Ilmavoimien tulevaisuus

USA-koodausta on tehty jo HN MLU2-kohdalla, joten F-35 ja Growlerin uhkakirjastokoodaukset edelleen pakollisesti USAssa ei taitaisi olla hirvittävä hyppy?
No ei se nyt tuota kohtaa ympäröivän tekstin perusteella mikään tavoitetila ole kirjoittajankaan mielestä, päinvastoin. Tuosa kohdassa ei ollut ilmeisesti muita vaihtoehtoja toteutettavissa. Päivittäisen uhkakirjaston laatiminen ja omassa operatiivisessa toiminnassa kerätyn raakadatan analyysi taasen on operatiivisesat näkökulmasta ihan eri juttu kuin koneen firmiksen koodaus.
 
No ei se nyt tuota kohtaa ympäröivän tekstin perusteella mikään tavoitetila ole kirjoittajankaan mielestä, päinvastoin. Tuosa kohdassa ei ollut ilmeisesti muita vaihtoehtoja toteutettavissa. Päivittäisen uhkakirjaston laatiminen ja omassa operatiivisessa toiminnassa kerätyn raakadatan analyysi taasen on operatiivisesat näkökulmasta ihan eri juttu kuin koneen firmiksen koodaus.
Joo, onhan se eri asia kuin kertaluontoinen päivitys. Enemmän tuo kertoo kehityksestä kohti sitä, että nyt voisi olla kehittynyt uskottava kyky päivitellä itse jos vain saa luvan.
 
USA-koodausta on tehty jo HN MLU2-kohdalla, joten F-35 ja Growlerin uhkakirjastokoodaukset edelleen pakollisesti USAssa ei taitaisi olla hirvittävä hyppy?

Olisiko MLU 1 riittänyt Hornetin loppuajaksi? MLU 2 budjetti olisi näin eläköityneen laivakokin mielestä pitänyt jyvittää HX hankintaan päälle. Nyt meillä vanhenee hornetit ja perusmalliset JSSM ohjukset myös.
 
Olisiko MLU 1 riittänyt Hornetin loppuajaksi? MLU 2 budjetti olisi näin eläköityneen laivakokin mielestä pitänyt jyvittää HX hankintaan päälle. Nyt meillä vanhenee hornetit ja perusmalliset JSSM ohjukset myös.
Parempi, että tehtiin. Nyt olisi pelkät teoreetikot hankkimassa A2G ja kaukovaikutuskykyjä isolla rahalla HX:ssä. Näin isolla rahalla ollessa liikkeessä irtoaa vapautuksia hyvin mielenkiintoiseen tavaraan ja niistä sitten pitää osata katsoa kannattaako jokaista tarjottua tikkaria nuolaista vai onko niissä tarkemmin katsottuna karvoja.
 
Joo, onhan se eri asia kuin kertaluontoinen päivitys. Enemmän tuo kertoo kehityksestä kohti sitä, että nyt voisi olla kehittynyt uskottava kyky päivitellä itse jos vain saa luvan.
Tornihuhun mukaan 1990-luvun salaus HN:ssä oli niin heikko, että PV mursi sen muitta mutkitta. Tuohan oli cypherwars-aikaa, eli USA oletti ettei krypto-osaamista ole kuin heillä, ja HN:n raudassa ei välttämättä kauheasti ollut salausbitteja, kun rautakin oli aika kevyttehoista siviilistandardein. MLU2:n raudan kohdalla USA on jo alkanut käyttää luultavasti melko uskottavia salaus- ja verifiointimekanismeja. Eli ostettiin ekalla kierroksella itse koodattavisa olevaa rautaa, mutta MLU-kohdalla jouduttiin (oletettavasti) mukautumaan siihen, että USA:n asevientilaki rajoittaa kykyjä hallita rautaa enää itse (halutaan se tehdä taikka ei).

Tämähän ei MLU:n kohdalla ole/ollut ongelma, jos MLU-rauta verifioidusti tekee mitä pitää eikä tule myöhemmin yllätyksiä tai tarpeita akuuteille muutoksille. HX:ssä ongelma tulee olemaan monimutkaisempi ja kriittisempi, koska kyseessä on enemmän tietokonejärjestelmä online-yhteyksineen kuin lentokone.
 
Viimeksi muokattu:
Tornihuhun mukaan 1990-luvun salaus HN:ssä oli niin heikko, että PV mursi sen muitta mutkitta. Tuohan oli cypherwars-aikaa, eli USA oletti ettei krypto-osaamista ole kuin heillä, ja HN:n raudassa ei välttämättä kauheasti ollut salausbitteja, kun rautakin oli aika kevyttehoista siviilistandardein. MLU2:n raudan kohdalla USA on jo alkanut käyttää luultavasti melko uskottavia salaus- ja verifiointimekanismeja. Eli ostettiin ekalla kierroksella itse koodattavisa olevaa rautaa, mutta MLU-kohdalla jouduttiin (oletettavasti) mukautumaan siihen, että USA:n asevientilaki rajoittaa kykyjä hallita rautaa enää itse (halutaan se tehdä taikka ei).
Australia ainakin mursi HN:n tutkan salauksen omatoimisesti, mikäli paikallisen parlamentin pöytäkirjoihin on luottaminen.
(ctrl+f sanalla codes)
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Sekä Typhoonin että Gripenin mukana tarjotaan Spear 3:a, joka soveltuu myös maamaalien lisäksi merimaalien tuhoamiseen. Onko siitä vielä tietoa kuinka hyvä tuollainen Spear 3 on vaikkapa venäläisen fregatin tuhoamisessa kun vertaa vaikkapa esimerkiksi Harpoonin kaltaiseen täysin merimaaleja vastaan suunnitellun ohjuksen suorituskykyyn?
 
Sekä Typhoonin että Gripenin mukana tarjotaan Spear 3:a, joka soveltuu myös maamaalien lisäksi merimaalien tuhoamiseen. Onko siitä vielä tietoa kuinka hyvä tuollainen Spear 3 on vaikkapa venäläisen fregatin tuhoamisessa kun vertaa vaikkapa esimerkiksi Harpoonin kaltaiseen täysin merimaaleja vastaan suunnitellun ohjuksen suorituskykyyn?
Jos koko Spear3 -ohjus painaa 100 kg ei sen taistelukärki voi olla kovin suuri. Yleensä laivoja vastaan käytettävissa ohjuksissa pelkkä taistelukärki painaa paljon enemmän kuin Spear3.
 
Tornihuhun mukaan 1990-luvun salaus HN:ssä oli niin heikko, että PV mursi sen muitta mutkitta. Tuohan oli cypherwars-aikaa, eli USA oletti ettei krypto-osaamista ole kuin heillä, ja HN:n raudassa ei välttämättä kauheasti ollut salausbitteja, kun rautakin oli aika kevyttehoista siviilistandardein. MLU2:n raudan kohdalla USA on jo alkanut käyttää luultavasti melko uskottavia salaus- ja verifiointimekanismeja. Eli ostettiin ekalla kierroksella itse koodattavisa olevaa rautaa, mutta MLU-kohdalla jouduttiin (oletettavasti) mukautumaan siihen, että USA:n asevientilaki rajoittaa kykyjä hallita rautaa enää itse (halutaan se tehdä taikka ei).

Tämähän ei MLU:n kohdalla ole/ollut ongelma, jos MLU-rauta verifioidusti tekee mitä pitää eikä tule myöhemmin yllätyksiä tai tarpeita akuuteille muutoksille. HX:ssä ongelma tulee olemaan monimutkaisempi ja kriittisempi, koska kyseessä on enemmän tietokonejärjestelmä online-yhteyksineen kuin lentokone.
Noihin aikoihin USA:n sisällä Internet Explorerissa oli ainakin 64-bittinen salaus, mutta vientilakien vuoksi ulkopuolella vain 40-bittinen. Sitten joku keksi porsaanreiän. Sen salauksen vienti binäärinä oli kiellettyä, mutta printattuna paperille asua oli laillista.
 
Jos koko Spear3 -ohjus painaa 100 kg ei sen taistelukärki voi olla kovin suuri. Yleensä laivoja vastaan käytettävissa ohjuksissa pelkkä taistelukärki painaa paljon enemmän kuin Spear3.
Eli Spear 3:n pitäisi olla aika paljon tarkempi ollakseen tehokas venäläisten sotalaivoja vastaan. Ei mahd. riitä osumat minne tahansa vaan pitäisi osua kriittisiin järjestelmiin kuten tutkiin, komentosillalle, jne... ja tehdä tällaisilla iskuilla laivasta toimintakyvytön sen sijaan, että upottaisi laivan suoraan. Tai sitten pitäisi osua sinne, missä laivalla on ohjukset sijoitettu, että ohjuksen osuminen laivan omiin ohjuksiin, yms... räjähteisiin saisi aikaan sekundaarisia räjähdyksiä, jotka tuhoaisivat laivan.
 
Eli Spear 3:n pitäisi olla aika paljon tarkempi ollakseen tehokas venäläisten sotalaivoja vastaan. Ei mahd. riitä osumat minne tahansa vaan pitäisi osua kriittisiin järjestelmiin kuten tutkiin, komentosillalle, jne... ja tehdä tällaisilla iskuilla laivasta toimintakyvytön sen sijaan, että upottaisi laivan suoraan. Tai sitten pitäisi osua sinne, missä laivalla on ohjukset sijoitettu, että ohjuksen osuminen laivan omiin ohjuksiin, yms... räjähteisiin saisi aikaan sekundaarisia räjähdyksiä, jotka tuhoaisivat laivan.
Niin siis partioveneitä ja maihinnousuveneitä vastaan se kaiketi suunniteltu on? Ihan hyvä että sellaisille on omansa, ettei tarvitse isompia paukkuja tuhlata. Sitten riippuu maalinosoituksen hienouksista, että saako sen tähdättyä isommassa maalissa johonkin tiettyyn kohtaan. Jos on laser-valaisu, niin silloin toki; muutoin lienee annetusta algoritmista ja hahmotunnistuksesta kiinni, mihin kohtaan osuu. Ne isommat ohjukset taasen lienee optimoitu rikkomaan laivan vesiraja ja/tai sytyttämään keskiosan sisukset fataalisti tuleen.
 
Tuskin Spear3:sta tarjotaan laivoja vastaan. Sekä Typhoonille että Gripenille löytyy parempia ohjuksia siihen tarkoitukseen.
 
Niin siis partioveneitä ja maihinnousuveneitä vastaan se kaiketi suunniteltu on? Ihan hyvä että sellaisille on omansa, ettei tarvitse isompia paukkuja tuhlata. Sitten riippuu maalinosoituksen hienouksista, että saako sen tähdättyä isommassa maalissa johonkin tiettyyn kohtaan. Jos on laser-valaisu, niin silloin toki; muutoin lienee annetusta algoritmista ja hahmotunnistuksesta kiinni, mihin kohtaan osuu. Ne isommat ohjukset taasen lienee optimoitu rikkomaan laivan vesiraja ja/tai sytyttämään keskiosan sisukset fataalisti tuleen.
Sinänsä tuollaiset isommat meritorjuntaohjukset eivät liene HX:n aseistuksen korkeita prioriteettejä, joten itse voisin veikata, että niitä todennäköisesti hankitaan sitten MLU:n yhteydessä.
 
Sinänsä tuollaiset isommat meritorjuntaohjukset eivät liene HX:n aseistukset korkeita prioriteettejä, joten itse voisin veikata, että niitä todennäköisesti hankitaan sitten MLU:n yhteydessä.
Kyllä Suomella semmoisia kannattaisi olla, vaikka laivastollakin on oma arsenaalinsa; nuo pääsee nopeammin ja kauemmas. Eikä nyt tiedä, onko niitä siellä tarjouksessa mukana vai ei, kun kukaan ei ole kertonut koko valikoimaa täydellisenä. Mutta pienet (spear3) on hyviä tukemaan varsinkin sitä vaihetta, jossa pienet alukset tai "naapurin mökkeilijät" pyrkivät sitomaan ja rikkomaan suomalaisia laivoja (joissa ne isommat MT-ohjukset) ja sulkemaan niiden reittejä.
 
Kyllä Suomella semmoisia kannattaisi olla, vaikka laivastollakin on oma arsenaalinsa; nuo pääsee nopeammin ja kauemmas. Eikä nyt tiedä, onko niitä siellä tarjouksessa mukana vai ei, kun kukaan ei ole kertonut koko valikoimaa täydellisenä. Mutta pienet (spear3) on hyviä tukemaan varsinkin sitä vaihetta, jossa pienet alukset tai "naapurin mökkeilijät" pyrkivät sitomaan ja rikkomaan suomalaisia laivoja (joissa ne isommat MT-ohjukset) ja sulkemaan niiden reittejä.
Itse kyllä nipistäisin yhden hävittäjän pois hankinnasta, jos sillä taattaisiin se, että hankinnassa saataisiin kunnon meritorjuntaohjuksia jonkun verran.
 
Kuinkakohan tuo Sveitsin hävittäjähankinta etenee, kun valittu kone tiedetään? Kun viime kerrallakin pidettiin sitten kansanäänestys ja Gripen-kauppa peruuntui. Oli tuo viimeksi ollut kansanäänestys 50,1 prosentilla niin tiukka kuin voi vain olla. Joten kun konetyyppi tiedetään, niin mitä takeita on, että kansa siunaa kansanäänestyksessä sen valinnan?
 
Kuinkakohan tuo Sveitsin hävittäjähankinta etenee, kun valittu kone tiedetään? Kun viime kerrallakin pidettiin sitten kansanäänestys ja Gripen-kauppa peruuntui. Oli tuo viimeksi ollut kansanäänestys 50,1 prosentilla niin tiukka kuin voi vain olla. Joten kun konetyyppi tiedetään, niin mitä takeita on, että kansa siunaa kansanäänestyksessä sen valinnan?
Ei kysytä enää kansalta, se on selvä peli kesäkuun loppuun mennessä. Ainoastaan voivat kerätä jonkun nimilistan (kansalaisaloite), jolla yrittää sabotoida "väärä valinta".

In principle, voters will have no further say on the type of new planes to be bought. However, the Group for a Switzerland without an Army (GSoA), which led the opposition campaign, has already said it will launch a people’s initiative to challenge the government’s choice. Amherd said this will not derail plans to finalise the contract by 2021.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top