Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
JOKO kirjoitti:F-35 on edestä katsottuna varsin paksun näköinen. Rungolla on leveyttä ja korkeutta. Eikö tuon pitäisi lisätä vastusta samaan tapaan siivissä olevien ohjusten kanssa?
elso kirjoitti:Nyt tuohon on pakko minunkin tarttua.crane kirjoitti:No kerrohan meille perustelujaelso kirjoitti:Olen vakaasti sitä mieltä, että meille paras hävittäjä on ostohetkellä saatava tuorein Gripen-versio. Jokainen vähänkään aihetta seuraava keksii nopeasti syyt miksi JASsin hankinta olisi fiksuin ratkaisu.
On olemassa kolme pääsyytä, miksi JAS:
Gripen on täysin riippuvainen US-aidista ja mm. Gripenin tutka sekä moottori ovat lisenssiversioita GE:n vastaavasta. Maailma ei ole enää tasainen katsos ja kaikki ovat riippuvaisia toisistaan. Ruotsilta ei heru meille vara-osia kriinsinaikana vaan ne omat ja kallisarvoiset pellinpalat varataan omille rakkineille.1) koneiden/varaosien saatavuuden todennäköisyys kriisin aikana > F-xx > SU-xx
Kaikilla on oltava varmuusvarastot oli kone mikä hyvänsä.
Gripenin suorituskyky on auttamattoman heikko tulevaisuudessa ja tässäpä valinta: otetaanko halpa vai hyvä? Halpa hinta ei paljon lohduta jos koneella ei tee mitään muuta kuin ristejä omille hautausmaille sodassa. Kannattaa huomata että Sveitsissäkin on noussut sora-ääniä Gripenin kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Sveitsi kun päätti ostaa lisää "halpoja ja hyviä" Gripeneitä. Meidän tilanteemme ei kuitenkaan liene sama kuin herran kukkarossa sijaitsevassa sveitsissä? Ruotsi teki uudet konekaupat koska halusi tukea kotimaan työllisyyttä!!! Uskomatonta huttua! Rahat laitetaan kansalliskiihkon ja isänmaanrakkauden takia paskoihin koneisiin! Tästä moni löytää yhtymäkohtia varmasti meillepäin...2) elinkaarikustannukset vs. suorituskyky
Perusteita, perusteita? Mistä tämä uskovaisuus on revitty? Kuullostaa nettiblogitsätti-höpötykseltä.3) RCS:n merkitys pienenee tulevaisuudessa.
Einomies1 kirjoitti:Gripenin suorituskyky on auttamattoman heikko tulevaisuudessa ja tässäpä valinta: otetaanko halpa vai hyvä?
Perusteita, perusteita? Mistä tämä uskovaisuus on revitty? Kuullostaa nettiblogitsätti-höpötykseltä.3) RCS:n merkitys pienenee tulevaisuudessa.
elso kirjoitti:Ruotsalaisten anti-stealth-järjestelmä 10 vuoden takaa.
Tuo projekti on toki sitteemmin pistetty jäihin. Mutta osoittanee vaan sen, että jos on tahtoa, resursseja ja osaamista, stealth on pelkkä suupala.
Eli kun täällä nyt suu vaahdossa hösätään jonkun helvetin kalliin häivehävittäjän hankinnasta, kannattaa muistaa se, että myös anti-stealth tekniikka ottaa esimerkiksi 13 (uusi hävittäjä 2025-) vuodessa melkoisia askelia eteenpäin...
Einomies1 kirjoitti:Vielä häive-keskustelusta:
Eräät foorumilla kyseenalaistavat häiveteknologian
1. All aspect häivekyky eli heikompi näkyvyys ilmasta ja maasta katsottuna ("sisään rakennettu häivekyky"=suunnittelu alusta lähtien).
2. Kehittynyt sensorifuusio ja edistyksellinen tiedon jakaminen sekä kerääminen.
3. Edistyksellinen, pilotin kuormaa vähentävä avioniikka ja ohjaamo.
4. Kehittynyt omasuoja ja ELSO kyky
5. Kyky kantaa asekuormaa sisäisesti sekä ulkoisesti uhkakuvan ja tehtävän mukaan (liittyy myös kohtaan 1).
elso kirjoitti:Einomies1 kirjoitti:Vielä häive-keskustelusta:
Eräät foorumilla kyseenalaistavat häiveteknologian
Ei kai sen teknistä toimivuutta kukaan kyseenalaista.
1. All aspect häivekyky eli heikompi näkyvyys ilmasta ja maasta katsottuna ("sisään rakennettu häivekyky"=suunnittelu alusta lähtien).
2. Kehittynyt sensorifuusio ja edistyksellinen tiedon jakaminen sekä kerääminen.
3. Edistyksellinen, pilotin kuormaa vähentävä avioniikka ja ohjaamo.
4. Kehittynyt omasuoja ja ELSO kyky
5. Kyky kantaa asekuormaa sisäisesti sekä ulkoisesti uhkakuvan ja tehtävän mukaan (liittyy myös kohtaan 1).
Melkoisia fantasioita. Ei tule nykyisillä hankintaresursseilla toteutumaan.
Tulee mieleen edellinen IT-ohjushankinta, jolloin olin melko varma, että päädytään SAMP/T:hen, yksinkertaisesti siitä syystä, että sillä on parempi torjuntaulottuvuus. No mitäpä tapahtui?
Jotain samantyylistä voi siis odottaa seuraavassakin hankinnassa. Ehkä hankitaan hävittäjä hieman pienemmällä RCS:llä (Gripen), tai etusektorista pienennetyllä RCS:llä (F-15 SE).
Kuka tietää, vaikka Saab tarjoaa muutaman vuoden sisällä RCS-pakettia (RAM pinnoite + vähän uutta muotoilua) nykyiseen koneeseensa?
Minkään häive-F-koneen hankintaan en jaksa uskoa.
elso kirjoitti:Perusteita, perusteita? Mistä tämä uskovaisuus on revitty? Kuullostaa nettiblogitsätti-höpötykseltä.3) RCS:n merkitys pienenee tulevaisuudessa.
Merkityksen pienenemisellä tarkoitan siis sitä, että vihollinen ei saa tulevaisuudessa sitä hyödyntämällä yhtä suurta etua Suomea vastaan, kuin esimerkiksi hyökkäämällä sotilaallisesti kehittymätöntä maata vastaan. Maalidataa saadaan tarvittaessa siirrettyä sensoreilta laveteille hyvin joustavasti, riippumatta siitä, onko lavetti maalla, meressä vai ilmassa
Ei ole mikään salaisuus, että 'stealth' on jo nykyään pelkkä paperitiikeri jos puhutaan koneiden havaitsemisesta ja sijainnin määrittelystä muutaman sadan metrin tarkkuudella radioteitse mittaamalla. Etäisyydet ovat tällöinkin yli 100km.
Lisäksi on olemassa optisia ja äänipohjaisia mittausmenetelmiä jotka mahdollistavat jo nyt tarkan sijainnin määrittelemisen.
Jos Suomen ilmapuolustuksen haluaa tuhota sille mallille, että täällä uskaltaa lentää "huolettomasti", hyökkääjän täytyy tulla maan rajojen sisäpuolelle. Se taas tarkoittaa riskejä, kuten vaikkapa sitä, että joutuu lentämään, vaikkakin tietämättään, tutkavastaanottimen likeltä, jolloin sijainti paljastuu väkisinkin. Eli työntämällä multi-staattisessä järjestelmässä vastaanottimet eteen, ja lähettimet taakse, kasvatetaan todennäköisyyttä vihollisen havaitsemiseen/seurantaan/lukitukseen/alasampumiseen, ja lisäksi porrastamalla tutkalähettimien käyttöä fiksusti, voidaan niitä suojata tuhoamiselta.
Ruotsalaisten anti-stealth-järjestelmä 10 vuoden takaa.
Tuo projekti on toki sitteemmin pistetty jäihin. Mutta osoittanee vaan sen, että jos on tahtoa, resursseja ja osaamista, stealth on pelkkä suupala.
Se, miten Suomessa on varauduttu häivekoneisiin, on minulle kysymysmerkkil. Toisaalta tällä hetkellähän kysymys ei ole edes ajankohtainen, koska todennäköisellä vihollisella ei ole vielä edes yhtään häivehävittäjää tuotannossa.
Selvää kumminkin on, että asiaan joudutaan palaamaan viimeistään silloin, kun PAK FAn käyttöönottopäivä lähenee...
Tiivistetään:
RCS:n merkityksen pieneminen perustuu siis tulevaisuudessa näiden tekniikoiden kehittymiseen:
* passiivitekniikka
* Laajakaistaiset (300MHz - x GHz) hyppivät (LPI)-tutkalähetteet
* Multistaattinen tutka
* tietovuojärjestelmät (maalidatan lähetys hävittäjille, tai muille laveteille)
* Optiset sensorit
* Audiopohjaiset sensorit
Eli kun täällä nyt suu vaahdossa hösätään jonkun helvetin kalliin häivehävittäjän hankinnasta, kannattaa muistaa se, että myös anti-stealth tekniikka ottaa esimerkiksi 13 (uusi hävittäjä 2025-) vuodessa melkoisia askelia eteenpäin...
kunnas kirjoitti:- Suunnataan tutka maalin sivuun. (Irbis-e tutka pystyy havaitsemaan F-35:n sivulta 90 km:n päästä. Jos 4+4 konetta hajaantuu parviksi näkee neljä konetta häivekoneen väistämättä sivulta. Lisäksi jos koneet käyttävät samaa lähetyspulssia on niiden havaintoetäisyys 180 km:ä!)
kunnas kirjoitti:Häivekoneen voi havaita seuraavilla takniikoilla:
- Käytetään matalataajuustutkaa
- Suunnataan tutka maalin sivuun. (Irbis-e tutka pystyy havaitsemaan F-35:n sivulta 90 km:n päästä. Jos 4+4 konetta hajaantuu parviksi näkee neljä konetta häivekoneen väistämättä sivulta. Lisäksi jos koneet käyttävät samaa lähetyspulssia on niiden havaintoetäisyys 180 km:ä!)
Irbis havaitsee rcs 0.001 m2 (F-35 edestä) 47 km:n päästä ja neljä tutkaa yhdessä havaitsevat 94 km:n päästä. AMRAAM:n kantama on 50 km:äSJ kirjoitti:kunnas kirjoitti:Häivekoneen voi havaita seuraavilla takniikoilla:
- Käytetään matalataajuustutkaa
- Suunnataan tutka maalin sivuun. (Irbis-e tutka pystyy havaitsemaan F-35:n sivulta 90 km:n päästä. Jos 4+4 konetta hajaantuu parviksi näkee neljä konetta häivekoneen väistämättä sivulta. Lisäksi jos koneet käyttävät samaa lähetyspulssia on niiden havaintoetäisyys 180 km:ä!)
Korjaa jos olen väärässä, mutta Amraam on ollut matkalla jo jonkin aikaa ennen kuin tuo tutka havaitsee sen ampuneen koneen (siis ei vielä seurantaa, vain havainto). Mitä taas tulee tilanteeseen, jossa ilmassa on 4+4 konetta kaikki käyttämässä tutkiaan yhteistyössä, niin veikkaan, että tuollainen osasto joutuu liikkumaan aika jäykästi muodostelmassa, eli useampi F-35 varmaan saisi manööveröityä ainakin yhden koneen ampuma-asemiin ilman, että se huomataan.
kunnas kirjoitti:Irbis havaitsee rcs 0.001 m2 (F-35 edestä) 47 km:n päästä ja neljä tutkaa yhdessä havaitsevat 94 km:n päästä. AMRAAM:n kantama on 50 km:äSJ kirjoitti:kunnas kirjoitti:Häivekoneen voi havaita seuraavilla takniikoilla:
- Käytetään matalataajuustutkaa
- Suunnataan tutka maalin sivuun. (Irbis-e tutka pystyy havaitsemaan F-35:n sivulta 90 km:n päästä. Jos 4+4 konetta hajaantuu parviksi näkee neljä konetta häivekoneen väistämättä sivulta. Lisäksi jos koneet käyttävät samaa lähetyspulssia on niiden havaintoetäisyys 180 km:ä!)
Korjaa jos olen väärässä, mutta Amraam on ollut matkalla jo jonkin aikaa ennen kuin tuo tutka havaitsee sen ampuneen koneen (siis ei vielä seurantaa, vain havainto). Mitä taas tulee tilanteeseen, jossa ilmassa on 4+4 konetta kaikki käyttämässä tutkiaan yhteistyössä, niin veikkaan, että tuollainen osasto joutuu liikkumaan aika jäykästi muodostelmassa, eli useampi F-35 varmaan saisi manööveröityä ainakin yhden koneen ampuma-asemiin ilman, että se huomataan.
Venäläisissä tutkissa havainto ja seuranta etäisyys on yleensä lähes yhtäsuuria.
Raveni kirjoitti:kunnas kirjoitti:Irbis havaitsee rcs 0.001 m2 (F-35 edestä) 47 km:n päästä ja neljä tutkaa yhdessä havaitsevat 94 km:n päästä. AMRAAM:n kantama on 50 km:äSJ kirjoitti:kunnas kirjoitti:Häivekoneen voi havaita seuraavilla takniikoilla:
- Käytetään matalataajuustutkaa
- Suunnataan tutka maalin sivuun. (Irbis-e tutka pystyy havaitsemaan F-35:n sivulta 90 km:n päästä. Jos 4+4 konetta hajaantuu parviksi näkee neljä konetta häivekoneen väistämättä sivulta. Lisäksi jos koneet käyttävät samaa lähetyspulssia on niiden havaintoetäisyys 180 km:ä!)
Korjaa jos olen väärässä, mutta Amraam on ollut matkalla jo jonkin aikaa ennen kuin tuo tutka havaitsee sen ampuneen koneen (siis ei vielä seurantaa, vain havainto). Mitä taas tulee tilanteeseen, jossa ilmassa on 4+4 konetta kaikki käyttämässä tutkiaan yhteistyössä, niin veikkaan, että tuollainen osasto joutuu liikkumaan aika jäykästi muodostelmassa, eli useampi F-35 varmaan saisi manööveröityä ainakin yhden koneen ampuma-asemiin ilman, että se huomataan.
Venäläisissä tutkissa havainto ja seuranta etäisyys on yleensä lähes yhtäsuuria.
Tuo irbis ei kuitenkaan pysty lukittumaan tuolta etäisyydeltä... Okei kone voidaan optimaalisissa olosuhteissa havaita mutta se täytyisi vielä tiputtaa ennen kuin itse tippuu...
Tuo amraamin kantama on muuten alakanttiin... c7 versio kantaa aikalailla pidemmälle.
kunnas kirjoitti:Häivekoneen voi havaita seuraavilla takniikoilla:
- Käytetään matalataajuustutkaa
- Suunnataan tutka maalin sivuun. (Irbis-e tutka pystyy havaitsemaan F-35:n sivulta 90 km:n päästä. Jos 4+4 konetta hajaantuu parviksi näkee neljä konetta häivekoneen väistämättä sivulta. Lisäksi jos koneet käyttävät samaa lähetyspulssia on niiden havaintoetäisyys 180 km:ä!)
Caveman kirjoitti:kunnas kirjoitti:Häivekoneen voi havaita seuraavilla takniikoilla:
- Käytetään matalataajuustutkaa
- Suunnataan tutka maalin sivuun. (Irbis-e tutka pystyy havaitsemaan F-35:n sivulta 90 km:n päästä. Jos 4+4 konetta hajaantuu parviksi näkee neljä konetta häivekoneen väistämättä sivulta. Lisäksi jos koneet käyttävät samaa lähetyspulssia on niiden havaintoetäisyys 180 km:ä!)
Mites on tuon hävittäjien tutkatekniikan kanssa. Onko vielä voimassa se sääntö, että hävittäjätutkien hyväksikäyttämän doppler ilmiön vuoksi sivuttain tutkaan olevan koneen nopeus on tutkaan nähden 0, jolloin tutka ei sitä näe, koska tutka ensisijaisesti hakee liikkuvia maaleja?
Wikiinn ei voi aina luottaa. AIM-120B-mallille luvataan 50-70 km:n kantama, josta 50 km:n kantama on hävittäjään ja 70 km:ä on kantama paikallaan pyörivään lennokkiin. 105 km:ä ei voi olla millään kantama hävittäjään. Vaikka AIM-120 ohjuksessa on tapahtunut kehitystä mm. pienemmät siivekkeet (pienempi ilmanvastus), pienempi AESA-tutka(enemmäm tilaa moottorille) niin ei se sentään yli tuplaaa kantamaa. Vasta AIM-120D-versiolle luvataan 50 % kantaman lisäys ja ohjuksen kokoa on ilmeisesti kasvatettu.SJ kirjoitti:Raveni kirjoitti:kunnas kirjoitti:Irbis havaitsee rcs 0.001 m2 (F-35 edestä) 47 km:n päästä ja neljä tutkaa yhdessä havaitsevat 94 km:n päästä. AMRAAM:n kantama on 50 km:äSJ kirjoitti:kunnas kirjoitti:Häivekoneen voi havaita seuraavilla takniikoilla:
- Käytetään matalataajuustutkaa
- Suunnataan tutka maalin sivuun. (Irbis-e tutka pystyy havaitsemaan F-35:n sivulta 90 km:n päästä. Jos 4+4 konetta hajaantuu parviksi näkee neljä konetta häivekoneen väistämättä sivulta. Lisäksi jos koneet käyttävät samaa lähetyspulssia on niiden havaintoetäisyys 180 km:ä!)
Korjaa jos olen väärässä, mutta Amraam on ollut matkalla jo jonkin aikaa ennen kuin tuo tutka havaitsee sen ampuneen koneen (siis ei vielä seurantaa, vain havainto). Mitä taas tulee tilanteeseen, jossa ilmassa on 4+4 konetta kaikki käyttämässä tutkiaan yhteistyössä, niin veikkaan, että tuollainen osasto joutuu liikkumaan aika jäykästi muodostelmassa, eli useampi F-35 varmaan saisi manööveröityä ainakin yhden koneen ampuma-asemiin ilman, että se huomataan.
Venäläisissä tutkissa havainto ja seuranta etäisyys on yleensä lähes yhtäsuuria.
Tuo irbis ei kuitenkaan pysty lukittumaan tuolta etäisyydeltä... Okei kone voidaan optimaalisissa olosuhteissa havaita mutta se täytyisi vielä tiputtaa ennen kuin itse tippuu...
Tuo amraamin kantama on muuten alakanttiin... c7 versio kantaa aikalailla pidemmälle.
Tuossa justiinsa ennen edellistä kommenttiani katsoin ja wikin mukaan C5 kantaa >105 kilsaa. Ja jos maali tulee kohti, niin silloinhan homma vaan helpottuu.
SJ kirjoitti:Caveman kirjoitti:kunnas kirjoitti:Häivekoneen voi havaita seuraavilla takniikoilla:
- Käytetään matalataajuustutkaa
- Suunnataan tutka maalin sivuun. (Irbis-e tutka pystyy havaitsemaan F-35:n sivulta 90 km:n päästä. Jos 4+4 konetta hajaantuu parviksi näkee neljä konetta häivekoneen väistämättä sivulta. Lisäksi jos koneet käyttävät samaa lähetyspulssia on niiden havaintoetäisyys 180 km:ä!)
Mites on tuon hävittäjien tutkatekniikan kanssa. Onko vielä voimassa se sääntö, että hävittäjätutkien hyväksikäyttämän doppler ilmiön vuoksi sivuttain tutkaan olevan koneen nopeus on tutkaan nähden 0, jolloin tutka ei sitä näe, koska tutka ensisijaisesti hakee liikkuvia maaleja?
Olen nähnyt mainintoja, että irakilaiset lentäjät olisivat käyttäneet tuota keinoa rikkoakseen F-15:n tutkan lukituksen. Mutta sikäli kun käsitin, niin se ei loppujenlopuksi pelastanut näitä koneita, koska AWACS välitti koneista tietoja, joten F-15 vaan odotti tilaisuuttaan. Uudemmissa tutkissa saattaa olla enemmän älyä, joten ne pystyvät ehkä seuraamaan tuollaista maalia.
kunnas kirjoitti:Wikiinn ei voi aina luottaa. AIM-120B-mallille luvataan 50-70 km:n kantama, josta 50 km:n kantama on hävittäjään ja 70 km:ä on kantama paikallaan pyörivään lennokkiin. 105 km:ä ei voi olla millään kantama hävittäjään. Vaikka AIM-120 ohjuksessa on tapahtunut kehitystä mm. pienemmät siivekkeet (pienempi ilmanvastus), pienempi AESA-tutka(enemmäm tilaa moottorille) niin ei se sentään yli tuplaaa kantamaa. Vasta AIM-120D-versiolle luvataan 50 % kantaman lisäys ja ohjuksen kokoa on ilmeisesti kasvatettu.SJ kirjoitti:Raveni kirjoitti:kunnas kirjoitti:Irbis havaitsee rcs 0.001 m2 (F-35 edestä) 47 km:n päästä ja neljä tutkaa yhdessä havaitsevat 94 km:n päästä. AMRAAM:n kantama on 50 km:äSJ kirjoitti:Korjaa jos olen väärässä, mutta Amraam on ollut matkalla jo jonkin aikaa ennen kuin tuo tutka havaitsee sen ampuneen koneen (siis ei vielä seurantaa, vain havainto). Mitä taas tulee tilanteeseen, jossa ilmassa on 4+4 konetta kaikki käyttämässä tutkiaan yhteistyössä, niin veikkaan, että tuollainen osasto joutuu liikkumaan aika jäykästi muodostelmassa, eli useampi F-35 varmaan saisi manööveröityä ainakin yhden koneen ampuma-asemiin ilman, että se huomataan.
Venäläisissä tutkissa havainto ja seuranta etäisyys on yleensä lähes yhtäsuuria.
Tuo irbis ei kuitenkaan pysty lukittumaan tuolta etäisyydeltä... Okei kone voidaan optimaalisissa olosuhteissa havaita mutta se täytyisi vielä tiputtaa ennen kuin itse tippuu...
Tuo amraamin kantama on muuten alakanttiin... c7 versio kantaa aikalailla pidemmälle.
Tuossa justiinsa ennen edellistä kommenttiani katsoin ja wikin mukaan C5 kantaa >105 kilsaa. Ja jos maali tulee kohti, niin silloinhan homma vaan helpottuu.