Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Einomies1:
Kynnyskysmys onkin tietääkö kukaan naapurin moott./ mek. tiedustelun kokoonpanoa ja määrää sekä millä etäisyydellä kulkevat pääjoukon edellä?
Ohjustelija:
Aiheesta tehdyissä kotimaisissa tutkielmissa kärjessä kulkee yleensä 2-4 ajoneuvon tiedustelupartio tai tst-tiedustelujoukkue jota on saatettu vahvistaa pioneeri/suojelutiedusteluosilla mahdollisesti myös tst-vaunuilla. Kalusto riippuu ihan siitä mistä prikaatista kyseinen joukko on irroitettu.
Tiedusteleva kärki kulkee n. 3-10km vahvennetun komppanian edellä joka taas toimii varmistusosana varsinaiselle pääjoukolle, eli pataljoonalle joka tulee 5-10km sen perässä.
Tässä kyseisessä skenaariossa en vaan jotenkin usko että patajoonan kokoista joukkoa lähetettäisiin ajelemaan noin pienille teille jotka eivät oikein johda mihinkään sellaiseen maastoon jossa pataljoona tst-voima pääsisi oikeuksiinsa. Kuten todettua realistisempi olisi kenties se vahvennettu komp. jolla yritettäisiin luoda painetta pääsuunnan (jossa pataljoonat hyökkäävät) sivustoille.
Oli miten hyvänsä niin mielestäni se kärjen tiedustelu olisi aina syytä yrittää ajattaa sellaiseen tilanteeseen että se saadaan haukattua ns. kerralla kokonaisuudessaan pois pelistä. Takaa tuleva ns. pääjoukko jää enemmän tai vähemmän epätietoiseen tilaan ja tämän jälkeen sekin on mahdollista saada edes vähän samantyyliseen tilanteeseen jossa sekin joutuu aloittamaan taistelun enemmän tai vähemmän yllätyksellisesti suoraan liikkeestä. Tälläisessä tilanteessa hyökkääjän kyky tilata esim. epäsuoraa puolustajan niskaan hidastuu aika oleellisesti verrattuna siihen että tiedustelu on jo kerennyt selvittämään perustilanteen ja pääjoukko ajaa vain ns. valmiiseen pöytään.
Kiitos tiedosta ohjustelija! Mek. tiedustelu on siis todennäköisesti senverran voimakas ja tulivoimainen yksikkö että siihen pitäisi varata voimaa. Olen samaa mieltä siitä että jos meinaa päästä jonkinlaiseen yllätysetuun pääjoukon tai etujoukon osalta, tiedustelu on lyötävä pois pelistä nopeasti ja varmasti.
Todellisuudesta en tiedä mutta tässä Hanskin erinomaisessa aivopähkinässä ei siihen oikein löydy minun näkemykseni mukaisesti riittävästi porukkaa. Näkisin että yksi vaihtoehto on maastouttaa ja naamioda puolustavat joukot niin hyvin että tiedustelu ajaa niiden ohitse selustaan ja tie 26:lla harhautetaan tiedustelua parilla MKA:lla jotka ajavat esim. syöttinä pohjoiseen. Näin saadaan tiedustelu ehkä pysähtymään sopivaan paikkaan kasaan viestittämään ja/tai hajaantumaan, jossa väijytys pienelläkin ( 2 ryhmää erilleen tienvarsille pst-aseineen + kylkimiinat/ps-miinat) porukalla voisi onnistua.
Kun katselee näitä hyviä ideoita ja keskustelua asiasta en malta olla mainitsematta huomiota jonka tästä keskustelusta nopeasti tekee. Asymmetrinen taistelutapa ja sissitaktiikka nostaa kummasti päätään vaikka se muutama kuukausi sitten keskustelussa oli tuomittu kuin leprainen huora foorumilla. IED:t, partion kokoiset yksiköt ja väijyminen toistuu uudelleen ja uudelleen erinäisissä ajatuksissa. Hassua!
Noiden IED/miinojen laukaisusta olen sitä mieltä että mihinkääm Mujaheddin-ratkaisuihin en lähtisi (gsm, radio-ohjattava) koska niiden toiminta varmuus kentällä tehtynä ei ole riittävä. Myöskään ei ole takeita toimisiko kriisiaikana juuri omalla alueella gsm-linkit. Kyllä tienvarsipommi-touhussa pitää olla:
A. Riittävän kokoinen pommi (ei silti mikään tonnin lentopommi koska sen asettelu vie liikaa aikaa ja saatavuus vaikeaa ja "turhaa tehoa" liikaa). Paukku pitää olla sellainen kuitenkin että on kyseessa sitten tst-vaunu, raivausvaunu tai vaikka taivaan tuliset vaunut, niin ilman vaunun tekemää yhtä volttia on r-määrä liian pieni.
B. Laukaisijalla näköyhteys ja laukaisu tähysteisenä (turvallinen väli voidaan saavuttaa vain piuhalla ja laukaisukojeella esim. SSK). Näin on mahdollisuus vaikuttaa loppupeleissä siihen mitä maalia vastaan toimitaan ja varmistaa että laukaisussa ei ole viiveitä.
Tuosta Pyhällön mallista oli monenlaista hyvää ajatusta mutta vielä enemmän kysymyksiä. Itselleni (joka en ole aktiiviressu tai saanut koulutusta uuteen tst-tapaan) tuli kuva monen ajatuksista että ehkä enemmän sovellettiin paikallisjoukon tst-tapaa kuin alueellisen joukon taistelutaktiikkaa?. Paljon sovellettiin kuitenkin "sissitaktiikkaa". En tiedä onko tämä se jutun ajatus mutta panostaisin komppaniallakin yhteen, keskitettyyn ja rajuun iskuun sensijaan että sirottelisin partioita ja osastoja pitkin matkaa tien varsille. Tappioita tämäkin kyllä varmasti tuottaa ja pienemmällä riskillä omille mutta jättäisin silti sissitaktiikan sisseille ja paikallisjoukoille. En usko että madalletun riskin IED-iskuilla pystytään saavuttamaan tavoitteita eli tuottamaan viholliselle riittävästi tappioita jotta sen eteneminen pysähtyy tai edes hidastuu riittävästi.
Vihollisen pilkkominen osiin esim. maastonkäytön ja oman toiminnan yhteiskäytöllä saavutetaan "sodan sumun" nouseminen ja hetkellinen kaaos vihollisen toiminnassa. Kun näkö- ja kuuloyhteys katkeaa ja joka puolelta ympäriltä alkaa helvetillinen pauke ja sinkojen tulitus, syntyy sekavuutta ja todennäköisesti kuva erittäin vahvasta vihollisesta. Mukaan vielä tarkka epäsuora niin soppa on valmis. Tämähän on perusjuttu väijyssä. Prinsiippi no.1 on oikea ajoitus ja se on mahdollista saavuttaa noilla uusilla viestivälineillä ja tst-johdolla/tiedustelulla.
Se on totta että aikaa ei ole kupattavaksi vaan raju isku koko porukalla ja sitten irti. Naapuri saa kuitenkin nopeasti epäsuoraa avukseen ja todennäköisesti taktista ilmatukea hekoilta ja maataistelukoneilta. Ilman MANPADeja (yleensä ilmatorjuntaa) on toimittava tuli perseen alla.
Myös kyseenalaista on se kuinka paljon aikaa on valmisteluihin kun toiminta-alue on laajempi ja porukkaa vähemmän. Tulikasteessa ehkä enemmän tai sitten ei. Tuskin enää ollaan saman tienvarren alueella odottelemassa ja kaivamassa poteroita pari-kolmea päivää tietäen että "vihollinen tulee tasan käden osoittamasta suunnasta, tietä pitkin", en usko siihen.
Pikemminkin näin:
1. Alueellinen porukka suojassa toiminta-alueella kuljetuskomponentin (MKA:t) ja huollon kanssa.
2. Tulee käsky valmistautumisesta (vihollinen etenee/maahanlasku todennäköinen) ja maitse etenevän vihulaisen suunta ja etäisyysarvio sekä vahvuus.
3.Oma tiedustelu toimintaan ja UAV ilmaan (jos on).
4. Tieto vihollisen tarkasta suunnasta ja paikasta ja porukka ajoneuvoihin.
5. Suunta suunnitellulle tst-alueelle jossa tarkemman maastontiedustelun jälkeen tehdään tst-suunnitelma.
6. Ukot ryhmitetään tst-suunnitelman mukaisesti piiloon tiedustelulta ja muut valmistelut (epäsuora, ensihoito, huolto yms.) tehdään nopeasti. Kaivamiset ja porautumiset minimissään koska aikaa on vähän. Sulutteet eivät voi olla monimutkaisia koska aikaa niiden fiksailuun ja hiomiseen ei löydy ehkä paria-kolmea tuntia kauempaa.
7. Mikäli UAV löytyy avustamaan komppaa, se pörrää säännöllisesti painopistesuunnaassa antamassa ennakkovaroitusta. Myös tiedustelee tietty sivustoja ettei vihulainen pääse koukkaamaan/ohittamaan huomaamatta.
Lopuksi:
Jos mennään optimistisesti uuden mallin mukaan niin alueellisilla joukoillahan pitäisi olla enemmän paukkua ja voimaa kuin paikallisporukoilla. Näin pyrkisin tällä jääkärikomppanialla iskemään keskitetysti ja mahdollisimman rajusti kerralla ja sitten vetäytymään uusiin asemiin odottamaan täydennystä tai siirtymään toiselle alueelle.