Suomi Pohjolan hei koin lenkki?
Eri maiden armeijoita vertaileva kansainvälinen indeksi on Suomelle tyly.
Armeijoiden suorituskykyä arvioiva Global Firepower -sivusto ei arvosta Suomen suurta reserviläisarmeijaa.
Pekka Tiinanen,
[email protected]
Sivuston tuoreessa listauksessa Suomen sotilaallinen voima arvioidaan muita Pohjoismaita pienemmäksi. Ruotsi sijoittuu listauksessa 24. sijalle maailmassa. Norja rankataan sijalle 33, Tanska sijalle 39 ja Suomi on 44. suurin sotilasmahti maailmassa.
– Tämän perusteella ei voi sanoa, että Suomen puolustuskyky olisi muita Pohjoismaita heikompi, rauhoittelee yhteiskuntatieteiden tohtori ja everstiluutnantti (evp)
Arto Nokkala . Hän julkaisi Suomen puolustuskyvystä viime vuonna kirjan
Kyky ja tahto (Docendo).
Nokkala varoittaa, että eri maiden sotilaallista suorituskykyä on vaikeata verrata. Teknologia nousee helposti ylipainoon, mutta esimerkiksi maanpuolustustahtoa listaukset eivät ota huomioon. Valtiot myös varautuvat kovin erilaisiin uhkakuviin.
Norja ja Tanska ovat Nato-maita, joten niiden puolustuksen takaavat viime kädessä sotilasliiton turvatakeet. Ruotsia ja Suomea on ehkä helpompi verrata, joten mikä tekee Ruotsin puolustuksesta selvästi Suomea vahvemman ulkopuolisen tarkkailijan silmissä?
Nokkalan mukaan Ruotsilla on suhteellisesti enemmän kallista teknologiaa ja sen armeijan vahvuudesta suurempi osa on palkattua henkilöstöä.
– Toisaalta Suomellakin on omaan tilanteeseen sopiva huipputeknologinen kärki, Nokkala muistuttaa.
Ruotsi käyttää myös selvästi enemmän rahaa puolustukseensa kuin Suomi.
Pyssyt ja talous
Global Firepowerin lista on laadittu 50 eri muuttujan perusteella. Sijoitus ei riipu pelkästään pyssyjen määrästä. Arvioon ovat vaikuttaneet esimerkiksi maantieteellinen sijainti ja maan taloudellinen tilanne.
Länsinaapurin ilma- ja merivoimilla on enemmän kalustoa kuin Suomella. Ruotsi rakentaa itse Jas-hävittäjänsä, joita se kaupittelee myös muille.
Reservin kokoa vertaamalla voisi päätellä, että ruotsalainen taistelija vastaa kymmentä suomalaista. Nokkala kuitenkin korostaa, että maat ovat varautuneet erilaisiin uhkakuviin. Ruotsi ei varaudu laajamittaiseen hyökkäykseen.
– Ruotsin maantieteellinen asema on erilainen, sillä ei ole pitkää maarajaa Venäjään päin.
Ruotsi luopui asevelvollisuudesta ja sen sotilaat ovat nykyään ammattilaisia. Suomen suuret sota-ajan joukot muodostetaan reserviläisistä. Reserviläisarmeijalla on paljon maavoimien kalustoa. Global Firepowerin tilastojen mukaan Suomella on varsinkin tykkejä rutosti enemmän kuin Ruotsilla.
Nokkala ei lähde arvioimaan, kumman maan puolustus on vahvempi.
– Nykyäänhän puhutaan pikemminkin siitä, miten puolustuksellista yhteistyötä voitaisiin lisätä. Sehän koituisi kummankin maan puolustuskyvyn hyväksi.
Ruotsin nykyaikaiset ilma- ja merivoimat sekä Suomen suuret maavoimat täydentäisivät hyvin toisiaan.
Facebook Connect
