Ilmavoimien tulevaisuus

magitsu

Respected Leader
Hankintaan liittyen Suomeen tullaan hankkimaan uutta teknologista osaamista Puolustusvoimien kokonaissuorituskyvyn kehittämiseksi myös muutoin kuin suoraan hankittavaan järjestelmään liittyen. Kyse on tällöin epäsuorasta teollisesta yhteistyöstä, joka kohdistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä määritetyille kriittisille teknologia-alueille. Näin luodaan kotimaiseen teollisuuteen kriittistä teknologista osaamista alueille, jotka ovat maanpuolustuksen ja valtion turvallisuuden kannalta kriittisiä.

Maanpuolustuksen kannalta kriittiset teknologiat on määritelty valtioneuvoston periaatepäätöksessä ”Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaaminen” (7.4.2016)
1. Johtamisen ja verkostotoiminnan sekä tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen teknologiat
2. Materiaali- ja rakenneteknologiat
3. Moniteknologisten järjestelmien sekä järjestelmähallinnan teknologiat
4. Bioteknologiat ja kemian teknologiat

**

HX-hankkeessa huoltovarmuudella tarkoitetaan taistelujärjestelmän häiriöttömän käytön ja ylläpidon mahdollistamista poikkeusolojen tilanteissa. Käytännössä huoltovarmuus luodaan jo normaaliolojen kunnossapidon ja koulutuksen järjestelyillä kaikilla tasoilla, rakentamalla toiminnan edellyttämät joukot ja niiden koulutus, materiaalivarannot sekä huolto- ja korjauskyvyt normaaliolojen toimintojen pohjalta. Poikkeusolojen kunnossapitojärjestelmän edellyttämän perustan lisäksi normaaliolojen kunnossapitojärjestelmän on oltava mahdollisimman kustannustehokas.

Kunnossapitojärjestelmän on kyettävä pitämään vaadittu määrä hävittäjiä tehtäväkelpoisina ja tuottamaan ilmaoperaatiokyky vaadituissa tukikohdissa. Varautumisessa tämä edellyttää kykyä toimia poikkeusoloissa logistisesti eristetyssä ympäristössä ja kykyä tehdä itsenäisiä lento- ja tehtäväkelpoisuuteen sekä kaluston korjaamiseen ja huoltotoimenpiteisiin liittyviä päätöksiä.

Sotilaallista huoltovarmuutta koskeva vaatimus lähtee siitä, että seuraavat vaatimukset on pystyttävä kansallisesti toteuttamaan:
1. Operoimaan logistisesti eristetyssä tilanteessa huomioiden materiaali- ja informaatiovirrat
2. Nostamaan kaluston käytettävyyttä asetetuissa valmiuden tehostamis- ja kohottamisvaatimuksissa, perustamaan tukikohtia ja hajauttamaan kalustoa
3. Varustamaan tukikohdat tuottamaan vaadittu operaatiotempo
4. Tekemään lentokelpoisuus- ja tehtäväkelpoisuuspäätöksiä
5. Tekemään vika- ja vaurioanalyysejä, korjausarvioita ja korjausten suunnittelua
6. Sovittamaan huoltojärjestelmä toimintaympäristöön ja käyttötapaan
7. Arvioimaan – toimintaympäristön muutokseen liittyvät järjestelmämuutokset (järjestelmäkehitys), – kaluston käytön vaikutukset rakenteen eheyden ja elinkaaren hallintaan, sekä – todellisen ja suunnitellun käyttöprofiilin erosta johtuvien muutosten ja korjausten toteutus.

**

Suorasta teollisesta yhteistyöstä on kyse silloin, kun ulkomaisen ja kotimaisen teollisuuden yhteistyö liittyy hankittavaan järjestelmään. Yhteistyöllä voidaan varmistaa, että hankinnan kohteena olevaan puolustustarvikkeeseen liittyvä huoltovarmuuskriittinen teknologia ja osaaminen ovat puolustusvoimien käytössä myös kriisin aikana ja siihen verrattavissa poikkeusoloissa. Epäsuora teollinen yhteistyö tarkoittaa yhteistyötä, joka ei suoraan liity puolustusmateriaalin hankinnan kohteeseen.

Epäsuora teollinen yhteistyö on kyseessä silloin, kun yhteistyön kohteena on valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirto Suomeen. Epäsuoran teollisen yhteistyön tulee siten kohdistua maanpuolustuksen kannalta kriittisiin teknologioihin. Epäsuoraa teollista yhteistyötä voivat olla esimerkiksi ohjelmistot, lähdekoodit, kyberturvallisuus, tutkimus, pk-yritysten kansainvälistyminen, kehittyneet materiaalit ja valmistaminen. Teollisella yhteistyöllä haetaan ennen kaikkea pitkäaikaisia kumppanuuksia suomalaisen teollisuuden ja ulkomaisen tarjoajaehdokkaan sekä sen alihankintaketjujen kanssa.

Epäsuora teollinen yhteistyö on kyseessä silloin, kun yhteistyön kohteena on valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirto Suomen puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle, puolustushallinnolle, tutkimus- ja tiedeyhteisöille tai yliopistoille ja korkeakouluille. Epäsuoran teollisen yhteistyön suunnittelu kuuluu puolustusministeriön ja Pääesikunnan vastuulle. Epäsuorassa teollisessa yhteistyössä erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten osaaminen ja/tai teknologia liittyy Suomen puolustuksen kannalta ns. kriittisiin suorituskykyihin ja niiden turvaamiseen tarvittavan teknologisen ja teollisen perustan turvaamiseen.

Epäsuoran teollisen yhteistyön on kohdistuttava tarjouspyynnössä määritetyille teknologia-alueille. Vain erityisestä syystä se voi kohdistua jollekin muulle alueelle, mutta myös tällöin yhteistyön avulla turvataan valtion keskeisiä turvallisuusintressejä.

 

magitsu

Respected Leader
Edelliseen liittyen voisi spekuloida millaisen teknologia/tutkimusjättipotin Lockheed joutuu virittämään kun se ei voi muiden tavoin kaupata kokoonpanoa tai osatuotantoa suututtamatta partnereja.
 

Protheon_93

Ylipäällikkö
Jos ensi vuonna julkistetaan, että 60 F-35 valitaan, niin olen tosi huojentunut. Sitten seuraavien hallitusten isänmaallisuus mitataan siinä etteivät ruunaa maavoimia populismipisteiden perässä perumalla HX:n lisärahoituksen.
 

magitsu

Respected Leader
Siivet 1/2016:ssa oli näin jälkikäteen arvioiden aivan ällistyttävän hyvä juttu, joka vastaa moniin palstalla vielä viime aikoina syntyneisiin kysymyksiin.


1.JPG
Tehtäviä ei erotella - molemmat a2g ja a2a hoiduttava samalla lennolla, eli Gripen on tältä osin altavastaajana kevyimpänä
2.JPG
Jo 2016 tiedettiin, ettei 64:ää ole olemassa. F-16 ja F-15 kalaa todella pyydettiin mutta ei saatu, kahden malli hylättiin vastausten perusteella (vaikka Bojolla ja erityisesti Saabilla on tavallaan nyt juuri sellainen)

3.JPG
Pieni määrä käyttäjiä suuri ylläpito-ongelma Hornetin perusteella (ja meillä on kisassa G, jota ei ole parhaimmillaan yhtä paljoa käytössä kuin H:ta on huonoimmillaan)
4.JPG
Eikä 2016 katsottu haluttavan liian tuoretta
 
Viimeksi muokattu:

magitsu

Respected Leader
Jatkoa - uusi liikkuva taistelutapa ja vahvistaa miksi Pirkkalasta lähdettiin lipettiin koulutuksen osalta (Rissala ja Rovaniemi vaativat vähemmän investointeja):
5.JPG6.JPG7.JPG
 

magitsu

Respected Leader
Satakunnan lennoston roolista HX-hankkeessa:

– Satakunnan lennoston komentajan tärkeimpiä töitä on varmistaa, että lennosto pystyy toteuttamaan sille käsketyt HX-hankkeeseen liittyvät tehtävät – hävittäjien testaamisen, vastaanoton ja operatiivisen käyttöönoton – muiden tehtäviensä ohella ja että resurssit riittävät. Pitää tarkkailla henkilöstön hyvinvointia ja jaksamistakin, ettei innostava tulevaisuus vie liikaa mennessään.

– Siinä elementit ovat HX:n käyttöönotto ja ilmataistelukeskuksen tehtäväkentän mahdollinen laajeneminen sekä ohjaajakoulutukset täällä lennostossa yhdessä Ilmavoimien muiden joukko-osastojen kanssa. Uuden kaluston käyttöönottaminen koskettaa lennostossa kaikkia yksiköitä. Meitä odottaa merkittävä osaamisen kehittämisen loikka.

Heikkinen muistuttaa, etteivät uudet hävittäjät tarkoita vain uusia lentokoneita ja niiden aseita, vaan koko järjestelmää, sensoreita, ohjelmistoja, tiedon käsittelyä ja jakamista verkoissa.
– Datan siirtäminen, käsittely ja suojaaminen ovat kovan kehittämisen kohteena hävittäjähankkeen aikana. Iso haaste on Puolustusvoimien muiden järjestelmien liittäminen samoihin tietoverkkoihin.
Millaisia tulevat muutospaineet ovat, se selviää, kun päätös hävittäjistä tehdään vuonna 2021. Ensimmäiset koneet saamme vuonna 2025.
 

Raveni

Respected Leader
Aika merkittävä hinnan nousu. Taitaa olla niin kuin olen arvellutkin, että koneen hintaa lasketaan mutta voitot revitään enenevissä määrin sitten puolipakollisista päivityksistä. Tämä voi olla kompastuskivi F35:n kohdalla mitä tulee HX hankkeeseen koska noiden päivityspakettien hinnoittelun ennustaminen voi olla vaikeaa ja ne voivat nostaa koneiden elinkaari hintaa merkittävästikin. Lisäksi kuten sanoin niin ovat lähes pakollisia toteuttaa. Ilmavoimien normaalista budjetista niitä tuskin maksetaan.
 

tiedotusosasto

Respected Leader
Aika merkittävä hinnan nousu. Taitaa olla niin kuin olen arvellutkin, että koneen hintaa lasketaan mutta voitot revitään enenevissä määrin sitten puolipakollisista päivityksistä. Tämä voi olla kompastuskivi F35:n kohdalla mitä tulee HX hankkeeseen koska noiden päivityspakettien hinnoittelun ennustaminen voi olla vaikeaa ja ne voivat nostaa koneiden elinkaari hintaa merkittävästikin. Lisäksi kuten sanoin niin ovat lähes pakollisia toteuttaa. Ilmavoimien normaalista budjetista niitä tuskin maksetaan.
Ei tässä sinänsä mitään poikkeavaa ole. Kaikkiin koneisiin tulee päivityksiä ja tilaaja miettii ovatko hintansa väärtejä. Koneet myydään toimivina eikä se miksikään muutu vaikka päivityksiä tulisikin tarjolle. Koneoston yhteydessä kylläkin näihin tulee jo määritykset miltä osin niistä vastaa toimittaja (korjaavat päivitykset) ja miltä osin päivitys on ostajan harkittavissa (uusia ominaisuuksia). Mitään puolipakollista ostoa ei tule tai rahastusautomaattia mutta LM:n avoimeksi revitty hinnoittelu ja tiedotus antaa kuvan kuin tämä koskisi vain F35:sta. Oletan, että toimitus Suomeen olisi osin sidottu samoihin ehtoihin kuin USA:n hallinnolla joka meille koneet myy. Eli maksamme ja päivitämme samoin kuin he. Silloin on vähän jerkkua ikään kuin tilaajan takana kun pääsemme samoihin ehtoihin. Vielä erikseen on päivitykset jotka tulevat tuotantolinjalle. Eli kone kehittyy/muuttuu koko ajan tuotantolinjalla ja joskus ns päivitys sinne voi olla merkittäväkin. Suunnitelmissa oli joskus mm uusi moottori.
 
Viimeksi muokattu:

mechanicus

Kersantti
Tehtäviä ei erotella - molemmat a2g ja a2a hoiduttava samalla lennolla, eli Gripen on tältä osin altavastaajana kevyimpänä
Minä ymmärrän tuon siten, että, evaluaatio ei tuota diagrammeja, joista selviää mikä kone oli paras A/A- tai A/G-tehtävissä. Evaluaatio tuottaa tuloksen mikä paketti selvitti tehokkaimmin operaation, jossa jossa vaikutettiin ilmaan, maahan ja merelle. Yksittäiset koneet operaatiossa ovat voineet, mutta niiden ei ole pakko, toimia esim puhtaassa A/A-roolissa.
 

Commander

Kapteeni
Hankintaan liittyen Suomeen tullaan hankkimaan uutta teknologista osaamista Puolustusvoimien kokonaissuorituskyvyn kehittämiseksi myös muutoin kuin suoraan hankittavaan järjestelmään liittyen. Kyse on tällöin epäsuorasta teollisesta yhteistyöstä, joka kohdistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä määritetyille kriittisille teknologia-alueille. Näin luodaan kotimaiseen teollisuuteen kriittistä teknologista osaamista alueille, jotka ovat maanpuolustuksen ja valtion turvallisuuden kannalta kriittisiä.

Maanpuolustuksen kannalta kriittiset teknologiat on määritelty valtioneuvoston periaatepäätöksessä ”Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaaminen” (7.4.2016)
1. Johtamisen ja verkostotoiminnan sekä tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen teknologiat
2. Materiaali- ja rakenneteknologiat
3. Moniteknologisten järjestelmien sekä järjestelmähallinnan teknologiat
4. Bioteknologiat ja kemian teknologiat

**

HX-hankkeessa huoltovarmuudella tarkoitetaan taistelujärjestelmän häiriöttömän käytön ja ylläpidon mahdollistamista poikkeusolojen tilanteissa. Käytännössä huoltovarmuus luodaan jo normaaliolojen kunnossapidon ja koulutuksen järjestelyillä kaikilla tasoilla, rakentamalla toiminnan edellyttämät joukot ja niiden koulutus, materiaalivarannot sekä huolto- ja korjauskyvyt normaaliolojen toimintojen pohjalta. Poikkeusolojen kunnossapitojärjestelmän edellyttämän perustan lisäksi normaaliolojen kunnossapitojärjestelmän on oltava mahdollisimman kustannustehokas.

Kunnossapitojärjestelmän on kyettävä pitämään vaadittu määrä hävittäjiä tehtäväkelpoisina ja tuottamaan ilmaoperaatiokyky vaadituissa tukikohdissa. Varautumisessa tämä edellyttää kykyä toimia poikkeusoloissa logistisesti eristetyssä ympäristössä ja kykyä tehdä itsenäisiä lento- ja tehtäväkelpoisuuteen sekä kaluston korjaamiseen ja huoltotoimenpiteisiin liittyviä päätöksiä.

Sotilaallista huoltovarmuutta koskeva vaatimus lähtee siitä, että seuraavat vaatimukset on pystyttävä kansallisesti toteuttamaan:
1. Operoimaan logistisesti eristetyssä tilanteessa huomioiden materiaali- ja informaatiovirrat
2. Nostamaan kaluston käytettävyyttä asetetuissa valmiuden tehostamis- ja kohottamisvaatimuksissa, perustamaan tukikohtia ja hajauttamaan kalustoa
3. Varustamaan tukikohdat tuottamaan vaadittu operaatiotempo
4. Tekemään lentokelpoisuus- ja tehtäväkelpoisuuspäätöksiä
5. Tekemään vika- ja vaurioanalyysejä, korjausarvioita ja korjausten suunnittelua
6. Sovittamaan huoltojärjestelmä toimintaympäristöön ja käyttötapaan
7. Arvioimaan – toimintaympäristön muutokseen liittyvät järjestelmämuutokset (järjestelmäkehitys), – kaluston käytön vaikutukset rakenteen eheyden ja elinkaaren hallintaan, sekä – todellisen ja suunnitellun käyttöprofiilin erosta johtuvien muutosten ja korjausten toteutus.

**

Suorasta teollisesta yhteistyöstä on kyse silloin, kun ulkomaisen ja kotimaisen teollisuuden yhteistyö liittyy hankittavaan järjestelmään. Yhteistyöllä voidaan varmistaa, että hankinnan kohteena olevaan puolustustarvikkeeseen liittyvä huoltovarmuuskriittinen teknologia ja osaaminen ovat puolustusvoimien käytössä myös kriisin aikana ja siihen verrattavissa poikkeusoloissa. Epäsuora teollinen yhteistyö tarkoittaa yhteistyötä, joka ei suoraan liity puolustusmateriaalin hankinnan kohteeseen.

Epäsuora teollinen yhteistyö on kyseessä silloin, kun yhteistyön kohteena on valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirto Suomeen. Epäsuoran teollisen yhteistyön tulee siten kohdistua maanpuolustuksen kannalta kriittisiin teknologioihin. Epäsuoraa teollista yhteistyötä voivat olla esimerkiksi ohjelmistot, lähdekoodit, kyberturvallisuus, tutkimus, pk-yritysten kansainvälistyminen, kehittyneet materiaalit ja valmistaminen. Teollisella yhteistyöllä haetaan ennen kaikkea pitkäaikaisia kumppanuuksia suomalaisen teollisuuden ja ulkomaisen tarjoajaehdokkaan sekä sen alihankintaketjujen kanssa.

Epäsuora teollinen yhteistyö on kyseessä silloin, kun yhteistyön kohteena on valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirto Suomen puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle, puolustushallinnolle, tutkimus- ja tiedeyhteisöille tai yliopistoille ja korkeakouluille. Epäsuoran teollisen yhteistyön suunnittelu kuuluu puolustusministeriön ja Pääesikunnan vastuulle. Epäsuorassa teollisessa yhteistyössä erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten osaaminen ja/tai teknologia liittyy Suomen puolustuksen kannalta ns. kriittisiin suorituskykyihin ja niiden turvaamiseen tarvittavan teknologisen ja teollisen perustan turvaamiseen.

Epäsuoran teollisen yhteistyön on kohdistuttava tarjouspyynnössä määritetyille teknologia-alueille. Vain erityisestä syystä se voi kohdistua jollekin muulle alueelle, mutta myös tällöin yhteistyön avulla turvataan valtion keskeisiä turvallisuusintressejä.

Tämähän olisi ollut mallivastaus sotatalouden tentissä :)
 

Commander

Kapteeni
Edelliseen liittyen voisi spekuloida millaisen teknologia/tutkimusjättipotin Lockheed joutuu virittämään kun se ei voi muiden tavoin kaupata kokoonpanoa tai osatuotantoa suututtamatta partnereja.
Varsin mittavaa voisi kyllä odottaa, onneksi kyseessä on iso monialakonserni. Kimurantiksi asian tekee se, että teknologian vastaanottokin vaatii PV:lta ja teollisuudelta kohtuullisen paljon eforttia
 
Varsin mittavaa voisi kyllä odottaa, onneksi kyseessä on iso monialakonserni. Kimurantiksi asian tekee se, että teknologian vastaanottokin vaatii PV:lta ja teollisuudelta kohtuullisen paljon eforttia
Tuota on tullut muutamat kerrat itsekkin mietittyä että mitä ihmettä LM voisi tuosta tarjota suomelle kun kokoonpano ja varaosatuotanto on no-go. Jos pitää olla suoraan koneeseen liittyvää niin ei siinä oikeastaan jää jäljelle kuin se softapuoli tai esim. alis/odin puolen kehitysyhteistyö, joka on tuon laitoksen ehkä arvokkain osakokonaisuus ja jonka kanssa LM:llä tuntuu olevan eniten vaikeuksia.

Kyllähuon suomesta tuohon softapuoleen osaamista ja koodareita löytyisi mutta oma kauhukuva on että se(kin) laitettaisiin tiedon tehtäväksi jolloin voitaisiin heti lisätä sen paskan korjaamisen lisähinnaksi sitten muutama miljardi extraa.
 

Commander

Kapteeni
Tuota on tullut muutamat kerrat itsekkin mietittyä että mitä ihmettä LM voisi tuosta tarjota suomelle kun kokoonpano ja varaosatuotanto on no-go. Jos pitää olla suoraan koneeseen liittyvää niin ei siinä oikeastaan jää jäljelle kuin se softapuoli tai esim. alis/odin puolen kehitysyhteistyö, joka on tuon laitoksen ehkä arvokkain osakokonaisuus ja jonka kanssa LM:llä tuntuu olevan eniten vaikeuksia.

Kyllähuon suomesta tuohon softapuoleen osaamista ja koodareita löytyisi mutta oma kauhukuva on että se(kin) laitettaisiin tiedon tehtäväksi jolloin voitaisiin heti lisätä sen paskan korjaamisen lisähinnaksi sitten muutama miljardi extraa.
Taitaa se vanhan TietoEnatorin milsoftapuoli olla nykyään Saab Finland. Muutoin suora IP kohdistuu itse lavettiin ja sen järjestelmiin, mutta epäsuoran pitäisi sisältää meidän määrittämien kriittisten teknologioiden alueilta teknologian ja osaamisen siirtoa joko PV:lle tai joko/tai em ja kotimaisille yrityksille.
 

magitsu

Respected Leader
Miettikää - Loyal Wingmanissa on kengururahaa kiinni vain 40 miljoonaa. LM:n 2-3 miljardilla pakollista teollisyhteistyötä pitää päästä vähintään suominautti kuuhun. :LOL:

"The Morrison Government has invested up to $40 million in the Boeing Loyal Wingman – Advanced Development Program, alongside Boeing’s largest investment in a new unmanned aircraft program outside the United States." https://www.pm.gov.au/media/air-force-and-boeing-roll-out-first-loyal-wingman-aircraft

"It’s not clear yet what ownership the RAAF has over the project or even how much of the bill it’s footed. The Australian government says that it’s put up $40 million for the project, but Boeing hasn’t revealed its contribution. Chances are Boeing would want to structure the rights to the program in a way that also lets it sell to the far-larger US military." https://dronedj.com/2020/05/05/boeing-unveils-autonomous-fighter-jet-loyal-wingman/

Vrt. USAF.

"Skyborg is one of three AFRL “vanguard” initiatives that are trying to speed the time it takes to go from research to operational use. The Air Force is asking for $157.6 million across its three vanguard programs in fiscal 2021, and seeks a $25 million plus-up for Skyborg through the unfunded priorities list. "https://www.airforcemag.com/usaf-search-for-skyborg-drones-starting-soon/

edit: miksi Skyborg
(In a program known as Skyborg, F-35 pilots would control drone fighter jets through a combination of artificial intelligence and remote piloting, said Will Roper, an assistant Air Force secretary who leads technology and acquisition efforts.
“You could imagine the F-35 pilots not just flying their planes,” he said, “but quarterbacking a team of drones ahead of them.”) https://archive.is/HQMHG#selection-1325.0-1329.127

**

Jos LM olisi Bojo, niin NGJ:n kahden seuraavan pömpelin kehitystä tietysti laitettaisiin Suomen piikkiin. Mutta kun ei ole niin mitä hittoa? Aletaanko tehdä MLRS:iin sanoinkuvaamattoman härskejä konsepteja?
 
Viimeksi muokattu:
Top