Jalkaväkiryhmä kokoonpanoja muailmalla.

pstsika kirjoitti:
Jos minulta kysyttäisiin miten kehittää suomalaista jalkaväkiryhmää (esimerkissä käytän tavanomaista 1+7 jääkäriryhmää perustana) huomioiden taistelutapauudistuksen uudenlaisen johtorakenteen tulos olisi jotain seuraavaa:

Ryhmänjohtaja (au) rynnäkkökiväärivarustuksella sekä lähiradiolla, jonka alaisuudessa:
1. Taistelupartio
Partionjohtaja (au), aseistuksena RK+ 2x KES
Rynnäkkökiväärimies, aseistuksena RK+APILAS+KES
Rynnäkkökiväärimies, aseistuksena RK+3x KES

2. Taistelupartio

Partionjohtaja (au), aseistuksena RK+2KES
Tulitukitarkka-ampuja, aseistuksena RK+ACOG, Dragunov tms. sekä pistooli
Hätäensiapumies (ei varsinainen lääkintämies vaan keskivertoa paremmin lääkintäkoulutettu kiväärimies), aseistuksena RK+kranaattipistooli

3. Taistelupartio

Partionjohtaja (au), aseistuksena RK+ 2x KES
Konekivääriampuja, aseena PKM/MG3 ja pistooli
Konekivääriampujan taistelijapari (RK-varustus + konekiväärin patruunoita ja vaihtopiippu)

Vahvuus siis 4+6 sekä ajoneuvon (pasi/teka/ka/älli) 1 tai 1+1.
Ryhmän aseistus olisi siis 8 x RK, KK, tulitukitarkka-ampujan ase, APILAS, 10x KES, 2x pistooli ja kranaattipistooli
Ensimmäinen ja toinen puoliryhmä soveltuvat iskuosastomaiseen toimintaa, ja kolmas muodostaa selkeästi tukevan osa.
Tuollaisessa ryhmässä on jo jonkinmoinen pst-kyky, sekä omien aseidensa puolesta kyky vaikuttaa eri etäisyyksillä oleviin maaleihin.
Kenties tärkeimpänä juttuna on kuitenkin se, että ryhmästä löytyy kunnollisen ensiapukoulutuksen saanut mies, jolla taidot eivät rajoitu siihen, mitä alokaskaudella opetetaan.

Joukkueen muodostaisi kolme tuonkaltaista jääkäriryhmää ja lisäksi erillinen tukiryhmä (4. R), johon paperilla kuuluisi:

pst-partio (1+2,)
tulenjohtopartio (1+1+2)
tarkka-ampuja, aseistus TAK 85 / TRG-42
taistelulähetti (vuodenajasta riippuen moottorikelkka tai maastomoottoripyörä)
lääkintämies
radisti

Tästä pumpusta 10 matkustaisi ryhmän ajoneuvolla, jonka matkustajakapasiteetti on vaihtoehdoista riippuen min. 11 miestä (älli). Pasissa, TeKassa ja kuorkissa enemmän.

Lisäksi joukkueenjohtaja sekä varajohtaja, jotka molemmat upseereita. Joukkueenjohtaja matkustaa 4. ryhmän ajoneuvossa ja varajohtaja 2. jääkäriryhmän ajoneuvossa.
Koko paketin vahvuus siis 3 + 14 + 26 eli yhteensä 43 miestä ja tuohon lisäksi ajoneuvosta riippuen ryhmien ajoneuvojen henkilöstö ja kalustoajoneuvo.

Kalustoajoneuvoon yksi miehistöarvoinen kuljettaja ja ryhmien ajoneuvoissa:
Pasi 1+1
Teka 1
MT-LB 1+1
Kuorma-auto 1.

Saa ampua.

Yksi Apilas ryhmässä on melko turha. Apilaksen kanniskelija ei juuri pysty tavalliseen jv-taisteluun, eikä yksittäinen raskas kertasinko tuo merkittävää lisäystä pst-voimaan. Muutenkin sinkoja on liikaa jatkuvasti mukana kannettavaksi. Laittaisin yhdelle partiolle kannettavaksi 4-6 kevyttä kertasinkoa, mikä antaa mahdollisuuden tuhota yllättäen ilmestyvän ryntövaunun ja mikäli vaunutiheys kasvaa, voidaan sinkoja jakaa vaikka joka soturille. Sinkoja (myös Apilaksia) voi pitää varalla ajoneuvossa ja ottaa käyttöön tarvittaessa. Apilaksen kanssa kuitenkin kiväärimies "muuttuu" pst-mieheksi, eikä kykene kiväärimiehen tehtäviin.
 

pstsika

Haukka
Victor Charlie kirjoitti:
Yksi Apilas ryhmässä on melko turha. Apilaksen kanniskelija ei juuri pysty tavalliseen jv-taisteluun, eikä yksittäinen raskas kertasinko tuo merkittävää lisäystä pst-voimaan. Muutenkin sinkoja on liikaa jatkuvasti mukana kannettavaksi. Laittaisin yhdelle partiolle kannettavaksi 4-6 kevyttä kertasinkoa, mikä antaa mahdollisuuden tuhota yllättäen ilmestyvän ryntövaunun ja mikäli vaunutiheys kasvaa, voidaan sinkoja jakaa vaikka joka soturille. Sinkoja (myös Apilaksia) voi pitää varalla ajoneuvossa ja ottaa käyttöön tarvittaessa. Apilaksen kanssa kuitenkin kiväärimies "muuttuu" pst-mieheksi, eikä kykene kiväärimiehen tehtäviin.

Se yksikin Apilas voi estää päälleajon, jos joukkueen pst-partio on jonkun muun ryhmän mukana. Tietysti noita putkia voidaan tilanteen mukaan jättää ajoneuvoon ja aseistus+varustus+kokoonapanot sovelletaan aina kulloiseenkin tilanteen mukaan, mutta 10 miehen ryhmälle 10x KES ja APILAS ei ole mitenkään mahdoton määrä. Verrokkina panssarijääkäriryhmien jalkaosat (6 miestä), joissa on 1 Apilas ja 5x KES.
 
pstsika kirjoitti:
Victor Charlie kirjoitti:
Yksi Apilas ryhmässä on melko turha. Apilaksen kanniskelija ei juuri pysty tavalliseen jv-taisteluun, eikä yksittäinen raskas kertasinko tuo merkittävää lisäystä pst-voimaan. Muutenkin sinkoja on liikaa jatkuvasti mukana kannettavaksi. Laittaisin yhdelle partiolle kannettavaksi 4-6 kevyttä kertasinkoa, mikä antaa mahdollisuuden tuhota yllättäen ilmestyvän ryntövaunun ja mikäli vaunutiheys kasvaa, voidaan sinkoja jakaa vaikka joka soturille. Sinkoja (myös Apilaksia) voi pitää varalla ajoneuvossa ja ottaa käyttöön tarvittaessa. Apilaksen kanssa kuitenkin kiväärimies "muuttuu" pst-mieheksi, eikä kykene kiväärimiehen tehtäviin.

Se yksikin Apilas voi estää päälleajon, jos joukkueen pst-partio on jonkun muun ryhmän mukana. Tietysti noita putkia voidaan tilanteen mukaan jättää ajoneuvoon ja aseistus+varustus+kokoonapanot sovelletaan aina kulloiseenkin tilanteen mukaan, mutta 10 miehen ryhmälle 10x KES ja APILAS ei ole mitenkään mahdoton määrä. Verrokkina panssarijääkäriryhmien jalkaosat (6 miestä), joissa on 1 Apilas ja 5x KES.

PANSSARIjääkäreillä pitääkin olla sinkoja kannossa ihan eri tavalla. Vihollisen vaunuja on aina kimpussa. Lisäksi ps-jääkärit toimivat lähellä vaunuja eivätkä joudu kantamaan sinkoja niin pitkiä matkoja. JALKAVÄKIryhmällä on usein muutakin kannettavaa (ja pitempiä matkoja) eikä sinkoja kannata ottaa kaiken varalta lisäpainoiksi.
 

pstsika

Haukka
Victor Charlie kirjoitti:
PANSSARIjääkäreillä pitääkin olla sinkoja kannossa ihan eri tavalla. Vihollisen vaunuja on aina kimpussa. Lisäksi ps-jääkärit toimivat lähellä vaunuja eivätkä joudu kantamaan sinkoja niin pitkiä matkoja. JALKAVÄKIryhmällä on usein muutakin kannettavaa (ja pitempiä matkoja) eikä sinkoja kannata ottaa kaiken varalta lisäpainoiksi.

Mitä sellaista ”tavallinen” jalkaväki kantaa, mitä panssarijääkärit eivät?

Ihan riippumatta siitä kulkeeko jääkäri pyörillä vai teloilla: molemmat joutuvat varautumaan panssarivaunujen kohtaamiseen ja kaikki venäläisten pumput ovat mekanisoituja.
Ne ajat jolloin suomalainen jalkaväki suoritti jalan koukkauksia korpien halki ovat jääneet historiaan ja nykypäivänä kaikki joukot joutuvat mukautumaan panssarivaaraan, vaikka olisivat kenttätykistössä tai taistelualueen ilmatorjunnassa.
 
pstsika kirjoitti:
Ne ajat jolloin suomalainen jalkaväki suoritti jalan koukkauksia korpien halki ovat jääneet historiaan ja nykypäivänä kaikki joukot joutuvat mukautumaan panssarivaaraan, vaikka olisivat kenttätykistössä tai taistelualueen ilmatorjunnassa.

Amen. Meillä täällä pohjoisessa maastoa pyritään toki käyttämään siten, että vihulaisen jalkautuminen tapahtuu mahdollisimman aikaisin. Mutta ei ne kuljetusvermeet ja tulitukena olevat paksummat panssarit mihinkään katoa.

Osalle suomalaisista on koulutettu, että jostain ilmestyy iljettävä sininen pressu, jota pitää roimaista kessillä. Ihan jees. Entäs kun sinisiä pressuja onkin 5, ja yksi niin paksunahkainen seassa, ettei kessi pure? Ja sitten vielä roilotat ohi sillä kessillä?

No, kessejä on onneksi monta. Sulutteita saadaan toivottavasti tehtyä. Ja kyllähän panssarijoukkojen mahdollisuus kohdata panssaria on suurempi, ellei vihollinen koijaa kympillä ja katkaise maata kapeimmasta kohdasta täydellä voimalla..
 
pstsika kirjoitti:
Victor Charlie kirjoitti:
PANSSARIjääkäreillä pitääkin olla sinkoja kannossa ihan eri tavalla. Vihollisen vaunuja on aina kimpussa. Lisäksi ps-jääkärit toimivat lähellä vaunuja eivätkä joudu kantamaan sinkoja niin pitkiä matkoja. JALKAVÄKIryhmällä on usein muutakin kannettavaa (ja pitempiä matkoja) eikä sinkoja kannata ottaa kaiken varalta lisäpainoiksi.

Mitä sellaista ”tavallinen” jalkaväki kantaa, mitä panssarijääkärit eivät?

Ihan riippumatta siitä kulkeeko jääkäri pyörillä vai teloilla: molemmat joutuvat varautumaan panssarivaunujen kohtaamiseen ja kaikki venäläisten pumput ovat mekanisoituja.
Ne ajat jolloin suomalainen jalkaväki suoritti jalan koukkauksia korpien halki ovat jääneet historiaan ja nykypäivänä kaikki joukot joutuvat mukautumaan panssarivaaraan, vaikka olisivat kenttätykistössä tai taistelualueen ilmatorjunnassa.

Patruunoita (varsinkin konekivääriin), heitteitä, räjähteitä, vettä, esimerkiksi. Panssarijalkaväki toimii vaununsa välittömässä läheisyydessä ja voi pitää ylimääräiset kamansa vaunussa ja täydentää sieltä tarvittaessa. Vaunun konetykki tekee konekivääristä vähätöisemmän.
Jalkaväki jättää hyökkäykseen lähtiessään ajoneuvonsa satojen metrien-kilometrin päähän eikä voi noin vain hakea autosta täydennystä. Konekivääri syö patruunoita kuin sika limppua ja ammuksien pitää kulkea mukana. Ryhmä voi olla ilman täydennystä taistelussa tunteja.
Puolustukseen ryhmittyvä jalkaväki voi toki varata sinkoja ja muuta materiaalia asemiinsa loputtomat määrät.

Jalkaväkiryhmän muuttaminen pst-ryhmäksi jakamalla sille sinkoja "kaiken varalta" ei ole järkevää, koska silloin jalkaväki ei kykene jalkavän taisteluun.

Panssarintorjunta on pääasiallisesti pst-yksiköiden heiniä. Usein ajatellaan, että se jv-ryhmä saa silmilleen KAIKKI vihulaisen mek.osaston vaunut. Ohjuksilla, epäsuoralla tulella ja miinoitteilla kuitenkin torpataan suurin osa vihollisen panssareista ja loppuja hätyytellään jv-komppanioiden ja joukkueiden pst-ryhmillä ja partioilla. Vasta tämän seulan läpäiseet ovat jalkaväkiryhmien uhkana. Edelleen, jalkaväelle voidaan TARVITAESSA jakaa sinkoja enemmänkin. 10 x kes + Apilas jv-ryhmässä jatkuvasti on mielestäni liikaa.
 

pstsika

Haukka
Victor Charlie kirjoitti:
Patruunoita (varsinkin konekivääriin), heitteitä, räjähteitä, vettä, esimerkiksi. Panssarijalkaväki toimii vaununsa välittömässä läheisyydessä ja voi pitää ylimääräiset kamansa vaunussa ja täydentää sieltä tarvittaessa. Vaunun konetykki tekee konekivääristä vähätöisemmän.
Jalkaväki jättää hyökkäykseen lähtiessään ajoneuvonsa satojen metrien-kilometrin päähän eikä voi noin vain hakea autosta täydennystä. Konekivääri syö patruunoita kuin sika limppua ja ammuksien pitää kulkea mukana. Ryhmä voi olla ilman täydennystä taistelussa tunteja.
Puolustukseen ryhmittyvä jalkaväki voi toki varata sinkoja ja muuta materiaalia asemiinsa loputtomat määrät.

Jalkaväkiryhmän muuttaminen pst-ryhmäksi jakamalla sille sinkoja "kaiken varalta" ei ole järkevää, koska silloin jalkaväki ei kykene jalkavän taisteluun.

Panssarintorjunta on pääasiallisesti pst-yksiköiden heiniä. Usein ajatellaan, että se jv-ryhmä saa silmilleen KAIKKI vihulaisen mek.osaston vaunut. Ohjuksilla, epäsuoralla tulella ja miinoitteilla kuitenkin torpataan suurin osa vihollisen panssareista ja loppuja hätyytellään jv-komppanioiden ja joukkueiden pst-ryhmillä ja partioilla. Vasta tämän seulan läpäiseet ovat jalkaväkiryhmien uhkana. Edelleen, jalkaväelle voidaan TARVITAESSA jakaa sinkoja enemmänkin. 10 x kes + Apilas jv-ryhmässä jatkuvasti on mielestäni liikaa.

Rohkenen väittää, että jalkaväkitaistelijoilla (niin pyörä kuin telakuljetteisilla) ampumatarvikkeiden määrät ovat aika samanlaisia. Myös konekiväärien ja heitteiden osalta.

Tuo, että liike hidastuu oman pst-aseistuksen painon myötä on totta, mutta missä sitten on se sopiva määrä?
1+7 ryhmässä on liian vähän panssarintorjuntakykyä jos kevyitä kertasinkoja on vain kertasinkotaistelijaparilla. Ryhmän tulisi kuitenkin pystyä torjumaan joukkueen hyökkäys pesäkkeestään. Apilaksen olen ehkä valmis jättämään tuon ryhmän varustuksesta pois, mutta kessien määrää ei voi pahemmin alentaa.

Alueellisille joukoille tuskin myöskään riittää hirveästi noita pst-ohjuksia, joten joukon oman pst-kyvyn merkitys kasvaa, varsinkin jos kun taistelutapa korostaa toiminnan hajautettavuutta. Tuo hajautus tarkoittaa entistä enemmän sitä, että ryhmän ja joukkueen tulee olla entistä omavaraisempia.
 

PJ85

Eversti
pstsika kirjoitti:
Verrokkina panssarijääkäriryhmien jalkaosat (6 miestä), joissa on 1 Apilas ja 5x KES.
Näin Mektstos(Pspr) Psjk:ssa. Meillä Vekaralla ainakaan minun aikaan ei ollut Apilasta normaalissa panssarijääkäriryhmässä jotka liikkuivat CV:llä. "Raskaammasta" panssaritorjunnasta vastasi joukkueiden apilas-partiot, sekä komentojoukkueen apilas-ryhmä. Nuo apilas-partiot/ryhmä liikkuivat paseilla.

Aika komea tuo MEKTSTSOS PSJK kun 18 BMP-2, joten tulivoimaa sekä miehiä luulisi riittävän. Alunperin bemareita suunniteltiin olevan 19, joista yksi komennon panssarintorjuntaryhmällä, mutta kaikesta päätellen tuo on tipahtanut lopullisista kokoonpanoista poies.
 

pstsika

Haukka
PJ85 kirjoitti:
Näin Mektstos(Pspr) Psjk:ssa. Meillä Vekaralla ainakaan minun aikaan ei ollut Apilasta normaalissa panssarijääkäriryhmässä jotka liikkuivat CV:llä. "Raskaammasta" panssaritorjunnasta vastasi joukkueiden apilas-partiot, sekä komentojoukkueen apilas-ryhmä. Nuo apilas-partiot/ryhmä liikkuivat paseilla.

Aika komea tuo MEKTSTSOS PSJK kun 18 BMP-2, joten tulivoimaa sekä miehiä luulisi riittävän. Alunperin bemareita suunniteltiin olevan 19, joista yksi komennon panssarintorjuntaryhmällä, mutta kaikesta päätellen tuo on tipahtanut lopullisista kokoonpanoista poies.

MEKTSTOS PSJK:ssa on vaunukalustona:
19x BMP-2
1x BMP-1 TJJ
4x MT-LBV

Myös KTJ:n panssarintorjuntaryhmä kulkee bemarilla.
 

PJ85

Eversti
pstsika kirjoitti:
PJ85 kirjoitti:
Näin Mektstos(Pspr) Psjk:ssa. Meillä Vekaralla ainakaan minun aikaan ei ollut Apilasta normaalissa panssarijääkäriryhmässä jotka liikkuivat CV:llä. "Raskaammasta" panssaritorjunnasta vastasi joukkueiden apilas-partiot, sekä komentojoukkueen apilas-ryhmä. Nuo apilas-partiot/ryhmä liikkuivat paseilla.

Aika komea tuo MEKTSTSOS PSJK kun 18 BMP-2, joten tulivoimaa sekä miehiä luulisi riittävän. Alunperin bemareita suunniteltiin olevan 19, joista yksi komennon panssarintorjuntaryhmällä, mutta kaikesta päätellen tuo on tipahtanut lopullisista kokoonpanoista poies.

MEKTSTOS PSJK:ssa on vaunukalustona:
19x BMP-2
1x BMP-1 TJJ
4x MT-LBV

Myös KTJ:n panssarintorjuntaryhmä kulkee bemarilla.

Kiitokset korjauksesta! Panssari-lehdissä ollut vaan tuosta kokoonpanosta kahta eri tietoa. Nuo ällit on ilmeisesti; 2 MT-LBV tulitukiryhmä ja olisiko 2 täydennys/lääkintä?
 

pstsika

Haukka
PJ85 kirjoitti:
Kiitokset korjauksesta! Panssari-lehdissä ollut vaan tuosta kokoonpanosta kahta eri tietoa. Nuo ällit on ilmeisesti; 2 MT-LBV tulitukiryhmä ja olisiko 2 täydennys/lääkintä?

Joo, noissa on ollut virheitä sekä komppanioiden kokoonpanojen ja itse taisteluosaston vahvuuden osalta.

Kaksi noista älleistä on tulitukiryhmällä, yksi ensihoitoryhmällä ja yksi täydennysryhmällä.
 
pstsika kirjoitti:
Victor Charlie kirjoitti:
Patruunoita (varsinkin konekivääriin), heitteitä, räjähteitä, vettä, esimerkiksi. Panssarijalkaväki toimii vaununsa välittömässä läheisyydessä ja voi pitää ylimääräiset kamansa vaunussa ja täydentää sieltä tarvittaessa. Vaunun konetykki tekee konekivääristä vähätöisemmän.
Jalkaväki jättää hyökkäykseen lähtiessään ajoneuvonsa satojen metrien-kilometrin päähän eikä voi noin vain hakea autosta täydennystä. Konekivääri syö patruunoita kuin sika limppua ja ammuksien pitää kulkea mukana. Ryhmä voi olla ilman täydennystä taistelussa tunteja.
Puolustukseen ryhmittyvä jalkaväki voi toki varata sinkoja ja muuta materiaalia asemiinsa loputtomat määrät.

Jalkaväkiryhmän muuttaminen pst-ryhmäksi jakamalla sille sinkoja "kaiken varalta" ei ole järkevää, koska silloin jalkaväki ei kykene jalkavän taisteluun.

Panssarintorjunta on pääasiallisesti pst-yksiköiden heiniä. Usein ajatellaan, että se jv-ryhmä saa silmilleen KAIKKI vihulaisen mek.osaston vaunut. Ohjuksilla, epäsuoralla tulella ja miinoitteilla kuitenkin torpataan suurin osa vihollisen panssareista ja loppuja hätyytellään jv-komppanioiden ja joukkueiden pst-ryhmillä ja partioilla. Vasta tämän seulan läpäiseet ovat jalkaväkiryhmien uhkana. Edelleen, jalkaväelle voidaan TARVITAESSA jakaa sinkoja enemmänkin. 10 x kes + Apilas jv-ryhmässä jatkuvasti on mielestäni liikaa.

Rohkenen väittää, että jalkaväkitaistelijoilla (niin pyörä kuin telakuljetteisilla) ampumatarvikkeiden määrät ovat aika samanlaisia. Myös konekiväärien ja heitteiden osalta.

Tuo, että liike hidastuu oman pst-aseistuksen painon myötä on totta, mutta missä sitten on se sopiva määrä?
1+7 ryhmässä on liian vähän panssarintorjuntakykyä jos kevyitä kertasinkoja on vain kertasinkotaistelijaparilla. Ryhmän tulisi kuitenkin pystyä torjumaan joukkueen hyökkäys pesäkkeestään. Apilaksen olen ehkä valmis jättämään tuon ryhmän varustuksesta pois, mutta kessien määrää ei voi pahemmin alentaa.

Alueellisille joukoille tuskin myöskään riittää hirveästi noita pst-ohjuksia, joten joukon oman pst-kyvyn merkitys kasvaa, varsinkin jos kun taistelutapa korostaa toiminnan hajautettavuutta. Tuo hajautus tarkoittaa entistä enemmän sitä, että ryhmän ja joukkueen tulee olla entistä omavaraisempia.

Tuo 2-4 kessiä/ryhmä oli ja on, lähinnä koulutuksessa käytettävä minimimäärä, mikä on oltava aina mukana ja käsillä. Jo minun varusmieskoulutuksessani korostettiin, että sinkoja jaetaan siellä missä niitä tarvitaan vaikka joka miehelle useita. Joukkueen johtajalla on aina muutama sinko varalla ja komppanian komentopaikalla lisää, myös apilaksia.

Mikäli pst-kykyä pitää vahvistaa, tekisin sen ennemmin tuplaamalla joukkueen pst-partion kokonaiseksi ryhmäksi. Apilas kuitenkin happanee pian, joten antaa olla.
 

Einomies1

Respected Leader
Ottamatta kantaa kokoonpanoihin, eikö olisi selkeintä jakaa lähtökohtaisesti KES joka miehelle, myös ryhmän johtajalle? Kyseessähän on jokamiehen pst-ase ja kevyt sellainen joka ei häiritse tetsausta liiaksi. Joitain ryhmiä tai partioita voisi tarpeen tullen aseistaa lisää putkilla.

Ongelma vaan on se että tuo perus Kessi alkaa olemaan taisteluvaunuja vastaan hyödytön. Myös Apilaksesta alkaa teho loppumaan nykyvaunujen kanssa. Mitä tekee jv-ryhmä pst-aseella jolla ei voi torjua kuin ryntövaunuja? Ei hirveästi.
Aseet pitäisi uusia pikimiten ja ainoa vastaus ei voi olla NLAW kun se on kuvista päätellen helevetinmoinen halko. Apilaksen se kyllä korvaa.
KESsin korvaajan pitäisi olle ennen kaikkea pieni, kevyt ja yksinkertainen. Mistäpä uusi sinko?

M72 EC LAW? (Enhanced Capacity)

Nammo’s Terje Homb points to the M72 Enhanced Capacity (EC) design as one example. The EC model, which was qualified by the Norwegian Army in 2006, incorporates improvements to the warhead—including the use of PBXW-11 IM type explosive—as well as launcher improvements ranging from weight reductions through the use of a carbon fiber inner tube to increased hit probability through the use of an axial trigger and reflex sight.

The new reflex sight for the M72 provides improved operability day and night. The sight, which can be used by both right- and left-handed operators and with or without night vision goggles, features a ballistic reticle with moving target aim point. Reticle illumination is provided either by daylight or external light sources.
http://www.special-operations-technology.com/sotech-home/175-sotech-2008-volume-5-issue-3/1622-bunker-busters.html
 

jokiranta

Alokas
BAN
Victor Charlie kirjoitti:
Tuo 2-4 kessiä/ryhmä oli ja on, lähinnä koulutuksessa käytettävä minimimäärä, mikä on oltava aina mukana ja käsillä. Jo minun varusmieskoulutuksessani korostettiin, että sinkoja jaetaan siellä missä niitä tarvitaan vaikka joka miehelle useita. Joukkueen johtajalla on aina muutama sinko varalla ja komppanian komentopaikalla lisää, myös apilaksia.

Mikäli pst-kykyä pitää vahvistaa, tekisin sen ennemmin tuplaamalla joukkueen pst-partion kokonaiseksi ryhmäksi. Apilas kuitenkin happanee pian, joten antaa olla.

Miten nämä johtamis- ja sijaintipaikat menevät?

- ryhmä => pesäke
- joukkue => tukikohta
- komppania => ?
- pataljoona / taisteluosasto => komentopaikka
- prikaati / taisteluryhmä => esikunta

Voiko komppaniassa olle komentopaikkaa, kun komppanialla ei ole komentajaakaan, vaan ainoastaan päällikkö?
 

pstsika

Haukka
jokiranta kirjoitti:
Voiko komppaniassa olle komentopaikkaa, kun komppanialla ei ole komentajaakaan, vaan ainoastaan päällikkö?

Komppaukko johtaa komppanian komentopaikalta tai muualta. Esim. heti kärkijoukkueen takaa.
 
Komentojahan voivat antaa kaikki (esim SUOJAAN!). Komppanialle komentoja annetaan komentopaikalta. Ei siihen komentajan titteliä vaadita. Johtoasema komppaniassa kylläkin. Voisin veikata, että komentopaikalta kuitenkin ohjataan toimintaa enemmän käskyjen, kuin suorien komentojen avulla. Käskyt siis annetaan ennen varsinaista toimintaa, ja ne ovat yksityskohtaisempia kuin komennot.

Tuohon tyyliin olen asian mieltänyt, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta kun en osu ihan napakymppiin...


Se jäi pois, että tietenkin komentojen antaja vaikuttaa niiden toteutukseen. Kuka tahansa voi huutaa suojaan, ja silloin on kaikkien syytä niin tehdä. Mutta Joonas Jääkärin on turha alkaa kiljua rynnäkköön tai muuta, ellei satu olemaan johtoasemassa. Johtajat siis pääosin antavat komentoja, halusin tuolla "SUOJAAN!" -esimerkillä vain tuoda ilmi omaa näkemystäni siitä, mikä on komento.
 

jokiranta

Alokas
BAN
No aivan oikeasti minua on ruvennut kyllästyttämään se, että monissa käännöksissä, joita naiset ja reserviläiset tekevät englannin kielestä, aletaan viitata panssarivaunun johtajaan komentajana (tank commander) tai päällikkön (company commander) komentajana.

Ryhmänjohtaja on johtaja, joukkueenjohtaja on johtaja, päällikkö on päällikkö ja komentaja on komentaja.

Suomen kieltä ei pidä turmella vain NATO-yhteensopivuuden vuoksi. Se, että on selkeät nimitykset ryhmille, johtopaikoille ja johtajille, on taloudelista kielenkäyttöä ja hyvää fennofiliaa.

Nykyään sotatieteelliset teokset, kuten Korkeajännitys R-kioskeilla, on käännetty väärin.

Toinen ajan polttava kysymys on se, ettei UAV:ä käännetä lennokiksi, vaan lentokoneeksi, jolloin pienlennokkikin menee väärin tulevaisuudessa.

Kielitoimiston nutturapäät saisivat kääntää nutturaansa tiukemmalle.
 
Top