Ilmavoimien tulevaisuus

fulcrum kirjoitti:
Venäläisissä hävittäjissä ainakin on ollut pitkään automaattinen tykin laukaisu, eli kun vihollinen on seurannassa, niin pidetään nappi pohjassa ja kone ampuu itse kun parametrit katsotaan sopiviksi.

Su-35:ssä tiettävästi on jonkunlainen taktinen tekoäly joka pystyy antamaan vinkkejä myös liikehtimisen suhteen. Samantapaisia ratkaisuja on tulossa käyttöön muuallakin maailmassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Gripen C:ä on lukemani mukaan myös automaattinen tutka-tykki moodi. Siinä tutka ja tst-järjestelmä laukaisevat tykin ennakolla ja oikeassa kohdassa kun pilotti vaan kääntää nokkaa.
 
Ei se liipaisimen painaminen oikealla hetkellä kun tähtäin on maalin päällä ja HUD:illa lukee SHOOT ehkä ole se tykkitaistelun vaikein homma. Mihinkään muuhun tuo automaattilaukaisu tutkalla ei pysty.

FCS-kytkennästä voisi olla jotain apua, (huonolle pilotille) mutta en kyllä muista mistään lukeneeni menestystarinoita tällaisestakaan.
 
wargame kirjoitti:
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmeisestikin nuo kaikki tekoälyt oli (deep) reinforcement learning tyyppiä, jota suomeksi vissiin kutsutaan vahvistusoppimiseksi. Moverin videossa Heron Systemsin kaveri sanoo, että heillä on myös LSTM (long-short-term-memory) rakennetta neuroverkossa. Tällä kone oppii eri tilojen välistä aikariippuvuutta ts. nyt se vihu on tuossa t-2 hetkellä se oli tuolla. Itse miettisin, voisiko fysiikan lakeja jo valmiiksi koodata malliin, mitä sanotaan scientific machine learningiksi. Tarvitsisi vähemmän opettaa datasta. Toi kisan Aurora joukkue on ymmärtääkseni Boeingin. Muistaakseni heidän haastattelussa sanottiin, että heillä malli on melkein kokonaan datasta opittu (verkon arkkitehtuuri täytyy tietysti pääpiirteissään päättää muuten).

Uskon myös, että tekoälylle voidaan hyvin opettaa liipasimen veto ja tarvittavan ennakon otto. Siihen ei myöskään mene kymmentä vuotta, vaan voi olla jo ensi kerralla. Toki se tilannekuva on epäreilu, kun ne ovat tekoälylle täysin tarkat simulaattorissa ja ihmispilotti tihrustaa tilannekuvan VR laseista - ilman hävittäjän perstuntumaa. Tätäkin viedään varmasti realistisempaan suuntaan eli tarjotaan tekoälylle kuva, mikä sensoreilla olisi tosiasiassa mahdollista.

Oikeastihan olisi myös ohjuksia, monia koneita ja paljon muutakin dataa, mutta ei informaation runsaus ja päätöksenteon nopeuden vaatimus lopulta taida ihmisen osakkeita nostaa vertailussa koneeseen. Ei tässä tekoälykisassa mikään peluri varmasti halua altavastajaksi jäädä, vaikka pilottien koulutusta ei ihan vielä ehkä kannatakaan lopettaa.
 
Nostaisin eteen ne etäohjauksen-tekoälypilotin edut mitkä eivät välttämättä tule mieleen, eli toiminta-aika. Periaatteessa miehittämätön hävittäjä voi olla ilmassa päiväkausia ilman toimintakyvyn heikkenemistä. Ihmispilotilla taas toimintakyky alkaa heikkenemään - olisiko muutaman tunnin jälkeen?
 
jalmari kirjoitti:
Uskon myös, että tekoälylle voidaan hyvin opettaa liipasimen veto ja tarvittavan ennakon otto. Siihen ei myöskään mene kymmentä vuotta, vaan voi olla jo ensi kerralla. Toki se tilannekuva on epäreilu, kun ne ovat tekoälylle täysin tarkat simulaattorissa ja ihmispilotti tihrustaa tilannekuvan VR laseista - ilman hävittäjän perstuntumaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pelkästään tuo tilannetietoetu on todella murskaava ja siihen jos yhdistää tosiaan taktiikan jota oikeat lentäjät välttelevät harjoituksissa kuin ruttoa, niin tilanne on tosiaan just tuommonen. Ei tuossa kannata alkaa vielä hehkuttamaan tekoälyn suurvoittoa, mutta antaa se hyvin esimakua siitä mihin se joskus tulee todennäköisesti pystymään.

Se miten hyvin homma toimii realistisella sensoripaketilla olisi oikeasti mukava nähdä. Samaten voisi softasta kaivaa pois sellaiset ehkä vähän typerätkin manoveerit joissa kone voi myös itse saada tarpeettomasti turpaansa. Nythän tuossa voittaneessa mallissa oli 50/50 painotus itsensä suojaamiselle ja hyökkäysasemaan pääsemiselle. 51 % mahdollisuus sille että pääsee ampumaan riitti siihen että kone heittää piupaut itsensä suojaamisesta, mikä luultavasti tuolla mallilla jotaisi siihen että koneet pippuroisivat konsistentisti toisensa käyttökelvottomiksi siinäkin tapauksessa että jompi kumpi pääsisi lentämällä kotiin. Oli drone tai ei, niin ei sitä kalustoa kannata ihan suinpäin haaskata. Toinen mikä olisi ollut kiva nähdä jo nyt oli useamman koneen väliset kärhämät. Pelkästään nostamalla koneiden määrä konfliktissa neljään olisi tuonut esille ihan eri ulottuvuuksia tuosta hommasta. Näiden jälkeen olisikin sitten kiva nähdä miten homma pelaa kun lentokoneissa ei olekkaan enää identtiset lentomallit, vaan vastapuolen speksit ovatkin arvioitu ennakkoon oikein vain vaikkapa 70-80% tarkkuudella.

jalmari kirjoitti:
Oikeastihan olisi myös ohjuksia, monia koneita ja paljon muutakin dataa, mutta ei informaation runsaus ja päätöksenteon nopeuden vaatimus lopulta taida ihmisen osakkeita nostaa vertailussa koneeseen. Ei tässä tekoälykisassa mikään peluri varmasti halua altavastajaksi jäädä, vaikka pilottien koulutusta ei ihan vielä ehkä kannatakaan lopettaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Verkostoitunut mutta silti itsenäiseen toimintaan kykenevä tekoläly tulee todennäköisesti pesemään ihmisen noissa kunnon clusterfuck tilanteissa ihan sata nolla. Ihminen ei vaan mitenkään kykene omaksumaan kaikkea sitä dataa yhtä nopeaa ja vielä muodostamaan sen pohjalta hyvää toimintasuunnitelmaa joka pitäisi vielä kommunikoida myös siipimiehille puhumattakaan siitä että sitä suunnitelmaa voi joutua muuttamaan kesken toteutuksen vielä monta kertaa. Datalinkin välityksellä tekoälyt voivat todennäköisesti pitää koko paletin kasassa huomattavasti paremmin kuin mitä ihminen kykenisi sen tekemään koska datalinkissä jaetun infon lisäksi omaa toimintaa joutuu valottamaan toisille edelleen verbaalisesti radioon mongertamalla.

StmSvejk kirjoitti:
Nostaisin eteen ne etäohjauksen-tekoälypilotin edut mitkä eivät välttämättä tule mieleen, eli toiminta-aika. Periaatteessa miehittämätön hävittäjä voi olla ilmassa päiväkausia ilman toimintakyvyn heikkenemistä. Ihmispilotilla taas toimintakyky alkaa heikkenemään - olisiko muutaman tunnin jälkeen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jokainen voi miettiä sitä hommaa siltä kantilta, että montako tuntia voisit istua ahtaassa hytässä pidättelemässä ennenkuin on pakko laskea vaippoihin ja kuinka pitkään olisit sen jälkeen halukas lentelemään niissä vaipoissa? Samaten mitä pidempään siellä lennetään niin nesteytyksen taso heikkenee joka vaikuttaa ihan suroaan esimerkiksi g-voimien sietokykyyn ja muutenkin vireystilaan. Päiväkausia lentävän miehitetyn jävittäjän pitäisi olla melko radikaalisti erikokoinen kapistus kuin mitä nykyiset ovat ja vaatisivat 2-3 henkeä mihistöön. Vähän kuten pitkän matkan pommittajat.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Gyllis1 kirjoitti:
Artikkelissa spekuloidaan samalla asialla josta täällä foorumillakin on jo keskusteltu, tuo uusi kone tulee mahdollisesti olemaan versio F-35:stä vähän samalla ajatuksella mitä svedut tekivät Greipin kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä miten kurantti tuo artikkeli on - viime vuonna virallisista lähteistä annettiin sensuuntaista tietoa että NGAD tulisi olemaan enemmänkin 'järjestelmien järjestelmä' kuin joku uusi yksittäinen superkone.
 
mechanicus kirjoitti:
Kuten aiemmin kirjoitin, tärkein opetus on, että koneoppiminen voi löytää uusia tapoja lähestyä ongelman ratkaisua. Uskon, että koneoppiminen olisi lisätyöllä kyennyt huomiomaan ennakot ja romut. Lähinnä pidin finaalia tylsänä, koska ei ihmisellä ollut mitään mahdollisuuksia koska pelattiin eri peliä. Esim. Locheedin ohjelmistoa vastaan olisi sentään pelattu samaa peliä.

Eikös eräs shakkiohjelmakin kehittänyt mebestyvän taktiikan, jota kukaan shakkimestari ei ymmärtänyt?
Klikkaa laajentaaksesi...

Shakkiohjelmat ovat jo vuosia olleet sillä tasolla ettei ihmispelaaja pystyisi enää niitä auttamaan muuten kuin joissain hyvin harvinaisissa tapauksissa joissa joku tunnettu pelitilanne on unohtunut ohjelmoida tms. Ne pystyvät laskemaan pelitilanteita niin paljon pidemmälle ettei ihmisen aivoilla niitä oikein pysty enää analysoimaan. Ja nyt shakkiinkin on tullut neuroverkko-ohjelmistoja jotka opettelevat peliä itse.
 
Radio Kipinä podcast – Hävittäjähanke HX: Myytinmurtajat

Radio Kipinän kolmannen kauden yhdeksännessä jaksossa puhutaan HX-hankkeesta, jolla korvataan 2020-luvun aikana Ilmavoimien vanheneva hävittäjäkalusto. Jaksossa keskustellaan ilmataistelun taktisista ja operatiivisista periaatteista, avataan HX-hankkeen arviointiprosessia, sekä murretaan hankkeeseen liittyviä myyttejä. Puhujina ovat strategisten hankkeiden ohjelmapäällikkö Lauri Puranen, sekä Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

 
Tuo Kipinän juttu oli todella mielenkiintoinen myös muun kuin HX:n hankinnan osalta. Siinä sivuttiin jo nykyistä suorituskykyä ja verkottumista, joka on parempi mitä osasin arvioida. Datalinkillä ja johtamisjärjestelmillä saadaan melkoisen joustava ja kehittynyt C3 kyky. Tilannekuva ja verkko toimii merivoimien ja maavoimien kanssa joustavasti sekä nopeasti. Hävittäjä voi siis paikantaa vihollisaluksen merellä tai kohteen maalla ja siirtää tiedon suoraan toisten puolustushaarojen keskusten kautta tulittaville yksiköille tai vaikuttaa niihin mahdollisuuksien mukaan itse.

ilmatorjunta voi luoda reaaliajassa no-fly alueen omille koneille, tietylle korkeudelle.
 
Huhta kirjoitti:
Siis milloin Kroatialle on tarjottu käytettyjä Rafaleja ja tuollaisia määriä?
Klikkaa laajentaaksesi...
24-36 puhutaan HAF:lle eli Kreikan ilmavoimille (Hellenic Air Force) sopivaksi määräksi.
Kroatiaan Rafalea tarjottiin luultavasti 12 kappaletta, kuten sen kisan voittanut Israelin F-16 Barak. Minkä sitten USA torpedoi.
Eli kirjoittaja arvioi Kroatian pienemmän määrän hintojen pohjalta Kreikan tarvitseman isomman määrän edullisuutta.
 
magitsu kirjoitti:
24-36 puhutaan HAF:lle eli Kreikan ilmavoimille (Hellenic Air Force) sopivaksi määräksi.
Kroatiaan Rafalea tarjottiin luultavasti 12 kappaletta, kuten sen kisan voittanut Israelin F-16 Barak. Minkä sitten USA torpedoi.
Eli kirjoittaja arvioi Kroatian pienemmän määrän hintojen pohjalta Kreikan tarvitseman isomman määrän edullisuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Löysin jotain viitteitä, että Rafale olisi ollut mukana Kroatiassa, mutta en mitään tietoa hinnasta tai että olisivatko olleet uusia vai käytettyjä.

Lisäys: Joo, olivat käytettyjä, Tportal.hr-sivusto kertoo näin. Yllättäen käytetyn F-16:n tarjoajien joukossa on myös Norja! Hintatieto tosin puuttuu yhä.
 
Viimeksi muokattu:
atu-c2 kirjoitti:
Radio Kipinä podcast – Hävittäjähanke HX: Myytinmurtajat

Radio Kipinän kolmannen kauden yhdeksännessä jaksossa puhutaan HX-hankkeesta, jolla korvataan 2020-luvun aikana Ilmavoimien vanheneva hävittäjäkalusto. Jaksossa keskustellaan ilmataistelun taktisista ja operatiivisista periaatteista, avataan HX-hankkeen arviointiprosessia, sekä murretaan hankkeeseen liittyviä myyttejä. Puhujina ovat strategisten hankkeiden ohjelmapäällikkö Lauri Puranen, sekä Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pitäisi olla pakollista kuunneltavaa kaikille niille iltapäivälehtien uutisjuttujen kommentaattoreille, jotka tuon tuosta mollaavat Suomen puolustuskykyä. IS:n ja Il:n HX-hanketta käsitteleviä uutisia kommentoi aina lauma nojatuolikenraaleja joiden mukaan Venäjä tuhoaa koko ilmavoimat viidessä minuutissa kotikentille.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top