Ilmavoimien tulevaisuus

Henkilökohtainen kokemukseni on että parhaita sotilaita KH:ssa ovat olleet insinöörit, kauppatietelijöitä ei ole ollut eikä kaivattu. Tämä tosin koskee suppeata otosta ilmavoimista.
 
Analysti kirjoitti:
Tulee väistämättömästi mieleen, että miten on mennyt niillä, joilla olisi pitänyt olla varaa palkata nämä ns. strategista ajattelua omaavat yksilöt... Hmmm, mietitäänpä ja aletaan tuolta Valco:sta 1970-luvulla. Sorsan Valco, UMTS-kaupat, Nokia romahdus, telakkateollisuuden lähes hävittäminen, paperitehtaat, Talvivaara...
Klikkaa laajentaaksesi...
Analysti kirjoitti:
Muuten sanoisin, että sekä sota-ajan menestys, että rauhanajan kehittäminen on onnnistunut huomattavasti yksityistä sektoria tai muita valtionhallinnon aloja paremmin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Puolustushallinnossa tai laajemmin -klusterissa työskentelevätkään eivät aina tule ajatelleeksi, että PV on olemassa mahdollista sotaa varten. Vasta siinä mitataan suorituskyky; toivottavasti ei edelleenkään tarvitse. Miten tämä johtajien pohjakoulutus oli viime sodissa, joihin viittaat: Korkeampaa koulutusta saaneita oli vähän ja he pääsääntöisesti toimivat reservinupseerin tehtävissä, ellei terveyssyyt estäny. PV:n korkein johto oli ns. Pfadfindereitä eli ensimmäiseksi Saksaan lähteneitä jääkäreitä. Heidät taas värvättiin korkeakouluista tai tutkinnon jo suorittaneista. Mannerheim ja Nenonenkaan eivät ollett mitään amispoikia.

Entä sitten nyt: 1998 lähtien 6 kk palveluajan pidennys johtajakoulutukseen jättää miehistötehtäviin runsaasti parasta ainesta. Käytännössä johtajaksi pääsee joitakin suosituimpia varuskuntia lukuunottamatta kaikki halukkaat; ainakin talvierästä. Asia ei vielä haitannut kun MpKK:n kuitenkin vaadittiin se RUK. Tästä luovuttiin joskus 15 v sitten, vaikka sekä Upseeriliito etä RUL (melkein voisi sanoa raivokkaasti) vastustivat. Nythän valmistuvista upseereista lähes puolet on amispoikia. Ovatko he se ikäluokkansa parhaimmisto, joka aikanaan nousee korkeimpiin tehtäviin? Jokainen voi miettiä Tuntemattoman tuttuja miehistöhahmoja. Miten olisi käynyt, jos heidät olisi laitettu maj Sarastien tai ltn Koskelan paikalle?
 
Old Boy kirjoitti:
Entä sitten nyt: 1998 lähtien 6 kk palveluajan pidennys johtajakoulutukseen jättää miehistötehtäviin runsaasti parasta ainesta. Käytännössä johtajaksi pääsee joitakin suosituimpia varuskuntia lukuunottamatta kaikki halukkaat; ainakin talvierästä. Asia ei vielä haitannut kun MpKK:n kuitenkin vaadittiin se RUK. Tästä luovuttiin joskus 15 v sitten, vaikka sekä Upseeriliito etä RUL (melkein voisi sanoa raivokkaasti) vastustivat. Nythän valmistuvista upseereista lähes puolet on amispoikia. Ovatko he se ikäluokkansa parhaimmisto, joka aikanaan nousee korkeimpiin tehtäviin? Jokainen voi miettiä Tuntemattoman tuttuja miehistöhahmoja. Miten olisi käynyt, jos heidät olisi laitettu maj Sarastien tai ltn Koskelan paikalle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Oho, onko lihavoimani oikeesti totta? Tässä on pudonnut kärryiltä jo aikoja sitten, mutta ei kuulosta hyvältä...
 
Analysti kirjoitti:
Tulee väistämättömästi mieleen, että miten on mennyt niillä, joilla olisi pitänyt olla varaa palkata nämä ns. strategista ajattelua omaavat yksilöt... Hmmm, mietitäänpä ja aletaan tuolta Valco:sta 1970-luvulla. Sorsan Valco, UMTS-kaupat, Nokia romahdus, telakkateollisuuden lähes hävittäminen, paperitehtaat, Talvivaara... Tässä vain nopeimmin mieleen tulevat, missä sitä strategista viisautta on niin viljalti ollut käytössä.

PV:n puolella ei oikein tule kuin kaksi: taisteluhelikopterien tössiminen ja LV2000-projektin surullisen kuuluisa ilmatyyny+Hamina-lk. Muuten sanoisin, että sekä sota-ajan menestys, että rauhanajan kehittäminen on onnnistunut huomattavasti yksityistä sektoria tai muita valtionhallinnon aloja paremmin. Varsinkin kun raakasti alimitoitetut voimavarat huomioidaan. Voi olla, että siellä on ne Mikan mielestä tyhmimmät, mutta tulokset on silti hyviä. Ehkä niillä keskinkertaisuuksillakin pärjää, kun oikein johdetaan, vai miten tää nyt menikään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Sössiminen lienee määrittelykysymys, kaikenlaisia mokia PV:nkin puolelta tulee mieleen.
Ilmatyynyaluksen kohdalla en ole ihan varma oliko se moka. Ylipäätään virheiden tekemisen pelko ajaa keskinkertaisuuteen ja pysäyttää kehityksen.

Olennaista on että kadettikoulu tuottaa kaikki PV:n johtajat ja se saattaa aiheuttaa organisaation kannalta valitettavaa kapeakatseisuutta. Vaihtoehtoinen reitti toisi todennäköisesti erilaisia tapoja nähdä asioita ja saisi aikaan tiettyä organisaation ravistelua. Se taas voisi olla henkilöstön kannalta ei niin mukavaa, mutta organisaation kannalta erittäin hyvä asia.
Monopolit kun oikeasti tuppaavat tuottamaan omasta mielestään priimaa, mutta todellisuus ei sitä ehkä ole.
Kun "kilpailua" ei ole, voidaan väittää naama vakavana, että ollaan parasta mitä on.

Tarkoitukseni ei ole arvostella kadettikoulua, vaan todeta, että pieni kilpailu on hyvästä ja sen puute altistaa pysähtyneisyydelle ja fokuksen katoamiselle.
 
Old Boy kirjoitti:
Puolustushallinnossa tai laajemmin -klusterissa työskentelevätkään eivät aina tule ajatelleeksi, että PV on olemassa mahdollista sotaa varten. Vasta siinä mitataan suorituskyky; toivottavasti ei edelleenkään tarvitse. Miten tämä johtajien pohjakoulutus oli viime sodissa, joihin viittaat: Korkeampaa koulutusta saaneita oli vähän ja he pääsääntöisesti toimivat reservinupseerin tehtävissä, ellei terveyssyyt estäny. PV:n korkein johto oli ns. Pfadfindereitä eli ensimmäiseksi Saksaan lähteneitä jääkäreitä. Heidät taas värvättiin korkeakouluista tai tutkinnon jo suorittaneista. Mannerheim ja Nenonenkaan eivät ollett mitään amispoikia.

Entä sitten nyt: 1998 lähtien 6 kk palveluajan pidennys johtajakoulutukseen jättää miehistötehtäviin runsaasti parasta ainesta. Käytännössä johtajaksi pääsee joitakin suosituimpia varuskuntia lukuunottamatta kaikki halukkaat; ainakin talvierästä. Asia ei vielä haitannut kun MpKK:n kuitenkin vaadittiin se RUK. Tästä luovuttiin joskus 15 v sitten, vaikka sekä Upseeriliito etä RUL (melkein voisi sanoa raivokkaasti) vastustivat. Nythän valmistuvista upseereista lähes puolet on amispoikia. Ovatko he se ikäluokkansa parhaimmisto, joka aikanaan nousee korkeimpiin tehtäviin? Jokainen voi miettiä Tuntemattoman tuttuja miehistöhahmoja. Miten olisi käynyt, jos heidät olisi laitettu maj Sarastien tai ltn Koskelan paikalle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Upseerikoulutusta on muutettu ja nyt on sitten upseereita ja "upseereita". Ne "amispohjaiset" on entisiä toimiupseereita vastaavia, vain titteliä on nostettu. Ei ylempi upseeristo ole mitään amispohjaista nykyisinkään.
 
kimmo.j kirjoitti:
Tarkoitukseni ei ole arvostella kadettikoulua, vaan todeta, että pieni kilpailu on hyvästä ja sen puute altistaa pysähtyneisyydelle ja fokuksen katoamiselle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin on. Sen pohtiminen, että saattaisi olla vara parantaa ei ole henkilökohtainen hyökkäys. Ylileimaantumista instituutioihin kannattaa välttää oman mielenterveyden säilyttämiseksi. Voisi vaikka kuvitella esimerkin omaisesti, mikä olisi nyt mieliala jos olisi VTV:n uskollinen soturi aina ja iankaikkisesti.
 
Ressuna kirjoitti:
Upseerikoulutusta on muutettu ja nyt on sitten upseereita ja "upseereita". Ne "amispohjaiset" on entisiä toimiupseereita vastaavia, vain titteliä on nostettu. Ei ylempi upseeristo ole mitään amispohjaista nykyisinkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten tässä nyt ensin puhutaan RUK:sta ja sitten amiksesta? Toimiupseerien tilalle tuli opistotasoisen koulutuksen saaneet opistoupseerit, joista heistäkin viimeiset valmistuivat n. 20 vuotta sitten. Nykyään koulutetaan aliupseereita ja korkeakoulututkinon suorittaneita upseereita.
 
kaislajääkäri kirjoitti:
Oho, onko lihavoimani oikeesti totta? Tässä on pudonnut kärryiltä jo aikoja sitten, mutta ei kuulosta hyvältä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Onnistuu kyllä.

Upseeriksi -

Sotatieteiden kandidaatin tutkintoa suorittamaan voi vuonna 2020 hakeutua päähaussa Maavoimien koulutusohjelmaan, Ilmavoimien koulutusohjelmaan, Merivoimien koulutusohjelman laivasto-opintosuunnalle ja rannikkojoukko-opintosuunnalle sekä erillishaussa lentoupseerin koulutusohjelmaan.
upseeriksi.fi upseeriksi.fi

Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on​


1. Suomen kansalainen

2. ennen opintojen aloittamista suorittanut reservin upseerin koulutuksen

3. korkeakoulukelpoinen

4. henkisen ja fyysisen kuntonsa, terveytensä ja elämäntapojensa puolesta sekä muutoin upseerin ammattiin sopiva

5. enintään 26-vuotias (voidaan poiketa tapauskohtaisesti)

6. suorittanut B-ajokortin I-vaiheen 31.3.2021 mennessä.


Opintoihin voidaan hyväksyä myös reservin aliupseeri, joka ennen opintojen aloittamista suorittaa hyväksytysti joukkueenjohtajakurssin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Valintaoppaasta:


Suorittanut reservin upseerinkoulutuksen (RUK) tai reservin aliupseerin (AUK) koulutuksen*

*Aliupseerikurssin (AUK) suorittanut hakija valitaan ehdollisena, kunnes hän suorittaa hyväksytysti Reserviupseerikoulussa toimeenpantavan täydentävän kurssin.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
F-35 yhteydessä käytettyä konseptia cognitive EW avattu.
https://armadainternational.com/2021/05/cognitive-electronic-warfare/

Ote:
The authors argue that the complexity of contemporary EW highlights the importance of Artificial Intelligence (AI). AI is at the heart of cognitive EW: “The challenges of modern EW are beyond the ability of traditional approaches to solve.” Using AI in EW systems “is the only way to manage the complexity of this problem.”

Central to cognitive EW is Electronic Support (ES). One of the three pillars of EW alongside electronic attack and protection “(t)he first step in every cognitive EW system is electronic support … (ES) determines who is using the spectrum, where and when they are using it, and whether there are patterns that can be exploited.” Cognitive EW can be applied “to observe and understand the plans, activities, and goals of all the participants in the theatre.”

Likewise cognitive electronic warfare is applicable to electronic attack and protection. The speed and complexity of conflict will only increase: “Decision-making time requirements are faster than humans are capable of handling,” say the authors. Complexity translates into more inputs than a human can handle. This results in “too many choices for a human to analyse.”
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
Millainen aasi oikeasti haluaisi eroon F-22:sta, mutta mahdollisesti säästää A-10:n?
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt pitäisi kenulle tehdä rikosoikeudellinen tilintarkastus ja tutkia oikein kunnolla onko ulkomailta tullut yllättäviä rahavirtoja hänen tileilleen...
 
Huhta kirjoitti:
Sellainen, joka on F-35 fanipoika? :unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...
F-35 -fanipoika olisi dumpannut A-10:n ensimmäisenä...
Voi olla taas jotain amerikkalaisten budjettipeliä, jossa kongressia uhkaillaan Tärkeän Asejärjestelmä X:n ennenaikaisella eläkkeelle siirtymisellä ellei lisäfyffeä löydy.
F-22 on kyllä varmaan kallis ylläpitää, ei sen puoleen.
 
Voi olla, ettei se kone ole kokonaisuutena niin game changer, että sitä kannattaisi ylläpitää ikäisenään järjestelmänä. Voisin kuvitella, että NGADin on tarkoitus olla sitä mitä Raptor ei lopulta, erityisesti toimintamatkan suhteen. Raptorin erityisyys vaikkapa pohjoisten alueiden vartijana vähenee, kun se joutuu turvautumaan lisäsäiliöihin tai ilmatankkaukseen. Eli sen vaikea havaittavuus on rajoitettu liian lähelle kotipesää; pitäisi olla kauempana, jotta se olisi investoinnin väärti.
 
Enemmän ehkä Raptorin tulevaisuutta synkentää ylläpito, se kuitenkin edustaa vielä osin vanhanaikaisia, työläästi ylläpidettäviä häiveratkaisuja. Ja fliitti on pieni eikä yhteisiä komponentteja muiden koneiden kanssa pahemmin ole.
Ei ne varmaan ihan heti ole paaliin menossa, mutta vuosikymmenen lopulla voidaan ehkä jo kirvestä ruveta katselemaan, ainakin jos NGAD on jo tullut/tulossa.
 
fulcrum kirjoitti:
Enemmän ehkä Raptorin tulevaisuutta synkentää ylläpito, se kuitenkin edustaa vielä osin vanhanaikaisia, työläästi ylläpidettäviä häiveratkaisuja. Ja fliitti on pieni eikä yhteisiä komponentteja muiden koneiden kanssa pahemmin ole.
Ei ne varmaan ihan heti ole paaliin menossa, mutta vuosikymmenen lopulla voidaan ehkä jo kirvestä ruveta katselemaan, ainakin jos NGAD on jo tullut/tulossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sitä juuri meinasin tuolla, että koneesta tuleva lisäarvo ei näytä Chiefin silmissä kaiken tuon vaivan arvoiselta enää.
 
fulcrum kirjoitti:
Enemmän ehkä Raptorin tulevaisuutta synkentää ylläpito, se kuitenkin edustaa vielä osin vanhanaikaisia, työläästi ylläpidettäviä häiveratkaisuja. Ja fliitti on pieni eikä yhteisiä komponentteja muiden koneiden kanssa pahemmin ole.
Ei ne varmaan ihan heti ole paaliin menossa, mutta vuosikymmenen lopulla voidaan ehkä jo kirvestä ruveta katselemaan, ainakin jos NGAD on jo tullut/tulossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkäpä Raptorin suurin merkitys onkin olla kallis täsmäase. 100 Raptoria takaa Yhdysvalloille ilmaherruuden mitä tahansa vihollista vastaan ainakin vuoteen 2030. Kun NGAD ja mahdolliset Kiinan seuraavan sukupolven ratkaisut tulevat mukaan kuvioihin, voi lähtö tulla nopeastikin.
 
magitsu kirjoitti:
Millainen aasi oikeasti haluaisi eroon F-22:sta, mutta mahdollisesti säästää A-10:n?

https://twitter.com/x/status/1392599112432902151
Klikkaa laajentaaksesi...

Fiksu haluaa eroon F-22:sta. Kyseinen kone on tällä hetkellä erittäin kallis ja käyttöarvoltaan vähintäänkin kyseenalainen mitään realistista nykyistä uhkakuvaa vastaan.

Ja jos F-35 on niin uskomaton Yyberkone kuin hehkutetaan, niin mitä arvoa muutamalla kymmenellä F-22:lla oikeasti on?

Jostain on jenkkien pakko alkaa karsia, ja F-22 on fiksuin karsimisen aloitus.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top