Ilmavoimien tulevaisuus

Kerro kuitenkin vielä, mitä tämä tarkoittaa?



Miten tuo on mahdollista, jos molemmat koneet painavat noin karkeasti 8,5 tn?
No joo, olisin voinut laittaa lähteet ja ynnälaskut mukaan, niin ei olisi jäänyt liikaa uskon varaan.
 
Otetaas vähän pitempi sitaatti:
"max. painon ja tyhjäpainon erot 11 tn ja 8,5 tn"
minkä tulkitsen tarkoittavan karkeasti sitä, että tuon verran ottavat lastia kukin.
No joo, olisin voinut laittaa lähteet ja ynnälaskut mukaan, niin ei olisi jäänyt liikaa uskon varaan.

No, nyt lopulta selvisi, mitä tarkoitat.

Juuri siksi pyysin selventämään, mistä luvuista on kyse, mitä on laskettu, ja mitkä ovat lähteet asialle.
 
No joo, lähteinä olen käyttänyt valmistajia ja wikipediaa. Pointtini on, että Saabiin mahtuu vähemmän polttoainetta + pahantekovälineitä ja on moottoriltaan heikompi. Siis kahdesta vertaillusta koneesta määrällisesti pienempi. Tämä vertailutapa on tietenkin suppea ja muutenkin ihan itse puusta veistetty.

Ajattelin, että sulla olis ollut laadullisia perusteita F16 vs. Gripen -vertailuun.

F-16 sisäinen polttoainemäärä on vähän vajaa 3.2 tonnia. Gripen E:ssä se on Wikin tietojen mukaan 3.4 tonnia, tieto on epävirallinen joten voi olla vähän yläkanttiin mutta oikean suuntainen kuitenkin. F-16 Block 50:n tyhjäpaino on noin 8.6 tonnia, Block 70 9.2 tonnia ja Block 60 karvan verran alle 10 tonnia. F-16:n moottorissa on selkeästi enemmän tehoa, mutta hörppiipä se sitten myös enemmän löpöä.
Avioniikkavertailuja on vaikea maallikon tehdä, mutta arvelisin Gripenin olevan useimmissa asioissa edellä. Gripenissä on parvilinkki ja kiinteä IRST. Tutkan osalta ehkä aika tasoissa - Block 60:ssä lienee tehokkain tutka yllämainituista. F-16:n elso-järjestelmä on AN/ALQ-211 jonka arvelisin jäävän jälkeen HX-koneiden käyttämistä järjestelmistä - toki mistäpä minä tiedän. Sensorifuusiotakaan en osaa arvioida muuten kuin että Gripenin ohjaamo vaikuttaa selvästi modernimmalta. Gripen E:n ohjaamo on kokonaan uusi, siinä missä F-16:n ohjaamo on yhdellä isommalla näytöllä päivitetty versio alkuperäisestä 70-luvun ohjaamosta.

F-16 Block 70/72 on LockMartin 'private venture' eli siinä ei ole valtio taustalla rahoittamassa ja se on tietenkin rajoittanut kehitysmahdollisuuksia koska firma ei voi tolkuttomasti syytää rahaa kehitysprojektiin jota välttämättä ei kukaan osta. Pääasiassa on paranneltu vanhaa tai korvattu komponentteja uudemmilla OTS-ratkaisuilla. Esimerkiksi juuri tuo Harrisin valmistama elso-järjestelmä, se on moderni mutta on ollut markkinoilla jo jonkun aikaa eikä tietenkään ole enää millään muotoa 'state of the art'. Block 60:ssa taas arabiemiraatit tuuppasivat 3 miljardia dollaria (!!) koneen kehittelyyn (enemmän mitä JF-17 ja LCA Tejas maksoivat yhteensä) ja siinä laitettiin koneeseen oikeasti superduper-herkkuja. Gripen E:ssäkin on paljon säästetty sillä että on otettu valmiita järjestelmiä (tutka, moottori, IRST jne) mutta valtionrahoitus on kuitenkin mahdollistanut paljon laajemman kehittelytyön mitä F-16V:hen on tehty.
 
F-16 sisäinen polttoainemäärä on vähän vajaa 3.2 tonnia. Gripen E:ssä se on Wikin tietojen mukaan 3.4 tonnia, tieto on epävirallinen joten voi olla vähän yläkanttiin mutta oikean suuntainen kuitenkin. F-16 Block 50:n tyhjäpaino on noin 8.6 tonnia, Block 70 9.2 tonnia ja Block 60 karvan verran alle 10 tonnia. F-16:n moottorissa on selkeästi enemmän tehoa, mutta hörppiipä se sitten myös enemmän löpöä.
Avioniikkavertailuja on vaikea maallikon tehdä, mutta arvelisin Gripenin olevan useimmissa asioissa edellä. Gripenissä on parvilinkki ja kiinteä IRST. Tutkan osalta ehkä aika tasoissa - Block 60:ssä lienee tehokkain tutka yllämainituista. F-16:n elso-järjestelmä on AN/ALQ-211 jonka arvelisin jäävän jälkeen HX-koneiden käyttämistä järjestelmistä - toki mistäpä minä tiedän. Sensorifuusiotakaan en osaa arvioida muuten kuin että Gripenin ohjaamo vaikuttaa selvästi modernimmalta. Gripen E:n ohjaamo on kokonaan uusi, siinä missä F-16:n ohjaamo on yhdellä isommalla näytöllä päivitetty versio alkuperäisestä 70-luvun ohjaamosta.

F-16 Block 70/72 on LockMartin 'private venture' eli siinä ei ole valtio taustalla rahoittamassa ja se on tietenkin rajoittanut kehitysmahdollisuuksia koska firma ei voi tolkuttomasti syytää rahaa kehitysprojektiin jota välttämättä ei kukaan osta. Pääasiassa on paranneltu vanhaa tai korvattu komponentteja uudemmilla OTS-ratkaisuilla. Esimerkiksi juuri tuo Harrisin valmistama elso-järjestelmä, se on moderni mutta on ollut markkinoilla jo jonkun aikaa eikä tietenkään ole enää millään muotoa 'state of the art'. Block 60:ssa taas arabiemiraatit tuuppasivat 3 miljardia dollaria (!!) koneen kehittelyyn (enemmän mitä JF-17 ja LCA Tejas maksoivat yhteensä) ja siinä laitettiin koneeseen oikeasti superduper-herkkuja. Gripen E:ssäkin on paljon säästetty sillä että on otettu valmiita järjestelmiä (tutka, moottori, IRST jne) mutta valtionrahoitus on kuitenkin mahdollistanut paljon laajemman kehittelytyön mitä F-16V:hen on tehty.
Mainitsemassasi sisäisessä polttoainekuormassa (F-16) ei taideta huomioda selkätankkeja lainkaan. Yhteensä polttoainetta on noin 4500kg.
 
Suomen ilmavoimien Horneteihin hankkimat risteilyohjukset otettiin käyttöön kaikessa hiljaisuudessa – kantama jopa 370 km
Ilmavoimien operaatiopäällikkö Juha-Pekka Keräsen mukaan ohjushankinnalla on merkittävä vaikutus Suomen puolustusjärjestelmälle.
Mikko Sillfors11.4. 12:13 / ILTASANOMAT

AGM-158 A JASSM -rynnäkköristeilyohjukset ammutaan ilmasta maahan. Kuvituskuva Hornetista. (KUVA: Aleksi Jalava, IS)

Puolustusvoimat ovat hankkineet Suomeen yhdysvaltalaisia Lockheed Martin AGM-158 A JASSM -rynnäkköristeilyohjuksia. Kyseessä on vaikeasti havaittava pitkän kantaman ohjus, joka ammutaan ilmasta maahan.

Ohjuksen maksimikantama on Wikipedian mukaan 370 kilometriä, paino 1 021 kilogrammaa ja pituus 4,27 metriä. Satojen kilometrien kantamasta huolimatta ohjuksen osumatarkkuus on muutamien metrien luokkaa. Perusmallin kappalehinnaksi on väitetty noin 700 000 euroa. Suomi on Australian jälkeen toinen ulkomainen maa, jolle Yhdysvallat on ohjusta myynyt.

Ohjuksilla on suuri merkitys Suomen puolustusjärjestelmälle
Suomen ilmavoimat suoritti Horneteilla ensimmäiset JASSM-koeammunnat Yhdysvalloissa maaliskuussa 2018. Tämän jälkeen ohjuksia on tuotu Suomeen, mutta ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen ei kuitenkaan halua kommentoida tuotujen ohjusten tarkkaa lukumäärää tai sitä, aiotaanko ohjuksia hankkia vielä lisääkin.

– Emme kommentoi lukumääriä emmekä myöskään lisähankintoja. Suorituskyky on käytössä, Keränen sanoo.
Keränen silti paljastaa uusilla ohjuksilla olevan aivan keskeinen merkitys Suomen puolustuskyvylle kolmellakin eri tavalla.

– Ohjuksilla on suuri merkitys Suomen puolustusjärjestelmälle. Ensinnäkin yhdessä monitoimihävittäjien kanssa ne vahvistavat puolustuksemme ennalta ehkäisevää pidäkettä. Toiseksi niiden käytöllä mahdollistetaan tulenkäyttö nopeasti minne päin tahansa Suomen aluetta. Kolmanneksi ohjuksien tarkkuus mahdollistaa vaikuttamisen puolustuksen kannalta tärkeitä ja kriittisiä kohteita vastaan, Keränen selventää.
Ohjushankinnalla ei ole suoraa yhteyttä hävittäjähankintoihin
Kysyttäessä onko ohjushankinta kytköksissä tai vaikuttaako se myös tuleviin hävittäjähankintoihin, Keränen vastaa:

– JASSM-ohjuksia ei ole asetettu vaatimuksiksi HX-hankkeessa, koska jokaisella kandidaatilla on oma tarjouksensa kauaskantoiselle tulenkäytölle. Uusien aseiden integrointi on yleensä varsin kallista, jolloin JASSM-ohjuksen integroitavuutta ei ole asetettu kynnysvaatimukseksi.

Entä millaisia sotilaallisia ja poliittisia vaikutuksia tällä ohjushankinnalla on, lähentääkö se esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyttä?

– JASSM-ohjus tuo puolustusvoimien suorituskykypakkiin yhden erityisominaisuuden mahdollistaen tulenkäytön tarkasti myös suurilla etäisyyksillä. Tämä on merkittävä suorituskykylisä Suomen puolustusjärjestelmälle. Hankinnan poliittisia vaikutuksia pitää kysyä poliitikoilta, Keränen kommentoi.

Lue lisää: Näin ilmatulenjohtaja ohjaa Hornetin täsmäpommin maaliin – Puolustusvoimat esitteli uusien erikoissotilaiden toimintaa
 
– JASSM-ohjuksia ei ole asetettu vaatimuksiksi HX-hankkeessa, koska jokaisella kandidaatilla on oma tarjouksensa kauaskantoiselle tulenkäytölle. Uusien aseiden integrointi on yleensä varsin kallista, jolloin JASSM-ohjuksen integroitavuutta ei ole asetettu kynnysvaatimukseksi.

Kuten ollut puhetta. Voi olla, että Jassmiinit myydään 10v kuluttua pois "käyttämättöminä ja hyvin säilytettyinä". Tilalle jotain muuta.
 
:whistle:

BERLIN (Reuters) - The German Defence Ministry estimates it will cost nearly 9 billion euros to keep its aging fleet of 93 Tornado fighter jets flying until 2030, according to a classified document provided to German lawmakers this week.

The steep cost forecast includes 5.64 billion euros to maintain the warplanes, which first entered service in 1983, 1.62 billion euros to design replacements for obsolete parts, and 1.58 billion euros to procure them, according to the document, which was viewed by Reuters.

 
Jos korvaisivat noi Typhooneilla, niin Typhoonin mahikset HX:ssä varmasti paranisivat, kun sata uutta Typhoonia tulisi tilauskantaan.
 
Jos korvaisivat noi Typhooneilla, niin Typhoonin mahikset HX:ssä varmasti paranisivat, kun sata uutta Typhoonia tulisi tilauskantaan.

Varmasti näin, sama pätisi osaltaan myös Super Hornetiin sen tullessa valituksi. Typhooneja on jo näillä näkymin tulossa tilauskantaan lisää 33 + 40, ensin mainitut Saksalle korvaamaan Tranche 1 Typhooneja ja jälkimmäiset Espanjalle Horneteja korvaamaan.
 
Varmasti näin, sama pätisi osaltaan myös Super Hornetiin sen tullessa valituksi. Typhooneja on jo näillä näkymin tulossa tilauskantaan lisää 33 + 40, ensin mainitut Saksalle korvaamaan Tranche 1 Typhooneja ja jälkimmäiset Espanjalle Horneteja korvaamaan.
Olisi mielenkiintoista nähdä mihinkä Typhoon voitaisiin viedä, jos koko Eurooppa olisi tosissaan sitoutunut siihen.
 
Meet the Mitsubishi F-3: Japan's 6th Generation Fighter Jet

Japan’s 2019 Mid-Term Defense review quietly revealed that after years of hesitation, Tokyo has decided to press ahead with development of its own domestically designed sixth-generation Mitsubishi F-3 air-superiority stealth fighter.

Each XF-9 can generate an extraordinary 180 kilowatts of electricity, which could be potentially be used to power directed-energy weapons such as lasers or especially radar-based microwave weapons that could fry circuitry in ballistic missiles streaking towards Japanese islands.

Japan has also studied turning the F-3’s airframe skin into a huge ‘conformal’ radar antenna using composite smart-skin sensors, and tested an electromagnetic ESM sensor that not only helps detect adversaries, but which can minimize or distort a stealth fighter’s own radio-frequency emissions for self-defense.

An artificial-intelligence using man-machine interface is also being developed to optimize data flow to the situation and lighten pilot taskloads.

https://nationalinterest.org/blog/buzz/meet-mitsubishi-f-3-japans-6th-generation-fighter-jet-52277
 
Mikä olisi mielestänne sopiva määrä ilmatankkauskoneita Suomelle? Itse mietin, että kolme voisi olla hyvä. Yksi on huollossa, yksi varattu Etelä-Suomeen ja toinen Pohjois-Suomeen.
 
Mikä olisi mielestänne sopiva määrä ilmatankkauskoneita Suomelle? Itse mietin, että kolme voisi olla hyvä. Yksi on huollossa, yksi varattu Etelä-Suomeen ja toinen Pohjois-Suomeen.
Muuten hyvä, mutta pitää varmastikin laskea niin, että pari konetta on huollossa, pari on siirtymässä tehtävään, pari on tehtävässä ja pari on siirtymässä pois tehtävästä eli ihan minimissään 8 koneella voitaisiin hoitaa samanaikainen ilmatankkauskyky kahteen eri suuntaan. Sama laskentamalli pätisi varmaan myös AWACS-koneisiin.
 
Muuten hyvä, mutta pitää varmastikin laskea niin, että pari konetta on huollossa, pari on siirtymässä tehtävään, pari on tehtävässä ja pari on siirtymässä pois tehtävästä eli ihan minimissään 8 koneella voitaisiin hoitaa samanaikainen ilmatankkauskyky kahteen eri suuntaan. Sama laskentamalli pätisi varmaan myös AWACS-koneisiin.

Noiden konetyyppien toiminta-ajat ovat pidempiä kuin hävittäjien ja huoltotarve on pienempi, joten ihan sama aritmetiikka ei välttämättä päde. Siinä aikanaan tehdyssä selvityksessä mainittiin, että tarvittava määrä olisi 2-3.

Lyhytjalkaiseksi haukutusta Hornetista sanottiin muuten yhdessä Fighter Pilot Podcastin jaksossa, että käytännön toiminta-aika DCA-tehtävässä on alle tunti.
 
Noiden konetyyppien toiminta-ajat ovat pidempiä kuin hävittäjien ja huoltotarve on pienempi, joten ihan sama aritmetiikka ei välttämättä päde. Siinä aikanaan tehdyssä selvityksessä mainittiin, että tarvittava määrä olisi 2-3.
Mikä olisi tämän selvityksen nimi?
 
– JASSM-ohjuksia ei ole asetettu vaatimuksiksi HX-hankkeessa, koska jokaisella kandidaatilla on oma tarjouksensa kauaskantoiselle tulenkäytölle. Uusien aseiden integrointi on yleensä varsin kallista, jolloin JASSM-ohjuksen integroitavuutta ei ole asetettu kynnysvaatimukseksi.

Kuten ollut puhetta. Voi olla, että Jassmiinit myydään 10v kuluttua pois "käyttämättöminä ja hyvin säilytettyinä". Tilalle jotain muuta.

Uskallettaisiinko olettaa, että JASSM integrointi ei ole vaadittu, mutta vastaava suorituskyky on vaadittu tarjoajan omalla ratkaisulla kauaskantoiselle tulenkäytölle? Kyseinen suorituskyky voi taas olla kynnysvaatimus, ei se miten se saavutetaan.

Jotenkin kuvittelisin, että jos järjestelmä on jo integroitu tarjottuun lavettiin ja puikotkin löytyvät Suomesta, olisi tarjous halvempi kuin sellaisella joka joutuu vaatimuksen täyttääkseen tarjoamaan kokonaan uutta ratkaisua.

Toisaalta, jos suorituskyky saadaan vaikka uudella tavalla, ja mahtuu budhettiin, niin ei sillä kai ole väliä. Täytyy luottaa annettuihin vaatimuksiin ja toivoa että poliitikot eivät yllättäen muutu "asiantuntijoiksi" ja ala ohjata hanketta.
 
Back
Top