Osa 3
Mahdottomuus päästä minkäänlaiseen kompromissiin Hamasin kanssa selittyy myös sillä, että ryhmä ei tunnusta Balfourin julistusta vuodelta 1917 (jossa Britannian hallitus lupasi virallisesti tukea juutalaisen valtion luomista silloiseen Palestiinaan, jos että se ei loukannut muiden uskonnollisten yhteisöjen oikeuksia) eikä Oslon sopimuksia 1990-luvulla (joissa määriteltiin kahden valtion: juutalaisen ja palestiinalaisen valtion luomisen ja rinnakkaiselon periaatteet).
Se, että ryhmä ilmaisi valmiutensa tunnustaa väliaikaisesti vuoden 1967 rajat, ei tarkoita, että vaikka tällaiset sopimukset saavutettaisiin, sen kannattajat kieltäytyisivät tuhoamasta Israelin valtiota.
Taistelu juutalaisen valtion täydellisestä katoamisesta voisi alkaa heti seuraavana päivänä asiaa koskevien sopimusten allekirjoittamisen jälkeen.
Miten Hamas nousi valtaan Gazan kaistalla?
Taistelut Gazan kaistalla vuonna 2006. Hamas-militanttien surmaamien Fatahin kannattajien sukulaiset sytyttivät autoja tuleen
Nykyään Gazan alue (pieni Välimeren rannikkokaistale, jonka pinta-ala on vain 365 km² ja jossa asuu hieman yli kaksi miljoonaa ihmistä) on täysin Hamasin hallinnassa.
Koska tämä järjestö ei tunnustanut Oslon sopimuksia, se jätti täysin huomioimatta niiden allekirjoittamisen jälkeen alkaneet poliittiset prosessit vuoteen 2006 asti, jolloin se jostain syystä päätti osallistua paikallis- ja parlamenttivaaleihin palestiinalaisalueilla.
Tuolloin he olivat kaikki presidentti Mahmoud Abbasin ja hänen Fatah-puolueensa, joka on osa PLO:ta, hallinnassa.
Hamasin odottamaton voitto, joka sai enemmän paikkoja lakiasäätävässä neuvostossa kuin Fatah, järkytti paitsi Abbasin kannattajia, myös monia ulkomaisia poliitikkoja, jotka siihen mennessä olivat tulleet siihen johtopäätökseen, että Fatahin kanssa oli mahdollista tehdä yhteistyötä ja toivoivat jatkavansa. Tämä prosessi.
Fatah kieltäytyi tunnustamasta vaalien tuloksia, ja yritys luoda kansallisen yhtenäisyyden hallitus epäonnistui, koska Fatah vaati, että häntä pidettiin ainoana palestiinalaisten etuja kansainvälisellä areenalla edustavana järjestönä, jota Hamas ei kategorisesti halunnut samaa mieltä.
Tämän jälkeen osapuolten välillä syttyi lyhyt aseellinen konflikti, joka tunnetaan nimellä Gazan taistelu, jonka aikana 118 ihmistä sai surmansa.
Tuloksena oli palestiinalaisten alueiden todellinen jako kahteen osaan: Länsiranta on täysin Fatahin hallinnassa, joka pitää itseään edelleen ainoana palestiinalaisten valtuutettuna edustajana, kun taas Gazan alue joutui täysin Hamasin hallintaan. Gazan kaistalla ei pidetty uusia vaaleja.
Sen jälkeen ryhmän taistelijat ovat osallistuneet neljään suureen konfliktiin Israelin kanssa.
Hamas kokonaisuudessaan tai sen sotilaallinen siipi (Izz al-Din al-Qassam -prikaatit) tunnustetaan terroristijärjestöiksi useissa maissa, kuten Israelissa, Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Isossa-Britanniassa.
Venäjä ei pidä Hamasia terroristiryhmänä, "koska se ei toimi Venäjän alueella".
www.wsj.com
www.jpost.com
yle.fi
