Ilmavoimien tulevaisuus

[Protheon_93]

Näin suomalaisesta näkökulmasta tuo on outo toimintatapa Amerikassa, että upseerikouluun pääseminen edellyttää jo entisestään muualta hankittua kandidaatin tutkintoa. Kun taas meillä voi suoraan lukio/ammattikoulutasolta pyrkiä MPKK:hon ilman tällaisia keinotekoisia hidasteita. Outoa, että päästäkseen opiskelemaan alaa, täytyy olla alalle kuulumaton yliopistotutkinto.

Tiedän esim. Yhdysvaltain Laivastossa palvelleen upseerin (internetin kautta), joka hankki päästäkseen upseerin opintoihin ensiksi audiovisuaalisesta tuotannosta kandidaatin tutkinnon erikoistuen teatteri - ja musiikkialan lava-akustiikan erikoisasiantuntijaksi. Ja tällä ei kovin ole tekemistä Tomahawk-iskujen suunnittelun ja toteutuksen kanssa, joka sattui olemaan tämän upseerin työkuva laivastossa.

 

[fulcrum]

Eikös MiG-29:n käyttöikä Suomessa arvioitu olevan 15 vuotta DX-hankkeen yhteydessä? Ja jostain luin, että moottoriremppa 350h käytön jälkeen.

Joo, remppa 350 tunnin jälkeen ja käyttöikä 1200 tuntia. Ja moottori ei ole paljoa halvempi kuin vaikka Hornetin F404. Käyttöikä on tosin pikkuhiljaa vuosien varrella noussut, nykyään taitaa olla jossain 4000 tunnin kieppeillä. Mutta sekin on vähemmän kuin koneen käyttöikä.

 

[magitsu]

Amherd also pledged to make the purchase of fighter jets for the Swiss air force transparent. She said the defence ministry would publish a report about the recommendation of an expert group.

She dismissed proposals to link the fighter jet acquisition to other political issues, notably Switzerland’s relations with the European Union.

“However, the government will also consider political aspects, if the costs and benefits ratio is similar for the different types of aircraft.”

Minister cautions against civic duty plans

Defence Minister Viola Amherd has expressed reservations about a proposed mandatory community service for women and men in Switzerland.

www.swissinfo.ch

 

[ajs178]

Näin suomalaisesta näkökulmasta tuo on outo toimintatapa Amerikassa, että upseerikouluun pääseminen edellyttää jo entisestään muualta hankittua kandidaatin tutkintoa. Kun taas meillä voi suoraan lukio/ammattikoulutasolta pyrkiä MPKK:hon ilman tällaisia keinotekoisia hidasteita. Outoa, että päästäkseen opiskelemaan alaa, täytyy olla alalle kuulumaton yliopistotutkinto.

Tiedän esim. Yhdysvaltain Laivastossa palvelleen upseerin (internetin kautta), joka hankki päästäkseen upseerin opintoihin ensiksi audiovisuaalisesta tuotannosta kandidaatin tutkinnon erikoistuen teatteri - ja musiikkialan lava-akustiikan erikoisasiantuntijaksi. Ja tällä ei kovin ole tekemistä Tomahawk-iskujen suunnittelun ja toteutuksen kanssa, joka sattui olemaan tämän upseerin työkuva laivastossa.

On useita eri tapoja päästä upseeriksi USA:n asevoimiin. Kyseessä vapaaehtoisvoimat, joten on haluttu tarjota mahdollisimman monta kanavaa, jottei ainakaan siitä jää kiinni, jos ei saada rekrykiintiöitä täyteen. Tutkin aikoinaan asiaa, koska homma kiinnosti, mutta osoittautui liian vaikeaksi Suomesta käsin.

Ensimmäinen tapa on liittovaltion sotilasakatemiat, joita on US Military Academy (West Point) maavoimille, US Naval Academy (Annapolis) merivoimille/merijalkaväelle, US Air Force Academy ilmavoimille, ja oliko vielä joku Coast Guard Academy. Näihin mennään suoraan high schoolista, mutta hakeminen edellyttää ns. Congressional Nominationia eli hakijan kongressiedustajan pitää nimittää/suositella hakijaa, jotta pääsee edes pääsykokeisiin. Myös ulkomaalaiset voivat hakea, jos heidän oma hallituksensa/puolustusvoimansa tekee tuon ehdokkaaksi nimeämisen. Neljä suomalaista noihin kouluihin Suomesta lähti 1990-luvun alussa, mutta myöhemmin puolustusvoimat ei enää halunnut nimetä hakijoita sinne, joten se jäi kokeiluksi. Näiden koulujen ehdoton etu on, että ne ovat ilmaisia opiskelijalle. Valmistumisen jälkeen on neljän vuoden velvollisuus palvella upseerina. Tämä on vaikein reitti päästä, koska jokainen kongressiedustaja voi nimetä vain rajallisen määrän ehdokkaita.

Sitten on mahdollista mennä osavaltiotason kadettikoulujen kautta, jotka toimivat siviiliyliopiston yhteydessä. Näitä on esim. Texas A&M, The Citadel (South Carolina), Virginia Tech ja muutama muu. Kulkevat nimellä Corps of Cadets. Näissä kouluissa suoritetaan normi siviiliopinnot (kandi) ja sen lisäksi saadaan sotilaskoulutusta Reserve Officer Training Corps’n (ROTC) kautta. Näihin osavaltioitten kadettikouluihin olisi helppo päästä suomalaisenkin, mutta raha muodostuu ongelmaksi, koska nämä pitää kustantaa itse ja harvalla sosialistisessa Suomessa on sukan varressa 40 000 USD per vuosi neljän vuoden ajaksi heittää yliopisto-opintoihin, kun Suomessa se on ilmaista. Itselläni tämä reitti kaatui rahaan saman tien.

Sitten on vielä ainakin kolmas reitti ja se on Officer Candidate School (OCS). Tämä on jo siviiliyliopistotutkinnon suorittaneille, jotka vasta valmistumisen jälkeen myöhemmin tulevat ajatelleeksi, että voisi olla mielenkiintoista hakeutua armeijaan. Jos on vähintään kandin paperit ja ikä muistaakseni max 29, niin voi hakea tälle kurssille.

Suomessahan jos missasit varusmiespalveluksessa johtajakoulutuksen, se on Game Over sotilasuralle. Tai jos et tajunnut mennä lento-RUK:hon, ei ole mitään mahkuja päästä lentäjäksi kadikseen. USA:n malli on mielestäni parempi, kun siinä on vähemmän point of no return -päätöksiä ja voi vielä myöhemminkin hakeutua upseeriksi

 

[mechanicus]

Suomessahan jos missasit varusmiespalveluksessa johtajakoulutuksen, se on Game Over sotilasuralle.

Toki hankaloittaa hommaa, mutta ei se täysi umpiperä ole. MPK:n kautta voi tietyin edellytyksin suorittaa aliupseerikurssin iltahomminna. Toinen vaihtoehto on päästä ammattialiupseeriksi, myös miehistökoukutuksella voidaan perustelluista syistä nimetä aliupseerin virkaan, jonka jälkeen virassa suoritetaan puuttuva aliupseerikoulutus. Käytännössä pitää kuitenkin olla joku tehtävä, johon on jo osaamista ja vastaavan osaamisen omaavia johtajakououtuksen suorittaneita hakijoita ei ole.

 

[magitsu]

Tuo oli muuten jännä uusi tieto, että 2014 Gripen-tyrmäys (22kpl, 3 mrd) oli Sveitsin hallituksille eka merkittävä tappio kansanäänestyksessä sotilasasioissa 20 vuoteen.

Wings of air force clipped in nationwide ballot

Voters have rejected the purchase of Swedish fighter jets for Switzerland’s air force. It is the first major defeat for the government in a ballot on military matters for 20 years. Final results show 53.4% of voters came out against the acquisition of 22 JAS-39 Gripen fighter jets by the Swedish...

www.swissinfo.ch

Sehän meinasi toistua nykyisen äänestyksen kohdalla, mutta se oli jo tuplasti kalliimpi (6 mrd + 2 mrd ilmatorjuntaan, mutta jälkimmäistä ei koskenut äänestys) kuin edellinen. Jos olisivat taas äänestäneet koneesta niin nokkaan olisi luultavasti tullut taas, sillä ainakin F-35:sta vastaan olisi lisätouhottajia löytynyt.

Air Force working hours to be discussed

The Swiss Air Force, which this week has been ridiculed around the world because it only has intervention capability during office hours, will require more than 100 new personnel to be able to deploy fighter jets around the clock, says Defence Minister Ueli Maurer. The upgrade would cost an...

www.swissinfo.ch

2014 äänestystä haittasi ilmeisesti se, että Italian ja Ranskan QRA joutui pakottamaan kaapatun lentokoneen laskeutumaan Geneveen kun Sveitsin ilmavoimat ei päivystänyt kuin virka-aikaan (vrt. Ruotsin vastaava nolous kun venäläiset teki harjoituspommisyöksyjä). Se kai söi uskottavuutta hävittäjien oston tarpeelle äänestyksen alla.

Tuleeko päätös ja ennen kaikkea nyt luvattu julkinen rapsa ennen HX:n vastaavaa? Periaatteessa niiden pitäisi olla meidän aikataulua noin 3kk edellä.

Defence minister lays out fighter jet plan

Swiss Defence Minister Guy Parmelin has announced a fighter jet strategy that involves refurbishing current planes for half a billion francs and laying the groundwork for purchasing new ones by 2025. Parmelin’s strategy was based on a report prepared by a group of experts about possibilities for...

www.swissinfo.ch

Sveitsillä on ollut vähän huonompi onni HN kanssa. 30/34 käytössä 2016 mennessä. Eli aika tavalla enemmän romua kuin 62/64 meillä.

 

[Falangi]

On useita eri tapoja päästä upseeriksi USA:n asevoimiin. Kyseessä vapaaehtoisvoimat, joten on haluttu tarjota mahdollisimman monta kanavaa, jottei ainakaan siitä jää kiinni, jos ei saada rekrykiintiöitä täyteen. Tutkin aikoinaan asiaa, koska homma kiinnosti, mutta osoittautui liian vaikeaksi Suomesta käsin.

Ensimmäinen tapa on liittovaltion sotilasakatemiat, joita on US Military Academy (West Point) maavoimille, US Naval Academy (Annapolis) merivoimille/merijalkaväelle, US Air Force Academy ilmavoimille, ja oliko vielä joku Coast Guard Academy. Näihin mennään suoraan high schoolista, mutta hakeminen edellyttää ns. Congressional Nominationia eli hakijan kongressiedustajan pitää nimittää/suositella hakijaa, jotta pääsee edes pääsykokeisiin. Myös ulkomaalaiset voivat hakea, jos heidän oma hallituksensa/puolustusvoimansa tekee tuon ehdokkaaksi nimeämisen. Neljä suomalaista noihin kouluihin Suomesta lähti 1990-luvun alussa, mutta myöhemmin puolustusvoimat ei enää halunnut nimetä hakijoita sinne, joten se jäi kokeiluksi. Näiden koulujen ehdoton etu on, että ne ovat ilmaisia opiskelijalle. Valmistumisen jälkeen on neljän vuoden velvollisuus palvella upseerina. Tämä on vaikein reitti päästä, koska jokainen kongressiedustaja voi nimetä vain rajallisen määrän ehdokkaita.

Sitten on mahdollista mennä osavaltiotason kadettikoulujen kautta, jotka toimivat siviiliyliopiston yhteydessä. Näitä on esim. Texas A&M, The Citadel (South Carolina), Virginia Tech ja muutama muu. Kulkevat nimellä Corps of Cadets. Näissä kouluissa suoritetaan normi siviiliopinnot (kandi) ja sen lisäksi saadaan sotilaskoulutusta Reserve Officer Training Corps’n (ROTC) kautta. Näihin osavaltioitten kadettikouluihin olisi helppo päästä suomalaisenkin, mutta raha muodostuu ongelmaksi, koska nämä pitää kustantaa itse ja harvalla sosialistisessa Suomessa on sukan varressa 40 000 USD per vuosi neljän vuoden ajaksi heittää yliopisto-opintoihin, kun Suomessa se on ilmaista. Itselläni tämä reitti kaatui rahaan saman tien.

Sitten on vielä ainakin kolmas reitti ja se on Officer Candidate School (OCS). Tämä on jo siviiliyliopistotutkinnon suorittaneille, jotka vasta valmistumisen jälkeen myöhemmin tulevat ajatelleeksi, että voisi olla mielenkiintoista hakeutua armeijaan. Jos on vähintään kandin paperit ja ikä muistaakseni max 29, niin voi hakea tälle kurssille.

Suomessahan jos missasit varusmiespalveluksessa johtajakoulutuksen, se on Game Over sotilasuralle. Tai jos et tajunnut mennä lento-RUK:hon, ei ole mitään mahkuja päästä lentäjäksi kadikseen. USA:n malli on mielestäni parempi, kun siinä on vähemmän point of no return -päätöksiä ja voi vielä myöhemminkin hakeutua upseeriksi

USA:ssahan on lisäksi vielä warrant officer-arvo(t), mikä on minusta mielenkiintoinen. Esim. Armyn helikopteripilotiksi voi hakeutua ilman yliopistotutkintoa heti high schoolin jälkeen Warrant Officer Flight Schoolin kautta.

Army Aviation

Army Aviation trains pilots, aircraft mechanics, and intelligence operatives to help defend the skies.

www.goarmy.com

 

[tutka]

Näin suomalaisesta näkökulmasta tuo on outo toimintatapa Amerikassa, että upseerikouluun pääseminen edellyttää jo entisestään muualta hankittua kandidaatin tutkintoa. Kun taas meillä voi suoraan lukio/ammattikoulutasolta pyrkiä MPKK:hon ilman tällaisia keinotekoisia hidasteita. Outoa, että päästäkseen opiskelemaan alaa, täytyy olla alalle kuulumaton yliopistotutkinto.

Tässähän on myös se kääntöpuoli, että korkeakoulututkinto pitää USA:ssa maksaa itse tai sille pitää löytää rahoittaja, jos vanhemmat eivät ole pystyneet keräämään satojen tuhansien rahastoa lapsilleen. Sotavoimat saa itselleen merkittävän määrän reserviä sillä, että se sponsoroi opiskelut sillä, että sitoutuu myös sotilaskoulutukseen ja reserviin. Sen lisäksi on nämä @ajs178 kuvaamat väylät niille, jotka varsinaisesti havittelevat sotilasuraa. Siellä kyse on yleensä alemmasta korkeakoulututkinnosta, joten lentäjiksi päätyvä porukka on vain pari vuotta vanhempaa ja kypsempää kuin Suomessa.

 

[Protheon_93]

Tässähän on myös se kääntöpuoli, että korkeakoulututkinto pitää USA:ssa maksaa itse tai sille pitää löytää rahoittaja, jos vanhemmat eivät ole pystyneet keräämään satojen tuhansien rahastoa lapsilleen. Sotavoimat saa itselleen merkittävän määrän reserviä sillä, että se sponsoroi opiskelut sillä, että sitoutuu myös sotilaskoulutukseen ja reserviin. Sen lisäksi on nämä @ajs178 kuvaamat väylät niille, jotka varsinaisesti havittelevat sotilasuraa. Siellä kyse on yleensä alemmasta korkeakoulututkinnosta, joten lentäjiksi päätyvä porukka on vain pari vuotta vanhempaa ja kypsempää kuin Suomessa.

Toisaalta USA:ssa pääsääntönä on, että opiskellaan kandiksi ja sitten työelämään. Eikä maisteriksi niin kuin täällä.

 

[LasUps]

Yhdysvalloissa upseereilla on hyvä ollakin jokin tutkinto taskussa. Homman nimi kun on siellä ylös tai ulos, eli jos ylennystä ei kuulu ajallaan, niin sitten siirretään evp:ksi.

 

[Huhta]

Näin suomalaisesta näkökulmasta tuo on outo toimintatapa Amerikassa, että upseerikouluun pääseminen edellyttää jo entisestään muualta hankittua kandidaatin tutkintoa. Kun taas meillä voi suoraan lukio/ammattikoulutasolta pyrkiä MPKK:hon ilman tällaisia keinotekoisia hidasteita. Outoa, että päästäkseen opiskelemaan alaa, täytyy olla alalle kuulumaton yliopistotutkinto.

Tiedän esim. Yhdysvaltain Laivastossa palvelleen upseerin (internetin kautta), joka hankki päästäkseen upseerin opintoihin ensiksi audiovisuaalisesta tuotannosta kandidaatin tutkinnon erikoistuen teatteri - ja musiikkialan lava-akustiikan erikoisasiantuntijaksi. Ja tällä ei kovin ole tekemistä Tomahawk-iskujen suunnittelun ja toteutuksen kanssa, joka sattui olemaan tämän upseerin työkuva laivastossa.

Minusta tuo on ihan hyvä asia, siviilitutkinnon kanssa värväytyvät tuovat laajempaa näkemystä ja osaamista asevoimiin. Se tutkinto on myös jonkinlainen tae miesmateriaalin tasosta, kun mitataan kykyä muuhunkin kuin teollistettuun tappamiseen. Suomessahan Mika Aalto on kyseenalaistanut Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa tiedekorkeakouluna opiskelija-aineksen osalta.

Se on sitten aina eri asia, miten hyvin siviilikoulutus ja rooli asevoimissa saadaan sopimaan yhteen. Ei varmasti aina osu kohdalleen, etenkin kun tiettyjä vakansseja on aina enemmän auki kuin niihin on halukkaita hakijoita. Silloin niihin määrätään joku. Mutta Yhdysvalloissa asevoimien kirjo on tässä suhteessa laajempi kuin vaikkapa Suomessa. Tiedustelu, CIMIC, PSYOP jne. kaivannevat ennemmin upseereiksi koulutettuja psykologian, kielten, kulttuurien, politiikan jne. siviiliosaajia kuin peruskoulutettuja upseereja, joille on asevoimien toimesta annettu neljän kuukauden pikakoulutus uudelle erikoisalalleen.

 

[Analysti]

Minusta tuo on ihan hyvä asia, siviilitutkinnon kanssa värväytyvät tuovat laajempaa näkemystä ja osaamista asevoimiin. Se tutkinto on myös jonkinlainen tae miesmateriaalin tasosta, kun mitataan kykyä muuhunkin kuin teollistettuun tappamiseen. Suomessahan Mika Aalto on kyseenalaistanut Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa tiedekorkeakouluna opiskelija-aineksen osalta.

Se on sitten aina eri asia, miten hyvin siviilikoulutus ja rooli asevoimissa saadaan sopimaan yhteen. Ei varmasti aina osu kohdalleen, etenkin kun tiettyjä vakansseja on aina enemmän auki kuin niihin on halukkaita hakijoita. Silloin niihin määrätään joku. Mutta Yhdysvalloissa asevoimien kirjo on tässä suhteessa laajempi kuin vaikkapa Suomessa. Tiedustelu, CIMIC, PSYOP jne. kaivannevat ennemmin upseereiksi koulutettuja psykologian, kielten, kulttuurien, politiikan jne. siviiliosaajia kuin peruskoulutettuja upseereja, joille on asevoimien toimesta annettu neljän kuukauden pikakoulutus uudelle erikoisalalleen.

Oisko niin, että Mika Aalto ei päässyt MPKK:n pääsykokeista läpi....

Hakijoiden määrä MPPK:lle taitaa pyöriä nykyään noin 700 - 800 välissä, joista valitaan noin 170. Jos sitä ennen on tapahtunut karsintaa siten, että asepalveluksessa on pitänyt päästä johtajakoulutukseen. Siinä vajaa kolmannes tulee valituksi. Eli sanoisinpa jopa, että esim upseerin uralle saattaa olla vaikeampi päästä kuin monelle suositulle alalle muissa korkeakouluissa. Tietenkään kaikki ei halua vm-palveluksessa johtajakoulutukseen, joten suoraa läpipääsyprosenttia tästä ei voi laskea.

Minä olen tässä tavannut mitä erilaisimpien sotilasopetus- ja siviilioppilaitoksen tuotoksia, enkä pysty kyllä kyvykkyydessä sen avulla ihmisiä erottelemaan. Täydellisiä idiootteja on tullut vastaan kummallakin puolella!

 

[magitsu]

Oisko niin, että Mika Aalto ei päässyt MPKK:n pääsykokeista läpi....

Ei kun otti kiinnostavasti kantaa siihen, että strategiseen ajatteluun kykenevä osuus väestöstä on rajallinen eikä sitä riitä MPKK:lle. Pääosa sen suhteen optimaallisesta aineksesta tekee muita valintoja.

Onhan se selvä, että osa siitä väestä löytyy nimenomaan sieltä joukosta joka optimoi palvelusaikansa pituudeksi 6kk. Motivaatio on toki tärkeä ennustaja, mutta tie menee poikki nopeasti ja liian samanlaiset taustat ei ylläpidä kovin erilaista ajattelua. Asepalveluksessa olisi ehkä jo riittävästi yhtymäpintaa, sen sijaan että vielä MPKK:sta pitäisi tulla.

Hyvin subjektiivinen, mutta erittäin kiinnostava perustojen ravistelu.

http://epub.lib.aalto.fi/pdf/diss/Aalto_DD_2012_029.pdf

 

[magitsu]

Sinänsähän jos sodankäynnin ulottuvuuksia miettii, niin ei ole selvää onko ykkösluokan osaaja tärkeämpi kansantalouden merkittävän tulontekijän roolissa vai esiupseerina. Liittoutuneet soti pitkään pelkällä lompakolla. Raha, diplomatia ja sotilasosaaminen vaikuttaa kaikki. Poliittinen johto on lähes täysin vapaata MPKK-taustasta, mutta osa sen kärjestä tekee kenraalimaisia päätöksiä niin ptkään kunnes ollaan aidossa sodasa (ja presidentti, valtioneuvosto edelleen).

Joten ei sitä strategista osaamista voisi ajatella omittavankaan PV:n käyttöön.

Sitähän kukaan ei halua myöntää, mutta monien toimintojen menestys perustuu tehojen irti ottoon keskinkertaisuuksista. Joidenkin ehkä jopa keskivertoa heikommista (esim. PV:n kyber koska ei ole palkkakilpailukykyä).
Huippua saa vain joku Google tms. ja ne on oikein erikoistuneet hassaamaan niitä monin tavoin.

 

[Old Boy]

Suomessahan Mika Aalto on kyseenalaistanut Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa tiedekorkeakouluna opiskelija-aineksen osalta.

Oisko niin, että Mika Aalto ei päässyt MPKK:n pääsykokeista läpi....

Onhan se selvä, että osa siitä väestä löytyy nimenomaan sieltä joukosta joka optimoi palvelusaikansa pituudeksi 6kk. Motivaatio on toki tärkeä ennustaja, mutta tie menee poikki nopeasti ja liian samanlaiset taustat ei ylläpidä kovin erilaista ajattelua. Asepalveluksessa olisi ehkä jo riittävästi yhtymäpintaa, sen sijaan että vielä MPKK:sta pitäisi tulla.

Jos valtakunta joutuu tilanteeseen missä se taistelee olemassaolostaan, niin pitäisikö parhaalla kapasiteetilla varustettujen yksilöiden silloin johtaa toisia suomalaisia? Jos vastaus on kyllä, niin pitäisikö tätä tavoitetta koettaa syvän rauhan aikana edistää? Todellisuudessa hyvin samanlainen ainoastaan harvoja kiinnostava kysymys kun pitäisikö tähän mahdolliseen tilanteeseen varautua huolehtimalla PV:lle riittävät rahalliset resurssit. Sillä erotuksella, että tähän ensimmäiseen kysymykseen (siis parhaat kyvyt sa-johtajiksi) olisi PV:kin voinut vuosien varrella aika paljon vaikuttaa.

Päätökset on kuitenkin tehty viimeiset 25 v aivan toiseen suuntaan. Jos joku herää asiaa julkisesti ihmettelemään, niin kritiikkiin vastataan kuten jäsen @Analysti n vähemmän analyyttinen postaus.

 

[Analysti]

Sinänsähän jos sodankäynnin ulottuvuuksia miettii, niin ei ole selvää onko ykkösluokan osaaja tärkeämpi kansantalouden merkittävän tulontekijän roolissa vai esiupseerina. Liittoutuneet soti pitkään pelkällä lompakolla. Raha, diplomatia ja sotilasosaaminen vaikuttaa kaikki. Poliittinen johto on lähes täysin vapaata MPKK-taustasta, mutta osa sen kärjestä tekee kenraalimaisia päätöksiä niin ptkään kunnes ollaan aidossa sodasa (ja presidentti, valtioneuvosto edelleen).

Joten ei sitä strategista osaamista voisi ajatella omittavankaan PV:n käyttöön.

Sitähän kukaan ei halua myöntää, mutta monien toimintojen menestys perustuu tehojen irti ottoon keskinkertaisuuksista. Joidenkin ehkä jopa keskivertoa heikommista (esim. PV:n kyber koska ei ole palkkakilpailukykyä).
Huippua saa vain joku Google tms. ja ne on oikein erikoistuneet hassaamaan niitä monin tavoin.

Tulee väistämättömästi mieleen, että miten on mennyt niillä, joilla olisi pitänyt olla varaa palkata nämä ns. strategista ajattelua omaavat yksilöt... Hmmm, mietitäänpä ja aletaan tuolta Valco:sta 1970-luvulla. Sorsan Valco, UMTS-kaupat, Nokia romahdus, telakkateollisuuden lähes hävittäminen, paperitehtaat, Talvivaara... Tässä vain nopeimmin mieleen tulevat, missä sitä strategista viisautta on niin viljalti ollut käytössä.

PV:n puolella ei oikein tule kuin kaksi: taisteluhelikopterien tössiminen ja LV2000-projektin surullisen kuuluisa ilmatyyny+Hamina-lk. Muuten sanoisin, että sekä sota-ajan menestys, että rauhanajan kehittäminen on onnnistunut huomattavasti yksityistä sektoria tai muita valtionhallinnon aloja paremmin. Varsinkin kun raakasti alimitoitetut voimavarat huomioidaan. Voi olla, että siellä on ne Mikan mielestä tyhmimmät, mutta tulokset on silti hyviä. Ehkä niillä keskinkertaisuuksillakin pärjää, kun oikein johdetaan, vai miten tää nyt menikään?

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1391718217270239235

 

[Huhta]

Oisko niin, että Mika Aalto ei päässyt MPKK:n pääsykokeista läpi....

Hakijoiden määrä MPPK:lle taitaa pyöriä nykyään noin 700 - 800 välissä, joista valitaan noin 170. Jos sitä ennen on tapahtunut karsintaa siten, että asepalveluksessa on pitänyt päästä johtajakoulutukseen. Siinä vajaa kolmannes tulee valituksi. Eli sanoisinpa jopa, että esim upseerin uralle saattaa olla vaikeampi päästä kuin monelle suositulle alalle muissa korkeakouluissa. Tietenkään kaikki ei halua vm-palveluksessa johtajakoulutukseen, joten suoraa läpipääsyprosenttia tästä ei voi laskea.

Minä olen tässä tavannut mitä erilaisimpien sotilasopetus- ja siviilioppilaitoksen tuotoksia, enkä pysty kyllä kyvykkyydessä sen avulla ihmisiä erottelemaan. Täydellisiä idiootteja on tullut vastaan kummallakin puolella!

Niin että kauppatieteiden tohtorikoulutettavaa jää hiertämään, kun ei päässyt kadettikouluun? Kas kun Jussi Niinistö ei ole saanut samanlaista kohtelua foorumilla...

Yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvassa järjestelmässä johtajakoulutuksen suorittamisen käyttäminen karsintakriteerinä ei ole paljon arvoista. Suoritettu RUK nyt kertoo jotakin, mutta AUK ei juuri mitään - meillä on varmaan jokaisella kokemusta töhöistä alikessuista, jotka eivät rooliinsa sovellu, ja vielä enemmän keskinkertaisuuksista. Kun usein aukkiin joudutaan määräämään, niin uskoisin useimpien (ehkä jopa lähes kaikkien?) ammattisotilaaksi haluavien kyllä onnistuvan saamaan vähintään sen AUK-pääsylipun, joten todellista karsintaa tässä vaiheessa ei päässe syntymään.

AMK- ja yliopistokoulutukseen yhteishaussa hakevia on muuten vuosittain karkeasti 150 000 ja aloituspaikkoja 50 000, eli siihen nähden karsinta ei ole aivan älyttömän tiukka, jos MPKK:lle pääsee sisään joka neljäs hakija. Monia hyviä tulevia ammattiupseereita, aivan varmasti, mutta varmasti myös sitä Aallon käsittelemää huonompaa ainesta. (Tosin tällaiset sisäänpääsyprosentteihin perustuvat vertailut ovat kovin yksinkertaistettuja, kun Stadin lääkikseen hakee kovin erilaista porukkaa kuin böndelän tradenomi-opintoihin.)

 

[Analysti]

Niin että kauppatieteiden tohtorikoulutettavaa jää hiertämään, kun ei päässyt kadettikouluun? Kas kun Jussi Niinistö ei ole saanut samanlaista kohtelua foorumilla...

Yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvassa järjestelmässä johtajakoulutuksen suorittamisen käyttäminen karsintakriteerinä ei ole paljon arvoista. Suoritettu RUK nyt kertoo jotakin, mutta AUK ei juuri mitään - meillä on varmaan jokaisella kokemusta töhöistä alikessuista, jotka eivät rooliinsa sovellu, ja vielä enemmän keskinkertaisuuksista. Kun usein aukkiin joudutaan määräämään, niin uskoisin useimpien (ehkä jopa lähes kaikkien?) ammattisotilaaksi haluavien kyllä onnistuvan saamaan vähintään sen AUK-pääsylipun, joten todellista karsintaa tässä vaiheessa ei päässe syntymään.

AMK- ja yliopistokoulutukseen yhteishaussa hakevia on muuten vuosittain karkeasti 150 000 ja aloituspaikkoja 50 000, eli siihen nähden karsinta ei ole aivan älyttömän tiukka, jos MPKK:lle pääsee sisään joka neljäs hakija. Monia hyviä tulevia ammattiupseereita, aivan varmasti, mutta varmasti myös sitä Aallon käsittelemää huonompaa ainesta. (Tosin tällaiset sisäänpääsyprosentteihin perustuvat vertailut ovat kovin yksinkertaistettuja, kun Stadin lääkikseen hakee kovin erilaista porukkaa kuin böndelän tradenomi-opintoihin.)

Ehkä parhaan johtajiston Puolustusvoimiin saisi valitsemalla kenraalit Maanpuolustus.net:in kirjoittajista?

 

[Huhta]

Ehkä parhaan johtajiston Puolustusvoimiin saisi valitsemalla kenraalit Maanpuolustus.net:in kirjoittajista?

Epäilen.