armeijan joukot olivat huomattavasti pystyvämpiä kuin partisaaniosastot.
Taisi riippua tehtävästä. Partisaanit Suomen itärajan rintamalla on niputettu varsin kätevästi kuvaamaan vain niitä tekoja, joita ne kohdistivat siviileihin. Se ei ole koko kuva. TIEDÄN, että mm. tiedustelutehtävissä onnistuivat välillä hämmentävän hyvin. Olivat koulutettuja ja temppukassissa oli muutakin kuin Leninin tarinoita lapsille - kirja.
Ehdin tuntea ihmisiä, reserviläisiä, jotka olivat joutuneet näiden kanssa pelaamaan pitkin itäsaloja. Eivät olleet lainkaan helppoja saaliita ja osasivat kätkeytymisen temput -paremmin kuin suomalaiset-. Olivat kurinalaisia ja -todella hyväkuntoisia ja sitkeitä-. Hallitsivat koirien vastaiset temput ja lähitaistelun aakkoset, osasivat käyttää radioitaan siten, että peilaajat tulivat säännöllisesti mestoille myöhässä. Olivat häikäilemättömiä käyttämään -epäsotilaallisia temppuja- kuten pukea itsensä suomalaiseen tai saksalaiseen sotisopaan, suomenkielentaitoisia oli säännöllisesti noissa joukoissa. Kuuntelivat tempuitta puhelinlinjoja ja käynnistivät huhuja.....
Minä luulen, että partisaanit on niputettu Suomessa sen otsikon alle, missä ne tekevät rikoksia siviilejä vastaan. Se ei ole kuitenkaan koko totuus lähellekään. Osa joukoista oli pelottava vastus mille tahansa suomalaistakaa-ajoporukalle ja saksalaisiahan ne pyörittivät miten halusivat...kun vain pysyivät metsähallituksen puolella.
Joku upseeri on sodan jälkeen sanonut, että virhe tehtiin partisaanienvastaisessa taistelussa siinä, kun nämä eivät selvinneet vankeina kuulusteluihin.....ammutaan paikalla oli sotilasinhimillistä
mutta isompaa kuvaa varten olisi tarvittu vankeja saatua enemmän.
Osa partisaanijoukoista oli varmasti joitain poliittisia joukkoja tms. skeidaa, osaan sijoitettiin rikosvankeja ja totaalisia psykopaatteja. Tosin sekin on aivan yleismaailmallinen ilmiö, eipä sillä.