Suomen ilmavoimien Horneteihin hankkimat risteilyohjukset otettiin käyttöön kaikessa hiljaisuudessa – kantama jopa 370 km
Ilmavoimien operaatiopäällikkö Juha-Pekka Keräsen mukaan ohjushankinnalla on merkittävä vaikutus Suomen puolustusjärjestelmälle.
Mikko Sillfors11.4. 12:13 / ILTASANOMAT
AGM-158 A JASSM -rynnäkköristeilyohjukset ammutaan ilmasta maahan. Kuvituskuva Hornetista. (KUVA: Aleksi Jalava, IS)
Puolustusvoimat ovat hankkineet Suomeen yhdysvaltalaisia Lockheed Martin AGM-158 A JASSM -rynnäkköristeilyohjuksia. Kyseessä on vaikeasti havaittava pitkän kantaman ohjus, joka ammutaan ilmasta maahan.
Ohjuksen maksimikantama on Wikipedian mukaan 370 kilometriä, paino 1 021 kilogrammaa ja pituus 4,27 metriä. Satojen kilometrien kantamasta huolimatta ohjuksen osumatarkkuus on muutamien metrien luokkaa. Perusmallin kappalehinnaksi on väitetty noin 700 000 euroa. Suomi on Australian jälkeen toinen ulkomainen maa, jolle Yhdysvallat on ohjusta myynyt.
Ohjuksilla on suuri merkitys Suomen puolustusjärjestelmälle
Suomen ilmavoimat suoritti Horneteilla ensimmäiset JASSM-koeammunnat Yhdysvalloissa maaliskuussa 2018. Tämän jälkeen ohjuksia on tuotu Suomeen, mutta ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti
Juha-Pekka Keränen ei kuitenkaan halua kommentoida tuotujen ohjusten tarkkaa lukumäärää tai sitä, aiotaanko ohjuksia hankkia vielä lisääkin.
– Emme kommentoi lukumääriä emmekä myöskään lisähankintoja. Suorituskyky on käytössä, Keränen sanoo.
Keränen silti paljastaa uusilla ohjuksilla olevan aivan keskeinen merkitys Suomen puolustuskyvylle kolmellakin eri tavalla.
– Ohjuksilla on suuri merkitys Suomen puolustusjärjestelmälle. Ensinnäkin yhdessä monitoimihävittäjien kanssa ne vahvistavat puolustuksemme ennalta ehkäisevää pidäkettä. Toiseksi niiden käytöllä mahdollistetaan tulenkäyttö nopeasti minne päin tahansa Suomen aluetta. Kolmanneksi ohjuksien tarkkuus mahdollistaa vaikuttamisen puolustuksen kannalta tärkeitä ja kriittisiä kohteita vastaan, Keränen selventää.
Ohjushankinnalla ei ole suoraa yhteyttä hävittäjähankintoihin
Kysyttäessä onko ohjushankinta kytköksissä tai vaikuttaako se myös tuleviin hävittäjähankintoihin, Keränen vastaa:
– JASSM-ohjuksia ei ole asetettu vaatimuksiksi HX-hankkeessa, koska jokaisella kandidaatilla on oma tarjouksensa kauaskantoiselle tulenkäytölle. Uusien aseiden integrointi on yleensä varsin kallista, jolloin JASSM-ohjuksen integroitavuutta ei ole asetettu kynnysvaatimukseksi.
Entä millaisia sotilaallisia ja poliittisia vaikutuksia tällä ohjushankinnalla on, lähentääkö se esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyttä?
– JASSM-ohjus tuo puolustusvoimien suorituskykypakkiin yhden erityisominaisuuden mahdollistaen tulenkäytön tarkasti myös suurilla etäisyyksillä. Tämä on merkittävä suorituskykylisä Suomen puolustusjärjestelmälle. Hankinnan poliittisia vaikutuksia pitää kysyä poliitikoilta, Keränen kommentoi.
Lue lisää: Näin ilmatulenjohtaja ohjaa Hornetin täsmäpommin maaliin – Puolustusvoimat esitteli uusien erikoissotilaiden toimintaa