Siitä piti tehdä risteilyohjuksen vetävä kun ydinasekyky poistettiin. Risteilyohjuksen ja merimaaliohjuksen ero on mitätön, varsinkin JASSM ja LRASM, joilla on jopa sama kotelo.
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Ylli
Kapteeni
Kyllähän noille on kaikille kiertotie. Onhan harjoitustenkin aikaan tiet suljettu ja liikenne pelaa.
fulcrum
Greatest Leader
Olihan sillä risteilyohjus (no, tavallaan) perusaseena alusta asti:
Tosin AGM-86 ei käsittääkseni sopinut sen asekuiluun.
mechanicus
Kenraali
Ilmeisesti B-1:n kohdalla rakenteelliset ongelmat eliniän jatkamiselle ovat ihan eri luokkaa kuin B-52:ssa (jonka rakenteet eivät taida juuri rasittua) ja A-10:ssä (joihin vaihdettiin uudet siivet). Siksi B-1 on todennäköisesti todella poistumassa.
fulcrum
Greatest Leader
Eikö MiG-29K eli tukialuskoneprojekti kuitenkin pidä Fulcrumia (heh) edelleen hengissä?
MiG-29K ja MiG-35 onkin melkein sama kone. Varmaan K:t jossain välissä saa MLUn missä uusitaan tutka ja muutenkin päivitetään järjestelmiä 35:n tasolle. Se markkina vaan on aika pieni kun tukialuksia on yksi, eikä Intiakaan varmaan enää konetta tilaa.
Uskon että tyyppi saa jotain tekohengitystä kuitenkin ilmavoimiltakin, Venäjälläkin halutaan pitää jonkunlaista kilpailua alalla yllä (vaikka periaatteessa taitavatkin nykyään olla samaa firmaa).
ALCM (B-52:sta) näköjään tappoi B-1(A):n kertaalleen. Ohjusten kyvykkyys on ainakin siitä lähtien ollut merkittävä vaikutin. MItä pidempi kantama ja itsenäinen kyky, sen vanhemmalla rottelolla sitä voinut kantaa. Mikä näkyy edelleen konseptissa JASSM palletissa kuljetuskoneen perästä pudotettuna. Ilmataisteluohjusten puolella se on puolestaan päinvastoin kiristänyt vaatimuksia, ei välttämättä laukaisijalta mutta jos joku aikoo selvitä kohteena.
en.wikipedia.org
Rockwell B-1 Lancer - Wikipedia
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
B-1B:n luotettavuusongelmia ei kai ole saatu koskaan kunnolla ratkaistua, ne on 'ominaisuus' josta ei päästä eroon. Ilmeisesti hydrauliikat ovat ainakin pysyvä murheenkryyni.
mechanicus
Kenraali
Voisikohan tuossa Puolan kaupassa olla kyseessä ruotsalaisten vanhat käytetyt? Muuten Saab 340 vaikuttaa kummalliselta valinnalta konetyypiksi. Sama tutkahan on laitettu aiemmin myös Saab 2000 ja Embraer ERJ-145:n katolle, joista ainakin ERJ ei olisi ihan niin käytöstä poistuva konetyyppi.
Edit: ERJ-Erieye on ilmeisesti Embraerin tuote, ei Saabin. Ja Saab 340 on paljon yleisempi kone kuin Saab 2000, ehkäpä ihan perustellusti nuo ovat uusia 340-konversioita. Haasteita ylläpidossa voi kyllä tulla, kun konetyypin tuotanto on loppunut 25 vuotta ennen käyttöönottoa.
Edit: ERJ-Erieye on ilmeisesti Embraerin tuote, ei Saabin. Ja Saab 340 on paljon yleisempi kone kuin Saab 2000, ehkäpä ihan perustellusti nuo ovat uusia 340-konversioita. Haasteita ylläpidossa voi kyllä tulla, kun konetyypin tuotanto on loppunut 25 vuotta ennen käyttöönottoa.
Viimeksi muokattu:
Saa nähdä mitä tästä skunkkipajan tuotteesta syntyy tulevaisuuden tuotteisiin. Miten potentiaalinen ja tarpeellinen lienee low boom -konsepti ilmavoimille? Äkkiseltään kuulostaisi pr-naapurisopumielessä paremmalta kuin operatiivisesti. Toisaalta lainauksessa puhutaan todella isoista eroista, jos saavuttaa odotukset. Kaupallinen lentokäyttö kai se suurin potentiaali, voisi ylittää äänivallin maalla rutiinina.
1x Super Hornetin moottori on sisässä.
en.wikipedia.org
1x Super Hornetin moottori on sisässä.
Lockheed Martin X-59 Quesst - Wikipedia
Viimeksi muokattu:
Itse asiasa asia on päin vastoin, viime aikoina on nähty NATO-maiden ilmavoimien suurempaa kiinnostust hajautettuun operointiin, juuri Ukrainan tilanteen takia. USAF on Tyynenmeren taistoihin varauten testannut Rapid Raptor-konseptia jo aiemmin. Viimeismpänä britit ovat alkaneet harjoitella hajautettua operointia Eurofighterilla. Mitään mullistavaa asiassa ei tosin ole, kaikki eurohävittäjät on suunniteltu tukeutumaan länsi-Saksan autobahneille ja deltasiivet toimivat hyvin noissa olosuhteissa.
Kannattaa tutustua Flygvapnetin hajautetun toiminnan suunnitteluun, siellä on kyllä huomoitu kaikki nuo mainitsemasi asiat. Voisi kuvitella, että samat asiat on mietitty täälläkin.
Huhta
Greatest Leader
Briteillä asiat voinee olla keskimääräistä paremmin hanskassa jo valmiiksi. Jos monet muut maat ovatkin lähettäneet kv-operaatioihin pieniä osastoja isoihin tukikohtiin aina silloin tällöin, niin briteillä on ollut pysyvä, operatiivinen "tilapäistukikohta" Falklandeilla sellaiset 40 vuotta.
Eikö Bas 90 -konseptiin kuulunut yhtenä osana nimenomaan se, että samassa tukikohdassa on useita kiitoratoja? Sattumoisin monet varalaskupaikat ovat nimenomaan lentokenttien/-asemien vieressä...
Lentokoneiden varalaskupaikka – Wikipedia
Suomen lentoasemat ja -paikat – Wikipedia
fulcrum
Greatest Leader
Kyllähän aina pintapuolisesti kiinnostutaan, mutta epäilen että lopputulema on päinvastainen: tukikohdista tehdään isoja 'festungeja' joihin koneet kerätään 'riittävän' ilmatorjunnan alle.
Muistutan tuosta Ruotsin skaalasta: Bas 60 ja 90 suunniteltiin noin 400 lentokoneen armadalle. Keskimäärin yhdessä tukikohdassa oli kymmenkunta konetta. Eli samalla hajauttamisen tasolla meille riittäisi 6 tukikohtaa. Ne mahtuvat vallan mainiosti lentokentille jos se nyt siitä on kiinni.
Hiljainen ääni itsessään ei liene niin kiinnostava. Mutta ääni on energiaa, ja aluksesta ympäristöön vuotava energia on yhtä kuin vastus. Eli hiljainen yliäänikone on myös polttoainetehokkaampi - tai nopeampi samalla polttoaineen kulutuksella. Nuo konseptit lienevät hyvinkin kiinnostavia tulevia hävittäjiä ja ohjuksia suunniteltaessa.Saa nähdä mitä tästä skunkkipajan tuotteesta syntyy tulevaisuuden tuotteisiin. Miten potentiaalinen ja tarpeellinen lienee low boom -konsepti ilmavoimille? Äkkiseltään kuulostaisi pr-naapurisopumielessä paremmalta kuin operatiivisesti. Toisaalta lainauksessa puhutaan todella isoista eroista, jos saavuttaa odotukset. Kaupallinen lentokäyttö kai se suurin potentiaali, voisi ylittää äänivallin maalla rutiinina.
1x Super Hornetin moottori on sisässä.
Lockheed Martin X-59 Quesst - Wikipedia
Lisäksi NASA on siviilivirasto. Vaikka iso osa sen tutkimustoiminnasta onkin sotilaallisesti kiinnostavaa, niin seassa on aina välillä myös pelkästään siviilimielessä kiinnostavaa toimintaa.
mechanicus
Kenraali
Täydellisessä Bas 90 -tukikohdassa oli suunnitelmien mukaan neljä kiitotietä neliön muodossa. Yhtään tällaista ei taidettu rakentaa, mutta kolmen kiitotien komplekseja U-muodossa on ainakin yksi.
fulcrum
Greatest Leader
Bas 90 suunniteltiin aikana jolloin maailmalla laajalti uskottiin kiitoteiden tuhoamiseen lentotoiminnan lamauttamisessa. Siihen tarkoitukseen kehitettiin erilaisia erikoisaseita, tyyliin Durandal ja JP233 (nykytietämyksen valossa tämä uhka oli ehkä jonkun verran ylimitoitettu). Bas 60 suunniteltiin enempi vain siihen ettei yksi ydinase tuhoa puolta ilmavoimista kerralla. Varakiitoteitä pyrittiin rakentamaan tosiaan tiestöä hyväksikäyttäen.
Bas 90:een piti alunperin tulla myös betoniset konesuojat, mutta niiden pykääminen 40 tukikohtaan olisi vaatinut jo Hoxhamaisen betonimegaprojektin, joten siitä luovuttiin.
Bas 90:een piti alunperin tulla myös betoniset konesuojat, mutta niiden pykääminen 40 tukikohtaan olisi vaatinut jo Hoxhamaisen betonimegaprojektin, joten siitä luovuttiin.