Jäämeren rata, koillisväylä ja Suomi.

Benelli

Ylipäällikkö
#21
Kilpisjärven ongelmana on ympäristöseikat. Se on luonnoltaan niin poikkeuksellista Suomessa, että rata olisi käytännössä laitettava tunneliin Norjan rajalta Kilpisjärven eteläpuolelle, tai sitten kylää olisi pistettävä matalaksi ratalinjauksen tieltä.
Et ole sitten hirveästi pyörinyt tuolla alueella?
 
#23
Et ole sitten hirveästi pyörinyt tuolla alueella?
Kilpisjärven kylän alue on tosiaan aivan törkeässä kunnossa etenkin esteettisestä näkökulmasta, mutta siinähän onkin jo suojelualuelinjaukset tulleet vastaan.
Osittain (ainakin kylän norjanpuoleisella osuudella) Saanan rinteen suojelualue ulottuu aivan valtatiehen asti, ja järvenpuoleinen osuus on hyvinkin kapea. Lisäksi vielä alueen virkistyskäyttö aiheuttaa omat lisäongelmansa rautatien linjaukselle.

Ympäristöasiat eivät kuitenkaan katso sitä, miltä joku näyttää. Ympäristönäkökulmista on aivan yhdentekevää, onko kylän alue kuin slummi Brasiliasta vaiko kuin suoraan jostain satukirjasta - merkittävää on vain se, mitä ei ole vielä pilattu rakentamisella. Saanan rinteillä ja Mallalla kun sattuu kasvamaan useita kasvilajeja, joita ei muualla Suomessa ole.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#24
Kilpisjärven kylän alue on tosiaan aivan törkeässä kunnossa etenkin esteettisestä näkökulmasta, mutta siinähän onkin jo suojelualuelinjaukset tulleet vastaan.
Osittain (ainakin kylän norjanpuoleisella osuudella) Saanan rinteen suojelualue ulottuu aivan valtatiehen asti, ja järvenpuoleinen osuus on hyvinkin kapea. Lisäksi vielä alueen virkistyskäyttö aiheuttaa omat lisäongelmansa rautatien linjaukselle.

Ympäristöasiat eivät kuitenkaan katso sitä, miltä joku näyttää. Ympäristönäkökulmista on aivan yhdentekevää, onko kylän alue kuin slummi Brasiliasta vaiko kuin suoraan jostain satukirjasta - merkittävää on vain se, mitä ei ole vielä pilattu rakentamisella. Saanan rinteillä ja Mallalla kun sattuu kasvamaan useita kasvilajeja, joita ei muualla Suomessa ole.
Pohjoispuolella on yli 100 metriä kylän ja tunturin välissä ja suojelualueen läpi voi rakentaa radan poikkeusluvalla. Useimpia lajeja ei haittaisi juuri enempää kuin tie.
 
#25
Kiiski ja Lohi arvioivat apajia:

”Taloudellisesti hanke ei näytä kannattavalta, koska kuljetettavat tavaramäärät olisivat niin pieniä, ettei rahoja saada koskaan takaisin”, sanoo arktisen kauppamerenkulun edellytyksistä tohtoriksi väitellyt Tuomas Kiiski Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Hän tuli helmikuussa hyväksytyssä väitöskirjassaan siihen tulokseen, ettei Jäämeren rataa kannata rakentaa ainakaan liiketaloudellisin perustein: ”Riippuu siitä, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Voihan sillä olla suotuisia työllisyysvaikutuksia. On kuitenkin epävarmaa, saadaanko investointiin sijoitettavia rahoja koskaan takaisin.” http://www.talouselama.fi/uutiset/jaameren-radan-suunnittelu-jatkuu-hankkeen-epavarmuudesta-huolimatta-6629343
Liikenneviraston selvitys on määrä valmistua helmikuun 2018 lopussa.
 
#26
Saanan rinteillä ja Mallalla kun sattuu kasvamaan useita kasvilajeja, joita ei muualla Suomessa ole.
Ei kasva kauaa. Siellä on joku muiden kanssa riitautunut saamelaisperhe jonka porot syövät parhaillaan niitä harvinaisia kasvilajeja Suomesta sukupuuttoon. Semmoset asiat kun porojen kestävä laidunkierto ovat kuulemma unohtuneet. Saavathan biologit tutkia mitä seurauksia porojen ylilaidunnuksella on alueelle.
 
Viimeksi muokattu:
#27
Vuosaaren satamaradalla suojelualueet ja asutus kierrettiin alakautta. Ratkaisulla vältyttiin laajoilta pakkolunastuksilta. Radan 19 km kokonaispituudesta 13,5 km kulkee tunnelissa ja rakentamiskustannukset olivat 200 miljoonan euron luokkaa.

Kolari-Skibotten -radan kustannusarvio (2009):

Kustannuslaskelma 35 % tarkkuudella
- Rautatie rajalta Skibottenin malmiterminaalille NOK 3.500 milj.
- Rautatie Norjan rajalta noin 20 km Kolarin pohjoispuolelle NOK 15.500 milj.
- Sivuraide tavara-/konttiterminaalille Skibotniin NOK 1.200 milj.
- Malmiterminaali NOK 2.300 milj.
- Tavara-/konttiterminaali (123 milj. E6 siirto muk. lukien) NOK 500 milj.

http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=1158580&name=DLFE-19106.pdf

Täältä löytyvät muut selvitykset ja suunnitelmat:

http://www.lappi.fi/web/liikenne/skibotten
 
Viimeksi muokattu:
#28
Uusi hinta-arvio tunnelille.

Peter Vesterbacka puuhaa yksityisrahalla tunnelia Espoosta Tallinnaan. Angry Birds -pelin kehittäneestä Rovio-peliyhtiöstä tunnetuksi tullut Peter Vesterbacka pyörittää yhteistyökumppaniensa kanssa mittavaa hanketta, jossa Tallinnasta rakennettaisiin tunneli ja ratayhteys Keilaniemen kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Asiasta uutisoivan Helsingin Sanomien mukaan rahoitus olisi tarkoitus saada kasaan jo tämän syksyn aikana. Rakennustyöt voitaisiin aloittaa jo ensi vuonna ja rata olisi käytössä 2023-2024. Ratatunnelin kokonaiskustannukset olisivat 9-13 miljardia euroa. – Tämä tehdään täysin yksityisellä rahoituksella. Me ei haeta rahaa Suomen tai Viron valtioilta tai Euroopan unionilta. Valtaosa rahoituksesta tulee Kiinasta, mutta myös pohjoismaiset eläkeyhtiöt ovat antaneet palautetta, että juuri tällaista pitkäaikaista sijoituskohdetta he ovat kaivanneet, Vesterbacka sanoo HS:lle. https://www.verkkouutiset.fi/pelimiljonaari-tempaisi-hs-tunneli-tallinnaan-alulle-ehka-jo-ensi-vuonna/
Onnea vaan yritykselle – jos kiinalaisilla on ylimääräistä rahaa Silkkitien jatkolle.
 
#29

krd

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#30
Venäläinen näkökulma tunneleista ja radoista on geopoliittinen:
Rautatie Norjasta Suomen kautta Tallinnaan olisi Venäjälle iso ongelma, arvioi amerikkalaistutkija
Venäjä ei halua tunnelia Helsingistä Tallinnaan, mutta vaikenee toistaiseksi saadakseen tukea kaasuputkelleen, sanoo Venäjän politiikkaa vuosikymmeniä seurannut Paul Goble Ylen haastattelussa.

Geopolitiikka
9.10.2017 klo 11:35


Timo Keränen

blogistina.(siirryt toiseen palveluun)

Goblen erikoisalaa on geopolitiikka eli hän tarkastelee, kuinka muun muassa liikenne- ja energiahankkeet sekä luonnonvarat voivat muuttaa alueen voimatasapainoa.

Goblen mielestä on aivan selvää, että Suomenlahden ja Itämeren geopoliittinen asema muuttuu merkittävästi, jos kaikki alueen suuret rakennushankkeet toteutuvat, varsinkin tunneli.

Our Russian friends, venäläiset ystävämme, miettivät aina geopolitiikkaa

PAUL GOBLE
– Venäläiset ystävämme ajattelevat aina kaikessa geopoliittisia seurauksia, myönsivät he sitten sen tai ei.

Hankkeista osa on jo pitkällä, osa vasta alkumetreillä. Lähimpänä toteutumista on Venäjän havittelema toinen kaasuputki, Nord Stream 2. Putki valmistuu tämän vuosikymmenen aikana ja kulkee lähellä nykyistä Nord Stream -putkea.

Myös Virosta on suunnitteilla kaasuputki Suomeen. Baltic Connector liittää Suomen Viron kautta Euroopan kaasuverkkoihin vuosikymmenen lopulla.

Suurin, mutta samalla kaukaisin rakennushanke on rautatietunneli, joka yhdistäisi Helsingin Suomenlahden ali Tallinnaan. Parhaillaan selvitetään(siirryt toiseen palveluun) myös mahdollisuuksia rakentaa rata Jäämereltä Pohjois-Norjasta Suomeen.

Jos kaikki liikennehankkeet toteutuvat, lopulta aukeaa ratayhteys Rail Baltican kautta Jäämereltä Puolaan ja Berliiniin.


Paul GoblePaul Goble
Venäjä haluaa tukea kaasuputkelleen mutta ei Suomea lähemmäs Natoa
Goble myöntää, että Nord Stream 2 ja Tallinna-tunneli ajoittuvat kauaksi toisistaan. Silti hänen mielestään on silmiinpistävää, että Suomi pitää kaasuputkea vain taloudellisena ja ympäristökysymyksenä.

– Venäläiset eivät missään tapauksessa pidä tunnelista mutta heidän asennettaan pehmentää, jos Helsingissä ollaan ymmärtäväisiä venäläisille tärkeissä asioissa.

Goble viittaa nimenomaan Nord Stream 2:een ja osin myös toiseen venäläisille tärkeään asiaan – Suomen ja Naton suhteeseen. Goblen arvion mukaan itä-länsi suunnassa kulkeva putki ja pohjois-eteläsuunnassa kulkeva tunneli ovat turvallisuuskysymys, varsinkin jos rautatie lopulta yhdistää Suomen kautta natomaat Norjan ja Viron.

– Se olisi iso kysymys, sillä venäläisten mielestä rautatiet ovat paljon tärkeämpiä kuin mitä länsimaissa yleensä ajatellaan.

Goble arvioi, että venäläisten silmissä tunneli toisi Suomen Viron kautta vähitellen yhä lähemmäs läntistä liittoumaa.

– Virolaisten näkemykset saisivat Suomen politiikassa enemmän tilaa. Virolaiset suhtautuvat ainakin julkisuudessa venäläisiin kielteisemmin kuin suomalaiset.

Suomi saa tuloja Venäjän kaasuputkesta

Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.Mårten Lampén / Yle
Itämeren alueella Venäjän kaasuputkihanketta vastustavat ainakin Ruotsi, Puola ja Baltian maat. Myös Yhdysvallat suhtautuu siihen nihkeästi.

Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista on myös sitä mieltä, että Suomenlahden geopoliittinen asema muuttuu rakennushankkeiden myötä, tai oikeastaan on jo muuttunut.

– Venäjän Eurooppaan viemästä öljystä jo kaksi kolmasosaa menee Suomenlahden kautta. Sama tulee kaasun osalle, jos Nord Stream 2 toteutuu.

Venäjä on siirtänyt kuljetukset Itämerelle, koska se ei halua energian transit-liikennettä entisten Itä-Euroopan maiden läpi.

Tynkkysen mielestä Suomen ja Viron yhdistävä tunneli on kriittistä infrastruktuuria, jolla on ilman muuta ulko- ja turvallisuuspoliittista merkitystä mutta hän muistuttaa, että sillä olisi myös vaaroja vähentävä vaikutus.

– Esimerkiksi mahdollisuus öljyonnettomuuteen Suomenlahdella varmasti pienenee jos tunnelihanke toteutuu. Rautatie vähentäisi muutenkin Suomen riippuvuutta laivaliikenteestä.

Ulkomaankaupan viennistä noin 90 % ja tuonnista noin 80 % kuljetetaan meritse.

Suomen myötäilevä kanta Nord Stream 2:n voi johtua osin halusta pitää Venäjä hiljaisempana tunnelista. Tynkkynen ihmettelee kuitenkin enemmän sitä, miksi Suomi ei muiden maiden kanssa halua tarkastella asiaa koko Euroopan energiahuollon kannalta.

Vastaus voi olla syyskuun lopulla julkistettu Fortumin Uniper-kauppa. Jos kauppa toteutuu, valtionenemmistöinen Fortum rahoittaa merkittävästi Nord Stream 2:sta Uniperin kautta. Se saa myös siivun Venäjän sähköntuotannosta.

– On iso kysymys, mitä se tarkoittaa Suomen energia-, ympäristö- ja ulkopolitiikan linjojen näkökulmasta, Tynkkynen sanoo.

Oma kysymyksensä on, kuinka kauan valtionhallinnossa on tiedetty, että Suomesta voi tulla Fortumin kautta Venäjän kaasuputken edunsaaja.

– Kauppaa on varmaan pitkään valmisteltu. Totta kai valtion omistajaohjausihmiset ovat olleet tietoisia Fortumin strategisesta vallinnasta jollakin tasolla, Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen arvelee.
https://yle.fi/uutiset/3-9864560?origin=rss
 
#31
"
Venäjän Eurooppaan viemästä öljystä jo kaksi kolmasosaa menee Suomenlahden kautta. Sama tulee kaasun osalle, jos Nord Stream 2 toteutuu.

Venäjä on siirtänyt kuljetukset Itämerelle, koska se ei halua energian transit-liikennettä entisten Itä-Euroopan maiden läpi."
tuon yo. linkatun jutun osana.

2/3 tai vaikka 50%... iso luku.

Kaasua riittaa pelkan kakkosputken kautta 38 milj. saksalaisen kotitalouden kulutukseen (kertaa 2,8 immeista), onko niita siella niin paljoa?

Ei ihme (vrt. transit maininta ylla), etta Trump kavi pitamassa Varsovassa kannustuspuheen sille NATOn uusien jasenten alaryhmalle, joka haluaa putkituksen etelasta, omien alueidensa kautta, mutta tavara ei tulekaan Venajalta (hanat kiinni jne).
- kun me emme koskaan ole ketaan vastaan (onneksi muistamme viela olla omalla puolellamme) niin naita tallaisia juttuja ei koskaan mainita, vaan katsotaan vain Itameren aluetta ( ja arktiset alueethan, kuulemma, ovat uusi Klondyke. Nyt kun Lemmenjoki ja muut ovat jaaneet siina suunnassa vahaisiksi).
 
#32
Venäläinen näkökulma tunneleista ja radoista on geopoliittinen
Mielenkiitoinen ns analyysi. Nämä putket ja tunnelithan ovat rauhan-ajan etujen vipuvarsia ja geopoliittisia pelimerkkejä. Sitten taas kriisin aikana ne ensimmäiset haavoittuvat huoltoreitit.

Esim kaasuputki saattaa tarkoittaa sitä, että Venäjän ja Suomen syvässä konfliktissa Saksa jää ilman maakaasua. Toki silloin tulehdus on jo levinnyt Baltiaan ja Eurooppaankin ja Itämeri on mitä syvemmin mukana kriisissä. Eipä rautatietunneli Helsinki-Tallinnakaan turvassa ole vaikka onkin vaikeammin sabotoitavissa. Merivedellä täyttynyt kaasuputki on kuitenkin ilmeisen menetetty tapaus.

Mutta näiden merkitys on oleellisempi ennen kriisiä ja kriisin aikana korostuu helpommin ylläpidettävät logistiikat kuten rautatie Norjasta etelä-Suomeen. Venäjä lisäksi tarkoitushakuisesti rakentaa riippuvuutta raaka-aineistaan ja vastustaa korvaavia edes logistisia järjestelmiä. Eli käyttää näitä geopolitiikkaan. Ei kuitenkaan nykysyyntauksessa tässä kovin hyvin onnistu vaan koko ajan menettää hallitsevaa asemaansa energiahuollossa niissäkin kulmakunnissa joissa se aiemmin on toiminut. Ja se on todella hyvä suuntaus se.
 
#33
Geopolitiikasta alue- ja puoluepolitiikkaan:
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/293556/a9c57aa6fb&utm_source=Päivän+uutisotsikot+|+Suomenmaa

Aivan huvittavia juttuja, kun koko (tonneja kiskojen paalla)asiaa kuitenkin liikuttaa eri tekijat kuin mita naissa konsulttiselvityksissa on katsottu: vaikka tulokset ovatkin salaisia, uskon etta hloliikenne tulee paattymaan Ouluun ja Kajaaniin, siita pohjoisempaan pain, ja 22-tieta pitkin niiden kesken, on "yhteysbussit"... jos on.
- toisaalta, kun VR:n bonusjohto on haistattanut hloliikenteelle jo pitkaan... voidaanko huonompaankaan menna?

Kts. pari postausta ylospain, mita Suomen maantieteellisen keskipisteen (joka todellakaan ei ole mikaan kiskoilla liikenteen risteysasema) pohjoispuolella tulee liikkumaan.
- nyt vain hoidetaan "yhteiskuntavelvoitteet" ajoissa alta pois
- sitten, jos loytyy paikkoja, joita kaupungeiksi voi kutsua, kilpailutetaan kisko/raideliikenne "bussien tapaan"... business as usual
 
#34
kriisin aikana korostuu helpommin ylläpidettävät logistiikat kuten rautatie Norjasta etelä-Suomeen.
Hauskasti, kun selvitetyt ratalinjaukset oli laitettu Hesariin ,niin yksi (Inarijarven itapuolelta) oli pudotettu pois. Kenenkahan toimesta (tykinkantaman alla). Toisaalta tietysti pistoraide Muurmannin rataan oli mukana, koska "kaikkeahan katsotaan ja harkitaan".
 
#36
#38
Vaellusnetin Turinoihin oli linkattu Kalevan juttu, joka tarkoittaa, etta seka porojen etta meidan on parei poistua malmirekkojen tielta (no, en mina tuolla suunnalla vaella, etta anti palaa vaan):
"
Voisiko juna Jäämerelle kulkea ainakin aluksi maantietä pitkin?

Ajatus nousee esille Liikenneviraston ja Norjan liikenneviranomaisten selvityksessä, jossa kartoitetaan Jäämeren radan toteuttamista ja kannattavuutta. Selvityksen on määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä.

- Eri ratavaihtoehtoja vertaillaan siihen, että sama kuljetusmäärä tapahtuisi HCT-rekoilla, kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Anni Rimpiläinen Liikennevirastosta.


HCT tulee sanoista high capacity transport. Kyse on normaalia pidemmistä ja raskaammista ajoneuvoyhdistelmistä. Muutamia sellaisia on jo koekäytössä Trafin poikkeusluvalla.


Rekkakuljetusten hinta voisi laskea nykyisestä, jos ne ajaisivat ilman kuljettajaa. Maailmalla on jo tehty laajoja testejä, jossa rekka-autot ovat ajaneet letkoina ilman kuljettajaa tai niin, että vain ensimmäisessä autossa on kuski.

Tällaisen automaattisen liikenteen kokeilemiseen avautuu pian testialue Muonioon. Noin kymmenen kilometriä pitkä Aurora-älytie..."