Jäämeren rata, koillisväylä ja Suomi.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
YliKoo kirjoitti:
Äkkiä ajatellen raide Torniosta malmibaanalle kohti Narvikia voisi olla ainoa, jolla on jotakin realistista mahdollisuutta olla kannattava. Tarjoaisi suomalaille jonkilaisen pääsyn kohti Jäämerta, ei sitä kukaan muu ala tavaraa rahtaamaan kiskoja pitkin läpi Euroopan. Tavarat viedään lähimpään satamaan ja sieltä sitten päämäärään.

Tuo radanpätkä voisi olla meille myös huoltovarmuuden apuna, jos vaikka **** (joku) tulisi apuun kun tosipaikka iskee.
Klikkaa laajentaaksesi...


Tarkoitatko Torniosta Kolariin ja siitä Kiirunaan ja Narvikiin? Koska nythän on jo raideyhteys Tornio-Haparanda-Boden-Narvik. Tiedän sen myös olevan, koska tulin v. 2011 Narvikista Bodeniin junalla ja siitä Haaparantaan bussilla, koska Boden-Haparanda ei ollut vielä valmis.
 
Rajajääkäri kirjoitti:
Tarkoitatko Torniosta Kolariin ja siitä Kiirunaan ja Narvikiin? Koska nythän on jo raideyhteys Tornio-Haparanda-Boden-Narvik. Tiedän sen myös olevan, koska tulin v. 2011 Narvikista Bodeniin junalla ja siitä Haaparantaan bussilla, koska Boden-Haparanda ei ollut vielä valmis.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, tarkoitin tuota Tornio-Narvik - yhteyttä ja sehän on jo. Luulisi sen riittävän.
 
Ruotsin(kin) linjauksessa raideleveyden erot, telinvaihdot ja kapasiteettirajoitukset tulevat nopeasti vastaan.

Toisaalta vaikeudet ovat tutut jo Jatkosodan ajalta. Suomen ratakapasiteetti ei tahtonut riittää saksalaisjoukkojen huoltoon Lapissa.
 
PS-nuorilta kerrankin hyvä kannanotto, tosin Skibotn on myös turhan pohjoisessa - Tornio-Luulaja-Narvik olisi huoltovarmuuden kannalta paras ratkaisu. Lihavointi ja alleviivaus omiani.

https://www.suomenuutiset.fi/ps-nuoret-jaameren-rata-linjattava-lanteen/

Venäläismieliset päättämässä

Perussuomalaiset Nuoret vaatii, että Jäämeren radan linjauksessa huomioidaan myös turvallisuuspoliittiset näkemykset ja rata rakennetaan länteen Kolarista pohjoiseen ja käsivartta pitkin Skibotniin.

– Kolari on noin 100 kilometriä Rovaniemen pohjoisempana, ja sinne kulkee jo valmis ratapohja, joten radan rakentamisessa säästettäisiin merkittävästi. Lisäksi rata tulisi päättää Tromssan sijasta Skibotniin, koska siihen päädyttiin jo vuosien 1939 ja 1941 Jäämeren radan selvityksissä. Niin vältyttäisiin kalliin tunneliosuuden rakentamiselta.

– Jäämeren radan linjausvaihtoehtoja miettineeseen työryhmään kuuluu kaksi entistä pääministeriä, Esko Aho ja Paavo Lipponen, joiden tilinauha tulee nykyisin Moskovasta. On erittäin kyseenalaista antaa näin tärkeitä turvallisuuspoliittisia asioita venäläismielisten päätettäväksi, toteaa Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsen Antti Eskelinen.
 
Ottoville kirjoitti:
Se että on kiskot ei riitä mihinkään.:facepalm:

Esim. Narvik- Kiiruna väli on niin ruuhkainen ettei sinne mahdu lisää junia kulkemaan.

Pitäisi tehdä toinen raide rinnalle.

Radan kuljetus kapasiteetti riippuu akselipainotta, junapituudesta, nopeudetta, junanpaino jne.
Klikkaa laajentaaksesi...

Maalaisjärjellä luulisi, että toisen raiteen rakentaminen rinnalle olisi monestakin syystä pirun paljon helpompaa. Junanpainon osalta Malmbananin junat ovat jo raskaimpia Euroopassa.
 
StmSvejk kirjoitti:
Maalaisjärjellä luulisi, että toisen raiteen rakentaminen rinnalle olisi monestakin syystä pirun paljon helpompaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisi kiva kuulla miten se on helpompaa?


StmSvejk kirjoitti:
Junanpainon osalta Malmbananin junat ovat jo raskaimpia Euroopassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, niinpä näkyy 750m junia ja 8600t.

malmbanan_750x230.jpg


Mutta kun vaunut on tehty vain malminkuljetukseen.

Muut vaunut ovat 22,5t akselipainoilla eikä 32t.

Normaali junilla paino on ~3400-1500t

Venäjältä tulevat malmijunat pannan kahtia suomen puolella niiden junapaino on ~12000t
Akseli paino on vain 22,5t


Ps.
Malmbananin on akselipainot suurimpia Euroopassa, ei junapainot.
Koska junat ovat lyhyitä vain 750m
 
Viimeksi muokattu:
Ottoville kirjoitti:
Olisi kiva kuulla miten se on helpompaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin maalaisjärjellä ajatellen, jo sen vuoksi että kun yksi raide on rakennettu mahdollistuu erinäisten kojeiden ja työvoiman siirtäminen työmaalle helpommin kuin silloin, kun mennään neitseelliseen maastoon. Malmbananin vieressä kulkee vieläpä E10. Tämän vuoksi erinäisten ympäristövaikutusten arviointi jne. lienee myös hiukan helpompaa - ympäristö kun on jo pilattu rautatien ja valtatien toimesta.

Korjaa ihmeessä, jos olen ihan väärässä! Infrarakentamisen osalta oma asiantuntemukseni rajoittuu raporttien lukemiseen ja alkeelliseen excelin käyttöön.

Ottoville kirjoitti:
Joo, niinpä näkyy 750m junia ja 8600t.

Malmbananin on akselipainot suurimpia Euroopassa, ei junapainot.
Koska junat ovat lyhyitä vain 750m
Klikkaa laajentaaksesi...

No, entäpä jos ne Malmbananin junat tuplataan? Mikäs silloin tulee junanpainoksi?
 
Viimeksi muokattu:
StmSvejk kirjoitti:
PS-nuorilta kerrankin hyvä kannanotto, tosin Skibotn on myös turhan pohjoisessa - Tornio-Luulaja-Narvik olisi huoltovarmuuden kannalta paras ratkaisu. Lihavointi ja alleviivaus omiani.

https://www.suomenuutiset.fi/ps-nuoret-jaameren-rata-linjattava-lanteen/

Venäläismieliset päättämässä

Perussuomalaiset Nuoret vaatii, että Jäämeren radan linjauksessa huomioidaan myös turvallisuuspoliittiset näkemykset ja rata rakennetaan länteen Kolarista pohjoiseen ja käsivartta pitkin Skibotniin.

– Kolari on noin 100 kilometriä Rovaniemen pohjoisempana, ja sinne kulkee jo valmis ratapohja, joten radan rakentamisessa säästettäisiin merkittävästi. Lisäksi rata tulisi päättää Tromssan sijasta Skibotniin, koska siihen päädyttiin jo vuosien 1939 ja 1941 Jäämeren radan selvityksissä. Niin vältyttäisiin kalliin tunneliosuuden rakentamiselta.

– Jäämeren radan linjausvaihtoehtoja miettineeseen työryhmään kuuluu kaksi entistä pääministeriä, Esko Aho ja Paavo Lipponen, joiden tilinauha tulee nykyisin Moskovasta. On erittäin kyseenalaista antaa näin tärkeitä turvallisuuspoliittisia asioita venäläismielisten päätettäväksi, toteaa Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsen Antti Eskelinen.
Klikkaa laajentaaksesi...


No helvetti, onhan Suomessa joillain vielä järkeäkin päässä. Eikö maanpuolustus-ammattilaiset ota asiaan mitään kantaa, niitähän tässä pitää aivan ensin kuunnella.
 
Rajajääkäri kirjoitti:
No helvetti, onhan Suomessa joillain vielä järkeäkin päässä. Eikö maanpuolustus-ammattilaiset ota asiaan mitään kantaa, niitähän tässä pitää aivan ensin kuunnella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaankin kyse on omasta asemasta. Liian aikaisin ei kannata ottaa kantaa - menee politikoinniksi. Liian myöhään ei kannata ottaa kantaa - menee oman aseman riskeeraamiseksi. Tämän vuoksi Suomessa pitäisi olla turvallisuuspolitiikan ajatushautomoita - ottamaan esille asioita jotka ovat virkaupseereille turhan riskaabeleja.
 
Epäilenpä näin ihan mutu-tuntumalla, että koko radassa ei ole järjen hiventä kaupallisessa mielessä. Toki jos Narvik-vaihtoehdolla parannetaan Suomen huoltovarmuutta, niin se on syy sinänsä.

Mutta kaupallisesti näissä ei taida olla mitään mieltä. Laivauksen ideahan on nimenomaan, että ottaa matka vähän kauemmin, mutta on halpaa kuin saippua. Laivauksen korvaaminen junalla ja vielä ehkä siirto kumipyörille, ei mitään järkeä?
 
StmSvejk kirjoitti:
No, entäpä jos ne Malmbananin junat tuplataan? Mikäs silloin tulee junanpainoksi?
Klikkaa laajentaaksesi...

Koska junat ovat lyhyitä vain 750m siksi

Jos pituus on yli 750m, junat eivät mahdu kohtaamaan.
Vaan yksi juna ajaa ensin Narvikiin ja toinen sitten takaisin Kiirunaan.
Enää tavara ei kuljekaan tasaisena virtana, vaan suuri määrä vaunuja odottaa lastausta, purkausta tai lähtöä matkaan.
Sitten on sellainenkin pikkujuttu kuin radan profiili.
Raskaampia junia ei saada mäkiä ylös muuten kuin lisäämällä vetureita.

StmSvejk kirjoitti:
Näin maalaisjärjellä ajatellen, jo sen vuoksi että kun yksi raide on rakennettu mahdollistuu erinäisten kojeiden ja työvoiman siirtäminen työvoimalle helpommin kuin silloin, kun mennään neitseelliseen maastoon.
Klikkaa laajentaaksesi...

image.jpg


Yleensä rata rakennetaan vanhan raiteen viereen.
Silloin viereisen raiteen liikene haitta töiden tekemittä.
Lisäksi sen yli liikuttaessa on liikenne turvattava
Ajolanka haittaa vaunujen purkamitta.
Koska se rajoittaa nostureiden käyttöä ja kieltää esim. kuorman päälle nousemisen.
Lisäksi olemassa olevia kaapeleita opastimia ja muita laiteita on varottava töiden aikana.
Sitten kun liitetään raiteet toisiinsa, on vaihteen asentamiselle saatava liikenne katkos.

Käytännössä on lähes sama, onko vieressä rataa vai ei.
Radan rakentaminen on kokonaisuudessaan lähes yhtä helppoa vaikeaa aina.
 
Ottoville kirjoitti:
Koska junat ovat lyhyitä vain 750m siksi

Jos pituus on yli 750m, junat eivät mahdu kohtaamaan.
Vaan yksi juna ajaa ensin Narvikiin ja toinen sitten takaisin Kiirunaan.
Enää tavara ei kuljekaan tasaisena virtana, vaan suuri määrä vaunuja odottaa lastausta, purkausta tai lähtöä matkaan.
Sitten on sellainenkin pikkujuttu kuin radan profiili.
Raskaampia junia ei saada mäkiä ylös muuten kuin lisäämällä vetureita.



image.jpg


Yleensä rata rakennetaan vanhan raiteen viereen.
Silloin viereisen raiteen liikene haitta töiden tekemittä.
Lisäksi sen yli liikuttaessa on liikenne turvattava
Ajolanka haittaa vaunujen purkamitta.
Koska se rajoittaa nostureiden käyttöä ja kieltää esim. kuorman päälle nousemisen.
Lisäksi olemassa olevia kaapeleita opastimia ja muita laiteita on varottava töiden aikana.
Sitten kun liitetään raiteet toisiinsa, on vaihteen asentamiselle saatava liikenne katkos.

Käytännössä on lähes sama, onko vieressä rataa vai ei.
Radan rakentaminen on kokonaisuudessaan lähes yhtä helppoa vaikeaa aina.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sanoisin, että reilusti helpompaa on rakentaa viereen. Tässä muutama perustelu:

Maankäyttö - uuden radan linjauksen löytäminen on hemmetin kova työ. Asian eteen täytyisi tehdä maakuntakaavasta lähtien työtä kaavoituksen osalta aina asemakaavoihin saakka ja saada muutokset voimaan. Tämä edellyttää hiton montaa ympäristöselvitystä ja osallistamisvaihetta joissa kuunneltaisiin radan vaikutuspiiriin kuuluvia asukkaita ja muita tahoja. Vaihtoehtoja ja niiden sovittamista.

Maaperätutkimukset - rata ja sen raskas liikenne vaatisi joka tapauksessa hemmetisti maaperätutkimuksia siitä, missä kohden maa kantaa ja missä ei, mitä radan rakenne vaatii. Vanhan viereen rakentaessa tämä on myös edessä, mutta huomattavasti helpommassa mittakaavassa.

Ratageometria - Radan geometrian suunnittelu kaikki junanopeudet ja ympäristö huomioon ottaen. Vanhan viereen tehtäessä se olisi käytännössä vain vanhan tarkistamista.

Logistiikka - Vanhan radan vierellä kulkee aina valmiiksi huoltoteitä vähän väliä. Uuden linjauksen suhteen nämä tarvisi myös suunnitella, kaavoituksesta väylien rakenteisiin asti.

Sitten vasta päästään itse rakentamiseen. Tässä kohti on melkein yksi ja sama kuinka vaikeaa se itse työn teko on toisen radan vieressä. Isoin savotta on koko homaan viemisessä siihen pisteeseen.
 
Moikka vaan. Kiinnostava aihe jota puntaroi eri kanteilta rattoisasti. Onhan tässä miettinyt asiaa että milloin olisi ajankohtaista moinen yhteys ja ja minne asti tavara kuljetettaisiin pohjoisen sataman kautta. Silmään pisti että "kiinalaisilla" on hankkeita myös omaan satamaan ollut. Ymmärtääkseni Göteborin satama pohjoismaiden suurin entuudestaan tuon naapurissa. https://www.fokus.se/2017/12/sanningen-bakom-kinas-miljardinvestering-lysekil/
 
https://areena.yle.fi/1-4234788 Kohdasta 10:45
jos meillä syystä tai toisesta ei ole pääsyä Itämeren satamiin, meillä on mahdollisimman lyhyt yhteys pohjoisessa satamaan
Klikkaa laajentaaksesi...
Lainaus Berneriltä eilisistä uutisista.

Jos emme pääse satamiin Itämerellä niin se tarkoittaa konfliktia jossa Venäjä on yhtenä osapuolena. Täten Kirkkoniemen satamakaan ei ole käyttökelpoinen vaihtoehto koska Venäjä joko on valloittanut Kirkkoniemen tai pommittaa sitä tai sen merivoimat eivät päästä meriliikennettä sinne.
 
Nargö kirjoitti:
Ruotsalaisia voi olla aika vaikea suostutella suomalaisen raideleveyden radan rakentamiseen Narvikiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sitten rakennetaan rata eurooppalaisella raideleveydellä ja hoidetaan homma joko konttien siirrolla tai sopivalla vaunukalustolla - ihan kumpi tahansa vaihtoehto käy.

Kaksoisradan rakentaminen Kiirunan ja Narvikin välille on muuten jo suunnitteluvaiheessa.

https://www.trafikverket.se/nara-dig/Norrbotten/projekt-i-norrbottens-lan/Malmbanan/dubbelspar/

Skibotn on liian pohjoisessa ja lisäksi asettaa paineita pohjoisimman Lapin puolustamiselle joita tuskin voidaan täyttää.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top