Olympiakasarmi
Kenraali
Muistaakseni Alpha Jet putosi pois ehdokkaiden joukosta juurikin sen takia, että oli ranskalais-saksalaista yhteistyötä.
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
fulcrum
Greatest Leader
Näin olisi voinut luulla mutta kone oli hallitustasollakin mukana kalkkiviivoille asti vaikka meiltä käytiin Dornierin tehtaallakin renkaita potkimassa. Varmaan se sitten 'myytiin' poliitikoille ranskalaisena koneena. Suurimman osan vientitilauksista toimittikin Dassault.
Jos Alpha Jetin olisi saanut täysin ei-saksalaisista osista valmistettuna niin kai se olisi ollut ok. Muussa tapauksessa kotimaiset kommarit olisivat kyllä torpanneet hankinnan.
Postilaatikosta löytyy kunhan huomenna taas kerkiää myyntireissusta kotiin saakka.
Muistan jutun jostain vanhasta MMM-kirjasta tms. jossa saman kisan tarjokkaana mainittiin myös MB339. Saabin ja rauhanhävittäjä Albatrossin lisäksi.
Katsokaapa Lentoturmatutkinta Season 16 episode 10: Kuljetuskone nousee Afgoissa kentältä ja tippuu heti. Näkyi tuoreeltaan uutiskuvissa ja aiheutti spekulaatiota koneen alasampumisesta. Alkusyyksi paljastui lastin liikkuminen, joka tosin yksin ei pudottanut konetta. Lasti sidotaan kuormaliinoilla, joita oli oikea määrä mutta ne oli väärin asennettu, kun "loadmasterit" ei ollu saanu riittävästi koulutusta.
National Airlines Flight 102 - Wikipedia
Olympiakasarmi
Kenraali
Pariisin rauhansopimus kielsi hankkimasta sotamateriaalia Saksasta ja 1970-luvun Suomessa poliitikot eivät halunneet ärsyttää Neuvostoliittoa. Vielä 1980-luvulla ranskalais-saksalainen Roland 2 kohdetorjuntaohjus ei kelvannut mukaan kohdetorjuntaohjushankintaan poliittisista syistä. Ainakin Siprin mukaan ainoat isommat sotamateriaalihankinnat Saksasta ennen yhdistymistä olivat ohjusveneiden dieselmoottorit.
Jossain vaiheessa tökkäsivät myös Milan-ohjusten hankintakaavailut.
Huhta
Greatest Leader
Tämänkö takia meillä on TOW?
82 taisi olla enempi samaa sarjaa kuin Milan. TOW on raskaampi väline.
En tiedä millaisia kaavailuja pst-ohjusten osalta 70-luvulla kaikkiaan oli. Ei tuota ole missään enempää avattu. Ehkäi Milan on ollut vain yhtenä vaihtoehtona mukana listoilla kun tarjontaa on tutkittu?
@Huhta
sivulta 21
"Rauhansopimuksen 19 artikla esti 1970-luvulla suunnitellun Milan-panssarintorjuntaohjushankinnan. Kysymyksestä keskusteltiin alustavasti, mutta täysin vakavassa hankintamielessä, ensin Ranskan ja sitten Englannin kanssa. Esteenä oli sekä ohjauslaitteen että taistelukärkien valmistus Saksan Liittotasavallassa. Kun Englanti ryhtyi valmistamaan taistelukärkiä, otettiin asia uudelleen esille, mutta kun ohjauslaitteiden valmistus jäi Saksan Liittotasavaltaan, asia raukesi. Panssarintorjuntaohjukset hankittiin sitten 1980-luvulla Neuvostoliitosta ja USA:sta ilman sen kummempia poliittisia koukeroita"
Ihan totisesta hankkeesta lienee ollut kysymys ja voi olla ettei TOW olisi meille koskaan tullut jos tuo olisi toteutunut. Silloin raskaampi järjestelmä olisi kenties tullut idästä.
sivulta 21
"Rauhansopimuksen 19 artikla esti 1970-luvulla suunnitellun Milan-panssarintorjuntaohjushankinnan. Kysymyksestä keskusteltiin alustavasti, mutta täysin vakavassa hankintamielessä, ensin Ranskan ja sitten Englannin kanssa. Esteenä oli sekä ohjauslaitteen että taistelukärkien valmistus Saksan Liittotasavallassa. Kun Englanti ryhtyi valmistamaan taistelukärkiä, otettiin asia uudelleen esille, mutta kun ohjauslaitteiden valmistus jäi Saksan Liittotasavaltaan, asia raukesi. Panssarintorjuntaohjukset hankittiin sitten 1980-luvulla Neuvostoliitosta ja USA:sta ilman sen kummempia poliittisia koukeroita"
Ihan totisesta hankkeesta lienee ollut kysymys ja voi olla ettei TOW olisi meille koskaan tullut jos tuo olisi toteutunut. Silloin raskaampi järjestelmä olisi kenties tullut idästä.
Huhta
Greatest Leader
Olikohan panssarintorjuntaohjusten hankintojen hajauttamisessa länteen ja itään mitään ulkopoliittista perustaa? Olihan tykistö ja panssarikalusto vahvasti neuvostoliittolaisten hankintojen varassa.
Numerospeksit näyttävät olevan kohtuullisen yhteneväisiä noiden eri systeemien välillä. TOW on raskas lähinnä jalustansa ansiosta. Tiedä sitten pinnanalaisista eroavaisuuksista, oliko jokin ohjus häirintäalttiimpi ja eikö itäperäisiin ohjuksiin saanut esim. pimeätoimintavarustusta.
Onhan TOWin kantama kai reippaasti isompi kuin Milanilla? 2000m vs. 3500m tjsp. Mahdoton tietysti kenenkään sanoa mitä olisi tullut ja mistä jossain rinnakkaisessa todellisuudessa. Ehkä Milan olisi ollut niin kallis ettei muuta olisikaan saatu hankittua? 82-kalustoonhan saatiin osittainen pimeätoimintakyky hankkimalla lämpötähtäimiä lännestä. Ilmeisesti Neukkulan välineet eivät joko täyttäneet vaateita tai olleet saatavilla? Tai sitten niitä ei ollut olemassa?
Huhta
Greatest Leader
Englanninkielinen kertoo 2 000 metriä Milanille ja TOW:lle 3 750 m. Toisaalta Suomen ryteiköt huomioiden epäilen, onko tuolla niin paljon merkitystä.
Painon perusteella arvelin kylläkin, että luvut eivät ole vertailukelpoiset, vaan että Milanin kantamaa on joko vähätelty, TOW:n liioiteltu tai sitten Milanilla on muita lahjoja (jättimäinen taistelukärki). Sitten katsoin ranskankielisen artikkelin Milanista ja sen mukaan ohjuksen paino olisi vain 6,3-6,8 kg mallista riippuen (eikä 16,4 kg, jota englanninkielinen tarjoaa). Taas nähtiin Wikipedian voima...
Mitä pimeätoimintaan tulee, niin tarkemmin ajateltuna olin ehkä turhan optimistinen itäkaluston suhteen. Lähinnä mietin jotain valonvahvistinta, mutta käyttökelpoinen valonvahvistinkin olisi turhaa luksusta panssarintorjuntaohjuslaukaisimessa, kun miettii T-72:n ja BMP-2:n pimeätoimintavarustusta...
Nuo tulivat alkuun kokoonpanoihin niin että 82 oli prikaatitasalla ja ITOW ylijohdolla joten jälkimmäisiä on varmaan ollut ajatus käyttää ajatuksella siellä missä kantamasta saadaan hyötyä. Esimerkkinä voisi olla pohjoinen ja valikoidut peltoaukeat. Kun kummatkin järjestelmät sittemmin siirtyivät Mustin poistuessa kokoonpanoissa pykälällä alaspäin ja käyttöön tuli 82M niin kokonaiskuvio ei tietysti ollut enää yhtä ilmeinen.Englanninkielinen kertoo 2 000 metriä Milanille ja TOW:lle 3 750 m. Toisaalta Suomen ryteiköt huomioiden epäilen, onko tuolla niin paljon merkitystä.
Painon perusteella arvelin kylläkin, että luvut eivät ole vertailukelpoiset, vaan että Milanin kantamaa on joko vähätelty, TOW:n liioiteltu tai sitten Milanilla on muita lahjoja (jättimäinen taistelukärki). Sitten katsoin ranskankielisen artikkelin Milanista ja sen mukaan ohjuksen paino olisi vain 6,3-6,8 kg mallista riippuen (eikä 16,4 kg, jota englanninkielinen tarjoaa). Taas nähtiin Wikipedian voima...
Mitä pimeätoimintaan tulee, niin tarkemmin ajateltuna olin ehkä turhan optimistinen itäkaluston suhteen. Lähinnä mietin jotain valonvahvistinta, mutta käyttökelpoinen valonvahvistinkin olisi turhaa luksusta panssarintorjuntaohjuslaukaisimessa, kun miettii T-72:n ja BMP-2:n pimeätoimintavarustusta...
Kasikakkosiin oli ilmeisesti vain yksi lämpötähtäin per neljän ampumalaitteen joukkue mutta tuo vähäkin on ollut varsin olennainen parannus meikäläiseen pst-kykyyn.
Huhta
Greatest Leader
Onko noiden TOW:ien hankintamääristä ollut mitään juttua? Joskus puhuttiin yhdestä komppaniasta, mutta se kai tyrmättiin alakanttiin olevana numerona.
Jossain oli joskus 90-luvulla että kaikille kymmenelle jääkäriprikaatille olisi ollut hankittuna määrävahvuinen pst. Se olisi tarkoittanut 60kpl m83 ( 10 prikaatin pst-ohjuskomppaniaa á 6kpl ) ja 160kpl m82/M ( 4 per JP:n pst-ohjusjoukkue ). Prikaatien lisäksi olisi kasikakkosia ollut myös ylijohdon pst-ohjuskomppanioille ( oletettavasti 12kpl kullekin ).
Yksittäinen lähde kuitenkin vaikka samaan suuntaan on it/pst-aseiden osalta muuallakin vihjailtu.
Huhta
Greatest Leader
Mielenkiintoista, jos prikaateilla ja ylijohdolla on ollut noin radikaalisti laukaisimien määrässä poikkeavat komppaniat.
Ero voi tulla ihan ohjusryhmän miehityksestä eikä katto-organisaatiosta? Kasikakkosen ampumalaitetta saattaa olla kaksi per ryhmä ja Toweja vain yksi? Joukkueen kolmas ryhmä voi sitten olla sinkoryhmä tms. Alkuperäisessä pst-ohjuskomppanian 82 kokoonpanossa aikana ennen lämpötähtäimiä taisi olla jopa joukkuekohtaiset kevyet krh:t valaisua varten. Tämä oli knoppikysymys kun prikaatissa oli 35kpl (?) kevyitä heittimiä eikä jakoa saanut millään perusteltua jääkäripuolen kokoonpanoilla..
Juu aikanaan katsottu. Panssaroitu ajoneuvo pääsi liikkumaan.Katsokaapa Lentoturmatutkinta Season 16 episode 10: Kuljetuskone nousee Afgoissa kentältä ja tippuu heti. Näkyi tuoreeltaan uutiskuvissa ja aiheutti spekulaatiota koneen alasampumisesta. Alkusyyksi paljastui lastin liikkuminen, joka tosin yksin ei pudottanut konetta. Lasti sidotaan kuormaliinoilla, joita oli oikea määrä mutta ne oli väärin asennettu, kun "loadmasterit" ei ollu saanu riittävästi koulutusta.
National Airlines Flight 102 - Wikipedia
en.wikipedia.org