Häiveen lisäksi ja siitä huolimatta soppaa hämmentää mm. ELSO ja ROE. 80- ja 90-luvuilla suurvaltojen välistä ilmasotaa tutkittiin NATO:n sotapeleissä, joista vedettiin johtopäätöksenä että osin em. seikkojen vuoksi suuri osa ohjuslaukaisuista tapahtuisi lähes WVR-etäisyyksillä, mikä vaikutti esim. IRIS-T:n ja AIM-9X:n kehitykseen. Etenkin ELSO:n suhteen on paha sanoa mitä kykyjä kullakin osapuolella on ja miten ne käytännössä vaikuttavat, mikä tekee IP-ohjuksista yhä vieläkin hyödyllisiä.