Ilmavoimien tulevaisuus

Gyllis1

Respected Leader

Einomies1

Ylipäällikkö
En oikein tiedä mihin vitjaan tämä kuuluisi, menköön tänne.

Merijalkaväki lentää jatkossa kaksipaikkaisia Hornettejaan yhdellä miehellä, taka-apinat jäävät historiaan:

RAAF tekee tuota samaa, sillä poikkeuksella että F/A-18F koneisiin istutetaan apina sitten kun ilmasta-maahan tehtävä on haasteellinen.
 

Protheon_93

Ylipäällikkö
En oikein tiedä mihin vitjaan tämä kuuluisi, menköön tänne.

Merijalkaväki lentää jatkossa kaksipaikkaisia Hornettejaan yhdellä miehellä, taka-apinat jäävät historiaan:

Liittyyköhän tähän taustatekijänä Yhdysvaltain huutava pilottipula, kun pilotit siirtyvät helposti matkustaja - ja rahtilentoyhtiöille?

Tässä on pitkä selitys amerikkalaiselta, jonka veli työskentelee Hornet-pilottina Merijalkaväessä:


No to both questions. The USAF's pilot retention is actually a bit better than the USN and USMC. Then again, that's not saying a lot since pilot retention in the entire US military is pretty bad at this point in time. The USAF is apparently short 2,000 pilots. As for why all the branches have having trouble keeping pilots, there's a multitude of reasons for that but the general ones that applies to all the branches are (ok most of this is USAF but still applies in some way to the USN and USMC):

1) Our old friend sequestration. To meet the budget cuts required by sequestration, all the branches had to cut down on maintenance for existing fighters. Which meant both letting go of experienced maintenance personnel and regular maintenance in general. All that means that as a result of sequestration, a lot less fighters and other aircraft were ready for flight. Which means...

2) Significantly less flying hours than needed in order to maintain skills. Since there's a relative lack of planes, that means that there's more pilots fighting for limited flight time among the existing fighters. Pilots who don't fly often will end up making major or fatal mistakes when they do get to fly. Basically, they don't get to fly as often as they should, need, and want to. One becomes a fighter pilot to fly a fighter jet, not a desk.

3) Pilots can't be just pilots. Simply put, a lot of the branches eventually forces pilots to becomes staff officers if they want to stay in and promote in service. If you want a chance at flying again, you have to fill in a whole bunch of staff positions and hope that you don't get too old or too long in service before being able to fly again. In addition, even when they're are still pilots, they still have to take on a lot of ground duties that have little to no relation to their actual real job of being a pilot. In fact, these ground duties involves so much work in that pilots are easily working 50 to 60 hours weeks with none of those being related to being a combat ready fighter pilot. IOW, pilots are effectively taking on two demanding jobs.

4) A skewed/screwed up promotion system: Pilots aren't judged/promoted based on their ability as pilots. They're judged/promoted based on the ground duties they're forced to do. Which also tells the pilot that their main job as pilots doesn't mean anything to the upper leadership at all. In addition, if you fail to promote multiple times, that effectively ends your flying career.

5) A lot of air bases are in areas where people do not want to raise a family in or where their spouses can not find good paying jobs and/or jobs related to their fields.

6) Far far too many deployments means pilots are missing out on time with their family. This is further exacerbated in that pilots are regularly sent to another squadron that's being deployed to beef up deployment numbers.

7) Aggressive airline hiring. Airlines are offering massive pay bonuses to military pilots since it's actually harder and harder these days for regular people to become airline pilots.

8) With a promotion system based on ground duties and not the jobs of pilots, you now get a force that's even more focused on the non flying jobs and less respect for the pilot job. IOW, imagine a cooking school where all the administrators and staff have little to no cooking ability and/or no experience related to cooking at all.

With all of the above issues combined with an airline offering you easily double or triple your current pay and the ability to see your family often while still being able to fly in the air, a lot of pilots are going the airline route. And the worst part is? The USAF may be experiencing all the above issues but it's still in a better place than the USMC. In fact, the aviation community in the USMC is so fucked, a lot of USMC pilots were transferring to the US Navy or USAF since those branches were still far better than the USMC for fighter pilots. The sheer number of transfers was so high, the USMC actually stopped approving inter-service transfers:


The above "ban" also applies to WSOs. Which leads me to the next topic....

Since the USMC has decided to transition the F/A-18D to the F-35B/C, it basically hasn't provided any ounce of plans/advice for the remaining WSOs in USMC service. The WSO are effectively left on their own to figure out what they were suppose to do next. A few have gone on to UAVs. A lot of them were transferring over to the USAF and USN. Especially since the USN has this little program that allows NFOs to become pilots. But with the USMC banning inter-service transfers for ALL aviators, the WSOs has a few less options open to them. At that point, they're already looking for jobs in the civilian sector.
 

kimmo.j

Respected Leader
Juu ja joutuu siitä huolimatta hankkimaan edelleen myös R-ohjuksia kun niissä on vendor lock itähävittäjiin. Kuten artikkelin lopussakin kerrotaan.
Venäläisiä ilmataisteluohjuksia on perinteisesti pidetty varsin kehittyneinä ja toimivina, mutta tästä syntyy täysin toinen kuva.
 

fulcrum

Respected Leader
On tuossa sen verran perää että vientikoneissa käytössä oleva R-77:n versio ei ole paljoa muuttunut sitten 90-luvun eli sen kantama vastaa jotain AIM-120A/B:tä. Pakistanilla on muistaakseni C-5 vai C-7 ja kantama on jo merkittävästi parempi.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Venäläisiä ilmataisteluohjuksia on perinteisesti pidetty varsin kehittyneinä ja toimivina, mutta tästä syntyy täysin toinen kuva.
Missä niitä on pidetty kehittyneinä ja toimivina?

Oletettavasti se liittyy siihen, että Neuvostoliitto lanseerasi vallankumouksellisen ja täysin ylivoimaisen ilmataisteluohjuksen.


The driving impetus for this new generation of AAMs came from the former USSR, indeed when it was still the USSR. Faced with overwhelming Western technical superiority in fighter and AAM design, the Soviets deployed the impressive Su-27SK Flanker B during the last years of the Cold War. As well, they also deployed the revolutionary Vympel R-73 / AA-11 Archer AAM. The AA-11 was different from the preceding generation of AAMs in two important areas. It was aerodynamically "agile", using a two stage nose canard design and thrust vectored exhaust to achieve turn rate performance well beyond established missiles such as the AIM-9L/M. It also employed an "agile" gimballed seeker, believed to use a multiple detector cross array, capable of tracking targets at very large off boresight angles reported to be significantly greater than 45 degrees, at high angular tracking rates. What this means is that the Archer can be locked on to targets in an engagement geometry where an older missile cannot see the opponent, it also means that once the missile is fired, it can maintain its seeker locked on to its target despite violent manoeuvring which would force the target out of the seeker's field of view (FOV) with any older missile.

The Archer therefore had the turn rate performance to allow its user to exploit engagement geometries which were unavailable to earlier third generation missiles such as the AIM-9L/M, as well its seeker allowed its user to fire the missile in geometries which were unusable by earlier missiles. Because the missile had such high aerodynamic and seeker agility, the opponent would have little chance of defeating the missile through aggressive manoeuvre.

Both the Su-27 and the MiG-29 were equipped with Helmet Mounted Sights (HMS) which allowed the pilot to lock the missile on to a target well before the fighter's nose was "swung" to a position where the Air Intercept (AI) radar could lock up the target. A third generation missile such as the AIM-9L/M has an all-aspect seeker which is slaved to the fighter's radar, and therefore can only be locked on to what the radar can geometrically "see". The Su-27 and MiG-29 would therefore get many and earlier firing opportunities if well flown.

This however was only one side of the equation, as the Russians also evolved the Su-27 to achieve what is termed today "super-manoeuvrability", which is the ability to maintain controlled flight at extreme angles of attack. This gave the late model Flanker a better ability to survive an attack from an established third generation AAM, by aggressively manoeuvring the aircraft to force the inbound AAM's seeker to break lock. The thrust vectoring Su-30MKI, 40 of which were recently purchased by India (see AA 1/97), further extends the superlative agility of the basic aircraft.

---

Tuo oli kuitenkin IP-lähitaisteluohjus.

BVR-tutkaohjuksissa on kuitenkin kyse siitä, että pitäisi saada edistyksellistä tehoelektroniikkaa ja kemian osaamista minitarisoitua pieneen tilaan. NL/Venäjä ei ole koskaan ollut tässä hyvä. Siksi sikäläiset BVR-tutkaohjukset ovat olleet "sysipaskoja".

Etiopia ja Eritrea sotivat Flankereilla ja Fulcrumeilla toisiaan vastaan. Tutkaohjukset eivät saaneet juuri mitään aikaan, vaan pudotukset tehtiin IP-ohjuksilla.
 

Huhta

Greatest Leader
--

BVR-tutkaohjuksissa on kuitenkin kyse siitä, että pitäisi saada edistyksellistä tehoelektroniikkaa ja kemian osaamista minitarisoitua pieneen tilaan. NL/Venäjä ei ole koskaan ollut tässä hyvä. Siksi sikäläiset BVR-tutkaohjukset ovat olleet "sysipaskoja".

Etiopia ja Eritrea sotivat Flankereilla ja Fulcrumeilla toisiaan vastaan. Tutkaohjukset eivät saaneet juuri mitään aikaan, vaan pudotukset tehtiin IP-ohjuksilla.
Nuo afrikkalaiset (tai itä-eurooppalaiset palkkasotilaat) ammuskelivat ilmeisesti toisiaan puoliaktiivisella R-27:llä, jonka näytöt noista yhteenotoista eivät päätä huimaa. Kirjoitat BVR-tutkaohjuksen vaativan "edistyksellistä tehoelektroniikkaa ja kemian osaamista" - tarkoitatko kemian osaamisella sähköntuottoa elektroniikalle? Vaatiiko puoliaktiivinen ohjus tältä osin tosiaan jotakin ihmeellisyyksiä, kun ohjuksen ei itse tarvitse lähettää?
 

kimmo.j

Respected Leader
Missä niitä on pidetty kehittyneinä ja toimivina?

Oletettavasti se liittyy siihen, että Neuvostoliitto lanseerasi vallankumouksellisen ja täysin ylivoimaisen ilmataisteluohjuksen.


The driving impetus for this new generation of AAMs came from the former USSR, indeed when it was still the USSR. Faced with overwhelming Western technical superiority in fighter and AAM design, the Soviets deployed the impressive Su-27SK Flanker B during the last years of the Cold War. As well, they also deployed the revolutionary Vympel R-73 / AA-11 Archer AAM. The AA-11 was different from the preceding generation of AAMs in two important areas. It was aerodynamically "agile", using a two stage nose canard design and thrust vectored exhaust to achieve turn rate performance well beyond established missiles such as the AIM-9L/M. It also employed an "agile" gimballed seeker, believed to use a multiple detector cross array, capable of tracking targets at very large off boresight angles reported to be significantly greater than 45 degrees, at high angular tracking rates. What this means is that the Archer can be locked on to targets in an engagement geometry where an older missile cannot see the opponent, it also means that once the missile is fired, it can maintain its seeker locked on to its target despite violent manoeuvring which would force the target out of the seeker's field of view (FOV) with any older missile.

The Archer therefore had the turn rate performance to allow its user to exploit engagement geometries which were unavailable to earlier third generation missiles such as the AIM-9L/M, as well its seeker allowed its user to fire the missile in geometries which were unusable by earlier missiles. Because the missile had such high aerodynamic and seeker agility, the opponent would have little chance of defeating the missile through aggressive manoeuvre.

Both the Su-27 and the MiG-29 were equipped with Helmet Mounted Sights (HMS) which allowed the pilot to lock the missile on to a target well before the fighter's nose was "swung" to a position where the Air Intercept (AI) radar could lock up the target. A third generation missile such as the AIM-9L/M has an all-aspect seeker which is slaved to the fighter's radar, and therefore can only be locked on to what the radar can geometrically "see". The Su-27 and MiG-29 would therefore get many and earlier firing opportunities if well flown.

This however was only one side of the equation, as the Russians also evolved the Su-27 to achieve what is termed today "super-manoeuvrability", which is the ability to maintain controlled flight at extreme angles of attack. This gave the late model Flanker a better ability to survive an attack from an established third generation AAM, by aggressively manoeuvring the aircraft to force the inbound AAM's seeker to break lock. The thrust vectoring Su-30MKI, 40 of which were recently purchased by India (see AA 1/97), further extends the superlative agility of the basic aircraft.

---

Tuo oli kuitenkin IP-lähitaisteluohjus.

BVR-tutkaohjuksissa on kuitenkin kyse siitä, että pitäisi saada edistyksellistä tehoelektroniikkaa ja kemian osaamista minitarisoitua pieneen tilaan. NL/Venäjä ei ole koskaan ollut tässä hyvä. Siksi sikäläiset BVR-tutkaohjukset ovat olleet "sysipaskoja".

Etiopia ja Eritrea sotivat Flankereilla ja Fulcrumeilla toisiaan vastaan. Tutkaohjukset eivät saaneet juuri mitään aikaan, vaan pudotukset tehtiin IP-ohjuksilla.
Hyvä tarkennus, tarkoitin tietysti tällä forumilla :)
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Hyvä tarkennus, tarkoitin tietysti tällä forumilla :)
Ok. En ole kyllä itse huomannut, että niitä olisi pidetty hyvinä. Mutta ehkä en ole kiinnittänyt huomiota.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Nuo afrikkalaiset (tai itä-eurooppalaiset palkkasotilaat) ammuskelivat ilmeisesti toisiaan puoliaktiivisella R-27:llä, jonka näytöt noista yhteenotoista eivät päätä huimaa. Kirjoitat BVR-tutkaohjuksen vaativan "edistyksellistä tehoelektroniikkaa ja kemian osaamista" - tarkoitatko kemian osaamisella sähköntuottoa elektroniikalle? Vaatiiko puoliaktiivinen ohjus tältä osin tosiaan jotakin ihmeellisyyksiä, kun ohjuksen ei itse tarvitse lähettää?
Jos luet keskustelun aloittaneen artikkelin, siinä oli ennen kaikkea kyseessä kantama. Nuo molemmat liittyvät kantamaan.
 

Huhta

Greatest Leader
Jos luet keskustelun aloittaneen artikkelin, siinä oli ennen kaikkea kyseessä kantama. Nuo molemmat liittyvät kantamaan.
Ok. Hämäännyin tuosta viimeisestä kappaleestasi, joka taas ei liittynyt kantamaan, kun Eritrea ja Etiopia ampuivat molemmat samoja ohjuksia samankaltaisilta alustoilta.

Olisi mielenkiintoista nähdä, pätevätkö samantyyppisiä aktiivisia ohjuksia käyttävien välillä samat lainalaisuudet kuin puoliaktiivisissa. Intialaiset valittelivat, että heidän Su-30:t joutuivat pakenemaan AMRAAM:lla varustetun F-16:n alta. Olisiko edes samanlainen kantama tuonut merkittävästi parempaa asemaa vai olisiko kumpikin osapuoli yrittänyt välttää oman tuhoutumisensa ampumalla kaukaa ja jättämällä maalitiedon päivittämisen ohjukselle puolitiehen?
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
Ok. Hämäännyin tuosta viimeisestä kappaleestasi, joka taas ei liittynyt kantamaan, kun Eritrea ja Etiopia ampuivat molemmat samoja ohjuksia samankaltaisilta alustoilta.
Aivan. Pahoittelut. Se oli esimerkki siitä, että ovat muutenkin sysipaskoja, mutta kantama liittyi nimenomaan noihin kahteen tekijään.

Olisi mielenkiintoista nähdä, pätevätkö samantyyppisiä aktiivisia ohjuksia käyttävien välillä samat lainalaisuudet kuin puoliaktiivisissa. Intialaiset valittelivat, että heidän Su-30:t joutuivat pakenemaan AMRAAM:lla varustetun F-16:n alta. Olisiko edes samanlainen kantama tuonut merkittävästi parempaa asemaa vai olisiko kumpikin osapuoli yrittänyt välttää oman tuhoutumisensa ampumalla kaukaa ja jättämällä maalitiedon päivittämisen ohjukselle puolitiehen?
Todennäköisesti.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Koko USAF yhdessä kuvassa.
Tykin pylläys tuota konemäärää! Tuossa koosteessa näkyy selvimmin mikä merkitys on hyökkäyksellisessä ilmasodassa ilmatankkauslaivastolla. Myös kuljetuskoneiden määrä on huima. Tuossa muuten näkyy myös USAF:n omistamat Growlerit.

C-130 versioita on myös melkoinen valikoima.

Maailman suurimmat ilmavoimat konkreettisesti esitettynä! :oops:
 

Gyllis1

Respected Leader
Tykin pylläys tuota konemäärää! Tuossa koosteessa näkyy selvimmin mikä merkitys on hyökkäyksellisessä ilmasodassa ilmatankkauslaivastolla. Myös kuljetuskoneiden määrä on huima. Tuossa muuten näkyy myös USAF:n omistamat Growlerit.

C-130 versioita on myös melkoinen valikoima.

Maailman suurimmat ilmavoimat konkreettisesti esitettynä! :oops:
Eikä silti kykyä high end - sodankäyntiin. :cry:
 

Hanski

Ylipäällikkö
Tykin pylläys tuota konemäärää! Tuossa koosteessa näkyy selvimmin mikä merkitys on hyökkäyksellisessä ilmasodassa ilmatankkauslaivastolla. Myös kuljetuskoneiden määrä on huima. Tuossa muuten näkyy myös USAF:n omistamat Growlerit.

C-130 versioita on myös melkoinen valikoima.

Maailman suurimmat ilmavoimat konkreettisesti esitettynä! :oops:
Supervalta on supervalta, pienet alueelliset suurvallat ovat erikseen! En näkisi yhtään pahana, että muutama noista laivueista tukeutuisi vaikka Rovaniemelle, Rissalaan, Uttiin, jne.
 

Hanski

Ylipäällikkö
...Pirkkalaan, Halliin,...
Ivaloon, Tikkakoskelle, Kajaaniin... Olisihan meillä hyviä kenttiä tarjota ja jos ne loppuvat, aina voi harjoitella maantietukikohdissa!
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Top