Jääkäriryhmän taistelutekniikka

Hyvä kun aloitit @vastarannankiiski .

En rajaa ajattelua enempää, muuten ei synny keskustelua.


Kysymys yleisesti. Tarvitseeko sinkoaseet vaihto- ja vara-asemia väijytyksessä? entä KK:t? Mikä on ryhmityksen optimi etäisyys ja paikka suhteessa miinoitteeseen?

Itse en laittaisi vaihtoasemia koska ei ole tarkoitus jäädä taistelemaan. Yhdet hyvät asemat ja turvallista reittiä irti. Ryhmityksen etäisyys, sanoisin että sen satakunta metriä että KES:sillä osuisi mahdollisimman hyvin. Viisikymppiä on aika lähellä, etenkin jos miinoitteessa paukkuu telamiinoja ja sinne tippuu epäsuoraa. KK:t, siten että pystyy ampumaan koko tulialalle. Jos nyt nopeasti jotain sanoisi niin ajatus olisi että vitjan molempiin päihin että pystyisivät ampua ristiin.
 
Jokainen väijytys mihin vihollinen joutuu, tuottaa kumulatiivista stressiä ja psyykkistä kuormitusta joka syö taistelukykyä pidemmällä ajalla. Vaikka väijytys ei merkittäviä materiaalisia tai miestappioita tuottaisikaan, se tuottaa viholliselle aina stressiä mikä on jo itsessään hyödyllinen saavutus.
 
Hyvä kun aloitit @vastarannankiiski .

En rajaa ajattelua enempää, muuten ei synny keskustelua.


Kysymys yleisesti. Tarvitseeko sinkoaseet vaihto- ja vara-asemia väijytyksessä? entä KK:t? Mikä on ryhmityksen optimi etäisyys ja paikka suhteessa miinoitteeseen?

Näkisin, että kyllä ne varmaan olisi hyvä olla, riippuen tietenkin siitä että uskotaanko väijytyksen kestävän niin kauan, että niitä kerettäisiin käyttämään. Eli luultavasti ei, mutta jos kaikki menee hyvin, niin silloin saattaisi olla mahdollista jäädä paikalle viimeistelemään henkiinjääneitä. Ja tässä yhteydessä "henkiinjääneellä" tarkoitan vihollisen taistelijoita, en esim. haavoittuneita.

Itse hahmottelisin tuollaista väijytystä siten, että väijyttävä osasto olisi jaoteltava tehtäviinsä. Eli yksi osasto viimeistelee miinoitukseen ajaneen ajoneuvon tai laukaisee kylkimiinan ja sen jälkeen viimeistelee singoilla. Myöskin ampuu singolla ajoneuvoa, joka pysähtyy miinoitteen eteen, jos sattuvat sellaisen havaitsemaan ajoissa. Toinen osasto ampuu sitä tuhoamisalueen viimeisintä ajoneuvoa. Loput osastot sitten ampuvat näiden välissä olevia ajoneuvoja. Koskapa tässä käytännössä joutuu hajauttamaan PST-voimaa, niin on todennäköistä, että tuhoamisalueelle jää joku henkiin tavalla tai toisella. Tällöin ne vaihtoasemat voisivat olla hyödyllisiä, jotta tehtävässään onnistuneet osastot voisivat siirtää aseensa viimeistelemään, mutta siinä on riskinsä. Joten kysymys kuuluu, että kuinka iso pala halutaan haukata. Voisi tietenkin olla, että nuo osastot kykenevät ampumaan niin laajalle ampumasektorille, että kaikki kykenevät kattamaan useampaa maalia, mutta riittääkö meillä singot yms.
 
Esitämpä minäkin kysymyksen: Kun tuota tykistöä on käytettävissä noin vähän, niin olisiko nuo kranaatit kätevämpi käyttää tienvarsipommeina, kuin ampua ne epäsuorana? 155 milliset viritettynä ketjuksi tien varteen luulisi tuottavan vahinkoa, kunhan ei käytetä niitä tiedustelijoihin, jotka todennäköisesti liikkuvat väljemmässä muodostelmassa.
 
Esitämpä minäkin kysymyksen: Kun tuota tykistöä on käytettävissä noin vähän, niin olisiko nuo kranaatit kätevämpi käyttää tienvarsipommeina, kuin ampua ne epäsuorana? 155 milliset viritettynä ketjuksi tien varteen luulisi tuottavan vahinkoa, kunhan ei käytetä niitä tiedustelijoihin, jotka todennäköisesti liikkuvat väljemmässä muodostelmassa.
Ja jo päästiin IED:n? Mitä seuraavaksi, kaidepommi tiekaiteesta?:facepalm:
 
Esitämpä minäkin kysymyksen: Kun tuota tykistöä on käytettävissä noin vähän, niin olisiko nuo kranaatit kätevämpi käyttää tienvarsipommeina, kuin ampua ne epäsuorana? 155 milliset viritettynä ketjuksi tien varteen luulisi tuottavan vahinkoa, kunhan ei käytetä niitä tiedustelijoihin, jotka todennäköisesti liikkuvat väljemmässä muodostelmassa.
Eiköhän unohdeta tämmöinen. jätetään tuoepäreilukin pois. Todetaan vaan että sitä joko on tai ei ole. Ja selvitä itsellesi paljonkonuo määrät oikeastaan onkaan. Kranaatti määrät löytyy julkisista materiaaleista...


Tarkoitus on käsitellä jääkäryhmän käyttöä mekanisoidun/panssaroidun tiedustelukärjen tuhoamisesta/häirinnässä. Pystyykö ryhmällä tuhoamaan kärkeä, vai olisiko kyse ennemmin häirinnästä?
 
Eiköhän unohdeta tämmöinen. jätetään tuoepäreilukin pois. Todetaan vaan että sitä joko on tai ei ole. Ja selvitä itsellesi paljonkonuo määrät oikeastaan onkaan. Kranaatti määrät löytyy julkisista materiaaleista...


OK. Tämä kyllä käy. Niin, ja tykistön kanssa on vielä se ongelma, että se vaatii täisyyttä omiin joukkoihin.

Tarkoitus on käsitellä jääkäryhmän käyttöä mekanisoidun/panssaroidun tiedustelukärjen tuhoamisesta/häirinnässä. Pystyykö ryhmällä tuhoamaan kärkeä, vai olisiko kyse ennemmin häirinnästä?

Teoriassa mahdollista, mutta voipi olla että omien sijoittelu ei täsmää vihollisen muodotelman kanssa. Tiedustelijat voivat tulla, olikos se nyt jopa 200 metrin välein. Oletan, että välimatkat olisivat pisimmät pitkillä suorilla ja mutkaisemmilla teillä välit olisi lyhemmät. Eli miten olisi, jos keskittyisi vain kolkkaamaan sen etummaisen ajoneuvon ja ehkä jättää pohjamiinan siltä varalta, että seuraava päättää tulla ensimmäisen avuksi. Eli menee häirinnän puolelle.
 
Tarkoitus on käsitellä jääkäryhmän käyttöä mekanisoidun/panssaroidun tiedustelukärjen tuhoamisesta/häirinnässä. Pystyykö ryhmällä tuhoamaan kärkeä, vai olisiko kyse ennemmin häirinnästä?

Häiritä ainakin pystyy, mutta ei yhdellä ryhmällä mahdottomia saada aikaiseksi. Pysyn suunnitelmassani ilman epäsuoraa, jos ei edes omaa orgaanista 81mm kevyitä heittimiä ole käytössä joita itse lähinnä ajattelin. Yhdet hyvät asemat. Miinoille ja singoille pääpaino ja niiden päälle ankara ja lyhyt tuliryöppy kiväärikaliperisilla mahdollisia pehmeitä ajoneuvoja ja mahdollisesti jalkautunutta jalkaväkeä vastaan ja sitten irti.

Taisteluajatuksen pääpaino olisi tuottaa mahdollisimman paljon tappioita lyhyessä ajassa omia voimia säästäen. Kaikki tappiot viholliselle ovat aina kotiinpäin, ja aina saa aiheutettua hermoja riipivää psyykkistä stressiä miehille. Ja jos siinä kärjessä on vaikka mekanisoitua tai venäläisittäin moottoroitua jalkaväkeä vaikka joukkueellinen tai vahvistettu sellainen, pitää varautua siihen että kaikkia taisteluajoneuvoja ei todennäköisesti saada tuhottua ja niiden kanssa ei kannata jäädä yhdellä ryhmällä taistelemaan. Jos maalialueelle jää miinojen ja sinkojen jälkeen vaikka 2kpl rynnäkkövaunua kykeneväisenä vastaamaan tuleen 7.62-100mm aseistuksella ja ehkä vielä liikuntakykyisenä, niin siinä ei yhdellä ryhmällä kannata edes harkita mitään muita manöövereitä kun nopeaa irtiottoa syvälle metsän suojaan, omasta mielestäni. Pitää vielä muistaa se, että eivät hekään ummikkona ja valmistautumattomina kärjessä ajele "maakuntamatkailemassa" vaan ovat todennäköisesti valmistautuneet väijytyksien uhkaan ja valmiina vastatoimiin heti sellaisen kohdattuaan. ;)
 
Viimeksi muokattu:
@veeteetee ja @kertakenttään

Esitän asiantuntijoille kysymyksen, johon ette välttämättä voi ymmärrettävistä syistä vastata. Mutta kysyn silti koska tyhjän saa pyytämättäkin... :)

Karkea arvio etäisyydestä, miltä matkalta 81/82mm "keskivertosirpale" jaksaa vielä läpäistä panssaroimattoman ajoneuvon rungon, ovi ja kattopellin sekä sivulasit, ja omata vielä riittävän määrän energiaa haavoittaakseen kyydissä olevia matkustajia suojaamattomiin kehonkohtiin? Entä 120mm, olettaen että isompi kranaatti tuottaa isompaa sirpaletta?
 
@veeteetee ja @kertakenttään

Esitän asiantuntijoille kysymyksen, johon ette välttämättä voi ymmärrettävistä syistä vastata. Mutta kysyn silti koska tyhjän saa pyytämättäkin... :)

Karkea arvio etäisyydestä, miltä matkalta 81/82mm "keskivertosirpale" jaksaa vielä läpäistä panssaroimattoman ajoneuvon rungon, ovi ja kattopellin sekä sivulasit, ja omata vielä riittävän määrän energiaa haavoittaakseen kyydissä olevia matkustajia suojaamattomiin kehonkohtiin? Entä 120mm, olettaen että isompi kranaatti tuottaa isompaa sirpaletta?

Hihalyysinä 10-15m.

Hetkonen, siis ollaanko tässä ampumassa Kennedyä kun tuo sirpaleen reitti on niin outo?
 
Ja sitten. Millaisilla elementeillä toteuttaisi jv-ryhmän väijytyksen metsämaastossa. Miten sijoittajat pst-aseet? Miten ja millä merkillä irtaudut? Mikä on mielestäsi sopiva matka K-pisteellä, jäthäisitkö mönkkäri kuskin suojaamaan pistettä vai ottaisitko vitjaan mukaan?

Jos ei puhuta kartan perusteella, vaan yleisesti, vaikka vastarinnankiiski jo toikin esille...

- Epäsuoran tulen käyttöön ei ole aikaa. Tappiot tulee tuottaa äkkiä.
- Ei vaihtoasemia, asemat samalla puolella tietä. Mahdollisuus vastarinneasemaan?
- Tappiot tuotetaan kertasinkojen keskitetyllä käytöllä ja kk-tulella. Taistelujärjestys?
- Sinkopartio 4x jääkäriä raskaiden kertasinkojen kanssa + rj jonka merkistä tulenavaus. Rj:llä kevyt kertasinko? Irtautuminen valoraketilla?
- 1. Tukipartio 2x kk-ampujaa
- 2. tukipartio kevyiden kertasinkojen kanssa
- Tulen kesto ehkä n. 3-5s.

- Realismi: Tällä pystytään ehkä tuhoamaan kärkiajoneuvo. Ei jäädä odottelemaan seuraajaa.
 
Viimeksi muokattu:
Aika vähän on noita jv-hommia pääsyt treenaamaan.

Ehkä jonkunlaisen puolustuksen saisin kassaan ryhmälle pataljoonan 90 huoltokomppanian sekkaan..

Ja kun oikein mietin niin torjuntakomppanian huoltojoukkueenkin ehkä saisin puolustukseen.

Mutta lääkintäryhmää/lääkintäjoukkuetta ai huoltojoukkuetta en saisi oppikirjan mukaan vastahyökkäykseen.
 
Jos ei puhuta kartan perusteella, vaan yleisesti, vaikka vastarinnankiiski jo toikin esille...

- Epäsuoran tulen käyttöön ei ole aikaa. Tappiot tulee tuottaa äkkiä.
- Ei vaihtoasemia, asemat samalla puolella tietä. Mahdollisuus vastarinneasemaan?
- Tappiot tuotetaan kertasinkojen keskitetyllä käytöllä ja kk-tulella. Taistelujärjestys?
- Sinkopartio 4x jääkäriä raskaiden kertasinkojen kanssa + rj jonka merkistä tulenavaus. Rj:llä kevyt kertasinko? Irtautuminen valoraketilla?
- 1. Tukipartio 2x kk-ampujaa
- 2. tukipartio kevyiden kertasinkojen kanssa
- Tulen kesto ehkä n. 3-5s.

- Realismi: Tällä pystytään ehkä tuhoamaan kärkiajoneuvo. Ei jäädä odottelemaan seuraajaa.

Voihan sen epäsuoran tilata lähtiessä niiden niskaan. Varsinkin jos ovat jalkauttaneet, niin suojaa mukavasti omaa irtautumista.
Kun vastapuoli kuitenkin tulee panssaroituna, niin noiden kiväärikaliiperisten rooli on aika pieni, jos tarkoitus ei ole jäädä ottelemaan jalkautunutta vastaan. Jos sinkoja tai vaikka kylkipanoksia on riittävästi niin kannattaa varmaan laittaa kk-ampujatkin ensisijaisesti niitä käyttämään ja varata vain yksi kk irtautumista tukemaan.
 
Voihan sen epäsuoran tilata lähtiessä niiden niskaan. Varsinkin jos ovat jalkauttaneet, niin suojaa mukavasti omaa irtautumista.
Kun vastapuoli kuitenkin tulee panssaroituna, niin noiden kiväärikaliiperisten rooli on aika pieni, jos tarkoitus ei ole jäädä ottelemaan jalkautunutta vastaan. Jos sinkoja tai vaikka kylkipanoksia on riittävästi niin kannattaa varmaan laittaa kk-ampujatkin ensisijaisesti niitä käyttämään ja varata vain yksi kk irtautumista tukemaan.

Itse näkisin asian siten, että suurimmat tappiot viholliselle saa tuotettua ensimmäisen minuutin - kahden minuutin aikana jolloin paukkuvat miinat, jytisevät singot ja papattavat käsituliaseet. Kaksikin minuuttia voi olla jo todella pitkä aika. Kun tämä aikaikkuna on sulkeutunut, en näkisi että mahdollisuudet suurien tappioiden tuottamiseen ainakaan ryhmän omilla suora-ammunta-aseilla olisivat kovinkaan hyvät, vaan siinä ainoastaan otetaan se riski että jäädään vihollisen asevaikutuksen ja tuliylivoiman alle.

Jos edes kevyiden heitinten tulta olisi käytössä niin sitä tilaisin heti vihollisen niskaan kun näkisin että se sumppuuntuu haluttuun paikkaan.
 
Itse näkisin asian siten, että suurimmat tappiot viholliselle saa tuotettua ensimmäisen minuutin - kahden minuutin aikana jolloin paukkuvat miinat, jytisevät singot ja papattavat käsituliaseet. Kaksikin minuuttia voi olla jo todella pitkä aika. Kun tämä aikaikkuna on sulkeutunut, en näkisi että mahdollisuudet suurien tappioiden tuottamiseen ainakaan ryhmän omilla suora-ammunta-aseilla olisivat kovinkaan hyvät, vaan siinä ainoastaan otetaan se riski että jäädään vihollisen asevaikutuksen ja tuliylivoiman alle.

Aikoinaan Nenosen kokeissa 1920-luvulla ja ensimmäisen maailmansodan kokemuksien perusteella (eli ei menne salassapitomääräyksien piiriin) havaittiin, että epäsuoran tulen suurimmat tulet aiheutuvat ensimmäisen 5-10s aikana. Kannattaako väijytystäkään yli muutaman sekunnin ajan pitkittää? Kun singot on ammuttu ja mahdollisesti kk:lla räimitty sarja päin vaununjohtajaa niin kannattaako enää jäädä odottelemaan jahka BRM:n torni kääntyy kohti suuliekkejä ja koaksiaalikk + 30mm konetykki alkaa tuottamaan tappioita? Muutaman sekunnin tulivaikutus ja nokka kohti uudempia prospekteja - ehkä vaan sinne seuraavan kukkulan taakse. Tilasta ei ole Suomessa puutetta - jos tehtävänä on tappioiden tuottaminen, ei maastonkohdan pitäminen...
 
Ja kun oikein mietin niin torjuntakomppanian huoltojoukkueenkin ehkä saisin puolustukseen.

Mutta lääkintäryhmää/lääkintäjoukkuetta ai huoltojoukkuetta en saisi oppikirjan mukaan vastahyökkäykseen.

Lääkäri tai lääkärit, haavoittuneet ja tärkein, kullanarvoisin lääkintämateriaali kuorma-autoihin ja suunta kohti Prikaatitasaa. LääkAU:t ja LääkM:t laittavat oman taisteluvarustuksensa kasaan ja jatkavat kiväärijalkaväkenä välttämättömiin käskettyihin vastahyökkäystehtäviin tai muuten jv-reserviksi. Ensimmäinen tehtävä kaikilla miehillä on läpimurtautuneen vihollisen lyöminen, kaikki muu toiminta on toissijaista.

Komppanian huoltojoukkueen pitäisi käytännössä myös samalla tavalla, vain sormia napsauttamalla muuttua tarvittaessa kiväärijalkaväeksi suurelta osin. Ainakin omana vm-aikana muuttui ja tästä periaatteesta pidän lujasti kiinni. Huolto taistelee tarvittaessa siinä missä muutkin.
 
Viimeksi muokattu:
Aikoinaan Nenosen kokeissa 1920-luvulla ja ensimmäisen maailmansodan kokemuksien perusteella (eli ei menne salassapitomääräyksien piiriin) havaittiin, että epäsuoran tulen suurimmat tulet aiheutuvat ensimmäisen 5-10s aikana. Kannattaako väijytystäkään yli muutaman sekunnin ajan pitkittää? Kun singot on ammuttu ja mahdollisesti kk:lla räimitty sarja päin vaununjohtajaa niin kannattaako enää jäädä odottelemaan jahka BRM:n torni kääntyy kohti suuliekkejä ja koaksiaalikk + 30mm konetykki alkaa tuottamaan tappioita? Muutaman sekunnin tulivaikutus ja nokka kohti uudempia prospekteja - ehkä vaan sinne seuraavan kukkulan taakse. Tilasta ei ole Suomessa puutetta - jos tehtävänä on tappioiden tuottaminen, ei maastonkohdan pitäminen...

Juuri tätä tarkoitan. Minuutti, maksimissaan on varmaan aika realistinen. Siinä pitäisi kuitenkin saada pysäytettyä kärki, varmistettua että se pysähtyy, varmistettua että sumppuuntuuko vihollinen haluttuun epäsuoran tulen maalipisteeseen, tilata se epäsuoran tulen isku, ammuskella tarpeen mukaan singoilla parimenetelmänä tai ryöppyinä useampi putki ja vähän päristellä RK:illa ja KK:illa mahdollisia pehmosia ajoneuvoja ja maaleja. Ja ampua se valoraketti. Todella lyhyestä ajasta jona pyritään maksimoimaan tulivaikutus puhutaan joka tapauksessa, siitä olen kanssasi samaa mieltä.
 
Jos väijytys kestää yli 30sek ja siinä joudutaan käyttämään ryhmän rynnäkkökiväärejä on siinä epäonnistuttu. RK on ryhmän käytössä olevista aseista huonoin vaikutuksen kannalta.

Korkeintaan RK:llä tehdään jälkikärjen toiminta irtautumiden jälkeen ja väijytetään takaa-ajajat jotta mahdollinen haavoittunut tms saadaan ajoneuvoon.

Vähintään se 3 Rynn/Kuljpsv:a pitää saada tuhottua ryhmän väijytyksessä vähintään miinoin, panoksin ja PST-asein. Ryhmän omin asein TSTPSV:n on vaikea vaikuttaa muuten kun saada vaunu liikuntakyvyttömäksi.

PST-aseille pitää aina valmistella vähintään 2 asemat per pari/partio koska ei voi varmasti tietää missä ryhmityksessä vihollinen tulee. Sinkoparilla joka ei pysty ampumaan "tulta" merkillä ei tee mitään.

Väijytys tulee aina tehdä mielummin alarinteestä tai tasaiselta kun harjanteelta ja niin läheltä kun mahdollista paljastuminen estämiseksi ja vaunuaseiden katveen hyödyntämiseksi. Lisäksi ei se vihollinen myöskään tyhmä ole: sekin tajuaa että "paras paikka" väijyttää on se harjanne. Mitähän se tekee kun lähestyy "täydellistä" väijytyspaikkaa... Afganistanissa jokainen pikku kukkula on täynnä kranaattikuoppia ja/tai tuliasemia sekä useimmat miinoitettu hyppymiinoin tänäkin päivänä.
 
Jos tulenavaus tehdään singoilla (mahdollisen miinaan ajon jälkeen), ei vaunusta jalkautuvalla jalkaväellä ole välttämättä mitään käsitystä väijyttäjän sijainnista. Vaunumiehistöllä voi olla, mutta tarkan sijainnin ilmoittaminen jalkautuneille vie aikaa vähintään sen puoli minuuttia. Siinä ajassa sinkopartio ehtii (ja sen pitääkin) vaihtaa asemaa.
Jalkaväkeä ampuu sitten toinen partio omasta asemastaan. Tällöin vaunu ampuu tyhjää sinkoasemaa, ja juuri kun jalkautuneet pääsevät jyvälle sinkojen tuliasemasta, heitä ammutaan kklla jostakin kymmeniä metrejä sivusta. Tosimies tietysti paukauttaa vielä tässä välissä pari viuhkapanosta.
 
Lääkäri tai lääkärit, haavoittuneet ja tärkein, kullanarvoisin lääkintämateriaali kuorma-autoihin ja suunta kohti Prikaatitasaa. LääkAU:t ja LääkM:t laittavat oman taisteluvarustuksensa kasaan ja jatkavat kiväärijalkaväkenä välttämättömiin käskettyihin vastahyökkäystehtäviin tai muuten jv-reserviksi. Ensimmäinen tehtävä kaikilla miehillä on läpimurtautuneen vihollisen lyöminen, kaikki muu toiminta on toissijaista.

Komppanian huoltojoukkueen pitäisi käytännössä myös samalla tavalla, vain sormia napsauttamalla muuttua tarvittaessa kiväärijalkaväeksi suurelta osin. Ainakin omana vm-aikana muuttui ja tästä periaatteesta pidän lujasti kiinni. Huolto taistelee tarvittaessa siinä missä muutkin.

Omana aikanani toimin tuolla lääkintäjoukkueessa. Tämä oli siis aikoinaan loppusodan sijoituspaikka. Ja oli myös sijoituksena.

Niin lääkintäjoukkueen paikka oli huolto- ja komentokomppanian keskellä. Joten loppusodassakin käytiin lähinnä uusissa paikoissa kerran kattomassa puolustusasemat ja vartiopaikka. Siinä se sitten oli.

Torjuntakomppanian huoltojoukkueen kanssa puuhaillessa oli lähinnä sama tarina. Katottiin kyllä missä kokoontuminen ja mitä kautta lähdetään vastahyökkäykseen. Mutta siihen sekin treenaaminen loppui. Liian vähän ukkoja, ja oikeaa tekemistä.

Hienoa jos on asiat parantuneet.
 
Back
Top