Jatkosotaan liittyvää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
John Hilly kirjoitti:
Silloinhan se on Suomi-konepistoolin hylsy. Venaläiset kp:t kayttivät 7,62 mm.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ajattelin tuon Sheriffin ekan postauksen jälkeen, että siinä hylsyssä on jotain "kyriikkaa", kun hän noin sen ilmoitti.
Jos ei niin, todnäk Suomi-KP:n.
Merten sheriffi kirjoitti:
Ketkä täältä ovat vierailleet kiskis kukkuloilla. Itse olen käynyt ja piti varmaan maastoa haravoida vartin ennen ensimmäisen hylsyn löytymistä. Venäläinen 9mm hylsy.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Ketkä täältä ovat vierailleet kiskis kukkuloilla. Itse olen käynyt ja piti varmaan maastoa haravoida vartin ennen ensimmäisen hylsyn löytymistä. Venäläinen 9mm hylsy.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meikäläisen lempibiisi! En ole koskaan käynyt, ja vaarikin taisteli Karhumäessä ja siitä Kriviin ja Maluun... mutta kävitkö Uhtualla, ja Kalevalan kylässä? Onko se vienan-karjalan murre oikeasti niin lähellä suomea kun katsomani videot antavat ymmärtää? Asia kiinnostaa, ja reissu on suunnitteilla etsimään pientä Eldanka-järveä, ja kattomaan notta onko siinä sitä jäätä sitte häh :) ?
 
Fremen kirjoitti:
Meikäläisen lempibiisi! En ole koskaan käynyt, ja vaarikin taisteli Karhumäessä ja siitä Kriviin ja Maluun... mutta kävitkö Uhtualla, ja Kalevalan kylässä? Onko se vienan-karjalan murre oikeasti niin lähellä suomea kun katsomani videot antavat ymmärtää? Asia kiinnostaa, ja reissu on suunnitteilla etsimään pientä Eldanka-järveä, ja kattomaan notta onko siinä sitä jäätä sitte häh :) ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu kaikki nuo kylät käytiin läpi. Vuokkiniemessä oli mukava jutella vanhojen mummujen kanssa. Annoin yhdelle taskusta kaikki ruplat. Mummu kyseli et mik sie poika miulle rahhoo annat. Voin turinoida illalla vähän lisää. Nyt vähän ohjelmaa tässä.
 
Tosiaan vuosi taisi olla 2002 ollessani sotahistoriallisella bussimatkalla Venäjällä. Ensimmäinen etappi oli Kostamus jossa myös yövyimme ensimmäisen kerran. Hotelli Fregat oli täysi bordelli josta olen aiemminkin kirjoittanut foorumille. Sieltä matka jatkui Vuokkiniemen sekä muiden kuvankauniiden runokylien kautta Vienan Kemiin. Vienanmeri on muuten yksi kauneimmista maisemista mitä olen koskaan nähnyt. Avomeri ja korkeat tunturit tekivät todellisen vaikutuksen. Yövyimme lomakylässä siinä meren rannalla. Täältä matka jatkui taas kauniiden maisemien puitteissa kohti Vienanmeren pohjukkaa ja Kantalahtea. Siellä yövyimme neukku aikaisessa hotellissa. Hanasta tuli mustaa vettä ja vuodevaatteet oli kirppujen nakertamia mutta se ei haitannut. Uni kenties maistui paremmalta kuin Bangkokin viiden tähden Shangrila hotellissa. Hotellin ravintolasta oli ruoka loppunut jonka vuoksi söimme jossain neukku henkisessä ravintolassa. Possun pihvissä oli karvoja pystyssä joka oli aika ikimuistoista. Kantalahdesta eteenpäin kohti Kuolaa maisemat muuttuivat karummiksi. Kirovsk sekä Apatit olivat kaivoskaupunkeja. Statoil huoltoasema oli keidas helvetin keskellä. Määränpää Murmansk oli seuraavana vuorossa. Tunturin laella oleva valtava sotilaspatsas jäänyt parhaiten mieleen. Useampi GT hotellin aulabaarissa syynä siihen etten enempiä kaupungista muista. Matkanjohtajan kanssa menimme jonkun paikallisen Ladan kyydissä johonkin lähiössä sijainneeseen yökerhoon. Näin jälkikäteen ajateltuna aika riskaapeli baarireissu. Murmanskista suunnattiin kohti Suomea ja Raja Joosepin ylityspaikkaa. Tarkastuspisteitä oli useita ennen varsinaista valtionrajaa. Viimeinen yö oli Rovaniemellä ja tottakai Pohjanhovissa Ticotico..
 
Taisi olla Maatalous-ketjussa puhetta luonnonäänien, lähinnä lintujen äänien tarkkailun merkityksestä metsäsodassa. Sen aiheen jälkeen viitattiin hajuaistiin. Kattokaapa sivulta 15 eteenpäin, sattumalta huomasin. Siinä erämiehiä varoittaa hajuaisti ja kertoo, että koko metsä alkoi haista viholliselle.
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1957/Kansa_Taisteli_02_1957.pdf

Keskusteluun osallistuivat ainakin silloin @StepanRudanskij @Sarek1 @Ikarus @Erkki Pahoittelut jos unohdin jonkun.
 
Meillä oli AUK:ssa vanginsieppaus -harjoitus. Minut valittiin maalimieheksi ja koska olin siihen aikaan tupakkaukko niin Lt. Kalenius antoi mahorkka -tupakin mulle tuomaan autenttisuutta harjoitukseen. :)
 
miheikki kirjoitti:
Meillä oli AUK:ssa vanginsieppaus -harjoitus. Minut valittiin maalimieheksi ja koska olin siihen aikaan tupakkaukko niin Lt. Kalenius antoi mahorkka -tupakin mulle tuomaan autenttisuutta harjoitukseen. :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Oliko kitkerää, ja haistoivatko vanginsieppaajat sinut kaukaakin?
 
baikal kirjoitti:
Tosielämän realiteetit pakottavat joskus ottamaan takaisin niinkuin räkätappia nenään kirnuttaessa. :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Hmmm.. mihin lausuntoosi veli @inscout viittaa? (tämmöselle kaupunkilaispojalle ei räkätappikirnu oikein avaudu - vaikka ymmärrän että ilmaisu sisältäneekin arvoituksen ratkaisun)
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Hmmm.. mihin lausuntoosi veli @inscout viittaa? (tämmöselle kaupunkilaispojalle ei räkätappikirnu oikein avaudu - vaikka ymmärrän että ilmaisu sisältäneekin arvoituksen ratkaisun)
Klikkaa laajentaaksesi...

Joskus aiemmin viittasin siihen, miten Suomen "tiedottamislinja" ja esim. sotavankien kohtelu muuttuivat maailmansodan kestäessä. Aivan selvästi varottiin loukkaamasta mm. generalissimusta suoraan henkilönä, siitä saattoi olla ihan M:n vaatimuskin taustalla.

Kun hist. harrastajaryhmän puitteissa selasimme aikakauden sanomalehtiä, niin linja muuttui jonkin verran maaliskuussa -43, siinä on jonkinlainen taitekohta, syy lienee Stalingradin tappiot. Sitä ennen saattoi huomata jotain jo -42 kestäessä. Olikohan meillä neljä sanomalehteä silloin saatavilla, ei kaikkia numeroita suinkaan vaan otteita.

Sota-aikana oli sensuuri käytössä ja valtion ylin johto pystyi määräämään mitä kirjoitetaan ja mitä ei, se kannattaa muistaa. Ainoan poikkeuksen muodostaa otannassamme IKL:n lehdistö. Vielä elok. -44 pari kolme ahkeraa iikooällää runttasi kehiin tekstiä, joka jo muilta puuttui. Mutta se oli jo tuolloin marginaalia, käsittääkseni.

Jos tuollaista metiavertailua haluaisi tehdä oikein kunnon otteella pitäisi ehdottomasti roikottaa mukana rinnalla myös ruotsalaisten lehtiä. Sitä emme tehneet, olisi pitänyt. Minun hlökoht. ruotsin luenta on niin heikkoa, ettei se tule kyseeseen.

Suosittelen jokaiselle asiasta kiinnostuneelle sukeltamista aikakauteen silloisen metiatuotannon avulla. Ja kannattaa lukea rinnan muutamaa lehteä. Kyllä siitä opiksi on.

Eli kyllä tiedotustoiminta ja sen sävyt ja tavat kertoa olivat riippuvaisia suursotilaallisesta ja -poliittisesta tilanteesta. Jälkipolville ajan peili?

Varmasti alan oikeille osaajille minkä tahansa valtion metioiten päivittäinen tuotanto kertoo paljon. Ei se varmaan valetta ole, että tiedustelu hankkii rauhanaikana pääosan tiedosta avoimista lähteistä????+ Pitää olla hervottoman suljettu valtio, jotta tuo ei onnistuisi? Ja kun se sulkeutuneisuuskin kertonee alan ihmisille jo paljon?

Räkätappi on se ilmiö, kun talvella erityisesti valuu erite pitkin ylähuulen ränniä ja sitä joutuu nenäliinan puuttuessa kirnuamaan aina välillä takaisinpäin. Kun yleisölle luvattiin, että sodasta tullaan kotiin viimeistään elonleikkuuseen, niin aika monta kertaa piti kirnuta tappia takaisin kunnes oltiin kotiuttamisissa -44. Ja monta kertaa piti välipuheiden muuttua sodan kestäessä. Kun aloitus oli, että nyt rysander ajetaan aasiaan ja vähä äkkiä ja lopulta voitokkaan sodan jälkeen kuin ihmeen kautta rauhantekoon piti ryhtyä tuon aasiaan ajetun ehdoilla. Kyllä siinä piti propagandankin taipua melkoisiin immelvinkkeleihin.

Jos luet tai kuuntelet radiopuheen Jatkosodan alkaessa ja heti perään radiopuheen aselevon syntyessä, niin ero on jonniinlainen. Kuuntelehan joskus peräkkäin. Ne kaksi puhetta ovat oikeasti historiankuvaa ja esitys todellisuudesta vuonna -41 ja toisaalta -44. Jos joku haluaa kyseenalaistaa tämän väitteen, niin todistustaakka on kyllä kyseenalaistajalla.
 
baikal kirjoitti:
Joskus aiemmin viittasin siihen, miten Suomen "tiedottamislinja" ja esim. sotavankien kohtelu muuttuivat maailmansodan kestäessä. Aivan selvästi varottiin loukkaamasta mm. generalissimusta suoraan henkilönä, siitä saattoi olla ihan M:n vaatimuskin taustalla.

Kun hist. harrastajaryhmän puitteissa selasimme aikakauden sanomalehtiä, niin linja muuttui jonkin verran maaliskuussa -43, siinä on jonkinlainen taitekohta, syy lienee Stalingradin tappiot. Sitä ennen saattoi huomata jotain jo -42 kestäessä. Olikohan meillä neljä sanomalehteä silloin saatavilla, ei kaikkia numeroita suinkaan vaan otteita.

Sota-aikana oli sensuuri käytössä ja valtion ylin johto pystyi määräämään mitä kirjoitetaan ja mitä ei, se kannattaa muistaa. Ainoan poikkeuksen muodostaa otannassamme IKL:n lehdistö. Vielä elok. -44 pari kolme ahkeraa iikooällää runttasi kehiin tekstiä, joka jo muilta puuttui. Mutta se oli jo tuolloin marginaalia, käsittääkseni.

Jos tuollaista metiavertailua haluaisi tehdä oikein kunnon otteella pitäisi ehdottomasti roikottaa mukana rinnalla myös ruotsalaisten lehtiä. Sitä emme tehneet, olisi pitänyt. Minun hlökoht. ruotsin luenta on niin heikkoa, ettei se tule kyseeseen.

Suosittelen jokaiselle asiasta kiinnostuneelle sukeltamista aikakauteen silloisen metiatuotannon avulla. Ja kannattaa lukea rinnan muutamaa lehteä. Kyllä siitä opiksi on.

Eli kyllä tiedotustoiminta ja sen sävyt ja tavat kertoa olivat riippuvaisia suursotilaallisesta ja -poliittisesta tilanteesta. Jälkipolville ajan peili?

Varmasti alan oikeille osaajille minkä tahansa valtion metioiten päivittäinen tuotanto kertoo paljon. Ei se varmaan valetta ole, että tiedustelu hankkii rauhanaikana pääosan tiedosta avoimista lähteistä????+ Pitää olla hervottoman suljettu valtio, jotta tuo ei onnistuisi? Ja kun se sulkeutuneisuuskin kertonee alan ihmisille jo paljon?

Räkätappi on se ilmiö, kun talvella erityisesti valuu erite pitkin ylähuulen ränniä ja sitä joutuu nenäliinan puuttuessa kirnuamaan aina välillä takaisinpäin. Kun yleisölle luvattiin, että sodasta tullaan kotiin viimeistään elonleikkuuseen, niin aika monta kertaa piti kirnuta tappia takaisin kunnes oltiin kotiuttamisissa -44. Ja monta kertaa piti välipuheiden muuttua sodan kestäessä. Kun aloitus oli, että nyt rysander ajetaan aasiaan ja vähä äkkiä ja lopulta voitokkaan sodan jälkeen kuin ihmeen kautta rauhantekoon piti ryhtyä tuon aasiaan ajetun ehdoilla. Kyllä siinä piti propagandankin taipua melkoisiin immelvinkkeleihin.

Jos luet tai kuuntelet radiopuheen Jatkosodan alkaessa ja heti perään radiopuheen aselevon syntyessä, niin ero on jonniinlainen. Kuuntelehan joskus peräkkäin. Ne kaksi puhetta ovat oikeasti historiankuvaa ja esitys todellisuudesta vuonna -41 ja toisaalta -44. Jos joku haluaa kyseenalaistaa tämän väitteen, niin todistustaakka on kyllä kyseenalaistajalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aiheesta on tehty ihan ansiokkaita opinnäytetöitäkin. Muistanpa muutama vuosi sitten lukeneeni gradun, joka käsitteli sitä mitenkä syksyn 1944 aikana kotimaiset sanomalehdet kirjoittelussaan käänsivät saksalaiset aseveljet vihollisiksi ja Lapin polttajiksi. Ja hyvä pointti sinulla tuo Ruotsin lehdistön huomioiminen. Suomelle se oli henkireikä länteen ja samallahan Suomen asioita oli poliitikkojen hyvä vuotaa länsinaapurin lehdistön tietoon.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top