Ilmavoimien tulevaisuus

Suomen ilmavoimat on tuskin koskaan ollut niin ylivoimainen kuin mitä se oli 2000. Toki Buffalo oli erittäin hyvä myös 1941.

Kolmekymmentä konetta mitä tahansa ei oikein ole verrattavissa.

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli poikkeama pitkän ajan trendissä. Presidentti Obaman nyrkkeilyvertauksia imitoiden, Venäjä oli silloin kuin raskaan sarjan nyrkkeilijä samanaikaisessa influenssassa ja krapulassa - paljon pienemmän ottelijan asema ei ollut läheskään niin uhanalainen kuin tavallisesti.

On hyvin harvinaista, että pieni maa on lähelläkään moni(kymmen)kertaisesti suuremman sotilaallista suorituskykyä. Kun Venäjästä aina puhutaan retoriikassa Italian kokoisena taloutena, niin sopii verrata Italian ja Itävallan ilmavoimia tai Italian ja Sveitsin ilmavoimia (muistaen samalla Suomen olevan vielä pienempi talous kuin nuo verrokkimaat). Pienempi häviää, anteeksi vain.
 
Turha olla noin pessimistinen.
Ruotsin 60 ja Norjan 52 (korvaa 56 F-16, joskin parhaillaan oli enemmän) ohjaa jo jossain määrin toivottavasti.
Meillä on vielä sijainti sellainen, ettei voi lyödä leikiksi jopa näihin verrattuna.

Ruotsin puolustusmenot vuodessa: 5,11 mrdE
Norjan puolustusmenot vuodessa: 5,76 mrdE
Suomen puolustusmenot vuodessa: 2,9 mrdE

Tuolla ohjausvaikutuksella lukumäärä voisi olla Norjan mallilla 26 HX:ää, Ruotsin mallilla 34 HX:ää.

Juu, on erilaisia henkilöstömenoja, laskentatapoja, svedut on homoja ja norskit juppeja, mutta raha se on mikä puhuu.
 
Ruotsin puolustusmenot vuodessa: 5,11 mrdE
Norjan puolustusmenot vuodessa: 5,76 mrdE
Suomen puolustusmenot vuodessa: 2,9 mrdE

Tuolla ohjausvaikutuksella lukumäärä voisi olla Norjan mallilla 26 HX:ää, Ruotsin mallilla 34 HX:ää.

Juu, on erilaisia henkilöstömenoja, laskentatapoja, svedut on homoja ja norskit juppeja, mutta raha se on mikä puhuu.

20000 varusmiehen miestyövuotta (+24h lisät), 5000 kertaajan työviikkoa, näille eläkkeet. 600 rauhanturvaajan miestyövuotta + eläkkeet. Puolustusvoimien budjetin ulkopuolinen HX ja merivoimien hanke, rajavartioston sotilaalliset joukot ja eläkkeet sekä reservi. Totta, raha se on mikä puhuu mutta se pitää ensin laskea.
 
Viimeksi muokattu:
Sitten ei oikein auta kuin odotella tuleeko sieltä hienosti laskemasi 26 HX:ää.

Edelleen, toivotaan parasta! Haluan tuoda näitä skenaarioita esille senkin takia, ettei parin vuoden päästä tule pettymystä mahdollisesti ylimitoitetuista toiveista tai ulinaa maanpuolustuksen alasajosta kun koneita hankitaankin vähemmän. Elämä jatkuu HX:n lopputuloksesta huolimatta, sen kanssa on elettävä ja idän uhka on torjuttava olipa resursseja siihen tai ei.
 
Ruotsin puolustusmenot vuodessa: 5,11 mrdE
Norjan puolustusmenot vuodessa: 5,76 mrdE
Suomen puolustusmenot vuodessa: 2,9 mrdE

Tuolla ohjausvaikutuksella lukumäärä voisi olla Norjan mallilla 26 HX:ää, Ruotsin mallilla 34 HX:ää.

Juu, on erilaisia henkilöstömenoja, laskentatapoja, svedut on homoja ja norskit juppeja, mutta raha se on mikä puhuu.
Niin, tai sitten juuri keksit miksi valtio myöntää HX-hankkeelle sen luvatun erillisrahoituksen.
 
Ruotsin puolustusmenot vuodessa: 5,11 mrdE
Norjan puolustusmenot vuodessa: 5,76 mrdE
Suomen puolustusmenot vuodessa: 2,9 mrdE

Tuolla ohjausvaikutuksella lukumäärä voisi olla Norjan mallilla 26 HX:ää, Ruotsin mallilla 34 HX:ää.

Juu, on erilaisia henkilöstömenoja, laskentatapoja, svedut on homoja ja norskit juppeja, mutta raha se on mikä puhuu.
Jep, tämä on ehdottomasti hyvä tapa vertailla eri hankintoja:
  • Norjalla on taistelupanssarivaunuja 50 kappaletta eli Suomella voisi siis olla käytössä noin 30 kappaletta. Eikun...
  • Norjalla ja Ruotsilla on raketinheittimiä 0 kappaletta. Tällöin myöskään Suomella ei ole varaa hankkia niitä. Eikun...
  • Ruotsilla on tykistöaseita 24 kappaletta. Suomella on siis varaa hankkia nykyaikaisia tykistöaseita noin 12 kappaletta. Eikun...
  • Ruotsilla ja Norjalla ei ole yhtään ilmasta laukaistavaa keskipitkän kantaman risteilyohjusta. Myöskään Suomella ei ole siis varaa hankkia niitä. Eikun...
  • Ruotsilla on kokonaisuudessaan 6 ilmatorjuntaohjuspatteria. Suomi voi siis ylläpitää maksimissaan kolmea patteria. Eikun...
  • Ruotsilla ja Norjalla ei ole käytössä pataljoonatason lennokkijärjestelmää. Myöskään siis Suomella ei ole varaa hankkia niitä. Eikun...
Oletko ihan varma, ettei rahoituksen kohdentamisilla ja puolustusvoimien rakenteella ole mitään merkitystä hankintojen toteumiin?
 
  • Ruotsin Visby-korveteissa ei ole ilmatorjuntaohjusaseistusta joten Suomen ohjusveneissä, mikä sentään on korvettia vähäisempi alustyyppi, ei loogisesti voi sellaisia olla.
 
Jep, tämä on ehdottomasti hyvä tapa vertailla eri hankintoja:
  • Norjalla on taistelupanssarivaunuja 50 kappaletta eli Suomella voisi siis olla käytössä noin 30 kappaletta. Eikun...
  • Norjalla ja Ruotsilla on raketinheittimiä 0 kappaletta. Tällöin myöskään Suomella ei ole varaa hankkia niitä. Eikun...
  • Ruotsilla on tykistöaseita 24 kappaletta. Suomella on siis varaa hankkia nykyaikaisia tykistöaseita noin 12 kappaletta. Eikun...
  • Ruotsilla ja Norjalla ei ole yhtään ilmasta laukaistavaa keskipitkän kantaman risteilyohjusta. Myöskään Suomella ei ole siis varaa hankkia niitä. Eikun...
  • Ruotsilla on kokonaisuudessaan 6 ilmatorjuntaohjuspatteria. Suomi voi siis ylläpitää maksimissaan kolmea patteria. Eikun...
  • Ruotsilla ja Norjalla ei ole käytössä pataljoonatason lennokkijärjestelmää. Myöskään siis Suomella ei ole varaa hankkia niitä. Eikun...
Oletko ihan varma, ettei rahoituksen kohdentamisilla ja puolustusvoimien rakenteella ole mitään merkitystä hankintojen toteumiin?

Missä on meidän sukellusveneet ja ohjusfregatit? Kysyn vaan...
 
Missä on meidän sukellusveneet ja ohjusfregatit? Kysyn vaan...
Kyllä, rahoituksen kohdentaminen vaikuttaa hiukkasen asiaan! Jos maksaisimme varusmiehillemme norjalaisen tasoista palkkaa, saisimme myös hyvin käytettyä puolustusbudjetin. Pelkkien budjettilukujen vertaaminen toisiinsa on juuri sitä itseään...
 
Oletko ihan varma, ettei rahoituksen kohdentamisilla ja puolustusvoimien rakenteella ole mitään merkitystä hankintojen toteumiin?

Toki, Norja panostaa merivoimiinsa aivan eri lailla kuin Suomi. Maa käyttää hankintoihin yhteensä n. 1300 miljoonaa euroa vuodessa, paljonkos Suomen luku olikaan?

Ruotsilla hankaluutena hankinnoissa ovat erityisolosuhteet, eli kotimaisen aseteollisuuden tukeminen.

Suomella ongelmana on perinteinen kaljamiehen rahat ja samppanjamiehen maku. Kustannustehokkuus on toivottavasti korkealla tasolla, toki myös eittämättä kikkakolmosia on tehty. Käytetyn kaluston hankinnalla on tehty onnistuneita oikopolkuja.
 
Viimeksi muokattu:
"Veikkaan että sotaväki lakkautetaan niin eipä tuu ainakaan pettymyksiä". Pessimisti ei pety!
Tai vielä pessimistisempi voisi todeta, että HX-hanke kyllä toteutuu 150 Suhoin hankinnalla ja samalla puolustusvoimien komentokieleksi vaihtuu venäjä... Nämä vaihtoehtotodellisuudessa elävät "pessimisti ei pety" -hankkeet ovat joskus jopa hivenen huvittavia.
 
Tai vielä pessimistisempi voisi todeta, että HX-hanke kyllä toteutuu 150 Suhoin hankinnalla ja samalla puolustusvoimien komentokieleksi vaihtuu venäjä... Nämä vaihtoehtotodellisuudessa elävät "pessimisti ei pety" -hankkeet ovat joskus jopa hivenen huvittavia.

Kyllä näistä keskusteluista hyvää viihdettä saa, mutta sopii kysyä että jos koko keskustelu on sivukaupalla vain sitä että saako Suomi nyt kenties 0 vai peräti 20 konetta niin onko hieman hedelmätöntä tämä meno :D
 
Back
Top