Ilmavoimien tulevaisuus

Joskus tuli pohdiskeltua sitä, että olisi aika hyvä systeemi, jos Suomella olisi yhteensä 60 hävittäjää, mutta kahta eri mallia, ja aina viidentoista vuoden välein toinen näistä päivitettäisiin (30 vuoden elinkaari per malli). Näin olisi aina kypsä mutta kyvykäs ja hyvin tuore rinnakkain.

Esim.

30 Drakenia 1985-2015
30 Hornettia 2000-2030
30 HX 2015-2045
30 HX2 2030-2060

USAF aikaa tehdä asiat ilmeisesti 180 astetta eri tavoin kuin F-35 kanssa ja suunnittelee jotain tämän tyyppistä.


On meilläkin jonkin verran päällekkäisyyttä:

Draken ?-2000
Hornet 1995-2030
F-35 2025-2060
 
On meilläkin jonkin verran päällekkäisyyttä:

Draken ?-2000
Hornet 1995-2030
F-35 2025-2060

Päällekkäisyys ulottuu kuitenkin vain aikaan, jolloin vanhaa järjestelmää ajetaan alas ja uutta järjestelmää ylös. Ts. ei ole järjestelmää, jossa puolet koneista olisi uusinta uutta ja toinen puolisko hieman vanhempaa, jota voisi yleensä pitää tällaisen järjestelmän pohjana. Vertaa esim. Ranskan Rafalet ja Mirage 2000:t.
 
Raytheon julkisti Peregrine-ohjuksen kehitystyön alkaneen:

Raytheon unveils new air-to-air missile design

WASHINGTON — Raytheon has announced the development of a new air-to-air missile, one it claims will be half the size of current weapons but achieve greater speed and maneuverability.
In a news release during the Air Force Association’s annual conference, Raytheon claimed the new Peregrine weapon is applicable for use against “drones, manned aircraft and cruise missiles.”
“Through the use of additive manufacturing and readily available materials, it effectively doubles the number of missiles current fighter jets can carry, at a significantly lower cost than current weapons,” the statement said. The weapon will be about 50 pounds and 6 feet long

“Peregrine will allow U.S. and allied fighter pilots to carry more missiles into battle to maintain air dominance,” Thomas Bussing, the vice president of Raytheon Advanced Missile Systems, said in the statement. “With its advanced sensor, guidance and propulsion systems packed into a much smaller airframe, this new weapon represents a significant leap forward in air-to-air missile development.”

Details on when the weapons might be available for testing and, eventually, sale were not released by the company.
The U.S. Air Force primarily uses the AIM-9 Sidewinder and the AIM-120 AMRAAM as its air-to-air weapons; both are produced by Raytheon. According to a Pentagon report from 2018, Raytheon and Lockheed Martin receive about 97 percent of the Defense Department’s munitions and missile procurement dollars.

The Defense Department would likely welcome the introduction of a new, lighter alternative to those legacy weapons, as Peregrine appears to be. The department is looking for ways to increase capability for its existing fleets, as well as international partners who have been reliable purchasers of air-to-air weapons. In fiscal 2019, Hungary, Japan, Qatar, Bahrain and Australia requested to purchase air-to-air munitions.
The emphasis on the size of the weapon, its speed and maneuverability, as well as the ability to destroy unmanned systems fits with statements last week from a company executive that Raytheon expects the counter-drone market to grow significantly in the coming years.
https://www.defensenews.com/digital...ytheon-unveils-new-air-to-air-missile-design/
 
Päällekkäisyys ulottuu kuitenkin vain aikaan, jolloin vanhaa järjestelmää ajetaan alas ja uutta järjestelmää ylös. Ts. ei ole järjestelmää, jossa puolet koneista olisi uusinta uutta ja toinen puolisko hieman vanhempaa, jota voisi yleensä pitää tällaisen järjestelmän pohjana. Vertaa esim. Ranskan Rafalet ja Mirage 2000:t.

Riskinä tässä olisi, että jos nyt vaikka tilattaisiin 32 x F-35 ja sitten jatkettaisiin 32 x Legacy Hornetilla (jatketaan niiden elinkaarta kannibalisoimalla puolet koneista), niin sitten kun tulisi aika lunastaa toiset 32 uutta konetta, niin sitten ei rahaa olisikaan, vaan jatkettaisiin puolta pienemmällä konemäärällä HN:n poistuessa. Jos kerran piikkiä on koko kaluston vaihtoon, ja tahtoa siihen, niin mahku kannattaa käyttää kokonaan
 
Joskus tuli pohdiskeltua sitä, että olisi aika hyvä systeemi, jos Suomella olisi yhteensä 60 hävittäjää, mutta kahta eri mallia, ja aina viidentoista vuoden välein toinen näistä päivitettäisiin (30 vuoden elinkaari per malli). Näin olisi aina kypsä mutta kyvykäs ja hyvin tuore rinnakkain.

Esim.

30 Drakenia 1985-2015
30 Hornettia 2000-2030
30 HX 2015-2045
30 HX2 2030-2060

Näin tekevät yleensä isommat ilmavoimat jotka eivät voi (eikä kannata) laittaa kaikkia munia ns. yhteen koriin. Ruotsissakin aina uusi tyyppi korvasi vanhimmasta päästä ja toiseksi uusin pysyi rinnalla käytössä: Viggen korvasi Lansenin -> Jaktviggen korvasi Drakenin -> Gripen korvasi rynnäkkö-Viggenin jne. Ja Sveitsihän on ihan näihin päiviin asti noudattanut tämäntyyppistä järjestelmää.

Suomessa 'porrastus' loppui kun Drakenien rinnalle hankittiin lyhytikäisempiä välityyppejä (bis, käytetyt Drakenit) joiden elinkaari loppui samoihin aikoihin kuin uutena ostettujen Drakenien. Osaltaan tässä oli takana myös suomalainen hankintajärjestelmä jossa puolustushaarat 'vuorottelevat' määrärahoista.
Jos Satakunnan lennostolle olisi 80-luvulla hankittu jotkut uudet koneet eikä käytettyjä Drakeneita, niin sitten meillä olisi varmaan myös tämmöinen 2 koneen fleetti. Tosin ehkä toinen tyyppi olisi supistettu pois Sveitsin tyyliin ja lentäisimme nyt 40 Hornetilla? :(
 
Mitähän muuten HN:lle tapahtuu, kun HX tulee käyttöön? Joku arvo täytyy niiden laitteistoilla ja muilla olla. Ja onhan meillä varmasti jonkin verran varaosiakin vielä hyllyillä silloin, kun koneet poistuvat. Myydäänkö Jenkkeihin, jos USMC vielä käyttää niitä muutaman vuoden? Vai jätetäänkö varastoon Suomessa ainakin niin kauaksi aikaa kuin on koulutettuja lentäjiä lentoiässä - siis mahdollista kriisiajan käyttöä varten 2. linjan koneena, vaikka tunnit olisivatkin täynnä?
 
Riskinä tässä olisi, että jos nyt vaikka tilattaisiin 32 x F-35 ja sitten jatkettaisiin 32 x Legacy Hornetilla (jatketaan niiden elinkaarta kannibalisoimalla puolet koneista), niin sitten kun tulisi aika lunastaa toiset 32 uutta konetta, niin sitten ei rahaa olisikaan, vaan jatkettaisiin puolta pienemmällä konemäärällä HN:n poistuessa. Jos kerran piikkiä on koko kaluston vaihtoon, ja tahtoa siihen, niin mahku kannattaa käyttää kokonaan

Jos nyt ostetaan 64 x F-35, niin 40-luvulla ei ehkä enää olekaan paalua (poliittista tahtoa) ostaa mullistavia 6. sukupolven konetyyppejä. Mites sitten suu pannaan?

Ei nämä hankinnat ole mitään yksinkertaista ja yksiselitteistä matematiikkaa. Puolustusvoimien kannattaa toki hyödyntää kaikki käytettävissä olevat tilaisuudet. Jos jotakin on sotilaalliselta näkökannalta välttämätöntä hankkia tulevaisuudessa, niin sitä hyvin mahdollisesti hankitaankin jossakin määrin. Jos taas nyt säästetään ja ajatellaan ostettavan sitten tulevaisuudessa parempaa kalustoa, poliitikot saattavat hyvinkin löytää rahoille paremman käyttökohteen sitä odotellessa.

Jos nähdään, että rahat ovat loppumassa, niin silloin pitäisi ottaa luotot tappiin ja ostaa koko rahalla Leopardeja, Moukareita, CV90:iä jne. jne. hillitsemään velkojien pyrkimyksiä käyttää asevoimaa saataviensa perimiseksi. Lienee kuitenkin kohtuu kaukaa haettu skenaario ainakin vielä tällä vaalikaudella.
 
Mitähän muuten HN:lle tapahtuu, kun HX tulee käyttöön? Joku arvo täytyy niiden laitteistoilla ja muilla olla. Ja onhan meillä varmasti jonkin verran varaosiakin vielä hyllyillä silloin, kun koneet poistuvat. Myydäänkö Jenkkeihin, jos USMC vielä käyttää niitä muutaman vuoden? Vai jätetäänkö varastoon Suomessa ainakin niin kauaksi aikaa kuin on koulutettuja lentäjiä lentoiässä - siis mahdollista kriisiajan käyttöä varten 2. linjan koneena, vaikka tunnit olisivatkin täynnä?

Eikös MiG-21:n varaosia myyty (yritetty myydä?) Vietnamiin konetyypistä luovuttaessa? Samaa voisi varmaan yrittää nytkin, tosin länsisuuntautuneisiin maihin (Kanada? USA? Sveitsi? Malesia?).

Sinänsä koneita voisi toki pitkäaikaisvarastoidakin jokusen vuoden ajaksi. Turhat nesteet pois, herkimmät komponentit olosuhdesäänneltyyn säilytykseen ja rungot hermeettisesti sinetöityinä luoliin. Eri asia, mitä niillä sitten saataisiin aikaan. Käyttöönotto kestäisi viikkoja-kuukausia, lentäminen olisi riskialtista ja monien avioniikkalaitteistojen ylläpito osoittautuisi vaikeaksi tai mahdottomaksi varaosien puutteessa ja osaamisen kadotessa. (Vrt. serbien MiG-29:t, joissa kuulemma mm. tutkavaroittimet reistailivat huollon puutteessa.) Toki säilöttyjä runkoja voisi pidemmän päälle elvyttää KV-yhteisön tuella, mutta siinä tapauksessa saatavilla varmaan olisi kohtuu toimivaakin, aavistuksen vanhempaa kalustoa (F-16, Typhoon Tranche 1, Gripen C/D jne.) osapuilleen samoilla tai halvemmilla kustannuksilla.
 
Mitähän muuten HN:lle tapahtuu, kun HX tulee käyttöön? Joku arvo täytyy niiden laitteistoilla ja muilla olla. Ja onhan meillä varmasti jonkin verran varaosiakin vielä hyllyillä silloin, kun koneet poistuvat. Myydäänkö Jenkkeihin, jos USMC vielä käyttää niitä muutaman vuoden? Vai jätetäänkö varastoon Suomessa ainakin niin kauaksi aikaa kuin on koulutettuja lentäjiä lentoiässä - siis mahdollista kriisiajan käyttöä varten 2. linjan koneena, vaikka tunnit olisivatkin täynnä?

Kyllähän niillä lentelisi joku kolmannen maailman valtio pitkään, he kun eivät isommin välitä valmistajien ilmoittamista enimmäis käyttötunneista. Eri asia on sitten löytyykö meiltä poliittista tahtoa myydä kun ko. maat ovat usein sotaa käyviä.
 
Kyllähän niillä lentelisi joku kolmannen maailman valtio pitkään, he kun eivät isommin välitä valmistajien ilmoittamista enimmäis käyttötunneista. Eri asia on sitten löytyykö meiltä poliittista tahtoa myydä kun ko. maat ovat usein sotaa käyviä.
Jos jonkun 10 miljoonaa saisi per kone, niin siitähän tulisi jo sopivan iso potti, jota voitaisiin käyttää vaikka HXn rahoitukseen.
 
Eikös MiG-21:n varaosia myyty (yritetty myydä?) Vietnamiin konetyypistä luovuttaessa? Samaa voisi varmaan yrittää nytkin, tosin länsisuuntautuneisiin maihin (Kanada? USA? Sveitsi? Malesia?).

Sinänsä koneita voisi toki pitkäaikaisvarastoidakin jokusen vuoden ajaksi. Turhat nesteet pois, herkimmät komponentit olosuhdesäänneltyyn säilytykseen ja rungot hermeettisesti sinetöityinä luoliin. Eri asia, mitä niillä sitten saataisiin aikaan. Käyttöönotto kestäisi viikkoja-kuukausia, lentäminen olisi riskialtista ja monien avioniikkalaitteistojen ylläpito osoittautuisi vaikeaksi tai mahdottomaksi varaosien puutteessa ja osaamisen kadotessa. (Vrt. serbien MiG-29:t, joissa kuulemma mm. tutkavaroittimet reistailivat huollon puutteessa.) Toki säilöttyjä runkoja voisi pidemmän päälle elvyttää KV-yhteisön tuella, mutta siinä tapauksessa saatavilla varmaan olisi kohtuu toimivaakin, aavistuksen vanhempaa kalustoa (F-16, Typhoon Tranche 1, Gripen C/D jne.) osapuilleen samoilla tai halvemmilla kustannuksilla.

En usko, että aletaan kouluttaa suomalaisia lentäjiä uudelle vanhalle koneelle esim. F-16. Hornetkin olisi tod näk varastossa vain niin kauan kuin on koulutettuja lentäjiä palveluksessa, jotka on HN-koulutuksen saaneet ennen F-35:n saapumista
 
Itse näen asian myös niin, että meidän konemäärällä ei ole järkeä lähteä kahden konemallin malliin, koska siinä kulutkin jo kahdesta eri huoltolinjasta ja kahdesta eri koulutuslinjasta, kahdesta eri elinkaaren aikana tehtävistä päivityksistä, jne... olisivat hyötyjä suuremmat.

Siinä noin sadan koneen tienoilla voisi mennä jo kahden koneen mallilla.

Ja nykyisistä ehdokkaista kahden koneen malliin ottaisin Rafalen ja F-35n.

Esimerkiksi vaikka 64 F-35 ja 64 Rafale olisi jo kannattava yhdistelmä, koska molempia koneita olisi tarpeeksi käytettäväksi jatkuvasti kellon ympäri koko Suomen alueella parvikokoonpanossa.

Näin heittona kaksi Rafale-laivuetta, joista toinen Rissalaan ja toinen esim. Ouluun perustettavaan laivueeseen, kaksi F-35-laivuetta, joista toinen Pirkkalaan ja toinen Rovaniemelle.
 
Tämän harjoituksen perusteella ilmavoimat puolustaa(kuten aikoinaan 80-luvulla) tukikohtia Hawkeilla sodassa:

Häjy 2019 tuo hävittäjät ja ilmatorjunnan yhteen
Leevi Hormaluoma 17.9.2019 17.07

Maanantaista 16.9. alkaen Ilmasotakoulun harjoitus valtaa Tikkakosken ja Rissalan tukikohdat.

Viisipäiväinen Häjy 2019 harjoitus käynnistyi maanantaina 16.9. ja se rajoittuu Tikkakoski - Virrat - Kauhava - Pyhäntä - Kuopio ja Pieksämäki akselille. Lentopuolelta harjoitukseen osallistuu yhteensä 18 konetta, joista 14 ovat BAE Systems Hawk-suihkuharjoituskoneita ja neljä ovat Hornet-hävittäjiä. Hävittäjien ohella harjoitukseen osallistuu myös ilmatorjuntajoukkoja. Harjoituksessa suoritetaan lentokoulutusohjelman mukaisia lentoja, joihin sisältyy ilmapuolustuksen yhteydessä matalalentoja.

– Harjoituksen päätavoite on harjoittaa ilmavoimien taistelutukikohdan aktiivisia ilmapuolustuksen elementtejä, kuten tukikohdan johtopaikkaa, sekä Hawk-osastojen ja ilmatorjunnan yhteistoimintaa, kiteyttää Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n komentaja, everstiluutnantti Teemu Pöysti.

– Käytännössä lentäjät harjoittelevat tukikohtien puolustamista yhteistyössä ilmatorjunnan kanssa. Sininen Hawk-osasto taistelee yhteistyössä ilmatorjunnan kanssa punaista osastoa vastaan. Vihollista tulee joka suunnasta ja sininen osasto torjuu hyökkäykset.
https://ruotuvaki.fi/-/hajy-2019-tuo-havittajat-ja-ilmatorjunnan-yhteen
 
Tuohon vielä lisäisin että Hawkien taktiikka tukikohtien puolustamisessa lienee päinvastainen kuin Horneteilla, eli pysyä matalalla kun lähi-it ei ole uhkana. Hawkilla on paremmat mahdollisuudet alle 3 km korkeudella ampua IR-ohjuksilla ylöspäin ja hoitaa ilmatorjunnan katveet kuin korkeammalla, jossa Sukhoin tutkat pelittävät kauemmaksi. It voi keskittyä viholliskoneisiin, jotka lentäisivät korkeammalla.

Ilman Hornettien BVR-ohjuksia tuo on silti aika vaarallista touhua ja vaatii todella viimeisen päälle hiottua taistelunjohtoa ja taktiikkaa Hawk-parvelta.
 
Tämän harjoituksen perusteella ilmavoimat puolustaa(kuten aikoinaan 80-luvulla) tukikohtia Hawkeilla sodassa:

Häjy 2019 tuo hävittäjät ja ilmatorjunnan yhteen
Leevi Hormaluoma 17.9.2019 17.07

Maanantaista 16.9. alkaen Ilmasotakoulun harjoitus valtaa Tikkakosken ja Rissalan tukikohdat.

Viisipäiväinen Häjy 2019 harjoitus käynnistyi maanantaina 16.9. ja se rajoittuu Tikkakoski - Virrat - Kauhava - Pyhäntä - Kuopio ja Pieksämäki akselille. Lentopuolelta harjoitukseen osallistuu yhteensä 18 konetta, joista 14 ovat BAE Systems Hawk-suihkuharjoituskoneita ja neljä ovat Hornet-hävittäjiä. Hävittäjien ohella harjoitukseen osallistuu myös ilmatorjuntajoukkoja. Harjoituksessa suoritetaan lentokoulutusohjelman mukaisia lentoja, joihin sisältyy ilmapuolustuksen yhteydessä matalalentoja.

– Harjoituksen päätavoite on harjoittaa ilmavoimien taistelutukikohdan aktiivisia ilmapuolustuksen elementtejä, kuten tukikohdan johtopaikkaa, sekä Hawk-osastojen ja ilmatorjunnan yhteistoimintaa, kiteyttää Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n komentaja, everstiluutnantti Teemu Pöysti.

– Käytännössä lentäjät harjoittelevat tukikohtien puolustamista yhteistyössä ilmatorjunnan kanssa. Sininen Hawk-osasto taistelee yhteistyössä ilmatorjunnan kanssa punaista osastoa vastaan. Vihollista tulee joka suunnasta ja sininen osasto torjuu hyökkäykset.
https://ruotuvaki.fi/-/hajy-2019-tuo-havittajat-ja-ilmatorjunnan-yhteen
Mitä! Eikö enää olekaan sininen vs. keltainen? Tuolla luki sininen vs. punainen.
 
Raytheon Unveils New Air-to-Air Missile
16 Sep 2019 John A. Tirpak

"Raytheon is developing the "Peregrine," a new medium-range air-to-air missile that is half the size of current dogfight missiles but offers greater speed and longer range. The weapon would allow Air Force fighter jets to double or triple their munitions loads, sharply increasing the number of shots they could take in a single mission.

The Peregrine is being developed with Raytheon’s own funds, according to Mark Noyes, a senior business development official in the company’s air warfare systems sector. While Raytheon is not developing the missile to meet a specific Air Force or Navy requirement, the Peregrine is meant to meet the Pentagon's need for large numbers of affordable weapons that still “overwhelm an enemy," Noyes said.

The weapon is expected to measure just under 6 feet long and 150 pounds, less than half the weight and length of Raytheon's AIM-120 Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile and AIM-9X Sidewinder that fly on fighters across the Defense Department.

“We’re able to take the best of both of those missiles and, based on what we see as the customer’s requirements and gaps, we are combining them into this new missile,” Noyes said.

Peregrine “combines the range and the autonomy of the AMRAAM with the maneuverability characteristics of the AIM-9X” with extreme maneuverability as it approaches its target. The weapon will cost “significantly less" to buy and maintain than the AIM-120 or AIM-9X, and is faster to develop, thanks to ready-made components and additive manufacturing.

The Peregrine will have a multi-mode, autonomous seeker that includes infrared imaging. It uses a “new, high-performance propulsion system" to boost speed, Noyes said. He would only characterize the missile's range as “from visual range to within medium range” but said Peregrine is a supersonic munition.

The all-weather, day or night weapon has a blast fragmentation warhead and a “new lightweight airframe and high-performance modular control system” that allows for highly accurate targeting, Noyes said.

He added that the Peregrine will fit into the current air-to-air weapon stations on all fourth- and fifth-generation aircraft pylons, and can sit in the weapons bay of the F-35. Noyes declined to comment on whether it will fit in the F-22’s weapon bays.

Peregrine is meant to complement, not replace, the AMRAAM and Sidewinder. The AIM-9X will still be the world’s best close-in dogfighting missile, Noyes said. It remains to be seen if the Peregrine will match the Sidewinder in close-range maneuverability.

Raytheon declined to say when the Peregrine could be ready for production or which components of the previous missiles would be reused.

However, the company wants to collaborate with the military services before committing to a final configuration to “make sure they resonate with the process and the direction we’re going in on the design of this missile,” Noyes said.

Lockheed Martin in recent years has been developing a similar concept, called the “Cuda,” which would offer comparable size and weight. In June, the Air Force announced that Lockheed is also developing an AMRAAM replacement called the AIM-260. The latter missile would be the same overall size as AMRAAM, but with much greater range, maneuverability, and less vulnerability to jamming."

Graphic: "Raytheon is proposing its new Peregrine missile as a complement to the AIM-120 and AIM-9X in the air-to-air role. The missile would be half the size and weight of the previous missiles, but with more range, increasing the number of shots for each fighter that carries it. The company is funding development for now. Raytheon courtesy image."

No nythän kuulostaa hyvältä.
PS. Onko tietoa koskas ne 6kpl aimia saadaan sopimaan sinne f-35:sen asekuiluun?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top