Ilmavoimien tulevaisuus

Jos Gripen tulisi valituksi vaikka se ei olisi täyttänyt vaatimuksia, olisi oikeusjuttu mahdollinen. Kaikki kriteerit täyttäneet hakijat voisivat vaatia korvauksia hakuprosessin kustannuksista koska voitaisiin sanoa, että prosessi ei ollut tasapuolinen.
Prosessi on voinut olla täysin tasapuolinen, vaikka hanke esittää valittavaksi konetta x ja poliitikot valitsevat koneen y. Audiotoitu tasapuolinen hankintaprosessi päättyy hankkeen esittämään vaihtoehtoon, joka tarjoaa parhaan sotilaallisen suorituskyvyn. Sitä seuraa poliittinen päätöksenteko.
 
Totta, mennään lähinnä poliittisella vastuulla. Mikä on Naton ulkopuolisena korostetumpi tietyissä asioissa. Maailmalla ei ole yllättävää, että hankkeet kääntyy politiikan takia, viivästyy tai uusitaan. Suomi on aiemmalla toiminnallaan ja nyt hankkeen aikana antanut aika selvästi sellaisen kuvan, että suosituksessa pysytään.
Jos ei pysyttäisi niin se otettaisiin luultavasti hanketta isompana linjanvetona.
Näpäytys voisi tulla esim. ensi kerran hakiessa DSCAa USA-aseisiin. Tai tarjoushintojen noustessa jos Suomen poliittinen riski katsotaan isommaksi.
Mutta jotkut kiinnostavat hankkeet jäisivät tekemättä jo sen takia, ettei ole yhteinen alusta. Useimpien kanssa jää potentiaali lunastamatta. Eikä sitä ole edes pyritty hankkeen puolelta maksimoimaan kun sille portaalle on asetettu pass/fail-kriteeri. Mutta poliitikot voi yliarvostaa halutessaan senkin jälkikäteen. Tosin sitä ei kannattaisi kertoa kenenkään julkisuuteen, että joku kriteeri olisi arvioitu porukalla uusiksi vaan "kokonaisharkinta".

Itse en poliitikkona haluaisi ottaa vuosikymmenien vastuuta suosituksen ohittamisesta. Täytyisi olla tilanne, joka näyttää ikään kuin siltä etteivät edelliset ole "osanneet päättää". Sillä vaikka kädenjäljen jättämisen houkutus on suuri niin noudattamalla suositusta saa heittää suosittelijat tarvittaessa bussin alle. Jos menee hyvin niin voi kehua, että tehtiin hyvä päätös.
 
Prosessi on voinut olla täysin tasapuolinen, vaikka hanke esittää valittavaksi konetta x ja poliitikot valitsevat koneen y. Audiotoitu tasapuolinen hankintaprosessi päättyy hankkeen esittämään vaihtoehtoon, joka tarjoaa parhaan sotilaallisen suorituskyvyn. Sitä seuraa poliittinen päätöksenteko.
Juuri näin. HX kilpailutus on vain yksi osa prosessia.
 
Totta, mennään lähinnä poliittisella vastuulla. Mikä on Naton ulkopuolisena korostetumpi tietyissä asioissa. Maailmalla ei ole yllättävää, että hankkeet kääntyy politiikan takia, viivästyy tai uusitaan. Suomi on aiemmalla toiminnallaan ja nyt hankkeen aikana antanut aika selvästi sellaisen kuvan, että suosituksessa pysytään.
Jos ei pysyttäisi niin se otettaisiin luultavasti hanketta isompana linjanvetona.
Näpäytys voisi tulla esim. ensi kerran hakiessa DSCAa USA-aseisiin. Tai tarjoushintojen noustessa jos Suomen poliittinen riski katsotaan isommaksi.
Mutta jotkut kiinnostavat hankkeet jäisivät tekemättä jo sen takia, ettei ole yhteinen alusta. Useimpien kanssa jää potentiaali lunastamatta. Eikä sitä ole edes pyritty hankkeen puolelta maksimoimaan kun sille portaalle on asetettu pass/fail-kriteeri. Mutta poliitikot voi yliarvostaa halutessaan senkin jälkikäteen. Tosin sitä ei kannattaisi kertoa kenenkään julkisuuteen, että joku kriteeri olisi arvioitu porukalla uusiksi vaan "kokonaisharkinta".

Itse en poliitikkona haluaisi ottaa vuosikymmenien vastuuta suosituksen ohittamisesta. Täytyisi olla tilanne, joka näyttää ikään kuin siltä etteivät edelliset ole "osanneet päättää". Sillä vaikka kädenjäljen jättäisen houkutus on suuri niin noudattamalla suositusta saa heittää suosittelijat tarvittaessa bussin alle. Jos menee hyvin niin voi kehua, että tehtiin hyvä päätös.

Vaikea uskoa että vaikuttaisi mitenkään. USA myy aseita maille jotka ovat hankkineet esim. Gripenin, Rafalen tai Typhoonin. Sama koskee muitakin tarjoajia. Myöskään erityistarjouksia tai korotuksia ei ole luvassa. Kiinnostavimmat kehityshankemahdollisuudet lienevät Rafalen (FCAS) ja Typhoon-Gripenin (Tempest) myötä - mutta molemmathan ovat vielä paperiprojekteja jotka saattavat jopa yhdistyä. Toki Suomen Armeijan Ilmailutarhan kannalta voisi olla jopa houkuttelevaa että Suomi päätyisi kumppaniksi FCAS:n tai Tempestiin - tällähän pyrittäisiin lukitsemaan Ilmavoimien asema kuningaspuolustushaarana jopa vuosisadan loppuun.

Ylipäätään HX-hankkeen ulkopoliittista merkitystä on ylikorostettu. Tärkein on, että halutaan ostaa moderneja koneita ja tähän halutaan käyttää iso summa rahaa. Valittavalla konetyypillä ei ole minkäänlaista signaaliarvoa Venäjälle päin. Aivan samoin suomalaiset olisivat voineet osallistua Red Flagiin jos DX:ssä olisi päädytty Gripeniin tai Mirageen - ehkä jopa MiG-29:n, olisipa ollut kysyntää harjoitusvastuksena ;)
 
Niin, eipä se laineiden laannnuttua kovin iso ulkopoliittinen muutos välttämättä olisi. Käytännön hanketoiminnassa jonkinlaista eroa odotettavissa jatketaanko esim. NAVAIR:n kanssa läheisimmässä yhteistyössä, vai JPO, Dassault/AAE, Saab/Flygv.

Saabilla olisi melkein liikaa otetta jo PV:stä jos Gripen valittaisiin. Toisaalta LM on aika vyörytysotteessa myös. F-35:ssa ei Suomen ääni juuri kuuluisi, mutta on aika vaikea myös varmuudella sanoa mikä olisi Suomen rooli Gripenissä. Vain maksajan osa on saletti. Kannattaako lähteä kehityksen ohjaajaksi jos ei ole kunnianhimoa kotimaisella teollisuudella moiseen? Onhan selvää, ettei Ruotsissa tulla enää tekemään seuraavaa.
 
Saabilla olisi melkein liikaa otetta jo PV:stä jos Gripen valittaisiin. Toisaalta LM on aika vyörytysotteessa myös. F-35:ssa ei Suomen ääni juuri kuuluisi, mutta on aika vaikea myös varmuudella sanoa mikä olisi Suomen rooli Gripenissä. Vain maksajan osa on saletti. Kannattaako lähteä kehityksen ohjaajaksi jos ei ole kunnianhimoa kotimaisella teollisuudella moiseen? Onhan selvää, ettei Ruotsissa tulla enää tekemään seuraavaa.

Gripenissä varmaan maalaillaan lähinnä mahdollisuuksia osallistua Tempestiin ja sitä kautta kehitettävään teknologiaan joka tulisi sitten Gripen-E:n MLU:ssa Gripeniin, ihan kuin Mirage-2000:n tuli Rafaleen kehitettyä tekniikkaa.

Osallistuminen kehitystyöhön purree kuitenkin kotimaiseen ilmailu- ja puolustusteollisuuteen, sillähän saa hyviä valtion maksamia työpaikkoja. Se on varmasti Gripenin tärkein valtti.

Kuten olen sanonut itse moneen kertaan, F-35 on suosikkini jo tuon kehitystyön puutteenkin vuoksi. Suomen, Ruotsin ja Brasilian hartioilla on aika paha riski olla myöhässä ja Brasilian kautta tiedot vuotanevat Kiina-Venäjälle. Epäilen hyvin vahvasti ettei Suomen kannata lähteä mihinkään hävittäjän kehitysprojektiin.
 
Mutta missä maassa on 1970-luvun jälkeen tehty puolustusta heikentävä hävittäjähankintapäätös - ei siis lykkäys vaan hankintapäätös? Kehnoja päätöksiä tehtiin joskus 1950-luvulla kun koneita piti ostaa lähes suunnittelupöydältä nopean kehityksen aikaan, esim. Suomen Gnat, UK:n Swift ja alkupään Hunterit ym.

Hävittäjähankintapäätös itsessään on aina positiivinen, puolustuskykyä kasvattava päätös. Toinen juttu on sitten, pystyykö hävittäjähankinta ylläpitämään tai kasvattamaan suorituskykyä, kun vanhaa materiaalia poistuu.

Heitetään nyt esitykseksi, että Itävallassa. 18 kpl Tranche 2 Typhoonin hankintapäätös peruttiin ja tehtiin uusi hankintapäätös koskien 15 kpl Tranche 1 Typhooneja.

Tai Malesia, jolta poistuu (on jo poistunut?) MiG-29 ja Hawkin kevythävittäjäversioita ja MB339, ja tilalle hankitaan todennäköisesti korealaisia kevythävittäjiä.

Lisäksi tuossa on hävittäjäluopumispäätös, joka ei parantanut ilmapuolustusta:

Therefore, 10 air superiority fighters were exchanged for 11 light helicopters and this acquisition became a strongly discussed affair around a half of 90s.[8] The burden of readiness squadron passed to the MiG-23s.

 
Epäilen hyvin vahvasti ettei Suomen kannata lähteä mihinkään hävittäjän kehitysprojektiin.
Sama ajatus on minulla ollut taustana kun olen irvistänyt tarjouksille täydestä kokoonpanosta Suomessa.
Esim. Dassault on huokaissut julkisuudessa ettei sitä tarvitse tarjota.

Jos ajateltaisiin putkinäköisesti kuten isoissa maissa niin työpaikkojen maksimointi olisi korkealla prioriteeteissa HX-hankkeessa. Meillä onneksi pitää suorituskykyyn keskittyä. Kanadan kaltaiset voi vapaammin sekoilla.
 
Tanskassahan Boeing vei päätöksen oikeuteen, tosin hävisi sen.

Itse näen riskin realisoituvan parhaiten Gripenin osalta. Osa poliitikoista on jo julkisesti myöntänyt kannattavansa sitä ilman että kilpailutuksen lopputulos on selvillä. Ei edes tiedetä täyttääkö se kaikkia vaatimuksia. Mikäli ei täytä ja tulee silti valituksi niin pitäisin jatkotoimia aika varmana.

Mitä todennäköisimmin oikeuteen joudutaan joka tapauksessa. Uskon kyllä, että PV:n tekemä evaluointi pitää kutinsa, mutta poliitikkojen säätäminen huolestuttaa enemmänkin.

No joulukuu lähestyy, ja kohta availlaan eka HX-kalenterin luukku. Toiv kaikki viettävät mukavan uudenvuoden aaton hyvän päätöksen kunniaksi (y)
 
Itse en poliitikkona haluaisi ottaa vuosikymmenien vastuuta suosituksen ohittamisesta. Täytyisi olla tilanne, joka näyttää ikään kuin siltä etteivät edelliset ole "osanneet päättää". Sillä vaikka kädenjäljen jättämisen houkutus on suuri niin noudattamalla suositusta saa heittää suosittelijat tarvittaessa bussin alle. Jos menee hyvin niin voi kehua, että tehtiin hyvä päätös.
Et selvästikään ole poliitikko, vaan kunniallinen kansalainen :)
Eduskunnasta löytyy melkoinen konnagalleria tyyppejä, jotka toimivat toisin. Ei heidän tarvitse saada muiden kuin oman äänestäjäkuntansa tuki - ja se näyttää useimmiten tulevan, ihan mistä tahansa huolimatta.

Nytkin inisevät, että heidän äänestäjäkuntansa ei ehkä halua sen-ja-sen-maalaista konetta. Eli asiantuntijoiden ja tarjoajien vuosien työ vedetään pytystä ja arvaillaan, mitä joku junttilaumaoletettu perinteisesti ehkä ajattelee. Uudelleenvalinta on kai sitten sillä varmistettu.
 
Et selvästikään ole poliitikko, vaan kunniallinen kansalainen :)
Eduskunnasta löytyy melkoinen konnagalleria tyyppejä, jotka toimivat toisin. Ei heidän tarvitse saada muiden kuin oman äänestäjäkuntansa tuki - ja se näyttää useimmiten tulevan, ihan mistä tahansa huolimatta.

Nytkin inisevät, että heidän äänestäjäkuntansa ei ehkä halua sen-ja-sen-maalaista konetta. Eli asiantuntijoiden ja tarjoajien vuosien työ vedetään pytystä ja arvaillaan, mitä joku junttilaumaoletettu perinteisesti ehkä ajattelee. Uudelleenvalinta on kai sitten sillä varmistettu.
Varsinkin vihervassujen äänestäjissä on paljon sellaisia jotka eivät laittaisi senttiäkään hävittäjiin, joten sama se vihervassupoliitikolle minkä valitsee, koska potentiaalisten äänestäjien silmissä se on väärä päätös.
 
Mitä todennäköisimmin oikeuteen joudutaan joka tapauksessa. Uskon kyllä, että PV:n tekemä evaluointi pitää kutinsa, mutta poliitikkojen säätäminen huolestuttaa enemmänkin.

No joulukuu lähestyy, ja kohta availlaan eka HX-kalenterin luukku. Toiv kaikki viettävät mukavan uudenvuoden aaton hyvän päätöksen kunniaksi (y)

Muistetaan toki että PV:n evaluointikin on mahdottoman edessä kun ennusteaika on 30 vuotta. Viimeksi ennustettiin F-16:n olevan se tuotannosta poistuva konetyyppi sinänsä hyvin perustein - samalla Super Hornetia pidettiin ilmeisesti Hornetin aika lailla suorana varianttina vaikka nyt vertaus Sabre-Super Sabre olisi ollut lähempänä totuutta.

Tämän(kin) takia F-35 olisi paras valinta - miljoona kärpästä on tuskin väärässä siitä mikä on herkullista. Tilauksia on sisällä niin paljon että jopa joidenkin perumisienkin myötä käytössä on riittävän suuri käyttäjäpohja. Lisäksi jos menisi pieleen, niin ollaan hyvässä seurassa.
 
Viimeksi muokattu:
Usealla suulla on sanottu, että lopullinen valinta kohdistunee PV:n suosittelemaan koneeseen. Mistä voimme tietää valittiinko lopulta oikeasti se PV:n suosittelema kone, jos meille kerrotaan vain poliittisesti päätetty lopputulos? Asiakirjat on salattu vuosiksi eteenpäin.
Toivoisin kuulevani ensi kuussa sananparren: ”valtioneuvosto on valinnut puolustusvoimien esityksen ja poliittisen harkinnan mukaisesti konetyypin X”. Jos tätä ei kuulla, on mahdollista että valinta oli jotain muuta kuin PV:n esittämä kone.
 
Usealla suulla on sanottu, että lopullinen valinta kohdistunee PV:n suosittelemaan koneeseen. Mistä voimme tietää valittiinko lopulta oikeasti se PV:n suosittelema kone, jos meille kerrotaan vain poliittisesti päätetty lopputulos? Asiakirjat on salattu vuosiksi eteenpäin.
Toivoisin kuulevani ensi kuussa sananparren: ”valtioneuvosto on valinnut puolustusvoimien esityksen ja poliittisen harkinnan mukaisesti konetyypin X”. Jos tätä ei kuulla, on mahdollista että valinta oli jotain muuta kuin PV:n esittämä kone.
Eiköhän puolustushallinto varmista ensin pienessä piirissä mitä se voi esittää parhaana vaihtoehtona julkisuudessa.
 
Usealla suulla on sanottu, että lopullinen valinta kohdistunee PV:n suosittelemaan koneeseen. Mistä voimme tietää valittiinko lopulta oikeasti se PV:n suosittelema kone, jos meille kerrotaan vain poliittisesti päätetty lopputulos? Asiakirjat on salattu vuosiksi eteenpäin.
Toivoisin kuulevani ensi kuussa sananparren: ”valtioneuvosto on valinnut puolustusvoimien esityksen ja poliittisen harkinnan mukaisesti konetyypin X”. Jos tätä ei kuulla, on mahdollista että valinta oli jotain muuta kuin PV:n esittämä kone.
Puolustusvoimat ei esitä mitään valtioneuvostolle.



Teoriassa voi mennä jopa näin.

Puolustusvoimat tekee koneista arvion puolustusministeriölle joissa se laittaa koneet järjestykseen
Listassa ykkösenä on kone a.

Puolustusministeriö päättää harkintaansa käyttäen Kaikkosen johdolla esittää valtioneuvostolle konetta b.

Valtioneuvosto valitsee koneen c.
 
Puolustusvoimat ei esitä mitään valtioneuvostolle.



Teoriassa voi mennä jopa näin.

Puolustusvoimat tekee koneista arvion puolustusministeriölle joissa se laittaa koneet järjestykseen
Listassa ykkösenä on kone a.

Puolustusministeriö päättää harkintaansa käyttäen Kaikkosen johdolla esittää valtioneuvostolle konetta b.

Valtioneuvosto valitsee koneen c.
Ja koneen c osoittautuessa sudeksi, Sanna heittää ilmavoimien komentajan bussin alle.
 
Puolustusvoimat ei esitä mitään valtioneuvostolle.



Teoriassa voi mennä jopa näin.

Puolustusvoimat tekee koneista arvion puolustusministeriölle joissa se laittaa koneet järjestykseen
Listassa ykkösenä on kone a.

Puolustusministeriö päättää harkintaansa käyttäen Kaikkosen johdolla esittää valtioneuvostolle konetta b.

Valtioneuvosto valitsee koneen c.
Ja tuokin on ihan ok mikäli tekniset erot ovat marginaalisia mutta turvallisuuspolitiikka puoltaa vahvasti c:tä. Kokonaisuus ratkaisee.

Onneksi asia ei tule julkiseksi. Voimme käyttää tulevat vuosikymmenet arvuutteluihin.
 
Ja tuokin on ihan ok mikäli tekniset erot ovat marginaalisia mutta turvallisuuspolitiikka puoltaa vahvasti c:tä. Kokonaisuus ratkaisee.

Onneksi asia ei tule julkiseksi. Voimme käyttää tulevat vuosikymmenet arvuutteluihin.

Odottelen jo kuinka pääsen 2050 (jos elossa ollaan) toteamaan olleeni oikeassa vuosien 2021-2050 kehityskulun perusteella - jota ei olisi voinut arvata 2021!

CzwrxYZUQAAp91Q.jpg
 
Eiköhän puolustushallinto varmista ensin pienessä piirissä mitä se voi esittää parhaana vaihtoehtona julkisuudessa.
No jos asia olisi oikeasti poliittisesti arka, kyllä PV:n kaluunakauloille kerrottaisiin hyvissä ajoin vanhemman kansliapäällikön (tai nykytermein poliittisen erityisavustajan) kautta saunaillassa minkä koneen sopii saada parhaat pisteet arvioinneissa. Siitä tieto sitten menisi HX-insinööreille ja sillä selvä. Sopwith Camel on suomen valinta!

Nyt tilanne on helppo, koska poliittisesti valinta kohdistuu joka tapauksessa yhteen maahan jonka on päätetty olevan se "Suuri Tuki ja Turva". Heillä on tarjolla kaksi vaihtoehtoa joista toisella on eräitä teknisiä ja valtavasti poliittista arvoa. Toisella lähinnä kokemusta ja epävarma tulevaisuus.

Kyllä pieraisen hämmästyksestä jos mikään muu kuin F-35 valitaan.
 
Back
Top