Ilmavoimien tulevaisuus

Northrop_Grumman_showcases_AGM-88E_AARGM_missile.jpg

The AARGM System Development and Demonstration (SD&D) program designed and produced a new Guidance Section, and modified the existing Control Section, which are coupled with the legacy HARM Rocket Motor and Warhead Section, wings and fins.

AARGM baseline capabilities include an expanded target set, counter-shutdown capability, advanced signals processing for improved detection and locating, geographic specificity providing aircrew the opportunity to define missile-impact zones and impact-avoidance zones, and a weapon impact-assessment broadcast capability providing for battle damage assessment cueing.

AARGM Extended Range (AARGM-ER) was a new start in FY16. The AARGM-ER incorporates hardware and software modifications to improve AGM-88E AARGM capabilities to include extended range, survivability and effectiveness against future threats. The AARGM ER will be integrated on the F/A-18E/F and EA-18G.
 
C-130J jäi rannalle soittelemaan kun brassi kiiti ohi. Harvinainen voitto (vasta 8kpl tehty?), joskin esim. suosittu A-400M on taas hiukan isomman luokan peli. Vain LM:n C-130J oli ilmeisesti kisaamassa vastaan.
4 sijaan tilaavat 5 johtuen tämän vuotisista muuttuneista olosuhteista.
Defense has found a successor for the C-130H Hercules in the C-390M of the Brazilian manufacturer Embraer. The intention is that the first new transport aircraft will arrive in the Netherlands in 2026. State Secretary Christophe van der Maat wrote this to the House of Representatives today.
The Ministry of Defense set different requirements for the successor to the C-130. In research, the C-390M came out better than Lockheed Martin's C-130J, which was seen as an alternative. For example, the availability of the C-390M is higher, the device scores better on a number of operational and technical requirements and it requires less maintenance. In addition, the C-390M can already meet the minimum requirement of 2,400 flying hours with 4 aircraft. The C-130J needs 5 aircraft for this.
 
Viimeksi muokattu:
Englanniksi:

Dutch pick Embraer C-390M over Lockheed’s C-1300J as new transport aircraft​


By
Defense Brief Editorial
-
June 16, 2022



Embraer beats Lockheed Martin in Dutch airlifter programRoyal Netherlands Air Force file photo of C-130 airlifters

The Dutch defense ministry revealed it has selected the Embraer-built C-390 Millenium as the successor for its old C-130H Hercules transport aircraft.
The Brazilian C-390M was selected over the Lockheed Martin C-130J, which was the alternative to the C-390M and believed to be a favorite since it is an evolution of the C-130H already in service.
The five Milleniums will be replacing four Hercules airlifters, the defense ministry said, adding that it is boosting the number of airframes in its fleet due to a need for more flying hours.

As explained, the C-390M can meet the minimum requirement of 2,400 flying hours with only four aircraft, whereas the C-130J solution would need five aircraft for this. Additionally, the availability of the C-390M is higher, with the airframe scoring better on a number of operational and technical requirements and requiring less maintenance.
According to the defense ministry, the first of the planned five new transport aircraft is expected to arrive in the Netherlands in 2026.
The defense ministry also said the purchase was accelerated due to the increasing unreliability of the C-130H currently in service. The Dutch Air Force had initially planned to fly the Hercules until at least 2031.
With the acquisition of an additional airframe, the project will now cost between 1 billion and 2.5 billion euros. The defense ministry said it initially assumed it would have to set aside between 250 million and 1 billion euros for the purchase.
C-390M will complement the larger A330 the Netherlands will operate as part of the Multinational MRTT Fleet (MMF) program, which will consist of nine aircraft capable of providing strategic transport, air-to-air refueling and medical evacuation capabilities to its six participating nations (Belgium, the Czech Republic, Germany, Luxembourg, the Netherlands and Norway).

With its order, the Dutch defense ministry is becoming the third NATO country to order the C-390, following Hungary and Portugal. Embraer recently also demonstrated the capabilities of the aircraft to the Czech Air Force.
 
Toi C-390M ainakin paperilla vaikuttaa pätevälle vehkeelle. 7 tonnia enemmän kuormaa kuin C-130, +300kmh nopeampi, range melkein tuplat yms... Ja koko on metrin parin heitolla sama.
Raja vois ostaa vaikka pari noita :D
50-luvun design vs. 00-luvun design niin isoko ihme... perusratkaisua voi päivityksillä parantaa vain määränsä verran. Pelkästään moottorien lukumäärä (4 vs 2) tekee ison eron huoltokuluihin. Embraer ei myöskään ole mikään tusinavalmistaja vaan erittäin pätevä liikennelentokoneiden valmistaja. Nyt Bombardierin kauppojen jälkeen taitaa olla haastamatta markkinoiden kolmonen.

Kelpaisi minunkin puolestani rajalle ja ilmavoimillekin.
 
Kun ennen Ukrainan sodan alkua Ukrainalla oli meneillään 36-42 uuden hävittäjän hankinta, niin miten näette, että nyt Ukrainan sodan jälkeen tuo hanke etenee? Tuleeko korotus hankintamääriin, jne... ja voiko Ukraina saada uusia konetyyppejä tarjolle kuten Growler tai F-35?
 
50-luvun design vs. 00-luvun design niin isoko ihme... perusratkaisua voi päivityksillä parantaa vain määränsä verran. Pelkästään moottorien lukumäärä (4 vs 2) tekee ison eron huoltokuluihin. Embraer ei myöskään ole mikään tusinavalmistaja vaan erittäin pätevä liikennelentokoneiden valmistaja. Nyt Bombardierin kauppojen jälkeen taitaa olla haastamatta markkinoiden kolmonen.

Kelpaisi minunkin puolestani rajalle ja ilmavoimillekin.

Rajalle varmaan riittäisi C-295:n kokoinen laite? Turha ostaa jumbojettiä, jos sisäpuoli jää kumisemaan tyhjyyttä. Partioalueetkin ovat niin lähellä tankkauksia ajatellen.

Ilmavoimat sitten asia erikseen. Kuljetuskoneeksi Embraerin laitos on varmaan suorituskykyinen ja voi olla kustannustehokaskin (vrt. A400M-katastrofi). Auki tosin jää, millaista ilmakuljetuskapasiteettia puolustusvoimissa tarvittaisiin. C-295:llä saa liikkeelle Hornetin moottorin, pari kuormalavaa PST-ohjuksia tai mitä ikinä tarvitaankaan. Sama tosin onnistuu melko pitkälti helikoptereillakin. Mitään "isompaa" Casan kyytiin taas ei mahdu.
 
Kun ennen Ukrainan sodan alkua Ukrainalla oli meneillään 36-42 uuden hävittäjän hankinta, niin miten näette, että nyt Ukrainan sodan jälkeen tuo hanke etenee? Tuleeko korotus hankintamääriin, jne... ja voiko Ukraina saada uusia konetyyppejä tarjolle kuten Growler tai F-35?

Kaikki on mahdollista. Hahmotellaan pari skenaariota alle:

1. Ukrainasta tulee Lännen Lukko. Maa rehabilitoidaan läntiseen yhteisöön (mm. EU-jäsenyys, jota koskien on jälleen kuulunut juttua von Der Leyeniltä) ja se mitä sillä ei itsellään ole kykyä maksaa, sen maksaa EU ja USA. Ajattele Länsi-Saksa.

2. Ukrainasta tulee demilitarisoitu vyöhyke. Ajatelkaa Suomi toisen maailmansodan jälkeen. Maa jää eräänlaiseksi haparoivaksi, puoli-itsenäiseksi vyöhykkeeksi ja panostukset menevät aseiden sijaan jälleenrakentamiseen. Ukrainan turvallisuuspolitiikan keskiöön nousee Hyvät Naapuruussuhteet eikä asevoimiin panosteta rahaa.

3. Ukraina saavuttaa rauhan. Voittajana, mutta lopulta yhtä yksin kuin nytkin. Realiteetit tulevat edelleen vastaan talouspuolella ja uushankinnat jäävät maltillisiksi.


Uusia konetyyppejä ei ole näkyvissä kuin ykkösskenaariossa. Kaikissa muissa nousee kysymysmerkeiksi ukrainalaisten luotettavuus (salaisuuksien myyminen), Ukrainan sotilaallinen kyky puolustautua ja Venäjän ärsyttäminen. Tarjolla on epätodennäköistä ykkösskenaariota lukuunottamatta vain kakkoslinjan konetyyppejä (Rafale, F-15EX, F-16, Super Hornet, Gripen E ym.).
 
Uusia konetyyppejä ei ole näkyvissä kuin ykkösskenaariossa. Kaikissa muissa nousee kysymysmerkeiksi ukrainalaisten luotettavuus (salaisuuksien myyminen), Ukrainan sotilaallinen kyky puolustautua ja Venäjän ärsyttäminen. Tarjolla on epätodennäköistä ykkösskenaariota lukuunottamatta vain kakkoslinjan konetyyppejä (Rafale, F-15EX, F-16, Super Hornet, Gripen E ym.).
Jos koneet olisivat jotain tuolta listalta ja Ukraina voisi valita vapaasti suorituskyvyn perusteella (ei poliittisista tai muista syistä), olisi mielenkiintoista minkä valitsisivat nyt kun on jo melkoisesti kokemusta miten itäkoneilla erilaiset tehtävät ovat menneet.
 
Jos koneet olisivat jotain tuolta listalta ja Ukraina voisi valita vapaasti suorituskyvyn perusteella (ei poliittisista tai muista syistä), olisi mielenkiintoista minkä valitsisivat nyt kun on jo melkoisesti kokemusta miten itäkoneilla erilaiset tehtävät ovat menneet.

En tiedä, voiko noista itäkoneista saaduista kokemuksista ammentaa suuremmin. Hävittäjät (MiG-29, Su-27) ja rynnäkkökoneet (Su-24, Su-25) ovat nykyisellään erikseen ja nuo länsikoneet ovat (tai Gripenin tapauksessa "tulee omaan") kykeneviä niin rynnäköintiin kuin hävittäjätaisteluun.

Mutta toki kun huomioi venäläisten varovaisen ilmavoiman käytön, niin voi olla, että maarynnäköintikyvylle laskettaisiin suurehko arvo. Tämä tukisi kenties suurempia kuormia kantavia konetyyppejä ja toisaalta hyvät ELSO-kyvyt omaavia konetyyppejä.
 
Kun ennen Ukrainan sodan alkua Ukrainalla oli meneillään 36-42 uuden hävittäjän hankinta, niin miten näette, että nyt Ukrainan sodan jälkeen tuo hanke etenee? Tuleeko korotus hankintamääriin, jne... ja voiko Ukraina saada uusia konetyyppejä tarjolle kuten Growler tai F-35?
Hommaavat jotain mitä saavat kohtuullisen määrän edullisesti. Käytetty F-16 on aina hyvä arvaus. Vanhoilla hankkeilla tuskin on merkitystä koska mikään ei ole ennallaan.

Tämä siis ajatuksella että lopussa käy hyvin ja maata päästään jälleenrakentamaan. Muutoin esissä on sillisalaatin kerääminen eli haalitaan mitä maailmalta sattuu saamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Hommaavat jotain mitä saavat kohtuullisen määrän edullisesti. Käytetty F-16 on aina hyvä arvaus. Vanhoilla hankkeilla tuskin on merkitystä koska mikään ei ole ennallaan.

Tämä siis ajatuksella että lopussa käy hyvin ja maata päästään jälleenrakentamaan. Muutoin esissä on sillisalaatin kerääminen eli haalitaan mitä maailmalta sattuu saamaan.
Tässä monivalintatehtävä jolla pystyy noin 100% todennäköisyydellä arvioimaan mihin koneeseen päätyvät jos tuo ikinä toteutuu:

1. Mitä Ukraina tulee hankinnassaan painottamaan?

1. Turvallisuuspolitiikkaa
2. Turvallisuuspolitiikkaa
3. Turvallisuuspolitiikkaa

2. Mikä maa tarjoaa ylivoimaisesti eniten mitä tulee kysymyksen 1 oikeaan vastaukseen?

1. Yhdysvallat
2. Yhdysvallat
3. Yhdysvallat

3. Mikä maa ei tarjoa yhtään mitään mitä tulee kysymyksen 1 oikeaan vastaukseen?

1. Ruotsi
2. Ruotsi
3. Ruotsi

4. Mitä Yhdysvaltalaiskonetta kaikki muutkin persaukiset Itä Euroopan maat ovat hankkineet?

1. F-16
2. F-16
3. F-16

5. Valitseeko Ukraina noista kolmesta koneesta

1. F-16
2. F-16
3. F-16
 
Saksa ja Ranska eivät ainakaan ole listalla kovin korkealla. Tilanne voi tietysti kääntyä vielä päälaelleen jos Trump päätyy pressaksi ja päättää heittää Ukrainan susillekarhulle.
 
Ukrainan Ilmavoimat olisivat tuskin valmiit F35 käyttöönottoon.
F16 on teknisesti sopiva teknologia loikka heille.

Kymlän sodan historiassa on näitä liian iso loikkia yleiseen taitotasoon nähden, vaikka nyt esim. Luftwaffen Starfighter.
 
Ukrainan Ilmavoimat olisivat tuskin valmiit F35 käyttöönottoon.
F16 on teknisesti sopiva teknologia loikka heille.

Kymlän sodan historiassa on näitä liian iso loikkia yleiseen taitotasoon nähden, vaikka nyt esim. Luftwaffen Starfighter.

F-16 on "samanlainen" neljännen sukupolven hävittäjäkone kuin vaikkapa ukrainalaisten käyttämät MiG-29 ja Su-27. Suomi taas meni aikanaan suoraan MiG-21:stä ja Drakenista Hornetiin, siis toisesta sukupolvesta neljänteen sukupolveen, ilman mainittavia ongelmia.

Lisäksihän F-35:n huoltojärjestelmä on hyvin helppo. Varaosat tulevat depoteista, isot huollot suoritetaan keskitetysti. Mekaanikolle riittää about, kun osaa kiinnittää pommin ripustimeen, laittaa kerosiinia tankkiin ja ottaa laiteräkin irti ja lähettää korjattavaksi ulkomaille.

Starfighter ("Leskentekijä") on ihan eri juttu eikä onnettomuustilasto johtunut saksalaisten osaamattomuudesta, vaan siitä, että torjuntahävittäjää käytettiin rynnäkkökoneena. Lennettiin olosuhteissa ja tehtäväprofiileilla joihin konetta ei oltu suunniteltu.
 
F-16 on "samanlainen" neljännen sukupolven hävittäjäkone kuin vaikkapa ukrainalaisten käyttämät MiG-29 ja Su-27. Suomi taas meni aikanaan suoraan MiG-21:stä ja Drakenista Hornetiin, siis toisesta sukupolvesta neljänteen sukupolveen, ilman mainittavia ongelmia.

Lisäksihän F-35:n huoltojärjestelmä on hyvin helppo. Varaosat tulevat depoteista, isot huollot suoritetaan keskitetysti. Mekaanikolle riittää about, kun osaa kiinnittää pommin ripustimeen, laittaa kerosiinia tankkiin ja ottaa laiteräkin irti ja lähettää korjattavaksi ulkomaille.

Starfighter ("Leskentekijä") on ihan eri juttu eikä onnettomuustilasto johtunut saksalaisten osaamattomuudesta, vaan siitä, että torjuntahävittäjää käytettiin rynnäkkökoneena. Lennettiin olosuhteissa ja tehtäväprofiileilla joihin konetta ei oltu suunniteltu.
Uskotko oikeasti, että länsi ja itä-koneet ovat jotenkin teknisesti samalla viivallla kun puhutaan kokonaisosaamisesta?

Itse väitän, että huolto ja ylläpito on paljolti erilaista ja vaatii oman aikansa, että opitaan niitä
Käyttämään, jo kieli kysymys on turvallisuustekijä.
 
Uskotko oikeasti, että länsi ja itä-koneet ovat jotenkin teknisesti samalla viivallla kun puhutaan kokonaisosaamisesta?

Itse väitän, että huolto ja ylläpito on paljolti erilaista ja vaatii oman aikansa, että opitaan niitä
Käyttämään, jo kieli kysymys on turvallisuustekijä.

En tiedä, mitä tarkoitat "kokonaisosaamisella". Perusrakenne on samantyyppisissä lentolaitteissa kuitenkin varsin samankaltainen ihan siitä riippumatta, ollaanko idässä vaiko lännessä. Toisaalta tyyppikohtaiset erot taas ovat merkittäviä ja vaativat paljon koulutusta joka tapauksessa.

Vaikka olisit kokenut ukrainalainen MiG-29 mekaanikko (tai suomalainen Hornet-mekaanikko), niin olet täysin kusessa joutuessasi yhtäkkiä huoltamaan F-16:tta. Toisaalta on mahdollista rekrytoida kadunmies ja kouluttaa siitä pätevä lentokonemekaanikko mille hyvänsä konetyypille. Kysymys on ennen kaikkea koulutuksesta, ei siitä, mitä koneita aiemmin on huoltanut.

Organisaatiotaso on sitten hieman toinen kysymys. Ollaanko valmiita muuttumaan uuden huoltofilosofian mukaiseen järjestelmään vai yritetäänkö väkisin survoa uusi konetyyppi vanhaan järjestelmään. Mutta ainakin suomalaisilta sekin onnistui tiettävästi melko kivuttomasti.

Kielikysymys ei varmaan ole ydinongelma. Nuoremmat ikäluokat puhuvat jonkin verran englantia ja asevoimissa on varmaan kiinnitetty asiaan huomiota viime vuosina, kun on tehty koulutusyhteistyötä länsimaiden kanssa. Lisäksi jenkit ovat tottuneet kouluttamaan vaikka mitä karjapaimenia ja siellä saa myös kielikoulutusta (suomalaiset selvisivät Horneteihin siirryttäessä ilmailuenglannin kurssilla, yleisenglanti saatiin neuvoteltua pois tarpeettomana). Lähetetään ulkomaille koulutukseen se perusteet lukiossa 2010-luvulla opiskellut nuori mekaanikko tai viime vuosina koulutettu nuori upseeri, ei sitä neuvostoaikojen muinaisjäännettä.
 
En tiedä, mitä tarkoitat "kokonaisosaamisella". Perusrakenne on samantyyppisissä lentolaitteissa kuitenkin varsin samankaltainen ihan siitä riippumatta, ollaanko idässä vaiko lännessä. Toisaalta tyyppikohtaiset erot taas ovat merkittäviä ja vaativat paljon koulutusta joka tapauksessa.

Vaikka olisit kokenut ukrainalainen MiG-29 mekaanikko (tai suomalainen Hornet-mekaanikko), niin olet täysin kusessa joutuessasi yhtäkkiä huoltamaan F-16:tta. Toisaalta on mahdollista rekrytoida kadunmies ja kouluttaa siitä pätevä lentokonemekaanikko mille hyvänsä konetyypille. Kysymys on ennen kaikkea koulutuksesta, ei siitä, mitä koneita aiemmin on huoltanut.

Organisaatiotaso on sitten hieman toinen kysymys. Ollaanko valmiita muuttumaan uuden huoltofilosofian mukaiseen järjestelmään vai yritetäänkö väkisin survoa uusi konetyyppi vanhaan järjestelmään. Mutta ainakin suomalaisilta sekin onnistui tiettävästi melko kivuttomasti.

Kielikysymys ei varmaan ole ydinongelma. Nuoremmat ikäluokat puhuvat jonkin verran englantia ja asevoimissa on varmaan kiinnitetty asiaan huomiota viime vuosina, kun on tehty koulutusyhteistyötä länsimaiden kanssa. Lisäksi jenkit ovat tottuneet kouluttamaan vaikka mitä karjapaimenia ja siellä saa myös kielikoulutusta (suomalaiset selvisivät Horneteihin siirryttäessä ilmailuenglannin kurssilla, yleisenglanti saatiin neuvoteltua pois tarpeettomana). Lähetetään ulkomaille koulutukseen se perusteet lukiossa 2010-luvulla opiskellut nuori mekaanikko tai viime vuosina koulutettu nuori upseeri, ei sitä neuvostoaikojen muinaisjäännettä.
Tarkoitan koko organisaation osaamista. Lentäjästä apumekaanikkoon ja se lentovarikonkomentajan mukaan lukien.

Mig-29 on lähes mekaaninen hävittäjä, kun F-16 FBW kone. Toki on versiolla on varmasti merkitystä. Sukupolvi hyppy on kuvattu vaikeaksi ja erityisen vaikeaksi jos kuilu on liian iso.
Jos ja kun on totuttu pitämään ilmassa vanhoja neukku hävittäjiä, ei hyppy ole helppo. Erityisen vaikeaksi se menisi jos hypättäisiin vielä F-16:sta uudempaan koneeseen, kuten F-35:seen.

Mitä tulee niihin nuorempiin, varmasti löytyy nuoria jotka osaavat englantia, mutta niitä nuoria johtavat vanhemmat ihmiset. Eikä englannin osaaminen ole mikää itsestään selvyys. Ainakin jenkit itse ovat kuvanneet juurikin näitä kieliongelmia.
Organisaatioiden kulttuuri muutoshan on tunnetusti helppo
 
Back
Top