkästään kohoaa, meillä on varaa vain 30 koneeseen.
(täysin päästä repäisty skenaario).

Tämän jälkeen foorumeilla 1000 kirjoitusta siitä miten olisi pitänyt ostaa 100 "halpaa Gripeniä".

Puranen sanoi vähän aikaa sitten SuomiAreenalla vastauksena kysymykseen pitääkö painottaa laatua vai määrää sanatarkasti, että hävittäjähankinnassa lähtökohtana on laatu, ja sitä laatua hankitaan niin paljon kuin heille annettavalla rahalla saadaan.
 
Vaatii hieman rohkeutta torpata hankinta, josta tietää ettei sama raha tule muille käyttöön.
Tällainen kommentti osoittaa, ettei PV.n hankintaprosesseja tunneta! Kun uutta suunnitellaan, niin kyllä siinä hyvin varhaisessa vaiheessa katsotaan myös, miten ne sopii tulevien vuosien kehyksiin. Lopulliset kustannukset selviävät tietysti vasta hankevaiheessa. Tällöin joudutaan jakamaan niukkuutta uudelleen ja ohjelmat helposti siirtyvät läheiseen tai kaukaisempaan tulevaisuuteen. Mutta ei siis yleensä niin että PV:n määrärahat samalla pienenevät. Onhan niinkin tällä vuosikymmenellä käynyt mutta voidaan myös ajatella niin, että silloin vaan otettiin PV:ltä takaisin lainassa olleet miinoista luopumisrahat.
 
Minkälainen on oikeasti tämä "puolustushaarojen välinen kuilu"? En nyt tarkoita huhupuheita vaan faktoja ja esimerkkejä.

Onhan tuolla ameriikoissa "Marines Semper Fi! Laivastossa ovat nössöjä!" sun muuta mutta näin Suomessa omasta kantista homma on mennyt aika siististi eikä esim. julkisuudessa ole paljon näkynyt maavoimien väkeä esim. itkemässä iso hornet-hankintaa ja sitä että osa olisi voitu jyvittää maavoimille?

Oikeasti ei juuri minkäänlainen. Ensinnäkin meillä on Pääesikunta puolustushaarojen yläpuolella. Toisekseen meillä on erittäin pieni kenraalikunta jossa kaikki tuntevat toisensa ja jotka ymmärtävät hyvin kokonaisuuksia. Kolmanneksi meillä kaikki upseerit käyvät saman kadettikoulun millä on suuri merkitys, koska vaatteiden väristä riippumatta kaikki ovat saman polun kulkijoita, tupakavereita ja kurssiveljiä keskenään. Neljänneksi, puolustushaarojen välinen yhteistoiminta on varsin tiivistä. Viidenneksi, meillä ei ole kaverin muroihin kusemisen perinnettä. Kuudenneksi, mikään puolustushaara ei pärjää eikä taistele yksin ja ilmapuolustus on eräs asioista mikä niitä kaikkia yhdistää.
 
Minkälainen on oikeasti tämä "puolustushaarojen välinen kuilu"? En nyt tarkoita huhupuheita vaan faktoja ja esimerkkejä.

Eihän tuollaista Suomessa isossa mitassa ole. Ei ainakaan julkisesti. Ajoittain tulee jotain Veikko Vesterisen kaltaisia avautumisia mutta niissäkin kritisoidaan loppupeleissä niukkoja resursseja eikä sitä että naapuri sai enemmän.
 
Rungon korjaus (Centre Barrel Replacement) maksoi muistaakseni noin 2.5 miljoonaa per kone. Tutkan päivitys maksanee noin 3-4 miljoonaa. Siihen muu tilpehööri niin ollaan noin 10 miljoonaa euroa /kone. Kreikan F-16 -päivitys Viper-standardiin maksaa noin 15 miljoonaa per kone: en tiedä päivittävätkö vanhimmasta vai uusimmasta päästä. Se voisi olla jonkunmoinen vertailukohta.
Koko fleetin eliniän pidennys maksaisi meillä siis ehkä noin miljardi euroa - tässä siis oletuksena sellainen 10 vuoden tekohengitys. Jos halutaan enemmän niin se tulee kalliimmaksi.
10 vuoden jälkeen ei ole todennäköisesti enää jäljellä sitä alihankintaketjua eikä kokonaisprojektin integrointia jolla päivittää F/A-18 C/D koneita. Ilmavoimat aloitti siksi oman MLU:n hieman aikaisemmin että USA:ssa homma oli jo päätetty aloittaa ja suunnitelmat sekä komponenttien + ohjelmistojen tuotanto oli olemassa. Jatkossa sitä ei enää ole ja sitä myöten elinkaaren jatkaminen on slut.

Nykyinen HN-päivitys on erittäin kattava ja ainoat puutteet mitä siitä jäi oli ELSO:n puolella sekä mahdollinen AESA (sitä olisi saatu ehkä odotella). Syyt miksi noita ei tehty oli varmaankin se hillo ja priorisointi+aikataulu.
Legacy-Hornetit tulevat varmasti jossain päin maailmaa lentämään 2040 asti joten en usko että Suomi jäisi jotenkin 'ongelmalliseksi' loppukäyttäjäksi tässä skenaariossa. Lisäksi maailmalla käytössä olisi vielä alkupään Super Hornetteja joissa on osin samat järjestelmät. Ja moottoreitahan on paljon käytössä muissakin konetyypeissä.
Ilman tukea ja päivityksiä tekeviä firmoja? Enpä usko. Tietysti maailmassa riittää maita joissa ilmailuturvallisuus ja talous ovat sitä sun tätä ja periaatteessa koneilla voi lentää kunnes ne tippuvat taivaalta. Lähdettäisiinkö meillä tällaiseen mukaan? Think again!
Tietäkseni kukaan muu ei lennä F-18 E/F Block I:llä kuin USA ja niiden osalta on päätetty että ne menevät luiskaan kun 9000 tuntia SLE:stä on täynnä. Osaa Block I:tä ei päivitetä ehkä lainkaan vaan ajetaan loppuun. 2030 mennessä myös SH Block I (SLE) koneet on ajettu todennäköisesti loppuun, jopa aikaisemminkin jos käyttötempo jatkuu 2000-2010 lukujen tyyliin. Ne päättävät päivänsä QF-18 droneina tai menevät romuksi.

Vielä HN:stä jos et usko: Prior to getting the service life extension work underway, Boeing completed an assessment of the extent of work that would be required for the service life extension. The assessment was carried out after unexpected problems in the form of major structural damage occurred during service life extension work on the navy’s F/A-18A-D Hornets. https://navaltoday.com/2018/03/01/u...to-start-super-hornet-service-life-extension/
Runko on siis ajettu loppuun n.10 vuoden päästä, eikä korjaus tule enää kyseeseen.
En usko tällaiseen skenaarioon, mutta jos valtion taloustilanne sattuu muuttumaan hyvin vaikeaksi, niin modernisointia voidaan ottaa uudestaan esille. Poliitikolle on helpompaa käyttää miljardi nyt ja antaa 10v päästä seuraavan tyypin murehtia asiaa uudestaan, kuin taikoa jostain 6mrd.
En minäkään. On muistettava että 1990-laman kourissa Hornetteihin löytyi silti rahoitus, vaikkakin vastakauppojen osittain tukemana.
Niitä ei enää tehdä mutta HX-budjetti on todella epämääräinen ja uskon että jos karkea arvio on 7-10 miljardia niin tulevan taloustilanteen vaikutus on se että, budjetti jää tuonne alapäähän ennemmin kuin yläpäähän. Toki tuleva hallitus on siinä tärkeässä roolissa. Vaikutus tulee olemaan varmaankin joko halvemman vaihtoehdon kanssa eläminen (Gripen) tai 64 koneesta tinkiminen.
Voi myös olla että PV:lle annetaan raha ja sanotaan että "valitkaa itse määrän ja laadun väliltä".

Se on toki tärkeää muistaa että taloustilanne on haastava nytkin, koska elämme edelleen lisävelalla. Tilanne voi mutkistua lisää jos kauppasota syttyy todenteolla ja silloin me kärsimme.
 
Vaikea löytää taloudellinen peruste Hornetien tekohengittämiseen. Rahaa palaisi pelkkiin koneisiin n. miljardi euroa. Varmaan aseitakin jouduttaisiin päivittämään, eli hankkimaan ohjuksia vanhenevien tilalle? Pitääkö hankkia käytettyjä koneita varaosiksi tai korvaamaan kuluneimpia yksilöitä? Varsinkin aseista tulee satojen miljoonien lisälasku, eli yhtäkkiä ollaan n 1,5 miljardissa, ja silti HX2 -hanke kummittelee vuosikymmenen päässä. Rasitus ilmavoimien organisaatioresursseille on vähintään sama kuin uuden koneen hankinta joka siis edelleen kummittelee lähitulevaisuudessa.

Jos tapahtuu jotain merkillistä ja valtion rahat yllättäen täysin loppuu, todennäköisempää ja paljon järkevämpää olisi hankkia HX:n halvinta konetta vajaa määrä ja tehdä lopuista osto-optio.

Tämäkin on epätodennäköistä, sillä vassareita lukuun ottamatta kaikki puolueet on HX:n takana. Vasemmistoliitto ei tätä(kään) asiaa päätä. Vihreiden ehdollinen kanta on politiikkaa jolla signaloidaan omille kannattajille ja varmistetaan itselle tärkeiden asioiden rahoituksen säilyminen. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska suurhankintaa voi joku muu puolue käyttää perusteluna itselle epämieluisten asioiden rahoituksen leikkaamiseen.
 
10 vuoden jälkeen ei ole todennäköisesti enää jäljellä sitä alihankintaketjua eikä kokonaisprojektin integrointia jolla päivittää F/A-18 C/D koneita. Ilmavoimat aloitti siksi oman MLU:n hieman aikaisemmin että USA:ssa homma oli jo päätetty aloittaa ja suunnitelmat sekä komponenttien + ohjelmistojen tuotanto oli olemassa. Jatkossa sitä ei enää ole ja sitä myöten elinkaaren jatkaminen on slut.

Kallista? Hyötyiin nähden ehkä, HX:n verrattuna ei. Hankalaa? Kyllä. Mahdotonta. Ei. Sveitsin ja USMC:n koneisiin on asennettu SuperHornetin tietokone juurikin päivittämisten helpottamiseksi. Mahdollinen Hornet SLEP -projektipäätös tehtäisiin 2021, ei kymmenen vuoden päästä. SLEP:ssä kesto on lisätty 6000:sta 8000:n, 2000 lisälentotunnilla per runko (124000h) pitäisi lentotuntien riittää (9000 per vuosi) 13 vuodeksi.

Kehittyneen teollisuuden Suomelle ei olisi mikään ylitsepääsemätön ongelma toimia Hornetin viimeisenä käyttäjänä. Olisiko se tavoitetila? Ei toki, mutta voi olla taloudellinen realiteetti. Ellei sitten haluta ostaa esim. käytettyjä F-16 koneita uusimpaan standardiin päivitettyinä.
 
Vaikea löytää taloudellinen peruste Hornetien tekohengittämiseen. Rahaa palaisi pelkkiin koneisiin n. miljardi euroa. Varmaan aseitakin jouduttaisiin päivittämään, eli hankkimaan ohjuksia vanhenevien tilalle? Pitääkö hankkia käytettyjä koneita varaosiksi tai korvaamaan kuluneimpia yksilöitä? Varsinkin aseista tulee satojen miljoonien lisälasku, eli yhtäkkiä ollaan n 1,5 miljardissa, ja silti HX2 -hanke kummittelee vuosikymmenen päässä. Rasitus ilmavoimien organisaatioresursseille on vähintään sama kuin uuden koneen hankinta joka siis edelleen kummittelee lähitulevaisuudessa.

Aseita tarvitaan HX-koneisiinkin, ja lisäksi samat käyvät useimpiin tulevaisuudenkin tarjokkaisiin.
 
Back
Top