Ilmavoimien tulevaisuus

[magitsu]

BAE ottaa primen roolin Lämärin sijaan Japanin-Brittien F-X-hankkeessa. LM ja Italia saattaa kuitenkin osallistua pienemmässä roolissa.
Eli jonkinlainen linjanmuutos USA-yhteistyöstä tämän hankkeen osalta. Black box (eli haluttomuus avata teknologiaa/softaa) yhtenä kerrotuista syistä.

＜独自＞次期戦闘機、日英共同開発へ　ＢＡＥと協力、伊も参加

防衛省が航空自衛隊のＦ２戦闘機の後継機について、英航空防衛機器大手ＢＡＥシステムズと日本の三菱重工を主軸とする日英での共同研究開発事業とする方向で調整に入った…

www.sankei.com

<Original> Next-generation fighter, Japan-UK joint development cooperation with BAE, Italy also participates​

2022/5/14 05:00

The Ministry of Defense has begun to coordinate the successor to the F2 fighter of the Japan Air Self-Defense Force in the direction of a joint research and development project in Japan and the UK centered on BAE Systems, a major British aviation defense equipment company, and Mitsubishi Heavy Industries of Japan. ,Do you get it. Several government officials have revealed. A formal agreement will be reached by the end of the year based on the Japan-UK summit meeting on the 5th. The next fighter was being considered for support from Lockheed Martin of the United States, but it will be a de facto change of policy.
Mitsubishi Heavy Industries and BAE Systems will participate in the aircraft, and IHI, a major shipbuilding heavy equipment company, and Rolls-Royce in the UK will cooperate in the engine. Some Italian companies and Lockheed may also participate. The British and Japanese defense authorities agreed in December last year to jointly research the engine development of the next fighter aircraft, and were exploring the possibility of joint development of major parts.
The next fighter was supported by Lockheed Martin, which co-developed the F2, and was seeking to be developed under the leadership of Mitsubishi Heavy Industries. However, it was difficult to coordinate with Lockheed Martin, and after gaining the understanding of the US government, it decided to switch the main axis to the United Kingdom. However, from the perspective of interoperability, we will continue to collaborate with the United States and jointly develop an unmanned aerial vehicle combat support system with the United States.
There was a cost problem because the retirement time of old-fashioned fighters did not overlap with that of the United States. In addition, the high degree of confidentiality, such as Lockheed's refurbishment of the aircraft in the continental United States, has become an issue in terms of technology sharing as a "black box."
The Ministry of Defense aims to start operation around Reiwa 2017, and has allocated a development cost of 85.8 billion yen in the budget for FY4. "Full-scale joint development with countries other than the United States is unprecedented and groundbreaking," said a senior ministry official.

Vaikuttaa teollispoliittiselta päätökseltä, mutta ehkä myös historia painaa.
Siitä kiintoisa knoppi:

Remember the troubled FS-X(F-2) at 1980-90s when the US politically threatened the Japanese for not make their own design of FS-X and put GD/LM involved to the program so the Japanese side lost billions, inability for gaining experience for make own design & only take a partial share of it.

They learned the history.

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com

Lämärillä on toki eniten kokemusta eikä stealth hävittäjäkoosoa ole välttämättä edes se suurin haasta. Se saattaa olla tehtäväjärjestelmän integrointi yhtä monimutkaiseen pakettiin kuin F-35.
Toisaalta jos kukaan muu ei yritä niin osaamista ei kerry. BAE on kai toiseksi tai kolmanneksi suurin osallinen esim. F-35:ssa.

Jännä on myös LM:n ylimielisyysväite, joka on tuttua kauraa palstalaisille jo DX-hankkeen osalta GD:n F-16 tarjouksessa. Saattaa olla kuitenkin hieman projektiota, eikä 100% totuus. Mutta myös mahdollista tietäen heidän etumatkan.

 

[crane]

No, kumpaankaan ei edelleenkään mahdu nämä mahdolliset kv-kumppanit mitä Suomen ilmatilassa nähdään. Rovaniemellä ei edes ole riittävän leveitä taxeja AC-130 rullata ilman että siivet ottaa puihin kiinni.

Esimerkiksi AN-124 on mahtunut rullailemaan ilman siipien osumista puihin, eli on siviilipuolen rullaustiet tarpeeksi isoja. MIL-puolenkin osa on täysin riittäviä.

Ei ole, siviilipuolella ei ole toimivaltuuksia ja lisäksi Rovaniemellä yöpyy niin paljon siviilikoneita että tila loppuu kesken.

Esimerkiksi ottamasi Bold Quest 19-harjoitus tila-ongelmineenhan oli tammikuussa kiihkeimmän charter-kauden ollessa käynnissä. Ei esimerkiksi kesällä yövy kuin muutamia koneita silloin-tällöin, joten en usko olevan kauhen isoa ongelmaa.
Mahollisessa kriisitilanteessa tuskin niin montaa charter-turistilentoa edes tulisi etteikö yhtäaikaa mahtuis muutama C-130/AC-130/KC-130/C-17/KC-135 tms olemaan parkissa

 

[viimeinen mohikaani]

Rauhan aikana apumekaanikot ovat aika lailla plus miinus nolla. Koulutukseen kuluu suunnilleen yhtä paljon resurssia kuin saadaan ulos. Poikkeusoloissa tämä osaamisen luominen sitten ulosmitataan ja reserviläisillä on keskeinen rooli. Näin sen pitääkin olla, eivät varusmiehet ole ensisijaisesti ilmaista työvoimaa.

Lentopostin jutun (2014) mukaan "Lentoteknisen linjan 347 vuorokautta kestävälle kurssille valitaan vuosittain 130 oppilasta", mikä ilmeisesti jakautuu kahteen saapumiserään, jolloin kurssin koko olisi 65 oppilasta. Jos apumekaanikon varausmiespalvelus koostuu 2kk peruskoulutuskaudesta (ei lentotekniikan opiskelua), 4kk aliupseerikurssista (ei pelkästään lentotekniikkaa) ja 6kk J-kaudesta esimerkiksi lennostosta, niin koulutus pitäisi järjestää aivan helvetin tehottomasti, jotta lopputulos olisi "plus miinus nolla". Koulutus tietysti jatkuu myös J-kaudella mutta tuskin sielläkään kukaan tulee kädestä kiinni pitämään.

Apumekaanikkojen koulutus on mitoitettu rauhanajan tarpeen mukaan. Sivuvaikutuksena syntyy sellainen sota-ajan reservi, mistä osan porukasta voi huoletta kertauttaa muihin tehtäviin eikä kaikkia tarvitse roikottaa listoilla kuusikymppisiksi asti. Teoriassa varusmiehet eivät ole ilmaista työvoimaa, mutta käytännössä ovat. Ellei homma ole muuttunut ihan viime vuosina, mitä kyllä suuresti epäilen.

 

[mechanicus]

AUK:n aikana apumekaanikkojen käytännönharjoittelu on hyvin vähäistä, opetuskoneita on vähän ja ryhmäkoot aivan liian suuria taitojen oppimista varten. AUK:issa opitaan pääsääntöisesti tietoja ei taitoja. Ensimmäisen 6 kk aikana apumekaanikoista ei saada mitään hyödyllistä irti, mutta heidän kouluttamiseen kuluu useita lentotekniikan henkilötyövuosia.

Lennostoissa AUK:n jälkeen 5 kk (ei 6) aikana opetetaan kaikki käytännön taidot pienryhmissä. Yksi kouluttaja kouluttaa useissa taidoissa tehokkaasti max. kolme oppilasta samalla kertaa. Noin 2 kk kuluessa joukko-osastoon saapumisesta apumekaanikot saavat rajoitetun käyttöhuoltokelpuutuksen ja heistä alkaa rajallisesti olemaan hyötyä työvoimana. Lopuista 3 kk eli n. 13 viikosta varusmiehet ovat oman koulutusohjelmansa mukaisissa sotaharjoituksissa (enemmän kuormaa kuin hyötyä) tyypillisesti 4 viikkoa, yleissotilaallissa hommissa 2 viikkoa ja lomalla 2 viikkoa. Lennostoissa lentoteknistä henkilökuntaa sitoutuu apumekaanikkojen koulutukseen noin 4 kk ja rajallista työvoima-apua heistä saadaan noin 5 viikkoa.

Tänä aikanakin on huomattava, että (normaalioloissa) kelpuutettu henkilökunta tekee varmaan 80 % tehtäviä, joihin varusmiehiä ei voi itsenäisesti käyttää. Kymmenellä varusmiehellä ei useinkaan voida tehdä sitä tehtävää, joka on yhdeltä heidän kouluttajaltaan jäänyt rästiin. Lisäksi ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa lentotoiminnan volyymiä juuri noiksi viikoiksi siten, että "työvoima-avusta" saataisiin maksimi irti. Tästä johtuen ne tehtävät joita apumekaanikot saavat itsenäisesti suoritettavaksi, näyttäytyvät monesti hanttihommina/työvoima-apuna, valitettavasti. Oppimisen kannalta tehokkaampaa olisikin korvata tämä 5 viikon työssäoppimisjakso räätälöidyllä koulutuksella, mutta siihen ei henkilöresurssi riitä. Hyvää kokemusta ydintehtävästä työssäoppimallakin saadaan.

Korostan vielä, että poikkeusolojen perustamisen jälkeen reserviläisillä (ml. mm ilmataisteluasemiehet) on iso merkitys ilmapuolustuksessa, suorittavassa, ei avustavassa roolissa. Apumekaanikko-nimikeen olisin halunnut muuttaa jo kauan sitten vaikka lentotekniikka-aliupseeriksi. Kertausharjoitusten perusteella luotan reservin osaamiseen.

ps. AUK:ille valittavien määrää rajoittaa sopivan aineksen hakeutuminen koulutukseen. Kaikille koulutetuille löytyy PO-sijoitus oman alan kärkipään joukoista.

 

[viimeinen mohikaani]

AUK:n aikana apumekaanikkojen käytännönharjoittelu on hyvin vähäistä, opetuskoneita on vähän ja ryhmäkoot aivan liian suuria taitojen oppimista varten. AUK:issa opitaan pääsääntöisesti tietoja ei taitoja. Ensimmäisen 6 kk aikana apumekaanikoista ei saada mitään hyödyllistä irti, mutta heidän kouluttamiseen kuluu useita lentotekniikan henkilötyövuosia.

Juuri näin! Mutta omassa viestissäni kirjoitin huoltohenkilöstön määrästä liittyen väitteeseen "[Finnish] air force is able to use one-third of the maintainers required by the U.S. Air Force". Sinä taas kirjoitat tässä kohtaa opetushenkilöstön työvuosista, mikä on eri asia vaikka samat opettajat välillä toimisivatkin myös huollon puolella. Kyllä jenkeissäkin koulutus ja huolto menevät eri momenteilta!

Lennostoissa AUK:n jälkeen 5 kk (ei 6) aikana opetetaan kaikki käytännön taidot pienryhmissä.

Artikkeli oli vanha (2014) ja siinä puhuttiin puolesta vuodesta vaikka palvelusaika onkin nykyisin 11,5kk eli oikea luku olisi 5,5kk?

Yksi kouluttaja kouluttaa useissa taidoissa tehokkaasti max. kolme oppilasta samalla kertaa. Noin 2 kk kuluessa joukko-osastoon saapumisesta apumekaanikot saavat rajoitetun käyttöhuoltokelpuutuksen ja heistä alkaa rajallisesti olemaan hyötyä työvoimana. Lopuista 3 kk eli n. 13 viikosta varusmiehet ovat oman koulutusohjelmansa mukaisissa sotaharjoituksissa (enemmän kuormaa kuin hyötyä) tyypillisesti 4 viikkoa, yleissotilaallissa hommissa 2 viikkoa ja lomalla 2 viikkoa. Lennostoissa lentoteknistä henkilökuntaa sitoutuu apumekaanikkojen koulutukseen noin 4 kk ja rajallista työvoima-apua heistä saadaan noin 5 viikkoa.

Kaikkia apumekaanikkoja tuskin päästetään samanaikaisesti yleissotilaalliseen koulutukseen tai lomille, joten loppuosa lienee käytettävissä koneiden käyttöhuoltoon myös tänä aikana? Ennen käyttöhuoltokelpuutuksen saamista apumekaanikkoja voi käyttää koneiden tankkaukseen ja muihin täyttöihin, erilaisten maalaitteiden kanssa puljaamiseen, jne. Talvella ne voi päästää myös esimerkiksi lumikolan varteen, kun ihan kaikkia paikkoja ei voi isoilla koneilla aurata...

Tänä aikanakin on huomattava, että (normaalioloissa) kelpuutettu henkilökunta tekee varmaan 80 % tehtäviä, joihin varusmiehiä ei voi itsenäisesti käyttää. Kymmenellä varusmiehellä ei useinkaan voida tehdä sitä tehtävää, joka on yhdeltä heidän kouluttajaltaan jäänyt rästiin. Lisäksi ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa lentotoiminnan volyymiä juuri noiksi viikoiksi siten, että "työvoima-avusta" saataisiin maksimi irti.

Näin varmasti onkin! Itse kirjoitin apumekaanikkojen käyttämisestä käyttöhuollon pyörittämiseen, jolloin henkilökuntaa vapautuu juuri näihin hankalampiin hommiin. Toisaalta kymmenen varusmiestä nostaa Amraamit ripustimiin paljon nopeammin kuin yksikään heidän kouluttajistaan...

Tästä johtuen ne tehtävät joita apumekaanikot saavat itsenäisesti suoritettavaksi, näyttäytyvät monesti hanttihommina/työvoima-apuna, valitettavasti. Oppimisen kannalta tehokkaampaa olisikin korvata tämä 5 viikon työssäoppimisjakso räätälöidyllä koulutuksella, mutta siihen ei henkilöresurssi riitä. Hyvää kokemusta ydintehtävästä työssäoppimallakin saadaan.

Your words, not mine! Kaikki työ on arvokasta, ilman tankkausta lentäminen loppuu melko nopeasti.

Korostan vielä, että poikkeusolojen perustamisen jälkeen reserviläisillä (ml. mm ilmataisteluasemiehet) on iso merkitys ilmapuolustuksessa, suorittavassa, ei avustavassa roolissa. Apumekaanikko-nimikeen olisin halunnut muuttaa jo kauan sitten vaikka lentotekniikka-aliupseeriksi. Kertausharjoitusten perusteella luotan reservin osaamiseen.

Tätä yritin itsekin korostaa. Alkuperäinen väite "[Finnish] air force is able to use one-third of the maintainers required by the U.S. Air Force" saattaa liittyä myös siihen, että jenkkien huolto-organisaatiossa pitää olla riittävästi ilmaa, jotta tempoa voidaan tarvittaessa nopeasti nostaa. Suomessa samaa ongelmaa ei ole, koska lentoteknistä reserviä on riittävästi.

ps. AUK:ille valittavien määrää rajoittaa sopivan aineksen hakeutuminen koulutukseen. Kaikille koulutetuille löytyy PO-sijoitus oman alan kärkipään joukoista.

Tästä on ollut joitakin viitteitä julkisissa lähteissä, joten uskottava on.

 

[PSS]

Juuri näin! Mutta omassa viestissäni kirjoitin huoltohenkilöstön määrästä liittyen väitteeseen "[Finnish] air force is able to use one-third of the maintainers required by the U.S. Air Force". Sinä taas kirjoitat tässä kohtaa opetushenkilöstön työvuosista, mikä on eri asia vaikka samat opettajat välillä toimisivatkin myös huollon puolella. Kyllä jenkeissäkin koulutus ja huolto menevät eri momenteilta!


Artikkeli oli vanha (2014) ja siinä puhuttiin puolesta vuodesta vaikka palvelusaika onkin nykyisin 11,5kk eli oikea luku olisi 5,5kk?


Kaikkia apumekaanikkoja tuskin päästetään samanaikaisesti yleissotilaalliseen koulutukseen tai lomille, joten loppuosa lienee käytettävissä koneiden käyttöhuoltoon myös tänä aikana? Ennen käyttöhuoltokelpuutuksen saamista apumekaanikkoja voi käyttää koneiden tankkaukseen ja muihin täyttöihin, erilaisten maalaitteiden kanssa puljaamiseen, jne. Talvella ne voi päästää myös esimerkiksi lumikolan varteen, kun ihan kaikkia paikkoja ei voi isoilla koneilla aurata...


Näin varmasti onkin! Itse kirjoitin apumekaanikkojen käyttämisestä käyttöhuollon pyörittämiseen, jolloin henkilökuntaa vapautuu juuri näihin hankalampiin hommiin. Toisaalta kymmenen varusmiestä nostaa Amraamit ripustimiin paljon nopeammin kuin yksikään heidän kouluttajistaan...


Your words, not mine! Kaikki työ on arvokasta, ilman tankkausta lentäminen loppuu melko nopeasti.


Tätä yritin itsekin korostaa. Alkuperäinen väite "[Finnish] air force is able to use one-third of the maintainers required by the U.S. Air Force" saattaa liittyä myös siihen, että jenkkien huolto-organisaatiossa pitää olla riittävästi ilmaa, jotta tempoa voidaan tarvittaessa nopeasti nostaa. Suomessa samaa ongelmaa ei ole, koska lentoteknistä reserviä on riittävästi.


Tästä on ollut joitakin viitteitä julkisissa lähteissä, joten uskottava on.

Nyttemmin ovat alkaneet kouluttamaan puolen vuoden lentosotamiehiä käsittelemään noita lentokoneiden aseita. Serkkuni poika meni semmoisen koulutuksen läpi. En vaan ymmärrä, miten tuon koulutuksen rytmiikka toimii. Kahdesti vuodessa on kolmisen kuukautta lentoasemiehiö ja sitten kolmisen viikkoa heitä ei ole. Sitten reservissä nostettunahan tätä tilannetta ei ole, mutta koulutusvaiheessa on.

 

[mechanicus]

Nyttemmin ovat alkaneet kouluttamaan puolen vuoden lentosotamiehiä käsittelemään noita lentokoneiden aseita. Serkkuni poika meni semmoisen koulutuksen läpi. En vaan ymmärrä, miten tuon koulutuksen rytmiikka toimii. Kahdesti vuodessa on kolmisen kuukautta lentoasemiehiö ja sitten kolmisen viikkoa heitä ei ole. Sitten reservissä nostettunahan tätä tilannetta ei ole, mutta koulutusvaiheessa on.

Normaalioloissa ilmataisteluvälineiden kulutus on pääsääntöisesti niin vähäistä, että voidaan hoitaa oto-hommina Ja jokainen apumekaanikko osaa myös ladata koneen, vaikka ei välttämättä ihan yhtä nopeasti kuin asehenkilöstö.

Edit: Koulutuksellisesti rytmi toimii hyvin. Ilmataisteluvälineryhmien johtajiksi koulutettavat apumekaanikot ovat ehtineet saada lennostoissa ilmataisteluvälinekoulutuksen ennen miehistö saapumista ja pystyvät jatkaamaan miehistön koulutusta.

 

[PSS]

Normaalioloissa ilmataisteluvälineiden kulutus on pääsääntöisesti niin vähäistä, että voidaan hoitaa oto-hommina Ja jokainen apumekaanikko osaa myös ladata koneen, vaikka ei välttämättä ihan yhtä nopeasti kuin asehenkilöstö.

Edit: Koulutuksellisesti rytmi toimii hyvin. Ilmataisteluvälineryhmien johtajiksi koulutettavat apumekaanikot ovat ehtineet saada lennostoissa ilmataisteluvälinekoulutuksen ennen miehistö saapumista ja pystyvät jatkaamaan miehistön koulutusta.

Minä olen apumekaanikko, kuvatukiapumekaanikko, II/85. Osaan kyllä ladata aseetkin. Siis minäkin.

 

[John Hilly]

Tässä maksummuurin takana oleva juttu Pirkkalasta. Lainaan infraanliityvän pätkän.

Investointeja kestävyyteen​

Nato-jäsenyys ei ole Satakunnan lennoston kannalta isoin muutos, vaan eniten työtä teettää vuonna 2025 Suomeen saapuvat F35-hävittäjät. Niitä tullaan näkemään luonnollisesti myös Pirkkalassa.

Lennoston tukikohtaa Pirkkalassa muokataan lähivuosien aikana uudelle hävittäjälle sopivaksi. Komentaja Kulkaksen mukaan muutokset eivät juurikaan näy ulospäin. Hän puhuu Pirkkalan tukikohdan ”taistelun kestävyyden”, eli ”liikkeen ja suojan” kehittämisestä.

Käytännössä tämä tarkoittaa tukikohdan ja hävittäjien entistä vahvempaa suojaamista ja linnoittamista vihollisen tulelta. Hävittäjähankkeen rahoilla kotimaisiin lentotukikohtiin rakennetaan lähivuosina muun muassa lentokone- ja varastotiloja. Valtion budjetissa infrastruktuuriin on varattu kokonaisuudessaan huimat 777 miljoonaa euroa. Rahaa käytetään Pirkkalankin tukikohtaan siis todella paljon.

Nato-maiden ilmavoimia vertailtaessa Suomen vahvuutena voidaan pitää esimerkiksi vapaan ilmatilan määrää, kenttien hyvää kuntoa ja kiitoteiden pituutta. Pirkkalassa on tehty lisää tilaa koneille, kun sotilasalueelle rakennettiin viime vuonna seitsemällä miljoonalla eurolla lisää asfalttipäällysteistä rahtialuetta ja rullaustiet kunnostettiin. Aamulehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että lentokenttä on infrastruktuuriltaan hyvässä kunnossa.

Näin Nato vaikuttaa lennoston toimintaan Pirkkalassa – tukikohta on Suomen puolustukselle olennaisen tärkeä

Nato-jäsenyyden myötä Suomen sotilaskentillä nähdään aiempaa enemmän liittolaismaiden koneita. Tämä koskee myös Pirkkalaa, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Juho Korpela.

www.aamulehti.fi

 

[Huhta]

Foorumilla on usein kinasteltu JASSM:n kohtalosta, että siirtyykö se F-35:een vai meneekö Pokkaan... Sitten tuli eteen vastaus ihan sattumalta:

MC-145B Coyote | Sierra Nevada Corporation

MC-145B Coyote Multi-Role Strike aircraft is a heavily modified version of the venerable M28 Skytruck, a utility aircraft commonly operating in the world's most undeveloped regions.

www.sncorp.com

Jos ohjusta ei integroida F-35:een, niin voisiko olla mahdollista integroida se simppelimpään lentolavettiin, johon integroiminen voisi olla halvempaa? Samalla lavetilla tulisi toki olla muitakin käyttötarkoituksia. Periaatteessa kyseeseen voisi tulla olemassa olevat C-295:t, mutta miksei myös jokin kokonaan uusi, kevyempi konetyyppi. Äkkilseltään tuollainen MC-145 vaikuttaisi siltä, että se saattaisi olla käyttökelpoinen operoitava mm. järvien jäiltä ajatellen erikoisjoukkotoimintaa. Miksei kone voisi myös yleisenä sensorilavettina (kakkosportaan tiedustelu ELSO-Casan rinnnalla) tai häirintälavettina.

Laukaisu joko siivestä tai sitten koneen ruumasta.

JASSM-ER launch from MC-130J to help prove ‘Rapid Dragon’ pallet concept

Lockheed Martin plans to demonstrate the ability to launch a Joint Air-to-Surface Standoff Missile-Extended Range (JASSM-ER) from the back of an MC-130J transport by the end of the year, as it works to develop a palletised launch system called 'Rapid Dragon'.

www.flightglobal.com

 

[PSS]

Foorumilla on usein kinasteltu JASSM:n kohtalosta, että siirtyykö se F-35:een vai meneekö Pokkaan... Sitten tuli eteen vastaus ihan sattumalta:

Katso liite: 61791

MC-145B Coyote | Sierra Nevada Corporation

MC-145B Coyote Multi-Role Strike aircraft is a heavily modified version of the venerable M28 Skytruck, a utility aircraft commonly operating in the world's most undeveloped regions.

www.sncorp.com

Jos ohjusta ei integroida F-35:een, niin voisiko olla mahdollista integroida se simppelimpään lentolavettiin, johon integroiminen voisi olla halvempaa? Samalla lavetilla tulisi toki olla muitakin käyttötarkoituksia. Periaatteessa kyseeseen voisi tulla olemassa olevat C-295:t, mutta miksei myös jokin kokonaan uusi, kevyempi konetyyppi. Äkkilseltään tuollainen MC-145 vaikuttaisi siltä, että se saattaisi olla käyttökelpoinen operoitava mm. järvien jäiltä ajatellen erikoisjoukkotoimintaa. Miksei kone voisi myös yleisenä sensorilavettina (kakkosportaan tiedustelu ELSO-Casan rinnnalla) tai häirintälavettina.

Laukaisu joko siivestä tai sitten koneen ruumasta.

JASSM-ER launch from MC-130J to help prove ‘Rapid Dragon’ pallet concept

Lockheed Martin plans to demonstrate the ability to launch a Joint Air-to-Surface Standoff Missile-Extended Range (JASSM-ER) from the back of an MC-130J transport by the end of the year, as it works to develop a palletised launch system called 'Rapid Dragon'.

www.flightglobal.com

Juttelin sen koelentäjän kanssa Kaivarissa kesällä jä kysyin tämän ei-er -version integroinnista kolmevutoseen. Hänen vastauksensa oli, että kyllä senkin integrointi lennot ovat käynnissä, mutta statusta hän ei tarkemmin kyennyt vahvistamaan.

 

[tiedotusosasto]

Jos ohjusta ei integroida F-35:een, niin voisiko olla mahdollista integroida se simppelimpään lentolavettiin

Simppelimmän lentolavetin integroiminen ilmavoimien tulenjohtoon, link16 ja uusiin hävittäjiin sekä siihen päälle ohjusten integrointi niin postia tulee siitäkin uuden konetyypin logistiikan ja koulutuksen lisäksi.

 

[magitsu]

Halvempi on joko myydä jollekin muulle JASSM-käyttäjälle paiskottavaksi tai sitten vain uudistaa sisuskalut. Koppa ja jonkin verran yleistä on samantapaista ER:ssa.

Riippuu siitä ostetaanko sitä ER:ää jatkossa vai NSM.

 

[Einomies1]

Jos ohjusta ei integroida F-35:een, niin voisiko olla mahdollista integroida se simppelimpään lentolavettiin, johon integroiminen voisi olla halvempaa? Samalla lavetilla tulisi toki olla muitakin käyttötarkoituksia. Periaatteessa kyseeseen voisi tulla olemassa olevat C-295:t, mutta miksei myös jokin kokonaan uusi, kevyempi konetyyppi. Äkkilseltään tuollainen MC-145 vaikuttaisi siltä, että se saattaisi olla käyttökelpoinen operoitava mm. järvien jäiltä ajatellen erikoisjoukkotoimintaa. Miksei kone voisi myös yleisenä sensorilavettina (kakkosportaan tiedustelu ELSO-Casan rinnnalla) tai häirintälavettina.

Laukaisu joko siivestä tai sitten koneen ruumasta.

Kaikkihan on mahdollista periaatteessa jos on rahaa. Mutta miksi me uhraisimme kalliita pennosiamme tuollaisen modernin "Lysenderin" hankintaan ja varsinkin täällä vihollistulen vaikutusalueella? JASSMit ovat arvatakseni vain päätukikohtien kalliosuojissa varmassa turvassa ja siellä ne koneisiin kiinnitetään.

Tuon lentävän katiskan (joka on tarkoitettu hiekkamaasotiin) käyttäminen lavettina olisi melkoinen drawback: hidas lento- ja nousunopeus, haavoittuva ja puolustuskyvytön. Kyllä F-35:t saa ne JASSM-puikot alleen varmasti, ei niitä tarvitse kuljetella ilmojen postivaunuilla.

Järvenjäät taisi viimeksi olla talvi-ja jatkosodan aikana lentokenttänä. Vaikea kuvitella että nykyisinä talvina alettaisiin etsiskellä kestävää jääpeitettä etelästä kuumeisesti ja sinne sitten aurauskalustoa.

 

[mechanicus]

JASSM:in laukominen CC:stä ei NATO/Ruotsi-yhteistyökuviossa kuulosta ollenkaan järjettömältä ajatukselta. Tukeutuminen ja lentoonlähtö Ruotsista ja ihan sama millä katiskalla mennään sinne 300 km etäsyydelle kohteesta. Kovin montaa JASSM:ia ei kyllä putkeen mahdu, ei ole mikään arsenaalikone. Ja mahtaako tuokaan integrointi olla järkevän hintainen?

 

[Huhta]

Kaikkihan on mahdollista periaatteessa jos on rahaa. Mutta miksi me uhraisimme kalliita pennosiamme tuollaisen modernin "Lysenderin" hankintaan ja varsinkin täällä vihollistulen vaikutusalueella? JASSMit ovat arvatakseni vain päätukikohtien kalliosuojissa varmassa turvassa ja siellä ne koneisiin kiinnitetään.

Suomi on lähtökohtaisesti konfliktin alivoimainen osapuoli ja hävittäjäkalustoa on rajallisesti. En toki epäile, etteikö kymmenet/sadat ohjukset saataisi ammuttua, jos voidaan vain ladata ohjukset koneisiin ja lähteä taivaalle.

Vaan entäpä "target of opportunity"? Erikoisjoukot, liittolaisten satelliitit ja signaalitiedustelu ovat onnistuneet paikantamaan aikakriittisen maalin, kuten Iskander-TEL:n, valvontatutkan tai tankkaamaan laskeutuneen tutkavalvontalentokoneen. Jos tällaiseen maaliin halutaan vaikuttaa JASSM-rynnäkköohjuksella™, niin aikaa ei ole hukattavaksi. Koneiden pitää olla valmiina ampaisemaan minuuteissa ilmaan ohjukset kyydissä (tai mieluummin olla jo valmiiksi ilmassa).

Päähävittäjäkaluston sitominen tällaiseen valmiuteen syö resursseja muilta tehtäviltä. Toisaalta jos tällaista valmiutta ei ylläpidetä, voidaan menettää ainutkertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa viholliseen. Ajattelisin, että tässä suhteessa olisi arvonsa hieman edullisemmalla lavetilla, jota olisi paremmin varaa seisottaa kenties päiviä kerrallaan odottamassa tehtävää.

Tuon lentävän katiskan (joka on tarkoitettu hiekkamaasotiin) käyttäminen lavettina olisi melkoinen drawback: hidas lento- ja nousunopeus, haavoittuva ja puolustuskyvytön. Kyllä F-35:t saa ne JASSM-puikot alleen varmasti, ei niitä tarvitse kuljetella ilmojen postivaunuilla.

Omalla alueellahan nuo tuollaiset lavetit operoisivat, samaan tapaan kuin yhteyskoneet ja muut sellaiset. Jos tehdään kuvainnollisia "iskuja Moskovaan" lentäen vihollisen ilmatilaan laukaisemista varten, niin ne kuuluvat tietenkin oikealle hävittäjäkoneelle.

Järvenjäät taisi viimeksi olla talvi-ja jatkosodan aikana lentokenttänä. Vaikea kuvitella että nykyisinä talvina alettaisiin etsiskellä kestävää jääpeitettä etelästä kuumeisesti ja sinne sitten aurauskalustoa.

No joo, ilmasto lämpenee ja jäätietkin ovat auki vain pari kuukautta vuodesta. Mutta onhan tuota lääniä pohjoisempanakin ja eihän sen järven jään välttämättä tarvitse olla täysin paljas, riippuu ihan konekalustosta. Etelä-Mantereellakin on käyty ilman "ground-supportia" ja myöhemminkin on kaikenlaista harrastettu.

The Antarctic Sun: News about Antarctica - Sixty Years of South Pole Flights

On October 31, 1956, a plane descended out of the clear, blue sky at the bottom of the planet. The twin-engine R4D-5 Skytrain, named Que Sera Sera, touched down on the frigid Antarctic plateau just yards away from the unmarked geographic South Pole. Though other planes had flown over the pole...

antarcticsun.usap.gov

Mielestäni olisi PR-mielessä todella mielenkiintoista, jos jonakin hyvänä jäätalvena Lapin lennosto perustaisi tilapäistukikohdan järven jäälle. Kriisiaikana jäälle perustettu tukikohta on toki niin ja näin, mutta mediaspektaakkelina näkisin siinä oman arvonsa samoin kuin todellisina tilapäislentopaikkoina - ei tukeuduta, vaan puretaan tai lastataan nopeasti ryhmä tai pari erikoisjoukkoja.

 

[Huhta]

Minä olen apumekaanikko, kuvatukiapumekaanikko, II/85. Osaan kyllä ladata aseetkin. Siis minäkin.

Ei pahalla, mutta sen nyt osaa kuka hyvänsä. Mä penkkaan yhden Sidewinderin ihan yksinäni.

Tuossa olisi kyllä mielenkiintoinen sotilasurheilun muoto. Maastavetona Sidewinderia ja AMRAAM:ia, jahka alkavat vanheta. (Kovina versioina tietenkin.) Bonuslajina Sidewinderin ja AMRAAM:n kanto (vrt. eukonkanto).

 

[PSS]

Ei pahalla, mutta sen nyt osaa kuka hyvänsä. Mä penkkaan yhden Sidewinderin ihan yksinäni.

Tuossa olisi kyllä mielenkiintoinen sotilasurheilun muoto. Maastavetona Sidewinderia ja AMRAAM:ia, jahka alkavat vanheta. (Kovina versioina tietenkin.) Bonuslajina Sidewinderin ja AMRAAM:n kanto (vrt. eukonkanto).

Paitsi, että ne aseet laitetaan mekaanisesti paikalleen ja kommunikaatiolinja kiinni, pitää myös käyttölaitteelle kertoa, että siellä olisi nyt jotain tarjolla siiven alla.

 

[Einomies1]

Vaan entäpä "target of opportunity"? Erikoisjoukot, liittolaisten satelliitit ja signaalitiedustelu ovat onnistuneet paikantamaan aikakriittisen maalin, kuten Iskander-TEL:n, valvontatutkan tai tankkaamaan laskeutuneen tutkavalvontalentokoneen. Jos tällaiseen maaliin halutaan vaikuttaa JASSM-rynnäkköohjuksella™, niin aikaa ei ole hukattavaksi. Koneiden pitää olla valmiina ampaisemaan minuuteissa ilmaan ohjukset kyydissä (tai mieluummin olla jo valmiiksi ilmassa).

Päähävittäjäkaluston sitominen tällaiseen valmiuteen syö resursseja muilta tehtäviltä. Toisaalta jos tällaista valmiutta ei ylläpidetä, voidaan menettää ainutkertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa viholliseen. Ajattelisin, että tässä suhteessa olisi arvonsa hieman edullisemmalla lavetilla, jota olisi paremmin varaa seisottaa kenties päiviä kerrallaan odottamassa tehtävää.

Tuo nopeus ja reagointi ovat ristiriidassa juurikin ehdottamasi kevyen potkuriturpiinikoneen käytössä näihin tehtäviin. Hävittäjä on juuri sellainen Ferrari, joka kykenee reagoimaan nopeimmin, vie aseet laukaisuasemaan ja korkeuteen nopeimmin sekä kykenee puolustamaan itseään. Hävittäjillä on myös tutka + taistelujärjestelmä, johon JASSM on naitettu ja sitä ei noihin potkurikoneisiin saa kuin hirveällä hinnalla korkeintaan. Nämä potkurikoneet eivät lennä samaan maksimikorkeuteen ja nopeus on murto-osa, joka hankaloittaa osastotoimintaa.

Kaukovaikutuskyky ei ole mikään resurssihammas hävittäjillä, vaan yksi avaintehtävä meidän puolustustuksessa ja yksi peruste hävittäjien käytölle. JASSM-lukumäärä on meillä niin pieni ja mahdolliset kohteet suhteellisen vähälukuisia, että ei niitä iskuja tehtäisi edes päivittäin. Ei ole muutenkaan järkeä hankkia jotakin, jota seisotetaan odottamassa sitä yhtä ja ainoata tehtävää. Se ei ole kustannustehokasta tai järkevää resurssien käyttöä.

Ilmavoimat on suunnitelleet kaukovaikutuskyvyn käytön jo JASSM- hankinnan alussa ja sitä on harjoiteltu nyt vuosia. Ei se ole mistään olennaisesti pois. Koneita ei pidetä rynnäkköohjukset tai pommit siipien alla seisomassa päivätolkulla, vaan ne puikot laitetaan tunnissa alle jos jotakin aiotaan tehdä. Nämä stand-off iskut pitää suunnitella kuitenkin hieman etukäteen, eikä vain voida välittömästi heitellä puikkoja toiveena että osutaan johonkin. JASSM-A:t ovat nekin pirun kalliita välineitä, joita ei ostella tai saada ihan mistä vaan ja koska vaan. Lähin rajallinen käyttäjä on Puola, eikä euroopasta löydy muita.

No joo, ilmasto lämpenee ja jäätietkin ovat auki vain pari kuukautta vuodesta. Mutta onhan tuota lääniä pohjoisempanakin ja eihän sen järven jään välttämättä tarvitse olla täysin paljas, riippuu ihan konekalustosta. Etelä-Mantereellakin on käyty ilman "ground-supportia" ja myöhemminkin on kaikenlaista harrastettu.

Eli se toimii täällä mikä Etelä-Mantereellakin?

Onko siellä Pingviineillä omat ilmavoimat ja Iskanderit? Nyt realismia hieman tähän keskusteluun, pliis! Jo mielikuva kymmenistä miehistä ja moottorikelkoista repimässä JASSM-ohjuksia kinoksien läpi lähimmältä tieltä jäälle herättää huvitusta. Riittäisiköhän huoltoporukoilla huumori kun reilu tonnin painoisia ohjuksia kiskotaan jäällä ja punnerretaan tuon potkurikoneen sisälle.

Voin olla väärässä, mutta itse en kuljettelisi JASSM-ohjuksia minnekkään päätukikohtien kalliosuojista, vaan se aseistaminen tapahtuisi siellä päätukikohdan ilmatorjunnan sekä kallion suojissa. Nuo stand-off aseet ovat meille merkittävä kynnysasejärjestelmä, jolla on pelotevaikutusta vastapuoleen. Niitä on vähän ja siksi en niitä siirtelisi edes tilapäistukikohtiin kuin pakon edessä. Maantietukikohdatkin joutuvat oletettavasti liikkumaan epäsäännöllisesti ja tulen alla, joten moisten aseiden liikuttelu tuo hankaluuksia sekä riskejä. Ilmataisteluohjukset, tykinammukset ja pieni määrä pommejakin voi mukana kulkea ,mutta en usko että määrät ovat logistisestikaan katsottuna hirveän suuria. Maantietukohdan joukko on lähtökohtaisesti suojaton ja päälle osuva rypälepommien kuuro tai taktisten ohjusten keskitys tekee pahaa jälkeä jos mukana on paljon ohjuksia tai pommeja. Sen poppoon paras suoja on aktiivinen liike ja toiminnan hajauttaminen.

 

[ak.tied]

Ilmavoimat kävi Gripenien kanssa ylilennolla Tukholmassa Niinistön vierraillessa, liittyvät myöhemmin harjoitukseen. Silmiinpistävää:

Gripenien asepisteet mielestäni tyhjinä, pelkät kiskot paikallaan. Horneteilla kovassa latingissa, ainakin Sidewinderit siiven kärjissä.

https://twitter.com/x/status/1526906988252233728