Jatkosotaan liittyvää

[Leaderdog]

Tuossa kuin kipasin Savonlinnassa mutkan kuuntelin joutessani YLE areenasta : Ranskan apu Suomelle talvisodassa:

Ranskan apu Suomelle talvisodassa

Talvisodan sytyttyä Suomi joutui tai oikeastaan pääsi suurvaltapolitiikan pelinappulaksi ja se takasi Suomelle sodan lopputuloksen kannalta merkittävää apua varsin yllättävästä suunnasta - Ranskasta. Ranskan lupaamalla avulla olikin ratkaiseva merkitys Stalinin päätöksiin Suomen suhteen...

areena.yle.fi

 

[miheikki]

Suomen armeijaan perustettiin jatkosodassa aseistettu naisyksikkö – koulutettiin haastavaan erikoistehtävään

Talvi- ja jatkosotaan osallistui erilaisissa tehtävissä ainakin 100 000 naista. Harva tietää, että Suomen armeijassa oli yksi erikoisyksikkö, jossa palveli lähes pelkästään naisia – ja he olivat aseistettuja.

www.is.fi

 

[Ottoville]

Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt laskettiin haudan lepoon​

Gerdt oli viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin saanut veteraani.

Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt saatettiin haudan lepoon sotilaallisin kunnianosoituksin Lepolan hautausmaalle Lappeenrannassa.
KUVA: RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Hautajaiset | Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt laskettiin haudan lepoon

Gerdt oli viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin saanut veteraani.

www.hs.fi

Spoiler

8:05 | Päivitetty 15:20
VIIMEINEN elossa ollut Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt haudattiin lauantaina Lepolan hautausmaalle Lappeenrantaan.

Gerdt haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin. Sisäministeriö on toivonut hautajaisten johdosta ja kaikkien Mannerheim-ristin ritareiden muistoksi yleistä suruliputusta koko maahan. Suruliputus alkoi lauantaina kello 8 ja päättyy kello 16.


Tilaisuus alkoi siunaustilaisuudella Lappeenrannassa Lauritsalan kirkossa keskipäivän maissa. Siunaustilaisuuteen osallistui Gerdtin omaisia ja pieni joukko kutsuvieraita.


Gerdt haudattiin Lepolan hautausmaalle, jossa oli puhumassa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.


”Ritari Gerdt vältti tuomasta esiin kokemuksiaan ja urhoollisuuttaan sodissa. Sodat oli käyty ja sovittu, elämä jatkui perheen, työn ja monien luottamustehtävien parissa. Keskusteluissa hänestä henki vaatimaton, vakuuttava vakaus”, Niinistö sanoi.


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu: "Me kiitämme ja muistamme"

NIINISTÖ puhui hautausmaalla vain lyhyesti, mutta hänen puheessaan korostui Gerdtin huomattava merkitys koko maalle ja yhteiskunnalle. Ritareiden elämä ja heidän perintönsä on Niinistön mukaan ainutlaatuinen ja merkityksellinen myös nykypäivänä.

”Sodista nousseen Suomen menestystarina on ainutlaatuinen. Meillä on kestävyyttä kohdata vaikeuksia ja uskoa niiden voittamiseen. Meillä on tahtoa puolustaa arvojamme ja maatamme. Tästä kaikesta ritari Tuomas Gerdt: Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme”, Niinistö sanoi.


Virallisen osuuden loputtua saivat paikalle kerääntyneet ihmiset saapua arkun luo ja osoittaa tervehdyksiään viimeiselle matkalleen lähteneelle ritarille. Ihmiset lähestyivät arkkua pareissa tai pienissä ryhmissä. Käsissään heillä oli seppeleitä, kukkia ja kynttilöitä.

Tuomas Gerdt ylennettiin kersantiksi elokuussa 1942.
KIRKONKELLOJEN soidessa ja hautajaissaattueen aloittaessa matkansa kirkosta kohti hautausmaata oli paikalle kerääntyneiden ihmisten määrä kasvanut jo sadan tienoille.

Myös aurinko liittyi surujoukon jatkeeksi, kun pilvipeite väistyi hetkellisesti juuri ennen ritarin arkun ulostuontia kirkosta.


Lappeenrantaan saapuessa autoilijoita tervehtii valotaulu, jossa kiitettiin Gerdtiä palveluksestaan isänmaan puolesta. Valotaulussa oli lisäksi hänen elinvuotensa ja sotilaskuvansa sekä sen takana liehuva Suomen lippu.


Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt haudattiin

SÄÄ oli tilaisuuden alkaessa Lauritsalan kirkolla marraskuisen harmaa. Yksi kirkon edustalle Gerdtin muistoa kunnioittamaan saapuneista oli Keijo Laine. Hän oli tullut paikalle varta vasten.

”Mielestäni Mannerheimin ristin ritarit ovat isänmaalle tärkeitä ihmisiä. On hyvä, että yhteiskunta kunnioittaa vanhoja sankareita”, hän kertoi STT:lle.


Varsinaiseen hautajaissaattueeseen Laine ei aikonut osallistua, mutta hän suuntaa myöhemmin Lepolan hautausmaalle, jonne Gerdt haudataan.


Hautajaisiin osallistui myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).

MANNERHEIM-RISTIN ritareita nimitettiin yhteensä 191, ja Gerdt oli heistä viimeinen elossa ollut. Hän kuoli 1. marraskuuta Helsingissä Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa 98-vuotiaana.

Ritariksi nimittämiseen johtaneet tekonsa Gerdt teki 20-vuotiaana alikersanttina. Hän muun muassa pelasti vihollisen yllättämän komppanian suurilta tappioilta onnistuessaan hakemaan oman tykistön apua kiivaan vihollistulen alla.

Hautajaisten sotilaalliset elementit sisältävät muun muassa lippuvartion, kunniamerkkien kantajan ja kunnialaukaukset haudalla. Gerdtin arkunkantajina toimivat Reserviupseerikoulussa palvelevat Maasotakoulun varusmiehet.

Presidentti Sauli Niinistö puhui Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtin hautajaisissa Lepolan hautausmaalla Lappeenrannassa.KUVA: RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Tuomas Gerdt osallistui kansallisen veteraanipäivän valtakunnalliseen pääjuhlaan Lahdessa huhtikuussa 2017.KUVA: MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

 

[Leaderdog]

No tänään taas vierailin Kainuussa. Tässä pala jatkosotaan liittyvää tarinaa :

Vuokatin Urheiluopiston rakentaminen - satumainen tarina - Rukajärven suunnan historiayhdistys

Vuokatin Urheiluopiston hallintorakennuksen seinään laatta. Vuokatin Urheiluopiston tekee todella arvokasta työtä monella rintamalla, urheilukasvatuksessa ja työtä kulttuuriperinteen säilyttämiseksi. Puhuttaessa Vuokatin Urheiluopiston perustamisesta on mentävä vuosikymmenten taakse vuoteen 1943...

www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi

 

[Ottoville]

Lappia tarjottiin salaa USA:n miehitettäväksi, kun itsenäisyys joutui vaakalaudalle​

Suomi ryhtyi vuonna 1943 Yhdysvaltojen kanssa huippusalaisiin rauhantunnusteluihin maan irrottamiseksi sodasta. Suunnitelmaan kuului, että amerikkalaiset tekevät maihinnousun Pohjois-Norjaan ja miehittävät Lapin.

yksyllä 1943 korsuissa ja juoksuhaudoissa vietettiin junnaavaa asemasotaa. Kotirintamalla ruokaa oli niukasti ja sitä säännösteltiin. Saksa piti Suomea talutusnuorassaan elintarvikelaivoillaan, joita se lähetti Itämeren yli niin kitsaasti, ettei ruokaa kyetty varastoimaan maahan kuin viikoiksi.


Samaan aikaan maailmansodan kulisseissa tunnusteltiin, miten Suomi voisi irrottautua natsi-Saksasta ja säilyttää silti itsenäisyytensä. Näihin salaisiin neuvotteluihin on perehtynyt Henry Oinas-Kukkonen, joka on historiantutkija Oulun yliopistossa.


– Suurvallat pelasivat isoa peliä. Suomi oli hankalassa saumassa Saksan ja Neuvostoliiton pihdeissä. Jos maa olisi onnistuttu irrottamaan sodasta, myös sodanjälkeinen historia olisi epäilemättä ollut toisenlainen, hän sanoo.

Pohjois-Suomen puolustus oli jatkosodassa saksalaisten harteilla. Rintaman pohjoisin vartiopaikka oli Jäämeren rannalla.

Kuva: TK-Uomala / SA-kuvat

Lappia tarjottiin salaa USA:n miehitettäväksi, kun itsenäisyys joutui vaakalaudalle

Lapista tuli itsenäisyyden pelinappula Suomen ja USA:n huippusalaisissa neuvotteluissa syksyllä 1943.

www.kaleva.fi

 

[Fremen]

En tiennytkään että tämäkin oli tärvelty... eli suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten muistomerkki Hietaniemen hautausmaalla on tuhottu, hakattu taltoilla ja vasaroilla viimeisen muutaman kuukauden aikana, ensimmäistä kertaa lähes neljään vuosikymmeneen (muistomerkki pystytettiin 1983):

Hawonen ja kommari-fasisti -oppilapsensa asialla. Historia on historiaa, ei se hakkaamalla muutu. Paitsi kommarien mielestä. Kirjoittavat sitten omansa, saatanat...
Imaamin patsasta pykäävät seuraavaksi... vittu että sapettaa tää touhu. Just kun yhdestä Soviet-diktatuurista päästiin eroon, niin lahjattomat virittelee uutta että saavat asuntolainansa maksettua. Iskariot!

 

[Fremen]

Eipä ollut valistuneessa lehdistössämme juttua tästä...

 

[Old Boy]

Eipä ollut valistuneessa lehdistössämme juttua tästä...

Ihan noin ei voi sanoa, sillä Hesarikin noteerasi asian. Piilotti sen tosin paikallisjulkaisuunsa jota en lue. Löytyi nyt googlaamalla.

Ilkivalta | Suomalaisten SS-miesten muistokivi Hietaniemen hautausmaalla tärveltiin – Poliisi pyytää havaintoja

Hietaniemen hautausmaalla turmeltiin Saksan sotavoimissa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten muistomerkki.

www.hs.fi

 

[Old Boy]

Viime sodasta on aikaa kun isoisän isä lampun osti. Jo tuolloin isoilla rintamilla rakennetut alueet olivat monta kertaa SE ja SE. Viipurin puolustuskin olisi ollut muuta, kun sitä olisi puolustettu kuin rakennettua aluetta. Nythän tyrkättiin puolustus kaupungin ulkopuolelle olemattomiin asemiin....TRA ei ollut suomalaista ydinosaamista ja Viipuri sivuutettiinkin vain juoksemalla kilpaa sen läpi Linnansillalle.

Toisaalta 1944 itänaapurilla oli kolmen vuoden kokemusta tralalaa-aketuksesta, Suomen edellinen kokemus oli vuodelta 1918 ja sekin harjoitusmatsi omien kesken Tampereella. Suomalaiset tunnetusti eivät oikein opiksi Saksan opeista, olihan sota kaukana. Voi olla, että Viipurissa olisi tullut kaupunkia puolustaessa turpiin 5-0 ihan kuin neuvostojoukoilla Kainuun korvessa.

Kun tykistölangassa nyt on pitkästä aikaa ollu keskustelua vähän kun entisessä MpNetissä, niin vastaan täällä oikeammassa topicissa:

Mullakin on kotikirjastossa yli puoli hyllymetriä Viipuri-kirjoja, joista vasta uusimmat väittävät kaupunkia puolustetun yllä olevien kirjoittajien tavoin täysin väärässä paikassa. Viime vuosisadalla tämä ei tullut kenenkään mieleen, sillä sen aikaisemman kirjallisuuden laativat ne, jotka siellä Viipurissa taistelivat. Heillä oli tiedossa venäläisten I MS:n aikana rakentama maalinnoitus; samanlainen kun Hesan ympärillä. Sen rakennelmia käytettiin hyödyksi, vaikka melkein 30-vuotias linja ei tietysti enää mikään ajanmukainen asema ollut. Linnoittaminen aloitettiin tammikuussa 1944 ja rakennustyön tekivät kaksi linnoitusrakennuskomppaniaa, joiden numerotkin löytyy Elfvengren-Tammi kirjasta, siis siitä salaliitto-opuksesta.

Toinenkin hyvä syy oli sijoittaa asema kaupungin eteen: Vuosi 1940 oli hyvässä muistissa ja silloin neukut hyökkäsi kaupungin molemmin puolin ja itse kaupungin alueen kohdalla paine oli pienempi. Vielä paremmin muistettiin oma hyökkäys 1941, jolloin samalla tavoin kierrettiin Viipuri, tosin sillä kertaa vielä kauempaa. Mitä sitten esimerkkinä käytettyyn Stalingradiin tulee, niin sielläkin ratkaisu tapahtui ihan muualla kun kivikaupungissa. Venäläisten vastahyökkäyshän tapahtui kaupungin molemmin puolin ihan kuin mekin teimme vuonna1941.

 

[StmSvejk]

Kun tykistölangassa nyt on pitkästä aikaa ollu keskustelua vähän kun entisessä MpNetissä, niin vastaan täällä oikeammassa topicissa:

Mullakin on kotikirjastossa yli puoli hyllymetriä Viipuri-kirjoja, joista vasta uusimmat väittävät kaupunkia puolustetun yllä olevien kirjoittajien tavoin täysin väärässä paikassa. Viime vuosisadalla tämä ei tullut kenenkään mieleen, sillä sen aikaisemman kirjallisuuden laativat ne, jotka siellä Viipurissa taistelivat. Heillä oli tiedossa venäläisten I MS:n aikana rakentama maalinnoitus; samanlainen kun Hesan ympärillä. Sen rakennelmia käytettiin hyödyksi, vaikka melkein 30-vuotias linja ei tietysti enää mikään ajanmukainen asema ollut. Linnoittaminen aloitettiin tammikuussa 1944 ja rakennustyön tekivät kaksi linnoitusrakennuskomppaniaa, joiden numerotkin löytyy Elfvengren-Tammi kirjasta, siis siitä salaliitto-opuksesta.

Toinenkin hyvä syy oli sijoittaa asema kaupungin eteen: Vuosi 1940 oli hyvässä muistissa ja silloin neukut hyökkäsi kaupungin molemmin puolin ja itse kaupungin alueen kohdalla paine oli pienempi. Vielä paremmin muistettiin oma hyökkäys 1941, jolloin samalla tavoin kierrettiin Viipuri, tosin sillä kertaa vielä kauempaa. Mitä sitten esimerkkinä käytettyyn Stalingradiin tulee, niin sielläkin ratkaisu tapahtui ihan muualla kun kivikaupungissa. Venäläisten vastahyökkäyshän tapahtui kaupungin molemmin puolin ihan kuin mekin teimme vuonna1941.

Varmasti ratkaisuja tarkastellaan aina oman ajankohdan silmälasien kautta ja nojautuen pian lähes sadan vuoden ajalta kertyneeseen uuteen tutkimustietoon.

Tuot esille hyvät syyt, miksi Viipuria haluttiin puolustaa etupuolelta, ei kaupungissa. Mutta jos mentäisiin tilanteeseen, jossa suomalainen prikaati / rykmentti vahvistuksineen olisi puolustanut Viipuria kaupunkialueella taistellen onko mitään takeita että se olisi mennyt kovin hohdokkaasti?

 

[baikal]

jossa suomalainen prikaati / rykmentti vahvistuksineen olisi puolustanut Viipuria kaupunkialueella taistellen onko mitään takeita että se olisi mennyt kovin hohdokkaasti?

No ei mitään takeita. Mutta ei mennyt hohdokkaasti tämä tuolloin valittukaan menetelmä. Tosin perusasetus oli jo perseellään: tykistö ei ampunut ja ilmatorjunta oli vähäinen. Mikään tuolloinen torjunta ei ollut mahdollinen ilman tykistön runsasta osuutta.

 

[baikal]

Heillä oli tiedossa venäläisten I MS:n aikana rakentama maalinnoitus; samanlainen kun Hesan ympärillä. Sen rakennelmia käytettiin hyödyksi, vaikka melkein 30-vuotias linja ei tietysti enää mikään ajanmukainen asema ollut

Ööööö. Eikös tuon torjuntasuunta ollut lähtökohtaisesti länteen päin? Vai oliko Venäjän keisarikunnan tarkoitus aikoinaan puolustaa idästä tulevaa hyökkäystä vs. Viipuri?

 

[baikal]

Historia on historiaa, ei se hakkaamalla muutu

Muistomerkit ovat tosiaan historiaa, kertovat menneistä. Muistomerkkien kuvainraastajat ovat lähtökohtaisesti tolloja.

 

[Hilan lukko]

Ööööö. Eikös tuon torjuntasuunta ollut lähtökohtaisesti länteen päin? Vai oliko Venäjän keisarikunnan tarkoitus aikoinaan puolustaa idästä tulevaa hyökkäystä vs. Viipuri?

Täytyy muistaa näistä ilmansuunnista puhuttaessa erään kenraalin sanat:
"Ryssä on ovela".

 

[baikal]

Täytyy muistaa näistä ilmansuunnista puhuttaessa erään kenraalin sanat:
"Ryssä on ovela".

Tsaarin Venäjä oli kaukaa viisas ja tiesi, että joskus suomalaiset houkutellaan asemiin, jotka on suunniteltu lännestä tulevaan hyökkäykseen ja hyökkäys tuleekin idästä.

 

[Hilan lukko]

Tsaarin Venäjä oli kaukaa viisas ja tiesi, että joskus suomalaiset houkutellaan asemiin, jotka on suunniteltu lännestä tulevaan hyökkäykseen ja hyökkäys tuleekin idästä.

Olihan Suomellakin vielä joku vuosi sitten Rannikolla tykkejä lännen suuntaan, ne ovat vaan suurvallan merkkejä.

 

[Fremen]

Tsaarin Venäjä oli kaukaa viisas ja tiesi, että joskus suomalaiset houkutellaan asemiin, jotka on suunniteltu lännestä tulevaan hyökkäykseen ja hyökkäys tuleekin idästä.

Hah, ei vähä mitään! Voin ilmoittaa että Muurlassa (noin 10 km Salosta pääkaupunkiseudulle päin) löytyy Piilijärven rinteestä kaksi tuliasemaa, ryömintähaudat ja yksi katettu korsu; rintamaruunta: länsi - syy, massiivinen kalliopaasi takana itään päin, kyseessä on siis nk. saappaat jalassa -henkinen maanpuolustusprojekti. Lisäksi Maskun Lemussa on vastaava installaatio, suuntana inha itä, kaivajana itse reservin luuttanatti Fremen. Tontti myytiin (1,5 hehtaaria) ruotsalaiselle eläkeläispariskunnalle meidän suvun kusisine purkukuntoisine tönöineen pari vuotta sitten hintaan 220 000 euroa, en ole käynyt sen jälkeen. Kalliolta näkee Naantaliin sekä presidentin kesähuvilan noin kahden merimailin päässä Luonnonmaan puolella, Mitähän svedut miettivät noista asemista, sitä en tiedä.
Mutta siellä ne ovat joka tapauksessa. Onko teikäläisillä vastaavaa harrastuneisuutta? Toi Ukko-Pekan silta näkyy muuten myös sieltä. Ja siis Naantalin ja Luonnonmaan saaren välinen setti kysessä.

 

[EK]

Ööööö. Eikös tuon torjuntasuunta ollut lähtökohtaisesti länteen päin? Vai oliko Venäjän keisarikunnan tarkoitus aikoinaan puolustaa idästä tulevaa hyökkäystä vs. Viipuri?

Eikös esimerkiksi Helsinki linnoitettu joka suuntaan ensimmäisen maailmansodan aikana? Jospa ne piti mahdollista vihollista niin ovelana, että se voi tehdä maihinnousun Kannaksella.

 

[Old Boy]

Ööööö. Eikös tuon torjuntasuunta ollut lähtökohtaisesti länteen päin? Vai oliko Venäjän keisarikunnan tarkoitus aikoinaan puolustaa idästä tulevaa hyökkäystä vs. Viipuri?

Tässä ensi kertaa julkisuudessa!
Arkistosta löytämäni kartta venäläisten Viipurin maalinnoituksesta, tehty joulukuussa 1917 jolloin työt sattuneesta syystä päättyivät. Kuten jäsen @EK ehti edellä kertoa ja itekin ylempänä kirjoitin, niin Viipurin ja Hesan linnoitukset kiersivät kehämäisesti koko kaupungin. Alla olevassa kartassa näkyy siis ainoastaan osa niistä. Kannattaa käydä katsomassa, kun korona-aika joskus loppuu, sillä paljon on vielä jäljellä.

Kaupunki oli v. 1944 suurin piirtein saman laajuinen eli loppui idässä ennen varustettua linjaa. 20. Pr puolustusasema (siis oikeammin VKT-linja) noudatteli tätä venäläisen linjausta aina kartan yläreunaan paikkaan, jossa se kääntyy länteen. Etelässä asemat oli kuvan keskellä olevan Pappilanniemen pohjoisosassa koska seillä oli hyvää kalliota louhia tst-hautaa sekä yksi luolakin.

 

[tiedotusosasto]

Selvisikö Suomi siksi, että Stalin ja Mannerheim neuvottelivat salaa? | Verkkouutiset

Selvisikö Suomi siksi, että Stalin ja Mannerheim neuvottelivat salaa? | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Booky.fi

Booky.fi

www.booky.fi