Isänmaata puolustamaan - kyllä tai ei?

Onko suomalaisella Miehellä velvollisuus puolustaa isänmaataan asein?

  • Kyllä

  • Ei -koska naisten ei tarvitse

  • Ei -koska olen pelkuri

  • En pidä Suomea puolustamisen arvoisena


Tulokset ovat nähtävillä vasta äänestyksen jälkeen.

Iso-Mursu

Respected Leader
Rosvoistahan on koottu oikein toimivia ja häikäilemättömiä sotilasporukoita. Parempi ehkä kuitenkin sirotella sinne tänne normaali-ihmisten sekaan. Liivijengiläisiähän on vissiin taistelemassa ISISiä vastaan Syyriassa, suurin osa toki kurditaustaisia.

Mannet olivat ainakin viime sodissa mukana kuin muutkin, eräs vanha veteraani paikkakunnaltani muisteli tapausta kun hyökkäysvaiheessa jatkosodassa piirittivät joukon venäläisiä isohkoon korsuun, ehkä 15 miestä siellä kykki. Eivät tulleet ulos ja antautuneet vaan olivat sitkeään vaan sisällä. Sinne heitettiin pari kranaattiakin, mutta kaverit vaan jääräpäisesti olivat korsussaan. Porukan kesken päättivät sitten että sinne heitetään kasapanos, hommaan laitettiin joukosta manne joka otti tehtävän mielellään vastaan (arvelivat kuulemma että se on jo tottunut siviilissä pahantekoon) ja teki työtä käskettyä. Lopputulos oli kuulemma niin groteski, ettei sitä mikään sotaelokuva tms ole pystynyt kuvailemaan: Kaikki korsussa olijat olivat hajonneet sinne pohjalle aivan nestemäiseksi "lihakeitoksi" jota oli nilkkaan asti. Voi vain kuvitella hajua ym. meininkiä tuossa tilanteessa...

Kyllähän mamujakin varmaan ihan merkittävässä määrin sotaan lähtisi. Mulle kyllä kelpaisi sinällään ihan mielellään vaikka Vuosaaren Abdi jos sattuisi kaveriksi tulemaan, the more the merrier...

Sivareita tuskin paljoa tosiaan näkee. Jossain "mammapalstalla" oli keskustelua siitä kun mies joutuu menemään hankalalla hetkellä kertausharjoitukseen. Joku nainen sitten elvisteli, että hänen miehensä on korkeasti koulutettu ja niin fiksu, että on valinnut sivarin eikä tarvitse tuollaisesta huolehtia. Hieman heräsi pieni kiukun pistos sisällä, vaikka en mikään "verta pakkiin" -isänmaallinen olekaan. En sentään ylpeilisi sillä että perhe luottaa siihen että muiden isät ja pojat menevät myllyyn jos pilliin puhalletaan.

Itellä on tuttuna muutama kurdi. Kyllä tuntuu että nämä odottavat että pojat käyvät asepalveluksen alta pois. Isätkin kun ovat käyneet joko turkkilaisen tai kurdilaisen version asiasta. Ja näkevät että maassa maan tavalla.

Kyllä sieltä varmasti mamuistakin löytyy asiallisia isäntiä tarvittaessa sotahommiin.
 

Bodyguard

Kenraali
Tiedän toki tämän. Korson ostorin Helmi Grillissä olen joskus käynytkin

Muistaakseni Korson ostarilla ei oo Helmi Grilliä, mutta Kontulan ostarilla on... hyvää ruokaa, suosittelen... ei jää isokaan mies nälkäiseksi. Vittuiletko vai mitä meinaat... Korso ei oo Kontula... pieni maantiedon oppitunti.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Muistaakseni Korson ostarilla ei oo Helmi Grilliä, mutta Kontulan ostarilla on... hyvää ruokaa, suosittelen... ei jää isokaan mies nälkäiseksi. Vittuiletko vai mitä meinaat... Korso ei oo Kontula... pieni maantiedon oppitunti.

Korsosta on pitänyt puhua alun alkaenkin.

Eipä sitä kainuulaiselta voi kaikkia Vantaan kyliä muistaa
 

Bodyguard

Kenraali
Korsosta on pitänyt puhua alun alkaenkin.

Eipä sitä kainuulaiselta voi kaikkia Vantaan kyliä muistaa

No, oppia ikä kaikki, eli kainuulaiselle pieni pääkaupunkiseudun maantiedon oppitunti. Kontula sijaitsee Itä-Helsingissä ja Korso taas Pohjois-/Koillis-Vantaalla. Siinä välissä sijaitsevat Vesala ja Mellunmäki ( Hki) ja Vantaan puolella Länsimäki, Rajakylä, Hakunila, Hakkila, Havukoski, Rekola... aika monta kylää on välissä... Matkakin julkisilla liikennevälineillä Kontulasta Korsoon kestää noin tunnin, kun pitää mennä Tikkurilan kautta. Suoraan ei pääse... Autollakin menee helposti puoli tuntia... OK, Kainuussa etäisyydet ovat pitempiä ja sen mitä siellä olen käynyt, niin useimmiten kaunista seutua... Kyllä mä erotan Sotkamon, Kuhmon, Kajaanin ym toisistaan... tosin en kaikkia niiden kyliä tiedä... Ja sitä paitsi, siellä Korsossa se putkiremontoitu yksiö on todnäk vielä edullisempi kuin Kontulassa. Mutta en kyllä Korsoon muuttaisi...
 

Iso-Mursu

Respected Leader
No, oppia ikä kaikki, eli kainuulaiselle pieni pääkaupunkiseudun maantiedon oppitunti. Kontula sijaitsee Itä-Helsingissä ja Korso taas Pohjois-/Koillis-Vantaalla. Siinä välissä sijaitsevat Vesala ja Mellunmäki ( Hki) ja Vantaan puolella Länsimäki, Rajakylä, Hakunila, Hakkila, Havukoski, Rekola... aika monta kylää on välissä... Matkakin julkisilla liikennevälineillä Kontulasta Korsoon kestää noin tunnin, kun pitää mennä Tikkurilan kautta. Suoraan ei pääse... Autollakin menee helposti puoli tuntia... OK, Kainuussa etäisyydet ovat pitempiä ja sen mitä siellä olen käynyt, niin useimmiten kaunista seutua... Kyllä mä erotan Sotkamon, Kuhmon, Kajaanin ym toisistaan... tosin en kaikkia niiden kyliä tiedä... Ja sitä paitsi, siellä Korsossa se putkiremontoitu yksiö on todnäk vielä edullisempi kuin Kontulassa. Mutta en kyllä Korsoon muuttaisi...

Näinpä. Mutta että itse asia ei unohtuisi tällaisen nolon virheen takia, niin osittain omistaminen jne on mielestäni muuttunut hyvinkin paljon. Joten talvi- ja jatkosodassa ollut pelko omaisuuden menettämisestä ei sinäänsä enää tänään varmastikkaan nosta mielissä tahtoa pysäyttää T-80 vaunua Kymijoen länsirannalle.
 

Fencer

Kenraali
Näinpä. Mutta että itse asia ei unohtuisi tällaisen nolon virheen takia, niin osittain omistaminen jne on mielestäni muuttunut hyvinkin paljon. Joten talvi- ja jatkosodassa ollut pelko omaisuuden menettämisestä ei sinäänsä enää tänään varmastikkaan nosta mielissä tahtoa pysäyttää T-80 vaunua Kymijoen länsirannalle.

Silloin maan omistaminen oli aika tavalla konkreettisempaa kuin nyt. Silloin oli asuminen, toimeentulo ja koko elämän kulku yhtä kuin omistettu maa, jolla oli pieni punainen tupa. Silloin "maan puolustaminen" oli todellakin sitä.

Tästä tulikin mieleen, että jos Venäjä lähtisi miehittämään Suomea, niin olisiko huonosti motivoituneille venäläissotilaille sopiva porkkana, jos heille luvattaisiin palkintona vapaavalintainen asunto ja kesämökki?
 

Honcho

SMLNKO M/83
Keskiajan motivointia, läänityksiä vallatulta alueelta ja ryöstely- ynnä raiskailuoikeus asutuskeskuksissa. Tuttua puuhaa myös suomalaisille 1600-luvulta mm. Saksassa ja Puolassa...

Venäjällä varmaan puolipakolla hyökkäämään laitettu köyhistä oloista lähtöisin oleva "kontraktnik" saisi putkiremontoimattoman 60-luvun kaksion Kouvostoliitosta, kenraalin kaverin poika (pääsi heti armeijaan mentyään Kapteeniksi) saisi mukavan OKT:n Espoosta ja oligarkin poika (majuri, ei päivääkään taistelukokemusta) saisi Wahlroosin kartanon ja tilukset.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Silloin maan omistaminen oli aika tavalla konkreettisempaa kuin nyt. Silloin oli asuminen, toimeentulo ja koko elämän kulku yhtä kuin omistettu maa, jolla oli pieni punainen tupa. Silloin "maan puolustaminen" oli todellakin sitä.

Tästä tulikin mieleen, että jos Venäjä lähtisi miehittämään Suomea, niin olisiko huonosti motivoituneille venäläissotilaille sopiva porkkana, jos heille luvattaisiin palkintona vapaavalintainen asunto ja kesämökki?

Jotain tällaista mietin itsekkin. Siis sitä maan omistamista jne.

Ekana se on kovalla työllä - 1918- hankittu, maksettu lunastuslainat tai revittu suosta lisää maata jos on pitänyt tilaa pilkkoa jne. Sitten tulee joku vouhake sanomaan että kaikki menee yhteiseen hyvään. Kyllä se varmasti on ajatuksena vituttanut.

Tänään rakennemuutoksen kourissa työnsä menettänyt paperimies Anjalankoskelta - työvoimatoimiston lähihoitajakurssilla- ei ehkä innostu sotimaan ihan saman asian takia.
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Ainakin Israelissa se "Talvisodan henki" tuntuu vielä olevan voimissaan, oli sitten mikä hamppari tahansa, niin "nyt kelpaa mies kuin mies, kunhan se paikkansa täyttää".

Uskoisin tosipaikan tullen saman tapahtuvan Suomessakin, kaikesta tappiomielen lietsonnasta huolimatta.

Maanpuolustusfoorumi ja porukka postaa että "ei me kumminkaan pärjätä"...

Suoraan sanottuna lähettäisin sakin, joka moista jauhaa heti takalinjoille, ettei tunnelma tartu. Vittuako sellaisilla linjassa tehdään, jotka on jo etukäteen lyöty.

Opin tuolla etelässä ns. "can-do"-asenteen ja siihen ei sovi ajatus, etteikö voisi tehdä jotain tai jopa voittaa.
 

Benelli

Respected Leader
Näinpä. Mutta että itse asia ei unohtuisi tällaisen nolon virheen takia, niin osittain omistaminen jne on mielestäni muuttunut hyvinkin paljon. Joten talvi- ja jatkosodassa ollut pelko omaisuuden menettämisestä ei sinäänsä enää tänään varmastikkaan nosta mielissä tahtoa pysäyttää T-80 vaunua Kymijoen länsirannalle.
Olet osittain oikeassa. Omaisuuden puolesta saisin kaiken tärkeämmän liikkeelle ja varat voisin siirtää toiselle tililleni ulkomailla. No riittää jos henkilöillä on omat syynsä torjua hyökkäystä.
 

Stagideus

Majuri
Ainakin Israelissa se "Talvisodan henki" tuntuu vielä olevan voimissaan, oli sitten mikä hamppari tahansa, niin "nyt kelpaa mies kuin mies, kunhan se paikkansa täyttää".

Uskoisin tosipaikan tullen saman tapahtuvan Suomessakin, kaikesta tappiomielen lietsonnasta huolimatta.

Maanpuolustusfoorumi ja porukka postaa että "ei me kumminkaan pärjätä"...

Suoraan sanottuna lähettäisin sakin, joka moista jauhaa heti takalinjoille, ettei tunnelma tartu. Vittuako sellaisilla linjassa tehdään, jotka on jo etukäteen lyöty.

Opin tuolla etelässä ns. "can-do"-asenteen ja siihen ei sovi ajatus, etteikö voisi tehdä jotain tai jopa voittaa.

Tämäpä on justiinsa se yks tän foorumin vituttavin piirre. Joutuu tämän tästä muistuttamaan itselleen, ettei käyttäjäkunta onneksi edusta mitään järkevää läpileikkausta suomalaisesta yhteiskunnasta.
Tänne ei loppupeleissä kovin moni tekijä kirjoita.

Täytyy toivoa, että mahdollisessa tulevaisuuden maaottelussa vastapuolella on puikoissa noita Honchon kuvailemia tyyppejä ja sotakokemusta omaavat ammattilaiset ovat toisaalla.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Olet osittain oikeassa. Omaisuuden puolesta saisin kaiken tärkeämmän liikkeelle ja varat voisin siirtää toiselle tililleni ulkomailla. No riittää jos henkilöillä on omat syynsä torjua hyökkäystä.

Sepä se. Vaikka ite voikin hakea motivaatioa talvi- ja jatkosodista, niin hakeeko kaikki.

Mitkä ovat ne arvot jotka laittavat porukan sinne poteroon.
 

Vonka

Supreme Leader
Kyse on mielestäni syvemmästä kuin siitä, onko omaa multaa edes kukkapurkissa. Kyse on länsimaisen ja suomalaisen elämänmuodon puolustamisesta. Sitä voi tehdä toki monella tavalla. En osaa ajatella tätä maata vain itselleni vaan myös muille. Mitäpä minulla, mutta muita tulee jälkeemme.

On inisijöitä, jotka eivät koe maata puolustamisen arvoiseksi, koska "maassa on korkeat verot ja mamuja" tai koska keskikaljan hinta on noussut tai mitä hyvänsä muuta yhtä syvällistä. Se on heidän valintansa.

Narsismi, itsekkyys ja ahneus on perssilmäinen piirre, koski se rikasta tai köyhää. Omistukseen en sitoisi maanpuolustusasiaa, koska pääomalla ei ole isänmaata. Kyse on yhteisöllisyydestä. Tavallinen suomalainen maata puolustaa ja siivoaa muutenkin keskinkertaisten poliitikkojemme keitokset omien lastemme vuoksi.

On sillä jotain kunniankin kanssa tekemistä. Toiset antautuvat tuupittavaksi, toisille on luonnostaan vastenmielistä painaa pää uhkailun ja väkivallan edessä.

Raamatussa sanotaan, että tuhannen miehen joukossa on yksi mies. Minusta sellainen maa pärjää, jonka joukoissa on myös miehiä eikä vain väkeä, joka katselee ympärilleen, mitä hänen pitäisi milloinkin ajatella. Kriisissä sellainen maa pärjää, joka hädän hetkellä, maailman sortuessa pelon ja murheen synkkään näljään, näyttää kaikille mitä vapaa mies voi tehdä.

On hassua, että tositilanteessa maailman urhoisin kansa omaa niin heikon itsetunnon. Kun italialainen kukkoilee, siinä on asenne kohdallaan mutta odotapas, kun alkaa tulla terästä taivaalta. Hollantilainen piirtelee pääkalloja majoituksen seiniin, mutta kun tulee häijy serbi ja sanoo että lähde vittuun, hollantilainen lähtee.

Arvostakaa itseänne ja tätä maata, sen kulttuuria ja kansaa.
 
Viimeksi muokattu:

Honcho

SMLNKO M/83
Ainakin Israelissa se "Talvisodan henki" tuntuu vielä olevan voimissaan, oli sitten mikä hamppari tahansa, niin "nyt kelpaa mies kuin mies, kunhan se paikkansa täyttää".

Uskoisin tosipaikan tullen saman tapahtuvan Suomessakin, kaikesta tappiomielen lietsonnasta huolimatta.

Maanpuolustusfoorumi ja porukka postaa että "ei me kumminkaan pärjätä"...

Suoraan sanottuna lähettäisin sakin, joka moista jauhaa heti takalinjoille, ettei tunnelma tartu. Vittuako sellaisilla linjassa tehdään, jotka on jo etukäteen lyöty.

Opin tuolla etelässä ns. "can-do"-asenteen ja siihen ei sovi ajatus, etteikö voisi tehdä jotain tai jopa voittaa.

Täytyy tähän vielä muistaa se, että enää ei periaatteessa edes TARVITSE pärjätä ihan siinä merkityksessä kuin toisessa maailmansodassa, jossa rintaman pettäminen olisi käytännössä johtanut siihen että maa olisi miehitetty ja olisimme olleet joko neuvostotasavalta tai parhaassa tapauksessa vain itäblokin pakkojäsen (100000 teloitetun ja GULAGille kuskatun jälkeen).

1940-luvullakin "henki oli vielä halpaa", lapsikuolleisuus ym. olivat jo sillä tasolla että kuolema oli eri tavalla läsnä normaalielämässä kuin nykyisin (vaikka suuria harppauksia lääketieteessä oli jo tehty). Maailmantaloudessa ei ollut tapahtunut sitä keskinäistä verkottumista joka on nostanut elintasoa Venäjälläkin. Jos nykyisin ajattelee, että Venäjä hyökkäisi Suomeen tarkoituksenaan miehittää maa, on se ajatuksena erikoinen koska ensinnäkin Venäjälläkään ei ole tosiaan mikään valtava toleranssi kuolonuhrien osalta kun eivät taistele "olemassaolonsa puolesta". Jos ajattelee että Venäjä menetti hehtaaritasolla ehkä ~15000-20000 sotilasta pitkän ajan sisällä Tsetseniassa ja USA on menettänyt jotain 8000 sotilastaan Irakissa ja Afganistanissa, tulisi laajamittaisessa hyökkäyksessä helposti vähintään merkittävä osa tuon mittakaavan tappioista hyvin nopeasti, kun taisteltaisiin vastustajaa vastaan jolla on paitsi aika suuri armeija, myös pääsääntöisesti puolustautumishenkinen ainakin gallupeissa ja vielä sellainen jolla on ainakin jollakin tasolla edustettuna kaikki erilaiset aselajit, ilmavoimat ja ilmatorjunta mukaan lukien. Suomi voisi hyvinkin kärsiä yhtä suuret tai suuremmat miestappiot, mutta meille se olisi ihan eri tavalla "totaalista sotaa", oli sitten perustelu mikä tahansa tunkeutumiselle. Suomessa ei ole mitään "venäläismielisiä alueita" joten kallista voittoa taistelukentällä seuraisi taloudellisesti ja henkisesti raskas miehitys. Lisäksi poliittinen ja maailmantalouden mekanismien paine miehittäjää vastaan olisi musertava. Lisäksi Suomessa ei ole oikein mitään sillä tavalla arvokasta, mikä kompensoisi edes osittain tällaisia uhrauksia. Strateginen asema Itämerellä ei ole kaiken tuon väärti, Neuvostoliiton aikaan olisi voinut ollakin kun uhrattavaa manipuloitua massaa oli ihan eri tavalla.

Näin ollen väitän, että mahdollinen sotilaallinen hyökkäys Suomeen olisi hyvin riippuvainen siitä ettei se veny kovin pitkäksi. Tällöin meidän merkittävimmät uhkamme eivät ole mielestäni kaluston huonous (mielestäni ollaan paremmassa jamassa kuin koskaan itsenäisyyden aikana) tai liittoutumattomuuden puute, vaan juuri se asenne, että pudotetaan kiväärit maahan kun "kestetään korkeintaan 2 päivää". Tätä voitaisiin ehkäistä esim. kertausharjoituksin ja realistisella valistuksella Iltalehti-tyyppistä "journalismia" kompensoimaan. Yksikin kertausharjoitus voisi nostaa esim. oman hyödyllisyyteni toisen linjan jääkärinä moninkertaiseksi kun vm-aikana sain huonon heitinmiehen koulutuksen gonahtaneiden kapiaisten toimesta, esim. mitään ammuntaan liittyviä laskelmia ei meille "tyhmille jääkäreille" vaivauduttu opettamaan, saati että olisi saanut kokeilla suorasuuntausammuntaa kevyellä heittimellä pikatilanteita varten.
 

Honcho

SMLNKO M/83
@Vonka erittäin hyvin sanottu siellä. Lähtökohtaisesti en pidä Venäjää akuuttina uhkana elämänmuodollemme, mutta JOS se hyökkäisi tänne niin se jo itsessään osoittaisi että olemme tekemisissä sellaisten voimien kanssa joita vastaan pitää taistella. Jopa hävittykin taistelu nostaisi merkittävästi sitä riskiä että taas sukupolven-parin päästä lapset ja lastenlapset joutuvat taistelemaan. Hollantilaiset rauhanturvaajat ovat kanssa hyvä esimerkki, uskon että itselle olisi tullut ainakin sellainen ajatus, että olen vastuussa näiden ihmisten hengestä, se on syy miksi tänne on tultu, vaikka tappaisivat. Muuten asia vaivaisi hautaan asti. Perhe, tölli ja viisi lasta saisi tuntemaan hengenmenon koittaessa menetyksen tuskaa heidänkin puolestaan, toisaalta siinä on myös samassa listassa monta asiaa minkä puolesta olisin valmis taistelemaan ja kuolemaankin.

Nämä ovat tietysti minulta hyvän sään puheita, en osaa sanoa miten käyttäytyisin oikeassa uhkatilanteessa, ei kai sitä kukaan voi täysin ennustaa mistään miten hermot kestää. Mutta ainakaan en ole luovuttanut jo etukäteen.
 

Vonka

Supreme Leader

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Itse ainakin kunnioitan Israelissa paikallisten "Antti Rokka"-asennetta. "Jos sie lähdet juoksemaan, sie saat juosta vaik Pohjanlahdelle saakka. Mut jos sie pysyt paikallas, hyö ei maha siulle mittään." Kansan yhteenkuuluvaisuuden tunne on myös melkoinen, mikä on yllättävää, kun tietää suuren osan olevan siirtolaisia eri maista ja roduista (esim. kielikoulu, jossa opiskelin hebreaa oli täynnä Etiopiasta tulleita juutalaisia). Tietysti uskonto yhdistää, mutta esim. venäläiset maahanmuuttajat ovat usein about yhtä juutalaisia kuin minä tai inkeriläiset tms. Suomeen muuttajat suomalaisia.. Siitä huolimatta niistä tulee lyhyessä ajassa aika helvetin isänmaallisia israelilaisia. Kiinnostava prosessi, ollen itsekin huomannut, miten asenteet moniin asioihin ovat muuttuneet paljon kovemmiksi kokemuksen myötä.

Kaikki maanpuolustus alkaa korvien välistä, tahto on se tärkein. Eli "tahto, taito ja tarvittavat välineet".
 

Cold Will

Kapteeni
Ainakin Israelissa se "Talvisodan henki" tuntuu vielä olevan voimissaan, oli sitten mikä hamppari tahansa, niin "nyt kelpaa mies kuin mies, kunhan se paikkansa täyttää".

Uskoisin tosipaikan tullen saman tapahtuvan Suomessakin, kaikesta tappiomielen lietsonnasta huolimatta.

Maanpuolustusfoorumi ja porukka postaa että "ei me kumminkaan pärjätä"...

Suoraan sanottuna lähettäisin sakin, joka moista jauhaa heti takalinjoille, ettei tunnelma tartu. Vittuako sellaisilla linjassa tehdään, jotka on jo etukäteen lyöty.

Opin tuolla etelässä ns. "can-do"-asenteen ja siihen ei sovi ajatus, etteikö voisi tehdä jotain tai jopa voittaa.

Hienoa! Itselleni on todella vierasta ja Suomalaiseen käytännölliseen mentaliteettiin todella oudolta kun luen jyrkkiä mielipiteitä "armeija vastaan maanpuolustuksesta". Kuten olen usein todennut, mua ei kiinnosta armeija sinällään koska poliitikot ja ammattimiehet vastaavat siitä puolesta. Mua ihmetyttää että maassa on yli viisi miljoonaa siviiliä joiden on vaikea organisoitua rauhan aikana, jotka sodan sattuaessa ovat täysin sodan jaloissa ilman mitään asemaa. Sota on sotaa ja silloin jokaisesta hampparista on hyötyä ja sokainen hamppari saatta joutua keskelle taisteluja ilman omaa tahtoaa. Siinä tilanteessa olisi hyvä jos hamppari osaisi edes jotain tehdä ja hän tietäisi mitä hän voi tehdä.
 

Deeiii

Eversti
Mun on vähän vaikea uskoa, että nykyään olisi tuo lähtökohtainen motivaatio maan puolustamiseen jotenkin aivan olennaisesti heikommissa kantimissa kuin 1930-luvulla. En nyt täältä huonon netin takaa viitti kaivella tarkkoja tilastoja, mutta käsitykseni on, että tuohon aikaan ihan huomattava osa maan väestöstä oli tavalla tai toisella ihan aidosti kiinnostunut rajan takana vallinneesta yhteiskuntajärjestelmästä, jopa siinä määrin, että maassa esiintyi levottomuuksia ja mellakoita tätä uhkaa pelkäävän oikeiston toimesta. 21 vuotta aikaisemmin oli sodittu harvinaisen verinen sisällissota, jossa köyhempi yhteiskuntaluokka oli jo yrittänytkin kyseistä yhteiskuntajärjestystä rakentaa. Takuuvarmasti Suomi on nykyään yhtenäisempi kuin 30-luvulla!

Ja väitän, että jokaisella sällillä nykyään on enemmän materiaalista hävittävää kuin vaikka sillä savupirttiin syntyneellä ukkivainaalla, joka lähti 17-vuotiaana vapaaehtoiseksi ja jonka perheestä jokainen miespuolinen päälle nelikymppisestä isäukosta 14-vuotiaaseen pikkuveljeen lähti tai yritti lähteä. Vaikka heillä ei ollut mitään historian esimerkkiä siitä, että suurvaltanaapurinkin paraatimarssi voidaan torpata, kahteen kertaan jopa. Eikä oltu hehkuteltu veteraanien ihan todellisia urotekoja, tai näytetty Tuntematonta joka jumalan vuosi.

Tää kuulostaa jotenkin vähän samalta keskustelulta kuin voivottelu siitä, että kun ei mukavuudenhaluisten immeisten nyky-yhteiskunta kestä hetkeäkään jos ilmasta siihen vähän isketään. Mikä soittaa ihan samaa rikkinäistä levyä mitä 1930-luvulla soitettiin jo.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Hienoa! Itselleni on todella vierasta ja Suomalaiseen käytännölliseen mentaliteettiin todella oudolta kun luen jyrkkiä mielipiteitä "armeija vastaan maanpuolustuksesta". Kuten olen usein todennut, mua ei kiinnosta armeija sinällään koska poliitikot ja ammattimiehet vastaavat siitä puolesta. Mua ihmetyttää että maassa on yli viisi miljoonaa siviiliä joiden on vaikea organisoitua rauhan aikana, jotka sodan sattuaessa ovat täysin sodan jaloissa ilman mitään asemaa. Sota on sotaa ja silloin jokaisesta hampparista on hyötyä ja sokainen hamppari saatta joutua keskelle taisteluja ilman omaa tahtoaa. Siinä tilanteessa olisi hyvä jos hamppari osaisi edes jotain tehdä ja hän tietäisi mitä hän voi tehdä.


Mitä tapahtuisi jos Israel häviäisi sodan?(ja uhka on jatkuvaa) He tietävät silloin, että todennäköisesti ko. niminen valtio häviäisi kartalta ...Tätä näkökulmaa kun tarkastelee, niin ymmärtää heidän asenteensa.
Meillä Suomessa taas kun edellisestä kädenväännöstä on jo aikaa.. alkaa tuo todellisuus hämärtymään.
 
Top