Ilmavoimien tulevaisuus

Juurikin näin. A400M taitaa olla yksikköhinnaltaan noin tuplasti kalliimpi ja yleisestikin operointikustannukset ovat ilmeisesti kalliita.
Ok. Luotettavuus on tietysti tärkeätä kustannusten ohella.A400M kylläkin toisi huomattavan parannuksen logistisesti ja suorituskyvyn osalta verrattuna C-130J versioon. C-130J tietysti olisi varusteltavissa hyvin monipuolisesti esimerkiksi erikoisoperaatioon. Mitään puoli-ilmaista ja perusvärkkiä ei kannata ostaa jos jotakin ostaa, vaan 2 kpl monipuolisesti varusteltua versiota, joita voisi käyttää siviili- ja sotillaallisessa käytössä evakuointiin ja operaatioihin.
 
Juurikin näin. A400M taitaa olla yksikköhinnaltaan noin tuplasti kalliimpi ja yleisestikin operointikustannukset ovat ilmeisesti kalliita.
A400M olisi kantaisi suuremman kuorman kauemmaksi kuin C-130J Hercules, mutta 2X kalliimpi. Kun taas Embraer C-390 Millenium vaikuttaisi olevan minusta ainakin paperilla parempi suoritusarvoiltaan kuin C-130J ja halvempikin, mutta siinä menetettäisiin ruotsalaisten kanssa samanlaisten kuljetuskoneiden huolto yms yhteistyö etu. Jos siis oltaisiin hankkimassa suomelle omia isompia kuljetuskoneita, vaan voisko suomi olla mukana jollain tavalla noiden ruotsalaisten kuljetuskoneiden uusinnassa, sais sitä kautta kuljetuskapasitettia.
 
Vielä tuosta Herculeksesta: ottaen huomioon nuo Afganistan-kokemukset, kotimaan puolustuksen tarpeet ja NATO-operaatiot sekä kriisinhallinnan pelkkä C-130J Super Hercules perusmallina ei toisi välttämättä sellaista suorituskykyä toimia turvattomilla alueilla kuin USAF erikoismallit.

Itse katselisin hankinnassa HC-130J Combat King II mallia, jossa on integroitu omasuojajärjestelmä, 5-hengen miehistö, lisäpolttoainetankit ja yli 4000 mailin toimintasäde, 10 km maksimilentokorkeus, monipuolisemmat sensorit ja navigointi, NVG- kaikissa tiloissa ja FLIR matalalentoon/lähestymisiin pimeässä. Polttoaine vie muutaman tonnin kuormasta, mutta vastaavasti toimintasäde kasvaa merkittävästi lentokorkeuden lisäksi, joten tarve välilaskuille vähenee.

https://www.af.mil/About-Us/Fact-Sheets/Display/Article/104468/hc-130j-combat-king-ii/
https://www.lockheedmartin.com/en-us/products/c130/c-130j-30-super-hercules.html
 
Brasilian Gripen-kaupan yhteydessä oli juttua, että Ruotsia kiinnostaisi brassikone. Myöhemmin oli juttua myös A400M:stä.


Sittemmin Ruotsi on päättänyt hankkia C-130J:tä Italiasta. Uutisointi on vähän epäselvää, mutta Ruotsi kai haluaisi kuusi konetta ja suunnittelee ostavansa Italiasta 2+2 konetta. En tiedä, mikä on viimeisen kahden koneen tilanne - onko ne tarkoitus ostaa uutena vai ostetaanko nekin Italiasta joskus myöhemmin? Italialla on kuulemma kuusi konetta myytävänä ja huhua liikkuu kahdeksasta varastoidusta koneesta (ml. kuusi myyntiin laitettua).

Eli jos siellä on vielä koneita myytävänä, niin siinä voisi olla saumaa meillekin.


Sweden replacing old C-130Hs with Italian C-130J airlifters​


By
Defense Brief Editorial
-
June 12, 2022


Swedish Air Force C-130Swedish defense ministry file photo of a C-130

The Swedish defense ministry has decided not to upgrade its ageing C-130H airlifter, opting instead for the purchase of newer Italian C-130J transport aircraft.
This was revealed by the defense ministry in the latest budget document update.
As detailed, the replacement is planned to be a gradual one, and would see Sweden initially buy four airframes from Italy. Two of the aircraft are set to arrive in Sweden in 2023 and would be upgraded at a later point in time.

This was confirmed by Swedish Air Force Commander, Major General Carl-Johan Edström, who told Airforces Monthly that he hoped that two more airlifters could be bought from Italy, with the aim of completely replacing the six C-130H currently in service.
Also referred as TP 84 in Swedish Air Force service, the Hercules has been in service since the 1960s, and is one of the oldest Hercules fleets in Europe. All of the six TP 84s are stationed at the Skaraborg Wing near Lidköping, which serves as a hub for Sweden’s military transport aircraft and specialist aircraft.
The aircraft that Italy would transfer to Sweden are expected to come from the 46ª Brigata Aerea Silvio Angelucci at Pisa/San Giusto.

Sweden Might Acquire Second-Hand C-130Js From Italy​

June 15, 2022 Military Aviation




Stefano D'Urso







C-130J
File photo of an Italian C-130J during a takeoff from an austere runway. (Photo: Aeronautica Militare)

The aircraft would replace the Swedish Air Force’s old C-130Hs​

Sweden is looking to replace its six old C-130Hs (Tp84 according to the Swedish MoD designation) with four second-hand C-130Js from Italy, as the procurement of the latter has been judged as a better option than an upgrade program. While this has not yet been officially confirmed from the two countries, Air Forces Monthly reported the news after an interview with the Swedish Air Force Chief of Staff.
“We are buying the first two from the Italian Air Force, which will be modified at a later stage”, said Major General Carl-Johan Edström. “We hope to acquire six and the second pair will also come from Italy. So, replacing all six C-130Hs with six C-130Js.” In fact, it is being reported that the Italian government has put six C-130s on sale.
Advertisement
Before the decision to completely replace the C-130H fleet, Sweden has been looking at ways to upgrade the aircraft currently in service. However, the upgrade program would have reduced the number of the operational aircraft for the time being. “We decided not to modernise our C-130Hs, because it meant the fleet numbers would drop for several years while they were away being modified, which would take six to nine months at a time”, said Major General Edström.
According to AFM’s interview, the first two aircraft might be delivered already next year, while the complete replacement of the C-130H fleet might happen by 2025. The acquisition of the C-130J has been judged a perfect choice by Major General Edström: “It’s a great decision to go for the C-130Js. They can fulfil the needs of the special forces, army and air force – it’s the perfect design for the Armed Forces.”
Advertisement
The Aeronautica Militare received 12 C-130Js and ten longer C-130J-30s, which were delivered between May 2000 and February 2005 and assigned to the 46^ Brigata Aerea (Air Brigade) at Pisa-San Giusto airport. Several of these aircraft are reportedly in storage, with Scramble reporting at least three aircraft noted stored at Pisa and around five aircraft at Venice-Tessera airport. The numbers seem to add up with the reports about six aircraft being up for sale.

Three of the Italian C-130Js have been converted to KC-130J tankers, although the Italian Air Force originally acquired six air-to-air refueling kits. One of the six Swedish C-130Hs is a tanker aircraft (Tp84T) that is used to keep the Gripen pilotshttps://theaviationist.com/2018/07/...ut-forest-fire-near-military-range-in-sweden/ current in the air-to-air refueling qualification. It is unclear at this time if the aircraft will be replaced by a KC-130J or by a standard C-130J and later upgraded with the air-to-air refueling kit.
 
Sinänsä tässä olisi varmaan syytä pohtia niitä kuljetustarpeita. Mitä pitää kuljettaa ja kuinka kauaksi?

Taulukoin nopeasti Wikipediasta ao. koneiden artikkeleista kuormatiloja ja kuormankantokykyä:

KoneKuormatilan pituus (m)Kuormatilan leveys (m)Kuormatilan korkeus (m)Max. kuorma
A400M17,71 (pl. ramppi)4,003,85 (4,00 siivestä taakse)37 tonnia
C-39018,53,452,9526 tonnia
C-130J12,53,052,7419 tonnia

Kaikki siis ilmeisesti kykenevät AMV/6X6/Pasi-kokoluokan vehkeiden kuljettamiseen, ainakin tyhjentämällä ilma pyöristä. Kuitenkin varustelun suhteen voi tulla ongelmia, esim. lisäpanssaroidut versiot tai viestiversiot saattavat tehdä ajoneuvosta liian raskaan Super Herculekselle. Kaksi muuta konetta ovat tältä osin houkuttelevampia. Tosin jos tarve olisi kuljettaa esim. konetykillisiä pyöräajoneuvoja tai AMOS-AMV, niin ne tuskin mahtuisivat Super Herculekseen tai brassikoneeseenkaan, eli pitäisi valita A400M.

Toki purkamalla ylimääräiset kilkkeet (tornit, lisäpanssaroinnit, viestivaunujen radiovarustukset ym.) matkanajaksi ja asentamalla ne vasta kohteessa kaiken pitäisi kulkea kaikilla koneilla. Joskaan se ei välttämättä ole ihan optimaalinen toimintatapa.

No, minkä hyvänsä ostaminen toisi selvästi lisää kykyä nykyiseen Casaan verrattuna. Se taitaa olla vain miesten ja pientavaran (moottorien, ohjusten, kuormalavojen jne.) kuljettamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Paperillahan A400M vaikuttaa ihan loistavalle, mutta sit kun rupee katsomaan myös ongelmalistaa, ketkä kaikki haluu siitä eroon, kustannukset yms, niin väistämättä tulee mieleen NH90.
C-390 taas on vain muutamalla maalla käytössä, joten kokemuksia ei pahemmin ole.
Kun taas ylivoimaisesti suosituin kone on C-130J.
 
Nato-maista Unkari, Alankomaat ja Portugali tilanneet tätä brassikonetta. Siinä ilmeisesti suorituskykyä jonkun verran enemmän kuin Herculeksessa, mutta varmaan saman kaluston käyttö muiden Pohjosmaiden kanssa painaa paljon valinnassa.

Yhtenäinen kalusto on etu (yhteistyö koulutuksessa, varaosissa, huolloissa jne.), mutta se on myös riski. Mitä jos tarvittaisiin toisenlaista suorituskykyä, mutta kaikilla on sama konetyyppi, joka ei tehtävään kunnolla sovellu? Tai entä jos konetyyppi asetetaan lentokieltoon? Lennetäänkö riskeistä välittämättä, kuten operatiiviset tehtävät on tapana lentää, vai voisiko toista konetyyppiä käyttävä naapurimaa ottaa hoitaakseen ainakin osan näistä tehtävistä?

Kokonaisuudessa on paljon palikoita: hankintakustannukset, käyttökustannukset, toimintasäteet, kuormakapasiteetti, kiitotievaatimukset... Katsotaan, mitä sieltä joskus tulee, jos haaveiden julkinen lämmittely nyt edes johtaa mihinkään hankkeeseen.
 
Paperillahan A400M vaikuttaa ihan loistavalle, mutta sit kun rupee katsomaan myös ongelmalistaa, ketkä kaikki haluu siitä eroon, kustannukset yms, niin väistämättä tulee mieleen NH90.
C-390 taas on vain muutamalla maalla käytössä, joten kokemuksia ei pahemmin ole.
Kun taas ylivoimaisesti suosituin kone on C-130J.

C-390 on ennen kaikkea hyvin uusi kone. Ensimmäinen prototyyppikin lensi vasta 2015, ensimmäinen tuotantokone toimitettiin Brasilian ilmavoimille 2019, ja Wikipedian mukaan koneita on tuotettu vasta 8 kpl. Joskin siviilimoottorin käyttö alentanee riskejä ainakin siltä osin.

Meidän onneksemme mennee kuitenkin vielä vuosia hankintapäätökseen, sikäli kuin haaveesta edes koskaan päästään hankintaprosessiin. C-390:lla on siis aikaa näyttää todelliset kyntensä ja A400M:llä on aikaa ratkoa ongelmiaan. Ei ole pakko-ostettava Super Herculesta.
 

Sky News: Kiina on rekrytoinut kymmeniä entisiä brittisotilaslentäjiä kouluttajiksi – "Mitä he oikein ajattelivat?"​

Erään lähteen mukaan Kiinan vapautusarmeija on houkutellut lentäjiä noin 240 000 punnan eli noin 277 000 euron vuosipalkalla. Länsimainen lähde sanoo, että väkeä on yritetty rekrytoida myös muista länsimaista.
 
Meidän onneksemme mennee kuitenkin vielä vuosia hankintapäätökseen, sikäli kuin haaveesta edes koskaan päästään hankintaprosessiin. C-390:lla on siis aikaa näyttää todelliset kyntensä ja A400M:llä on aikaa ratkoa ongelmiaan. Ei ole pakko-ostettava Super Herculesta.
Tässä kohta kannattaa perusteellisesti tutkia ne suomen ja ruotsin ilmavoimien yhteistyö kuviot NATO puitteissa, tarviiko suomi ensinkään noita isompia koneita vaan käytetään ruotsin ja NATOn koneita.
 
Tässä kohta kannattaa perusteellisesti tutkia ne suomen ja ruotsin ilmavoimien yhteistyö kuviot NATO puitteissa, tarviiko suomi ensinkään noita isompia koneita vaan käytetään ruotsin ja NATOn koneita.

Samaa mieltä sinänsä, kerran tähänkin asti on pärjätty ilman, vaikka maailmalla on kekkaloitu "rauhanturvaamisen suurvaltana" vuosikymmenet läpeensä. Toisaalta jos vertaa muihin maihin, pieniinkin, niin kyllähän Suomi on köyhälistöä. Meillä on muutama Learjet ja muutama C-295.

Norja (4 kpl), Tanska (4 kpl) ja lähitulevaisuudessa myös Ruotsi (6 kpl) käyttävät Super Herculesta, Hollannilla (4 kpl) ja Puolalla on "tavalliset" Herculekset (lähes Super Herculeksen luokkaa), Belgialla on A400M (7 kpl), Unkarilla on C-390:t (2 kpl) tilauksessa, Tsekki menee meidän tavoin pikkukalustolla (mutta niillä on 6 kpl C-295 ja päälle liikesuihkaria ym.)...

Kun ottaa huomioon, että Suomessa jo C-295 -hankinta tehtiin minimitasolla (optioita taisi jäädä käyttämättä 5 koneen edestä), niin varmaan lisäkapasiteetille olisi käyttöä. Ja jos lisäkapasiteettia hankitaan, niin kannattaako sitä sitten hankkia pienien koneiden muodossa? Vai kannattaisiko ostaa isompia koneita, joilla voisi siirtää myös raskaampia ja isompia jakamattomia kuormia ja lentää kauemmas kuin mihin C-295 kykenee? Kokonaisuuden kannalta voisi olla mielekkäämpää hankkia 2 kpl A400M/C-390/C-130J kuin esim. 5 kpl lisää C-295:ttä. Suurempi määrä C-295:ttä saattaisi palvella paremmin kotimaan puolustusta (esim. materiaalisiirrot maantietukikohtiin), mutta KV-tehtäviin se on hieman vaatimaton.
 
Samaa mieltä sinänsä, kerran tähänkin asti on pärjätty ilman, vaikka maailmalla on kekkaloitu "rauhanturvaamisen suurvaltana" vuosikymmenet läpeensä. Toisaalta jos vertaa muihin maihin, pieniinkin, niin kyllähän Suomi on köyhälistöä. Meillä on muutama Learjet ja muutama C-295.

Norja (4 kpl), Tanska (4 kpl) ja lähitulevaisuudessa myös Ruotsi (6 kpl) käyttävät Super Herculesta, Hollannilla (4 kpl) ja Puolalla on "tavalliset" Herculekset (lähes Super Herculeksen luokkaa), Belgialla on A400M (7 kpl), Unkarilla on C-390:t (2 kpl) tilauksessa, Tsekki menee meidän tavoin pikkukalustolla (mutta niillä on 6 kpl C-295 ja päälle liikesuihkaria ym.)...

Kun ottaa huomioon, että Suomessa jo C-295 -hankinta tehtiin minimitasolla (optioita taisi jäädä käyttämättä 5 koneen edestä), niin varmaan lisäkapasiteetille olisi käyttöä. Ja jos lisäkapasiteettia hankitaan, niin kannattaako sitä sitten hankkia pienien koneiden muodossa? Vai kannattaisiko ostaa isompia koneita, joilla voisi siirtää myös raskaampia ja isompia jakamattomia kuormia ja lentää kauemmas kuin mihin C-295 kykenee? Kokonaisuuden kannalta voisi olla mielekkäämpää hankkia 2 kpl A400M/C-390/C-130J kuin esim. 5 kpl lisää C-295:ttä. Suurempi määrä C-295:ttä saattaisi palvella paremmin kotimaan puolustusta (esim. materiaalisiirrot maantietukikohtiin), mutta KV-tehtäviin se on hieman vaatimaton.
Taitaa kahden A400M hinnalla saada 5 kpl C-390. Kawasaki C-2 on saman hintainen ja ominaisuuksiltaan saman kaltainen kuin A400M. C-390 on taas saman kaltainen/hintainen C-130J kanssa.
 
Luin Laukkasen Hornet-kirjan ja siinä oli muutama mielenkiintoinen detalji, mm. lennoista DX-ehdokkaita vastaan: "Kaartotaistelussa pärjäsin Hawkilla hyvin muille paitsi Hornetille, joka tiukassa kaarrossa taipui aina pois tähtäyslinjalta Hawkin täristessä sakkausrajalla."

Muutama uusi asia oli minulle, VIIRI-tietovuojärjestelmä oli Horneteissa ensin versiona DLEC II ja myöhemmin päivitetty DLEC III. Tämän jälkeen siirryttiinkin Link 16 -järjestelmään. Sivulla on 179 on kuva Saabin BOL-heittimestä, tämän alla on kuva ripustimesta jossa on ikään kuin BOL-heittimen puolikas. Lieneekö näitä kahta kokoa vai onko tuo peräosa tehtävää varten lisättävä palikka jossa on varsinaiset heitteet ym. En ollut myöskään aiemmin kuullut Hornet-veljeskunnasta, tästä olisi ollut hauskaa tietää hieman lisää.

Kirja on periaatteessa samalle pohjalevylle tehty kuin aiemmatkin Laukkasen kirjat. Harmi, ettei Frankenplanen HN-468 logoa löydy kuvamateriaalista vaikka muuten kuvia on yllin kyllin. Muutama pikkuvirhe osuu silmään, mm. kuvateksti sivulla 91, jossa HN-401 on ensilennolla 14.5.1995.
 
Sivulla on 179 on kuva Saabin BOL-heittimestä, tämän alla on kuva ripustimesta jossa on ikään kuin BOL-heittimen puolikas. Lieneekö näitä kahta kokoa vai onko tuo peräosa tehtävää varten lisättävä palikka jossa on varsinaiset heitteet ym. En ollut myöskään aiemmin kuullut Hornet-veljeskunnasta, tästä olisi ollut hauskaa tietää hieman lisää.
Osa Hornetin siipiripustimista on modifioitu BOL-heittimien kanssa yhteensopiviksi. Jos heitin ei ole asennettuna, tulee ripustimen kylkiin muotosuojat peittämään kiinnityspaikat.

Sisäripustimena voidaan käyttää BOL-modifiotua ripsutinta ilman BOL-laukaisulaitetta.

Ulkopaikalla olevaan ripustimeen voidaan asentaa yksi tai kaksi BOL-heitintä.

En ole kuvaa nähnyt, mutta onkohan kyseessä varsiainen BOL-heitin ja muotosuoja?
 
Samaa mieltä sinänsä, kerran tähänkin asti on pärjätty ilman, vaikka maailmalla on kekkaloitu "rauhanturvaamisen suurvaltana" vuosikymmenet läpeensä. Toisaalta jos vertaa muihin maihin, pieniinkin, niin kyllähän Suomi on köyhälistöä. Meillä on muutama Learjet ja muutama C-295.

Norja (4 kpl), Tanska (4 kpl) ja lähitulevaisuudessa myös Ruotsi (6 kpl) käyttävät Super Herculesta, Hollannilla (4 kpl) ja Puolalla on "tavalliset" Herculekset (lähes Super Herculeksen luokkaa), Belgialla on A400M (7 kpl), Unkarilla on C-390:t (2 kpl) tilauksessa, Tsekki menee meidän tavoin pikkukalustolla (mutta niillä on 6 kpl C-295 ja päälle liikesuihkaria ym.)...
Meillä ilmavoimien osuus on vain 10% kokonaisbudjetista ja päätaisteluhaara on maavoimat. Siihen ei sitten nuo muut pikkumaat ole juuri panostaneet. Siihen on tietysti selvät syyt!
 
Oliko tämä jo foorumilla? Italian lisäksi myös RAF on eläköittämässä Super Herculekset ennenaikaisesti, ja myynti-ilmoituskin on ilmestynyt verkkoon.

 
Meillä ilmavoimien osuus on vain 10% kokonaisbudjetista ja päätaisteluhaara on maavoimat. Siihen ei sitten nuo muut pikkumaat ole juuri panostaneet. Siihen on tietysti selvät syyt!

Onhan tuo tilanne monessa muussa maassa aika erilainen. Voi keskittyä rauhanturvaamiseen pienellä ammattiarmeijalla, kun on keskellä Eurooppaa eikä täällä karhun naapurissa.

Joskin tuo 10 prosenttia taisi olla se päähävittäjäkaluston operointikustannus PV:n vuosibudjetista? Koko ilmavoimien osuus puolustuksen kokonaiskakusta täytyy olla huomattavasti isompi, kun mukaan lasketaan myös kalustohankinnat, palkat ja muut toiminnot (esim. tutka-ilmavalvonta, ilmapuolustuksen johtaminen, Hawkit...). Palkallista henkilöstöähän ilmavoimissa on ~2000 ja ilmavoimien kalusto on myös pirun kallista hankkia ja käyttää. Maavoimissa on kyllä palkattua henkilöstöä yli tuplasti, 4380, mutta kalustoksi kelpaa vanhakin ja halvalla hankittu kama.

Perseestä revitysti arvaisin, että maavoimat ja ilmavoimat saavat kumpikin about yhtä paljon rahaa, ja merivoimat sitten selvästi pienemmän summan. Jako voisi olla 40-40-20 tai jotakin siihen suuntaan.
 
Tässä kohta kannattaa perusteellisesti tutkia ne suomen ja ruotsin ilmavoimien yhteistyö kuviot NATO puitteissa, tarviiko suomi ensinkään noita isompia koneita vaan käytetään ruotsin ja NATOn koneita.
Mitä NATOn koneita?
Mikäli tarkoitit NATOn omia koneita, niin niitä ei ihan hirveästi ole 1x A330 MRTT, 3x C17, 5x 737
 
Back
Top