Ilmavoimien tulevaisuus

Ilmavoimapainotteista strategista suunnittelua ei varmaan ole haitannut, että PE:n strategiapäällikkönä on viimeiset 3 vuotta toiminut entinen Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri, joka on edeltäjänsa "Charles" Lindbergin ohella julkisuudessa tunnetuimpia Hornet-lentäjiämme.

Tämä PV:ssä vallitseva konsensus saattaa johtua siitä, että HX-rahoitus ei ole keneltäkään pois eikä sen mahdollinen supistuminen toisi PV:lle euroakaan lisää. Samalla perusteellahan 1920-luvun Merivoimat lopulta hyväksyi panssarilaivojen hankinnan, vaikka ei uskonutkaan niistä olevan panostusta vastaavaa hyötyä.

Nämä mainitsemasi evp-upseerit saattavat hyvin muistaa, että Hornetit piti samoin hankkia ulkopuolisella rahoituksella. Eihän siitä mitään tullut, kun demarit ei hyväksyneet lisärahoitusta. Enkä paljon laskisi nytkään
heidän varaansa, vaikka PM Antti Antelias nuijikin pöytään tasarahapotin viime syksynä.

Ei Jäämeren asema ole varmaan ainakaan ilmavoimia haitannut. Mitä tulee ilmapuolustuksen ja ilmavoimien korostuneeseen asemaan osana koko puolustusjärjestelmää, niin muistaakseni ensimmäiset viitteet tulevaisuudesta (eli nykyisyydestä) oli havaittavissa strategisessa suunnittelussa heti 2008 jälkeen. Olisikohan Georgia-keissi vaikuttanut?
 
Ei Jäämeren asema ole varmaan ainakaan ilmavoimia haitannut. Mitä tulee ilmapuolustuksen ja ilmavoimien korostuneeseen asemaan osana koko puolustusjärjestelmää, niin muistaakseni ensimmäiset viitteet tulevaisuudesta (eli nykyisyydestä) oli havaittavissa strategisessa suunnittelussa heti 2008 jälkeen. Olisikohan Georgia-keissi vaikuttanut?
Aika lapsen kengissä oli vielä vanjan ilmatoiminta Georgiassa. Todelliset näytöt ovat olleet vasta Syyriassa jossa risteilyohjuksilla sekä älykkäillä pommeilla ollaan saatu paljon vaikutusta aikaiseksi. Hornettien myötä ilmavoimien kyky nousi aivan uudelle tasolle. Tätä korkeaa teknologista tasoa halutaan nyt ylläpitää tulevaisuudessakin.
Tällä kertaa ei vaan ole Nokiaa maksamassa koko hanketta tai mitään muutakaan.
 
Ilmavoimapainotteista strategista suunnittelua ei varmaan ole haitannut, että PE:n strategiapäällikkönä on viimeiset 3 vuotta toiminut entinen Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri, joka on edeltäjänsa "Charles" Lindbergin ohella julkisuudessa tunnetuimpia Hornet-lentäjiämme.

Jäämerta edeltävä strategiapäällikkö oli nyk. PVKOM Timo Kivinen. Kyllä nämä nykyiset suuntaviivat on piirretty jo kauan ennen Jäämeren aikaa.
 
Aika lapsen kengissä oli vielä vanjan ilmatoiminta Georgiassa. Todelliset näytöt ovat olleet vasta Syyriassa jossa risteilyohjuksilla sekä älykkäillä pommeilla ollaan saatu paljon vaikutusta aikaiseksi. Hornettien myötä ilmavoimien kyky nousi aivan uudelle tasolle. Tätä korkeaa teknologista tasoa halutaan nyt ylläpitää tulevaisuudessakin.
Tällä kertaa ei vaan ole Nokiaa maksamassa koko hanketta tai mitään muutakaan.

Georgian kriisi nyt vain sopi aikataulullisesti hyvin muuhun puolustusjärjestelmäremonttiin. Tosin en tiedä, minkälaisia johtopäätöksiä tehtiin ei-julkisen tiedon perusteella?

HN-kaluston alkavat MLU I ja II sekä koko suorituskyvyn käsitemallin uusinta ja siihen liittyen vaatimusmäärittelyn perusteiden uusinta kytkeytyivät tiiviisti toisiinsa.

Strategisten hankkeiden rahoituskuviot alkanevat hahmottua hallituksen seuraavan budjettiriihen alkaessa.
 
Tarkoitin enemmän sitä ylempää johtoporrasta. Siellä ei se varsinainen kadiksen linja ole niin merkittävä. Jatko-opinnot on paljon kokonaisvaltaisempaa kuin Telamiinan operatiivinen käyttö. Mutta tämä nyt kaukana jo aiheesta. Kyllä pätevät upseerit jopa haluaa oppia resursien maksimoinnin. Siinä Ilmavoimilla on meistä poikkeavissa skenaarioissa ollut iso merkitys. Sitten se soveltaminen on sitä pohdintaa mikä se meidän kannalta paras juttu on. Sotilaat kyllä osaa sen kunhan politiikka ja rahoitus on ennustettavaa.

Ja jälkikommentti vähän myöhässä: saksalaisten kommenttien (mm Manstein) mukaan yleisesikuntaupseereilla ei ole nimeä! Eli tietyssä vaiheessa uraa ja koulutusta oman alkuperäisen puolustushaaran/aselajin vaikutus kyllä hiipuu...
 
Paitsi jotkut Ehrnrotihit, jotka olivat aina ratsuväen miehiä.
 
Melkoista jöötiä taas quorassa. Tälläista jälkeä tulee kun ymmärryksen taso on ettei tiedosta tietämättömyyttään asiasta.

 
Pitääkö tähän kaivaa Mad Dogin mahtikäsky 80 prosentin valmiudesta vuoden sisään..
https://www.defensenews.com/air/201...-readiness-to-jump-to-80-percent-in-one-year/

"The U.S. Air Force has officially abandoned a directive to get its F-35, F-22 and F-16 jets up to an 80 percent mission-capable rate..."
 
Melkoista jöötiä taas quorassa. Tälläista jälkeä tulee kun ymmärryksen taso on ettei tiedosta tietämättömyyttään asiasta.

Mimmi vastailee hyvin yli-innokkaasti aiheessa jos toisessakin. Täysiä huteja voi havaita useissa niistä. Ottais huilia.
 

"The U.S. Air Force has officially abandoned a directive to get its F-35, F-22 and F-16 jets up to an 80 percent mission-capable rate..."
Eli todellinen Salaman luku oli 62% koko vuonna 2019. Aika kaukana vielä tavoitteesta.

No, USAF toimet vaikuttavat järkeviltä asian parantamiseksi, saa nähdä. Epäilen tosin että luvut ei paljon parane kunnes ALIS saadaan heivattua ja varaosien tuotanto kuntoon.
 
Eli todellinen Salaman luku oli 62% koko vuonna 2019. Aika kaukana vielä tavoitteesta.
Loppuvuotta kohden syyskuulle mennessä oli kasvanut 74%:n tienoille. Muistan jonkun vanhan uutisen täällä, jossa puhuttiin, että Ilmavoimille tavoite Hornetien käytettävyydessä oli 70% ja Ilmavoimat olivat päässeet yli 80 prosentinkin.

''
"F-18 Hornet -hävittäjien käytettävyys on ollut Ilma 2002 -sotaharjoituksessa erittäin hyvä", kertoi Ilmavoimien komentaja Jouni Pystynen keskiviikkona Pirkkalassa. Kenraaliluutnantti Pystynen johtaa meneillään olevaa harjoitusta.
Pystysen mukaan yli 80 prosenttia koneista on ollut käytettävissä koko ajan. Hän luonnehti käytettävyysprosenttia "todella hyväksi". Ilmavoimien tavoitteena on ollut pitää 70 prosenttia Horneteista rivissä, mikä sekin olisi kansainvälisestä korkeaa luokkaa.
''

Eli mikäli vaatimukset käytettävyyden suhteen eivät ole tiukentuneet, kyllä 74% kelpaa Ilmavoimille.
 
Loppuvuotta kohden syyskuulle mennessä oli kasvanut 74%:n tienoille. Muistan jonkun vanhan uutisen täällä, jossa puhuttiin, että Ilmavoimille tavoite Hornetien käytettävyydessä oli 70% ja Ilmavoimat olivat päässeet yli 80 prosentinkin.

''
"F-18 Hornet -hävittäjien käytettävyys on ollut Ilma 2002 -sotaharjoituksessa erittäin hyvä", kertoi Ilmavoimien komentaja Jouni Pystynen keskiviikkona Pirkkalassa. Kenraaliluutnantti Pystynen johtaa meneillään olevaa harjoitusta.
Pystysen mukaan yli 80 prosenttia koneista on ollut käytettävissä koko ajan. Hän luonnehti käytettävyysprosenttia "todella hyväksi". Ilmavoimien tavoitteena on ollut pitää 70 prosenttia Horneteista rivissä, mikä sekin olisi kansainvälisestä korkeaa luokkaa.
''

Eli mikäli vaatimukset käytettävyyden suhteen eivät ole tiukentuneet, kyllä 74% kelpaa Ilmavoimille.

Kyllä kaikki koneet saa halutulle käytettävyysasteelle, eroa voi olla siinä kuinka paljon se maksaa ja minkälaisen infrastruktuurin se vaatii. Eri ilmavoimien käytettävyysprosenttien vertailu ei välttämättä kerro mitään.
 
Joo ei niitä voi verrata ristiin. Eri ilmavoimilla on erilaiset resurssi- ja tavoitetasot. Lisäksi on eroteltava vielä yksikön ja koko kaluston käyttöprosentti. Jollain laivueella saattaa olla 100% käytettävyys, kun vialliset viisi konetta on siirretty korkeamman tason varikkohuoltoon...
 
Melkoiset harkat: "...
Ilmataktiikka 20 on kevään 2020 laajamittaisin lentotoimintaharjoitus, johon osallistuu kaikkiaan noin 28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 4‒6 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kaksi C-295M-kuljetuskonetta ja kaksi PC-12NG -yhteyskonetta. Merivoimista harjoituksessa on mukana Perämerellä toimiva ilmapuolustuskykyinen alusosasto, johon kuuluvat miinalaiva Hämeenmaa sekä ohjusveneet Pori ja Tornio.

‒ Ilmataktiikka 20 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Kuopio, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rovaniemi. Tavoitteena on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä kriisiolojen tehtäviinsä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

Kuopion ja Rovaniemen lisäksi harjoituksessa tukeudutaan Oulun ja Tampereen tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Oulun, Kajaanin, Kuopion, Jyväskylän ja Vaasan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Ilmataktiikka 20 -harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 18.5. kello 14 ja päättyy perjantaina 22.5. kello 14 mennessä. Lentotoiminta ajoittuu päivittäin pääsääntöisesti aikavälille kello 9‒19.

Taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä korkealla lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat olla kuultavissa maassa pamauksina. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja..."


Onko näin isoja harjotuksia pidetty milloin?
 
Melkoiset harkat: "...
Ilmataktiikka 20 on kevään 2020 laajamittaisin lentotoimintaharjoitus, johon osallistuu kaikkiaan noin 28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 4‒6 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kaksi C-295M-kuljetuskonetta ja kaksi PC-12NG -yhteyskonetta. Merivoimista harjoituksessa on mukana Perämerellä toimiva ilmapuolustuskykyinen alusosasto, johon kuuluvat miinalaiva Hämeenmaa sekä ohjusveneet Pori ja Tornio.

‒ Ilmataktiikka 20 on tärkeä Ilmavoimien taktiikkaa ja taistelutekniikkaa kehittävä harjoitus. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan joukon päätukikohta on Kuopio, harjoitusvastustajaa kuvaavan joukon puolestaan Rovaniemi. Tavoitteena on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä kriisiolojen tehtäviinsä taktisesti haastavissa skenaarioissa, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

Kuopion ja Rovaniemen lisäksi harjoituksessa tukeudutaan Oulun ja Tampereen tukikohtiin. Lentotoiminta suuntautuu Oulun, Kajaanin, Kuopion, Jyväskylän ja Vaasan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. Ilmataktiikka 20 -harjoituksen lentotoiminta alkaa maanantaina 18.5. kello 14 ja päättyy perjantaina 22.5. kello 14 mennessä. Lentotoiminta ajoittuu päivittäin pääsääntöisesti aikavälille kello 9‒19.

Taktisesti haastavaan lentotoimintaan liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä korkealla lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat olla kuultavissa maassa pamauksina. Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja..."


Onko näin isoja harjotuksia pidetty milloin?

On kai näitä ollut isoja joka vuosi, nyt harjoitellaan ilman reserviläisiä, sopii esimerkiksi kuvaamaan yllätystä jossa pitää pärjätä hetki ilman.
 
Back
Top