Ilmavoimien tulevaisuus

Uskallettaisiinko olettaa, että JASSM integrointi ei ole vaadittu, mutta vastaava suorituskyky on vaadittu tarjoajan omalla ratkaisulla kauaskantoiselle tulenkäytölle? Kyseinen suorituskyky voi taas olla kynnysvaatimus, ei se miten se saavutetaan.

Jotenkin kuvittelisin, että jos järjestelmä on jo integroitu tarjottuun lavettiin ja puikotkin löytyvät Suomesta, olisi tarjous halvempi kuin sellaisella joka joutuu vaatimuksen täyttääkseen tarjoamaan kokonaan uutta ratkaisua.

Toisaalta, jos suorituskyky saadaan vaikka uudella tavalla, ja mahtuu budhettiin, niin ei sillä kai ole väliä. Täytyy luottaa annettuihin vaatimuksiin ja toivoa että poliitikot eivät yllättäen muutu "asiantuntijoiksi" ja ala ohjata hanketta.

Kyllä sitä on pakko poliitikkojenkin ohjata ja vieläpä varsin reippaalla kädellä. Ihan niin kuin muitakin isoja hankkeita kaikilla hallinnonaloilla. Avointa valtakirjaa ei tietenkään pidä antaa. Toisaalta mikromanagerointikaan ei kuulu kuvioon. Kohtuus kaikessa niin hyvä tulee..
 
Onko tietoa tai arvauksia, miten Meteorin ramjet vaikuttaa ohjuksen ominaisuuksiin? Ilmeisesti ohjus ei ole lyhyillä etäisyyksillä omimmillaan. Entä sitten tilanteet, joissa ampuja on huomattavasti maalia matalammalla? Voiko ohjuksen ampua matalalta korkealle?

Sinänsähän ramjettia on käytetty ilmatorjuntaohjuksissakin (Bloodhound), mutta Meteorin boosteri lienee vaatimattomampi. Pystyykö ohjus kipuamaan sanotaan 45 asteen kulmassa, jos laukaisu tapahtuu matalalta, enintään parin kilometrin korkeudesta?
 
Onko tietoa tai arvauksia, miten Meteorin ramjet vaikuttaa ohjuksen ominaisuuksiin? Ilmeisesti ohjus ei ole lyhyillä etäisyyksillä omimmillaan. Entä sitten tilanteet, joissa ampuja on huomattavasti maalia matalammalla? Voiko ohjuksen ampua matalalta korkealle?

Sinänsähän ramjettia on käytetty ilmatorjuntaohjuksissakin (Bloodhound), mutta Meteorin boosteri lienee vaatimattomampi. Pystyykö ohjus kipuamaan sanotaan 45 asteen kulmassa, jos laukaisu tapahtuu matalalta, enintään parin kilometrin korkeudesta?
Oletettavasti siinä on tarpeeksi tehoa ylläpitääkseen ainakin parin Mach:n nopeutta koko lennon ajan. Alhaalta ylös lentäminen siis ei ole ongelma, jos sama siis onnistuu ohjuksilta joiden rakettimoottori sammuu sekunttien alkukiihdytyksen jälkeen. Ja pitkälti sama pätee varmasti myös lähilaukauksiin.
 
A new report, citing a leaked Russian government document, says that a crash of MiG-31 Foxhound in Siberia almost two years ago was actually the result of a friendly fire incident during a botched training exercise. In addition, the summary of the mishap suggests that there could be dangerous problems with the aircraft’s Zaslon-AM radar and Baget-55 fire control system that might increase the risk of more accidental shootdowns occurring in the future.
 
Onko tietoa tai arvauksia, miten Meteorin ramjet vaikuttaa ohjuksen ominaisuuksiin? Ilmeisesti ohjus ei ole lyhyillä etäisyyksillä omimmillaan. Entä sitten tilanteet, joissa ampuja on huomattavasti maalia matalammalla? Voiko ohjuksen ampua matalalta korkealle?

Sinänsähän ramjettia on käytetty ilmatorjuntaohjuksissakin (Bloodhound), mutta Meteorin boosteri lienee vaatimattomampi. Pystyykö ohjus kipuamaan sanotaan 45 asteen kulmassa, jos laukaisu tapahtuu matalalta, enintään parin kilometrin korkeudesta?
Olen lukenut että Meteorin etuna on hyvän end game-nopeuden ja siten liikehtivyyden lisäksi kyky säädellä omaa nopeuttaan. Ainakin korkealta matalalle mentäessä kun ohjus seuraa väistelevää maalia, pystyy ohjus laskemaan nopeuttaan kitkan ja ilmanvastuksen lisääntyessä ja säästämään näin polttoainetta. Siinä missä AMRAAM esimerkiksi menettää nopeutta ja käyttää kineettisen energiansa matalalla hyvin nopeasti, pysyy Meteor maalin kannassa pidempään.
 
Gripen kauppa lienee 48 koneen luokkaa joten Patrian kanssa olisi syytä tutkia esimerkiksi 12-16 koneen kaukotoimintalaivueen luomista Horneteista.
 
Viimeksi muokattu:
Gripen kauppa lienee 48 koneen luokkaa joten Patrian kanssa olisi syytä tutkia esimerkiksi 12-16 koneen kaukotoimintalaivueen luomista Horneteista.

Noin pienen konemäärän ylläpidossa yksinään ei olisi mitään taloudellista järkeä, kun muut käyttäjät luopuvat konetyypistä. Tällä hetkellä pisin käyttöikä lienee Espanjassa ja Kanadassa, molemmat suunnittelevat lentävänsä vuoteen 2032 asti. USMC luopunee vähän aiemmin, ja tuskin Malesiakaan kovin kauan sinnittelee muiden luovuttua koneista, vaikka maalla onkin ollut ongelmia hankkia uusia koneita.

Se mitä pitäisi tutkia olisi maavoimien ilmatorjunnan (MEADS? Patriot? SAMP/T?), tykistön (K9? Bonus?) ja kaukovaikutuskyvyn (DeepStrike?) kehittäminen, jos hävittäjähanke jää nyt aneemiseksi. Sekä tietysti mahdollisuus hankkia myöhemmin lisää koneita, mahdollisesti lennokkeja 30-luvulla.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kuten ollut puhetta. Voi olla, että Jassmiinit myydään 10v kuluttua pois "käyttämättöminä ja hyvin säilytettyinä". Tilalle jotain muuta.
Jos löytyy ostaja jonka USA hyväksyy ja joka tarvitsee päivittämättömiä puikkoja. Nuohan pitää päivittää ensin ja se maksaa tai myydä alehintaan sille, jolta löytyy todennäköisesti entisestään ko. järjestelmä. Puola olisi ehkä ainoa USAn lisäksi, mutta USA panostaa vain ER-verioihin.

Tuskin USAF haluaisi ostaa puikkoja itselleen, kun siltä löytyy niitä ihan tarpeeksi itseltään.
 
Noin pienen konemäärän ylläpidossa yksinään ei olisi mitään taloudellista järkeä, kun muut käyttäjät luopuvat konetyypistä. Tällä hetkellä pisin käyttöikä lienee Espanjassa ja Kanadassa, molemmat suunnittelevat lentävänsä vuoteen 2032 asti. USMC luopunee vähän aiemmin, ja tuskin Malesiakaan kovin kauan sinnittelee muiden luovuttua koneista, vaikka maalla onkin ollut ongelmia hankkia uusia koneita.

Se mitä pitäisi tutkia olisi maavoimien ilmatorjunnan (MEADS? Patriot? SAMP/T?), tykistön (K9? Bonus?) ja kaukovaikutuskyvyn (DeepStrike?) kehittäminen, jos hävittäjähanke jää nyt aneemiseksi. Sekä tietysti mahdollisuus hankkia myöhemmin lisää koneita, mahdollisesti lennokkeja 30-luvulla.

Ei olisi järkeä pohtia ellei meillä olisi Patrian tietotaitoa sekä iso läjä koneita ja varaosia joilla pelata.
 
Ei olisi järkeä pohtia ellei meillä olisi Patrian tietotaitoa sekä iso läjä koneita ja varaosia joilla pelata.

Kun viimeinen kone poistuu, ei ole enää mitään isoa läjää varaosia. Koneita toki on, mutta todennäköisesti kaikista on pettämässä osapuilleen samat komponentit, joten kannibalisointi ei ratkaise mitään pidemmän päälle, vaan kokonaisia elektroniikkajärjestelmiä joudutaan vaihtamaan uudempiin ja teettämään tyhmää rautaakin olevia varaosia pieninä sarjoina korkealla yksikköhinnalla. Kun esiselvityksessä todettiin jo, ettei edes koko 62 koneen fliitin elinkaaren jatkaminen ole kustannustehokasta, niin miten sitten paljon pienemmän?

Sitä paitsi kahden konetyypin malli on todettu epätaloudelliseksi HX-hankkeen yhteydessä. Tämäkin puhuu siis pienen konemäärän elinkaaripidennystä vastaan. Tarvitaan kaksi rinnakkaista koulutus- ja huoltojärjestelmää.
 
Mitenköhän on tulevien Gripukka-kauppojen laita, kun Trump ylensi Brasilian juuri major non-Nato allyksi...

Miksipä Brasilia vaihtaisi konetyyppiä? Gripen vastaa Brasilian tarpeisiin ihan hyvin. Argentiinalla ei ole ilmavoimia oikeastaan enää lainkaan, Venezuela vajoaa yhä kauemmas mutaan ja Chilellä ei riitä resursseja Brasilian ilmavoimien kanssa kilpailuun jos kilpaan lähdetään. Jos jotain Brasilia hankkii niin lisää Gripenejä.
 
Kun viimeinen kone poistuu, ei ole enää mitään isoa läjää varaosia. Koneita toki on, mutta todennäköisesti kaikista on pettämässä osapuilleen samat komponentit, joten kannibalisointi ei ratkaise mitään pidemmän päälle, vaan kokonaisia elektroniikkajärjestelmiä joudutaan vaihtamaan uudempiin ja teettämään tyhmää rautaakin olevia varaosia pieninä sarjoina korkealla yksikköhinnalla. Kun esiselvityksessä todettiin jo, ettei edes koko 62 koneen fliitin elinkaaren jatkaminen ole kustannustehokasta, niin miten sitten paljon pienemmän?

Sitä paitsi kahden konetyypin malli on todettu epätaloudelliseksi HX-hankkeen yhteydessä. Tämäkin puhuu siis pienen konemäärän elinkaaripidennystä vastaan. Tarvitaan kaksi rinnakkaista koulutus- ja huoltojärjestelmää.

Kuten selitin meillä on toinen huoltojärjestelmä jo olemassa, eivät kaikki kykene siihen mihin Patria pystyy eli rakentamaan koneet uudelleen ja integroimaan vaikka uuden tutkan.
Gripenin ylläpidon väitetään olevan edullinen joten se tarkoittaa että ilmavoimilla menisi nykyistä pienemmän konemäärän ylläpitoon vähemmän rahaa kuin tällä hetkellä mahdollistaen SEAD-laivueen ylläpidon.
Näin näihin ratkaisuihin muuallakin on päädytty kun ei ole saatu uutta konetta niin paljon kuin olisi haluttu.
Selvää on että näiden hornetien elinkaari ei olisi sama kuin gripenien mutta voisi luoda siltaa niihin lennokeihin SEAD tehtävissä.
 
Kuten selitin meillä on toinen huoltojärjestelmä jo olemassa, eivät kaikki kykene siihen mihin Patria pystyy eli rakentamaan koneet uudelleen ja integroimaan vaikka uuden tutkan.
Gripenin ylläpidon väitetään olevan edullinen joten se tarkoittaa että ilmavoimilla menisi nykyistä pienemmän konemäärän ylläpitoon vähemmän rahaa kuin tällä hetkellä mahdollistaen SEAD-laivueen ylläpidon.
Näin näihin ratkaisuihin muuallakin on päädytty kun ei ole saatu uutta konetta niin paljon kuin olisi haluttu.
Selvää on että näiden hornetien elinkaari ei olisi sama kuin gripenien mutta voisi luoda siltaa niihin lennokeihin SEAD tehtävissä.

SEAD-laivueen?! Otetaan nyt huomioon, ettei Horneteissa ole nykyisellään hyökkäyksellistä ELSO-kykyä eikä niitä saada tyyliin Growlerin tasolle millään järkevällä kustannuksella. Tarvittavat aseet (siis HARM/AARGM ym.) puuttuvat myös.
 
SEAD-laivueen?! Otetaan nyt huomioon, ettei Horneteissa ole nykyisellään hyökkäyksellistä ELSO-kykyä eikä niitä saada tyyliin Growlerin tasolle millään järkevällä kustannuksella. Tarvittavat aseet (siis HARM/AARGM ym.) puuttuvat myös.

Horneteissa on jo SEAD-aseita, tuskin niitä Growler tasolle tarvitsee varustaakaan tosin meillä ei kyllä ole mitään käsitystäkään Suomen häirintäkyvyistä.
 
Back
Top