Ilmavoimien tulevaisuus

Tälle lähde kiitos. Ja kuinka kauan tämä "jatkuva käyttöaste" on saavutettu? Viikkoja päiviä vai peräti kuukausia.

''“We continue to see improvements in F-35 readiness rates and are receiving positive feedback from our customers, most recently from the Air Force who have several squadrons simultaneously deployed in the Middle East and across Europe for joint exercises and operations,” Friedman added. “Newer F-35 aircraft are averaging greater than 60 percent mission capable rates, with some operational squadrons consistently at or above 70 percent. ''
 

''“We continue to see improvements in F-35 readiness rates and are receiving positive feedback from our customers, most recently from the Air Force who have several squadrons simultaneously deployed in the Middle East and across Europe for joint exercises and operations,” Friedman added. “Newer F-35 aircraft are averaging greater than 60 percent mission capable rates, with some operational squadrons consistently at or above 70 percent. ''
Mutta kun tämä ei vielä kerro mitään.
Onko siellä ollut 70 rosenttia valmiina siirtolennoille?
 
Näitää käyttöasteita MP.netin analyytikot jaksavat pyöritellä melkein yhtä paljon kuin Googlesta kaivettuja kappalehintoja, mutta ne ovat yhtä lailla vertailukelvottomia keskenään eivätkä anna mitään HX-hankinnan kannalta relevanttia tietoa. Rauhanajan käyttöaste on myös täysin eri asia kuin sota-ajan operatiivisen toiminnan suorituskyky.
 
Näitää käyttöasteita MP.netin analyytikot jaksavat pyöritellä melkein yhtä paljon kuin Googlesta kaivettuja kappalehintoja, mutta ne ovat yhtä lailla vertailukelvottomia keskenään eivätkä anna mitään HX-hankinnan kannalta relevanttia tietoa. Rauhanajan käyttöaste on myös täysin eri asia kuin sota-ajan operatiivisen toiminnan suorituskyky.
Kiitos nopeudesta, olin juuri kirjoittamassa täsmälleen saman asian. Näillä jonkin lentotukikohdan käytettävyysprosentilla X ei ole yhtään mitään tekemistä Suomen tilanteen kanssa tai sodan ajan käytettävyyden kanssa.
 
Käyttöasteita voi pohtia myös strategisesti hieman käytännönläheisemmin. Montako konetta voi ja tarvitsee olla yhtäaikaa ilmassa. Paljonko tarvitaan pohjoiseen ja etelään. Paljonko jää maahan ja kauanko kestää lähettää kone uudelleen ilmaan. Ja mikä määrä koneita riittää, että koko maan laajuinen akuutti tilanne on purettavissa.

En sano, että minä näitä vastauksia löytäisin mutta ilmavoimat kyllä näitä pohtivat. Pitkän aikavälin tilastoidut rauhanajan käyttöasteet eivät siis liity näihin laskelmiin.
 
Käyttöasteita voi pohtia myös strategisesti hieman käytännönläheisemmin. Montako konetta voi ja tarvitsee olla yhtäaikaa ilmassa. Paljonko tarvitaan pohjoiseen ja etelään. Paljonko jää maahan ja kauanko kestää lähettää kone uudelleen ilmaan. Ja mikä määrä koneita riittää, että koko maan laajuinen akuutti tilanne on purettavissa.

En sano, että minä näitä vastauksia löytäisin mutta ilmavoimat kyllä näitä pohtivat.
Kyllä, juuri näin! Muuttujia on käytännössä todella paljon ja ainakaan minä en pysty kuin asiaa vähän teoriatasolla pohtimaan. Voi olla, että sodassa ilmavoimat käskettäisiin valmistautumaan eeppiseen vastahyökkäykseen "operaatio Megalekaan", johon yritettäisiin haalia kaikki vähänkään lentokuntoinen kalusto samalla kun muut alueet jäisivät enemmän tai vähemmän tyhjiksi. Toisaalta voi olla, että jossain Möhkön tietämillä ei tarvittaisi kuin hävittäjäparin ylilento aina silloin tällöin. Sota-aikana huoltoja tehtäisiin silloin kun ehdittäisiin, varaosista olisi pulaa ja konetappiot harventaisivat konekantaa. Toisaalta jatkuva käyttö pitäisi laitteet paremminn käyttökunnossa.

Käytettävyyden huippu olisi varmaan harmaassa vaiheessa / sotaa edeltävässä kriisissä. Tuolloin huoltavia käsipareja olisi käsketty riviin rauhan aikaa enemmän, huoltoja pystyttäisiin tekemään tiiviisti ja suunnitelmallisesti, mutta vihollisen aiheuttamia tappioita ei olisi. Toisaalta tappioita voisi tulla lisääntyneen toiminnan myötä onnettomuuksissa.
 
Strategiana/taktiikkanahan on aina ollut se, että keskitetään voimat tiettynä ajankohtana tärkeille sektoreille jotka vaihtelevat, saavuttaen hetkellisen ilmaylivoiman alueella. Ei siis se, että ripotellaan koneita pitkin koko Suomea tasaisesti.

Tämä on ollut suomalainen hävittäjästrategia koko maan ja ilmavoimien olemassaolon aikana.
 
Strategiana/taktiikkanahan on aina ollut se, että keskitetään voimat tiettynä ajankohtana tärkeille sektoreille jotka vaihtelevat, saavuttaen hetkellisen ilmaylivoiman alueella. Ei siis se, että ripotellaan koneita pitkin koko Suomea tasaisesti.

Tämä on ollut suomalainen hävittäjästrategia koko maan ja ilmavoimien olemassaolon aikana.
No Venäjä tietää tämän ja luonnollisesti ajoittaisi useamman hyökkäyssuunnan yhtäaikaiseksi. Siksi ilmavoimamme joutuvat toimintasäteen puitteissa jakamaan maamme eri puolustussuuntiin (pohjpoinen/etelä) ja laskemaan, että koneita niihin riittää. Puolustaja reagoi ja hyökkäys/vastaisku vasta pakottaa tunkeutujankin reagoimaan. Ei sieltä mitään "uraa uraa" -joukkoja ole enää tulossa saati torvisoittokuntaa.
 
Joku yksittäinen heitto käyttöasteesta ei kerro yhtään mitään ilman raamitietoa siitä missä tilanteessa se on laskettu. Koneiden käytettävyys on saatavilla olevien varaosien ja henkilöstön funktio. Monesti operaatioissa/harjoituksissa raportoidaan 90-100% käyttöasteita. Tämä onnistuu koska yksikköön on roudattu tarpeeksi varaosia ja huoltoväkeä että koneet saadaan varmasti käyttöön. Sitten syvän rauhan aikana voi käydä niin että laivueesta 5 konetta lentää ja loput 15 on riisuttu raadoiksi että saadaan edes joku flyygeli lentokuntoon.
 
jotain näitä on esim. Jugoslavialla ollut, mutta taitaa olla vain hangaari ja tukikohta maan alla ja kiitotie maan päällä. Silti estää koneiden tuhoamisen kentille ja jos kiitotietä pommitetaan, niin sen saa äkkiä kuntoon
Offtopic, mutta tämä piti myös mainita kun maanalaisista tukikohdista on kyse:


Suositeltava käyntikohde.
 
Joku yksittäinen heitto käyttöasteesta ei kerro yhtään mitään ilman raamitietoa siitä missä tilanteessa se on laskettu. Koneiden käytettävyys on saatavilla olevien varaosien ja henkilöstön funktio. Monesti operaatioissa/harjoituksissa raportoidaan 90-100% käyttöasteita. Tämä onnistuu koska yksikköön on roudattu tarpeeksi varaosia ja huoltoväkeä että koneet saadaan varmasti käyttöön. Sitten syvän rauhan aikana voi käydä niin että laivueesta 5 konetta lentää ja loput 15 on riisuttu raadoiksi että saadaan edes joku flyygeli lentokuntoon.
tai rauhan aikana kone jää platalle, kun istuinlämmitys ei toimi kunnolla tai Radio Rockia kuunnellessa kuuluu outoa sirinää. (eli syvän rauhan aikana pienikin vika/häiriö voi poistaa koneen aktiivikäytöstä ja tällä häiriöllä ei välttämättä olisi mitään merkitystä tehtävän suorittamisen kannalta).
 
Näitää käyttöasteita MP.netin analyytikot jaksavat pyöritellä melkein yhtä paljon kuin Googlesta kaivettuja kappalehintoja, mutta ne ovat yhtä lailla vertailukelvottomia keskenään eivätkä anna mitään HX-hankinnan kannalta relevanttia tietoa. Rauhanajan käyttöaste on myös täysin eri asia kuin sota-ajan operatiivisen toiminnan suorituskyky.
Kiitos nopeudesta, olin juuri kirjoittamassa täsmälleen saman asian. Näillä jonkin lentotukikohdan käytettävyysprosentilla X ei ole yhtään mitään tekemistä Suomen tilanteen kanssa tai sodan ajan käytettävyyden kanssa.
Käyttöasteeseen vaikuttaa tietysti monikin asia. F-35 tapauksessa on ymmärtääkseni ollut kyse varaosien puutteesta ja softaongelmista. ALIS itsessään ei ole välttämätön toiminnassa, mutta koska konetyypin huoltojärjestelmä on rakennettu globaalisti depot-lafkojen varaan, pitää käyttäjällä olla riittävästi varaosia hallussaan jos ALIS ei ole käytössä tai se tökkii.
Varaosien saatavuus taas on ollut globaali ongelma, johon Pentagon on joutunut puuttumaan parikin kertaa pumppaamalla miljardeja lisää niiden tuotantoon. Jos varaosat pääsevät loppumaan tai ongelmana on harvinaisempi osa, tulee ongelmia käytettävyydessä kyllä ihan jokaiselle ilmavoimalle ja konetyypille.

Alkuvaiheessa F-35 järjestelmät jouduttiin käynnistämään kesken lennonkin, kun ne menivät jumiin 5-10 tunnin välein. Ohjelmistot ovat vakautuneet paljon tuosta vuosien aikana, mutta epäselvää on että kuinka luotettavia ne ovat nyt. Toivotaan että tilanne Lightningin osalta paranee.
 
Kun nyt konemääräkin voi nousta, en näe ongelmaa siinä, että konemäärän nousu johtaisi ilmavoimien resurssien uudelleen mitoittamiseen. Sopimukset allekirjoitetaan 2021, ja toimitukset alkavat 2025 ja päättyvät 2030. Tässä on siis käytännössä neljästä yhdeksään vuotta aikaa suorittaa uuden henkilöstön koulutus ja palkkaaminen ja tilojen ja infran laajennus. Ja tämän pitäisi olla tarpeeksi, kun laajentaa koulutukseen otettavien määrää.

Esimerkiksi veikkaan että ilmavoimat sopeutuisi aika helposti 72 hävittäjän konemäärään. Mitään sen suurempia laajennuksia, jne... ei tarvitsisi tehdä.
 
Käyttöasteeseen vaikuttaa tietysti monikin asia. F-35 tapauksessa on ymmärtääkseni ollut kyse varaosien puutteesta ja softaongelmista. ALIS itsessään ei ole välttämätön toiminnassa, mutta koska konetyypin huoltojärjestelmä on rakennettu globaalisti depot-lafkojen varaan, pitää käyttäjällä olla riittävästi varaosia hallussaan jos ALIS ei ole käytössä tai se tökkii.
Varaosien saatavuus taas on ollut globaali ongelma, johon Pentagon on joutunut puuttumaan parikin kertaa pumppaamalla miljardeja lisää niiden tuotantoon. Jos varaosat pääsevät loppumaan tai ongelmana on harvinaisempi osa, tulee ongelmia käytettävyydessä kyllä ihan jokaiselle ilmavoimalle ja konetyypille.

Alkuvaiheessa F-35 järjestelmät jouduttiin käynnistämään kesken lennonkin, kun ne menivät jumiin 5-10 tunnin välein. Ohjelmistot ovat vakautuneet paljon tuosta vuosien aikana, mutta epäselvää on että kuinka luotettavia ne ovat nyt. Toivotaan että tilanne Lightningin osalta paranee.
Luulisi että olisi helppoa laskea tarvittava varaosamäärä koneille ja sitten laittaa juuri se määrä tilaukseen, jotta saa käytettävyyden ylös.
 
Esimerkiksi veikkaan että ilmavoimat sopeutuisi aika helposti 72 hävittäjän konemäärään. Mitään sen suurempia laajennuksia, jne... ei tarvitsisi tehdä.
Minä taas luulen että poliitikoille voi olla vähän vaikeata perustella että konemäärä, jolla korvataan Hornettien suorituskyky täysimääräisenä onkin korkeampi. Se herättää kysymyksen että onko uusi konetyyppi huonompi kun niitä tarvittaisiin enemmän. Toisaalta 64 kpl suuremman määrän haikailu voisi johtaa epäilyyn että PV haluaa boostata kykyään hankkeen ohella. Sitä ei tiukkojen aikojen tullessa ja velkarahalla myönnettäisi. Eiköhän tyydytä nyt kiltisti tuohon max. 64 kpl ja otetaan vastaan se mitä saadaan, koska melkein kaikki on plussaa.
Luulisi että olisi helppoa laskea tarvittava varaosamäärä koneille ja sitten laittaa juuri se määrä tilaukseen, jotta saa käytettävyyden ylös.
Joo, laskenta ei ole ongelma, mutta se on jos valmistajat eivät saa tavaraa ulos tarpeeksi nopeasti globaalin kysynnän tyydyttämiseen. Emme olisi muutenkaan ensimmäisenä jonossa jos osia joudutaan jakamaan tai odottelemaan. Ei varaosien laskukaavat ole ongelma varmaan rapakon takana enää kun kokemuksia on käytöstä jo, mutta osien puute vaivaa silti. Meillä kokemuksien valossa koneiden kuluma on suurempaa kuin jenkeillä, joten tavaraa pitäisi tulla suhteessa enemmän konetta kohden.
 
Luulisi että olisi helppoa laskea tarvittava varaosamäärä koneille ja sitten laittaa juuri se määrä tilaukseen, jotta saa käytettävyyden ylös.
Niinhän sitä luulisi, mutta kun kyseessä on esimerkiksi uusi konetyyppi joka on elinkaarensa alussa voi olla aika haastavaa. Kun kokemusta ei vielä ole, ei ne arviotkaan voi vielä olla kovin hyvin kohdillaan.

Muistan lukeneeni, että tällä hetkellä suurin ongelman aiheuttaja on kuomu, ja tarkemmin sen pinnoite joka kuluu paljon oletettua nopeammin.
 
Minä taas luulen että poliitikoille voi olla vähän vaikeata perustella että konemäärä, jolla korvataan Hornettien suorituskyky täysimääräisenä onkin korkeampi. Se herättää kysymyksen että onko uusi konetyyppi huonompi kun niitä tarvittaisiin enemmän. Toisaalta 64 kpl suuremman määrän haikailu voisi johtaa epäilyyn että PV haluaa boostata kykyään hankkeen ohella. Sitä ei tiukkojen aikojen tullessa ja velkarahalla myönnettäisi. Eiköhän tyydytä nyt kiltisti tuohon max. 64 kpl ja otetaan vastaan se mitä saadaan, koska melkein kaikki on plussaa.
Itse olen tyytyväinen tuohon 64 hävittäjään ja erittäin tyytyväinen, jos mukana saadaan esim. tankkauskoneita ja / tai tutkakoneita. Tuollainen voisi olla vielä politiikoilta perusteltavissa kansalle painottamalla näiden tärkeyttä valmiustilassa ja harmaassa vaiheessa.
 
Niinhän sitä luulisi, mutta kun kyseessä on esimerkiksi uusi konetyyppi joka on elinkaarensa alussa voi olla aika haastavaa. Kun kokemusta ei vielä ole, ei ne arviotkaan voi vielä olla kovin hyvin kohdillaan.

Muistan lukeneeni, että tällä hetkellä suurin ongelman aiheuttaja on kuomu, ja tarkemmin sen pinnoite joka kuluu paljon oletettua nopeammin.

Eikös F-35 ole kohta lentänyt enemmän kuin Gripen A/B/C/D yhteensä?
 
Eikös F-35 ole kohta lentänyt enemmän kuin Gripen A/B/C/D yhteensä?
On, mutta laivuekäyttö on vasta alussa.

Tuossa vielä lisää juttua edellisessä viestissä mainitsemastani kuoma-ongelmasta, sikäli mikäli foorumilaisia kiinnostaa:
 
Back
Top