Jatkosotaan liittyvää

Panssari Salama kirjoitti:
Palaanpa tähän vielä, huomasin että TV:stä oli taas tullut vanha elokuvaklassikko Päämaja, ja ajattelin katsoa sen Areenasta. Vaan enpä löytänyt, olisiko live-lähetys kerrankin ollut tosiaan live-lähetys?

"Päämaja" haku tuotti tämän löydöksen sen sijaan, katsoinpa ajan kulukseni kun täälläkin tästä oli sivuttu:

areena.yle.fi

Marskin vaietut virheet | MOT

Mannerheim päätti jatkosodan aikana itsevaltaisesti toimista, jotka johtivat puolustusrintaman murtumiseen Kannaksella. Päämajan olosuhteista vaaditaan selvitystä. Toimittajana Kai Byman. (U)(23.09.2013)
areena.yle.fi areena.yle.fi

Vaikka MOT ja Pekka Visuri molemmat ovat lähteitä, joita pitää hieman mediakriittisesti tarkastella, niin en tuosta ohjelmasta osaa eri mieltä olla. Ja olihan siellä Henrik Meinander, jonka tuotoksia olen suurellakin mielenkiinnolla tavannut.

Samoin tuo Lappalaisen "Kuuterselkäkin murtui" laskeutui divarista postilaatikkooni. Luin sen tosiaan viimeksi silloin toistakymmentä vuotta sitten kun kokosin Kuuterselän aikajanaa itselleni lähteeksi. En ole siitä vielä ehtinyt kun silmäillä sisällysluetteloa, ja lukenut lopun yhteenvedon.

Eli jos tätä kriitiikkiä lähdetään koostamaan, niin onhan tuo surullista luettavaa. Ei yksi virhe tai väärä arvio, mutta kun niitä kasaantuu riittävä määrä niin menoahan se on.

  • Mannerheim kieltäytyi uskomasta, että Stalin hyökkäisi suurhyökkäyksellä Suomen, sivurintaman kimppuun. Omana huomiona, että eihän siinä "järkeä" välttämättä ollutkaan. Mutta Stalin pelasi pitkää peliä, ja varmisteli Itä-Euroopan hegemoniaansa länsi-rintamaa odotellessa. Sekin "järki", että odotti ennen Bagrationia, että Saksa heikentää itärintamaansa viemällä joukkojaan Normandiaan.
  • Mannerheim kieltäytyi uskomasta, että Kannas on pääsuunta, vaan piti kiinni Laatokan karjalan rintamasta, jossa pääosa armeijastamme oli. "VT-linja kestää tarvittaessa, jotta saamme sinne siirrettyä reservejä". No ei kestänyt kun sille ei riittänyt miehiä eikä tykistöä.
  • Ylläolevan mukaisesti reservejä Kannaksella ei juuri ollut, vaikka sitä oli esitetty. Marski piti päänsä. PD sinne siirrettiin, lisää olisi tarvittu.
  • Marski päätti kaikesta itse, eikä siinä mitään, mutta kuten sotahistoriamme on kaunistellut, "hänellä ei ollut esikuntakokemusta", eli Suomeksi: asiat esiteltiin Marskille, yksitellen, ja Marski muodosti kokonaiskuvan itse. Ikääntynyt ja sairasteleva mies ei ollut välttämättä pysynyt ajan tasalla, "Puna-armeija 2.0" ei ollut se Talvisodan eikä jatkosodan hyökkäyssodan puna-armeija, vaan valtavalla voimalla läpimurtoihin panostava moderni armeija.
  • Väliporrasta johdossa ei Kannaksella ollut. Kukin armeijakunta oli komentajansa näköinen. Divisioonat taaplasivat tyylillään. Näin kärjistäen.
  • Linjoissa ei ollut syvyyttä, eikä Kannaksella "ylijohdon tykistöä", jolla tukea painopistesuunnan orgaanista tykistöä. Sitten nämä nyanssit. Panssarintorjunta-aseiden jakelussa hidasteltiin.
  • Ja Kuuterselkä: meidät yllätettiin housut nilkoissa. Kuuterselkä ja Sahakylä olivat ohuesti miehitettyjä, linjoissa ei sielläkään syvyyttä, tykistöä ja pst-kalustoa niukasti. Vetäytyminen VT-linjalle tapahtui osin suurella kiireellä ja sekasortoisestikin.
  • Reservien puute ei mahdollistanut alkuperäisen läpimurron patoamista, ja vastahyökkäys käynnistyi kovin hitaasti mm. vastuiden epäselvyydestä johtuen. Lagus herrana ja hidalgona oli osa sekä ongelmaa että ratkaisua.
  • Jos PD olisi vastahyökännyt ripeästi, 2. liikkuva ryhmä ei olisi ehtinyt läpimurtoon Rv.Pr selustaan, ja VT-linja olisi voitu ehkä kuitenkin pelastaa.
  • Ja kaikki tuo @Vonka mitä yllä jo kirjoitititkin. VT-linja olisi ollut ylivertaisesti parempi paikka kuluttaa ryssän taisteluhammas, kuin pitkä vetäytyminen VKT-linjan linnoittamattomiin asemiin. "Kannaksen läpijuoksulta" olisi voitu välttyä tai sitä olisi voitu ainakin hidastaa.
  • Ja lopuksi, niin tai näin, tokkopa tuolla olisi rauhan ehdoille ollut merkitystä. Ei Stalin olisi Talvisodan rauhan ehdoista + lisähinnasta luopunut. Mutta olisihan historia hieman toisin kirjattu.

Mulla on vielä tilauksessa Mannerheimin päämaja, lukaisin sen silloin kiireessä kirjastolainana, en ehtinyt ihan loppuun kun laina-aika loppui ja seuraava varaaja odotti kirjaansa.

Luin silloin suurella pieteetillä Talvisodan ajanjakson, nyt sitten kun oma kappale divarista saapuu niin saa jatkosodankin luettua. Kirjassahan on hyvää analyysiä, yksityiskohtia, ja sitä kritiikkiä ja näkemystäkin mitä historian valo ja jälkiviisaus mahdollistaa, ja joka pitää tehdä, jotta historiastamme voimme oppia. Sekä sen mikä toimi, että sen mikä ei toimi.

Kaikki kunnia Marskille, siitä ei kritiikissä ole kyse vaan että tosiaan opitaan ja ymmärretään tapahtumia, jotka tapahtuivat ajassa ja paikassa ja sillä tiedolla mikä silloin oli päätöksiin käytettävissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä kooste.

Mannerheim luotti päteviin alaisiinsa, mutta näillä oli kilpailua. Päämajalla oli keväällä käytössään kaksi tuoretta analyysia, Nihtilän ja Kuussaaren valmistelemat. Nihtilä laski keväällä, että suurhyökkäys tapahtuu Karjalankannaksella ja laski vielä ajankohdankin aivan oikein. Se oli täydellinen ennustus ja hyvin perusteltu, nojautui dataan, ei kuvitelmiin. Kuussaari jätti omansa pari päivää myöhemmin, kun Nihtilä oli jättänyt omansa. En tiedä, oliko häneltä pyydetty sitä, koska se oli vastaus Nihtilän katsaukseen. Kuussaaren vastine on hyvin mielikuvituksellinen nyt, kun tiedämme, mitä tapahtui, mutta kiehtova. Etsin sinulle linkin siihen vielä.

Kuussaari näki hyökkäyksen alkavan Laatokan pohjoispuolella. Kuussaari näki, että vihollinen olisi voinut esimerkiksi kymmenen divisioonan voimin hyökätä Seesjärven molemmin puolin Maaselän kannaksen joukkojen selustaan. Hän ajatteli todella suurta kuvaa, mikä varmaan vaikutti Mannerheimiin. Lopullisessa Euroopan jaossa Norja ja Pohjois-Ruotsi olisivat merkittäviä ja Venäjä pyrkisi Suomen halkaisten kohti luodetta saadakseen länttä Pohjolassa rajattua.

Molemmat selonteot olivat niin Airon kuin Mannerheiminkin pöydällä.

Joissakin Päämajan käskyissä reserviä käsketään valmistautumaan toimimaan Kannaksen tai Maaselän suuntaan - vielä toukokuussa. Molemmat skenaariot olivat siis pitkään näköaloissa. Aivan lopun ajan tiedustelutiedon Airo piti näpeissään, kun Mannerheim oli väsynyt.

Syvärillä olisi muuten ennemminkin voinut kokeilla jäykkää puolustusta.




(Yksi korjaus: RvPr:n selustaan Mustamäen tietä ajoi useiden lähteiden mukaan 1. Liikkuva ryhmä (eversti Kovalevski), vaikka alueella oli todellakin myös 2. Liikkuva ryhmä. Nämä menevät aina milloin mitenkin.)
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on Valo Nihtilän analyysi

Se on annettu 18.2. 1944.

Kuussaari antoi omansa ilmeisesti jo seuraavana päivänä. Hän kiinnittää huomiotaan itäiseen erämaarintamaan. Hän pohtii liittoutuneiden invaasiota ja sen suuntautumista muiden toimintasuuntien lisäksi Skandinaviaan. Silloin neuvostojoukot hyökkäisivät Jäämeren – Äänisjärven seudulla ainakin sitovassa tarkoituksessa ja ainakin saksalaisella osalla rintamaa.

Jo puolenkymmentä divisioonaa Seesjärven pohjoispuolitse Maaselän ryhmän selustaan mahdollistaisi huomattavia välitavoitteita. Suoerämaat olisi ylitetty talven aikana ja toiminta jatkuisi kesällä. Kuussaaren mukaan hyökkäykseen liittyisi myös jonkinlainen offensiivi Syvärillä.

Käsittääkseni tämä on nopeasti kirjoitettu vastine Nihtilän ajatuksiin.
 
Vonka kirjoitti:
Nihtilä laski keväällä, että suurhyökkäys tapahtuu Karjalankannaksella ja laski vielä ajankohdankin aivan oikein. Se oli täydellinen ennustus ja hyvin perusteltu, nojautui dataan, ei kuvitelmiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos linkistä! Jälkiviisauden kirkkaassa ja armottomassa valossa ei voi kuin todeta, että jos varautuminen olisi tehty Nihtilän raportin mukaisesti, ja VT-linjalla olisi valmiiksi ollut jo kaksi divisioonaa sitä saman aikaisesti viimeistellen, olisi sotilashistoriamme todennäköisesti kirjoitettu toisin.

Ihmettelen tuota liikkuvaa ryhmää itsekin. Olin itse päätynyt että se olisi ollut tuo 2. liikkuva ryhmä...
 
Viimeksi muokattu:
Miksi arvostelen tuota Päämaja -elokuvaa pohjautuu vuosikymmenten takaiseen kokemukseen, kun tuon progapandapläjäyksen näin teininä, ensimmäistä ja viimeistä kertaa.
Mannerheim oli siinä lähinnä seniili hevosellaan ratsastava vanhus, ja Airo ainoana näki suurhyökkäyksen tulevan, ja oli muutenkin ns. reilu jätkä.

Mikään ei voi olla kauempana totuudesta:
seura.fi

Suurhyökkäyksen alla 1944 tiedustelutieto sivuutettiin:"Hätä ei ole tämän näköinen"

Tiedustelutiedot kertoivat keväällä 1944, että Neuvostoliiton suurhyökkäys on tulossa. On mysteeri, miksi päämajassa nukuttiin kohtalokkain seurauksin.
seura.fi seura.fi

Toukokuun 22. päivänä kaksi suomalaista Lentorykmentti 3:n konetta teki tiedustelulennon, jolla kartoitettiin tilannetta IV Armeijakunnan vastaisen vihollisalueen maanteillä. Toinen lentäjä, luutnantti Puro laski tienpätkä kerrallaan kuorma-autojen määrän. Niitä oli yli 500. Ylemmissä johtoportaissa arveltiin, että kyseessä olivat kelirikon jälkeiset täydennyskuljetukset. Tosiasiassa hyökkäysarmeijan materiaalia keskitettiin ryhmitysalueelle.

Ylimmän tiedustelujohtajan, eversti Aladár Paasosen piti seuraavana päivänä esitellä kyseisen tiedustelulennon tulokset ylipäällikölle, marsalkka Mannerheimille. Hänelle ne oli toimittanut päämajan tiedustelutoimisto 1:n majuri Reino Ketonen. Päämajan ylin operatiivinen johtaja, kenraaliluutnantti Aksel Airo vaati saada hoitaa esittelyn. Paasonen myöntyi.

Saman tien Airo vaati, että Ketosen tuoretta vihollistilannetiedotusta on muutettava vähemmän hälyttäväksi. Sen mukaan suurhyökkäys oli odotettavissa viikon sisällä. Tiedotus peruutettiin ja korvattiin uudella. Airo ei halunnut hermostuttaa Mannerheimia.
...
Syntymäpäivän jälkeen Aladár Paasonen antoi tilannearvion sekä Mannerheimille että puolustusministeri Rudolf Waldenille: suurhyökkäys alkaa pian ja etulinja Valkeasaaressa murtuu parissa päivässä. Kuulijat kohauttivat vain olkapäitään. Olihan kenraaliluutnantti Laatikainen antanut ymmärtää, että hänen läntistä Kannasta puolustava IV Armeijakuntansa pitää puolensa. Airo puolestaan hyväksyi Laatikaisen näkemykset, koska hänenkin mielilauseensa oli, että ”ei hätä ole tämän näköinen.”

Varsin huolestuttavia tietoja antoi vangiksi saatu viestijoukkojen kersantti Ivan Burlov. Hänen mukaansa Kannakselle oli tullut lisää kaksi armeijaa, yksi armeijakunta, yksi panssariarmeijakunta ja yksi panssarirykmentti. Kun Aladár Paasonen oli lomalla, hänen lähin apulaisensa, kapteeni Georg Enckell esitti tiedon Mannerheimille tietämättä, ettei ylipäällikölle saanut kertoa mitä vain. Mannerheim hermostuikin ja kysyi Airon mielipidettä. Airo vastasi:

”Ei marsalkan asiana ole huolestua kaikenlaisten kersanttien kertomuksista.”

Muistelmissaan Paasonen kertoo, että Airo oli todennut hänelle toukokuun lopulla käydyssä keskustelussa:

”Taas olet pelotellut marsalkan pataluhaksi. Sinun on lopetettava pelottelemasta joukkoja, ne alkavat jo hermostua.”
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos Panssari_Salaman vatsa kestää, niin katso myös Kassilan "Vodkaa, komisario Palmu", jossa nätti venäläinen (vai pitäisiko sanoa Neuvostoliittolainen) naisagentti jahtaa suomalaista natsia Helsingin maanalaisissa käytävissä.
Natsin raskauttava asianhaara oli mm. Mannerheimin kuva kodin seinällä.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PSS
Panssari Salama kirjoitti:
Ihmettelen tuota liikkuvaa ryhmää itsekin. Olin itse päätynyt että se olisi ollut tuo 2. liikkuva ryhmä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Ymmärtääkseni liikkuvat ryhmät olivat seuraavat:

1. liikkuva ryhmä
  • 152. panssariprikaati (T-34 76mm)
  • 26. kaartin panssarirykmentti (IS-2)

2. liikkuva ryhmä
  • 1. punalipun panssariprikaati (T-34 76mm)
  • 27. kaartin panssarirykmentti (IS-2)

Raunio-Kilin Sodan taisteluja 2 Jatkosota s. 239 kertoo J. Kilinin kirjoittamana, että 1. punalipun panssariprikaati sai 15.15 Suomen aikaa hyökkäyskäskyn Mustamäen-Vammaljärven suuntaan, vallaten Vammeljärven 19.05 ja 19.40 RvPr:n esikunta-alueen. Tämä oli erittäin menestyksekäs hyökkäys, saaliina mm. 70 kaatunutta suomalaista, 15 henkilöautoa, 60 kuorma-autoa, 25 tykkiä sekä krh-komppanian kaluston. He itse asiassa uskoivat vallanneensa IV AK:n esikunnan, eikä RvPr:n esikuntaa. Näin Kilin tukeutuen venäläisarkistoihin. Myös Raunio omassa osuudessaan viittaa 1. panssariprikaatiin. Kumpikaan ei puhu kuitenkaan liikkuvista ryhmistä.

Lappalainen puolestaan mm. s 152 kertoo selustaan murtauneen yhtymän olleen 2. liikkuva ryhmä.

Nyt samalla kuitenkin kello soi takaraivossa, että itse olin ensin kirjannut kyseessä olleen 1. liikkuvan ryhmän. Olisiko eri lähteissä eroa, ja olisiko sekoitettu 1.liikkuva ryhmä ja 1. panssariprikaati toisiinsa.
 
Viimeksi muokattu:
Panssari Salama kirjoitti:
Ymmärtääkseni liikkuvat ryhmät olivat seuraavat:

1. liikkuva ryhmä
  • 152. panssariprikaati (T-34 76mm)
  • 26. kaartin panssarirykmentti (IS-2)

2. liikkuva ryhmä
  • 1. punalipun panssariprikaati (T-34 76mm)
  • 27. kaartin panssarirykmentti (IS-2)

Raunio-Kilin Sodan taisteluja 2 Jatkosota s. 239 kertoo J. Kilinin kirjoittamana, että 1. punalipun panssariprikaati sai 15.15 Suomen aikaa hyökkäyskäskyn Mustamäen-Vammaljärven suuntaan, vallaten Vammeljärven 19.05 ja 19.40 RvPr:n esikunta-alueen. Tämä oli erittäin menestyksekäs hyökkäys, saaliina mm. 70 kaatunutta suomalaista, 15 henkilöautoa, 60 kuorma-autoa, 25 tykkiä sekä krh-komppanian kaluston. He itse asiassa uskoivat vallanneensa IV AK:n esikunnan, eikä RvPr:n esikuntaa. Näin Kilin tukeutuen venäläisarkistoihin. Myös Raunio omassa osuudessaan viittaa 1. panssariprikaatiin.

Lappalainen puolestaan myös mm. s 152 kertoo selustaan murtauneen yhtymän olleen 2. liikkuva ryhmä.

Nyt samalla kuitenkin kello soi takaraivossa, että itse olin ensin kirjannut kyseessä olleen 1. liikkuvan ryhmän. Olisiko eri lähteissä eroa, ja olisiko sekoitettu 1.liikkuva ryhmä ja 1. panssariprikaati toisiinsa.Sekaannus on mahdollinen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sekaannukset ovat mahdollisia.

Juutilainen kirjoittaa vain, että "1. Punalipun Panssariprikaati + kevyt pataljoona jalkaväkeä".

Doriasta löysin vielä eräästä tutkielmasta tällaisen käsitteen: "1.Punatähden Panssariprikaatin Liikkuva Ryhmä".

Liikkuva Ryhmä 2:een tämän Nissisen mukaan sisältyivät nuo 152.Erillinen Panssariprikaati ja 26.Kaartin Raskas Panssarirykmentti. Siihen ryhmään on viitteitä myöhemmin Viipurin ja Tammisuon suunnista. Hän siis laittaa aivan päinvastaisen kokoonpanon eli sen, mikä sinulla on viestissäsi 1. Liikkuvalla Ryhmällä, hän laittaa tuohon toiseen ryhmään.


Katselen jossain vaiheessa Bair Irincheevin kirjaa (on lainassa tuttavalla). Hän kuvaa melko yksityiskohtaisesti tuotakin ja nimeää myös joitakin upseereita.
 
Vonka kirjoitti:
Sekaannukset ovat mahdollisia.

Juutilainen kirjoittaa vain, että "1. Punalipun Panssariprikaati + kevyt pataljoona jalkaväkeä".

Doriasta löysin vielä eräästä tutkielmasta tällaisen käsitteen: "1.Punatähden Panssariprikaatin Liikkuva Ryhmä".

Liikkuva Ryhmä 2:een tämän Nissisen mukaan sisältyivät nuo 152.Erillinen Panssariprikaati ja 26.Kaartin Raskas Panssarirykmentti. Siihen ryhmään on viitteitä myöhemmin Viipurin ja Tammisuon suunnista. Hän siis laittaa aivan päinvastaisen kokoonpanon eli sen, mikä sinulla on viestissäsi 1. Liikkuvalla Ryhmällä, hän laittaa tuohon toiseen ryhmään.


Katselen jossain vaiheessa Bair Irincheevin kirjaa (on lainassa tuttavalla). Hän kuvaa melko yksityiskohtaisesti tuotakin ja nimeää myös joitakin upseereita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yksimielisyys eri lähteillä on siis, että kyseinen yksikkö oli 1. punalipun panssariprikaati. Tämä voidaan lukita.

Kumpaan liikkuvaan ryhmään se kuului, siinä sitten epäselvää.
 
Ns. Mannerheimlinjaa rakennettiin monessa vaiheessa 1920- ja 30-luvuilla. Linjan paikaksi valittiin varmaankin puolustuksen kannalta edullinen sijainti. Miksiköhön Jatkosodan aikana ei kunnostettu vanhaa Mannerheimlinjaa vaan luotiin VT ja VKT linjat. Olisi voinut kuvitella että Mannerheim linja olisi edelleenkin tarjonnut maastollisesti edullisen puolustuslinjan ,vai oliko sodankäynti kehittynyt siihen suuntaan että se ei enää ollutkaan niin suotuisa . Tietääkö joku asiasta enemmän? Tarkoitan tässä Suomenlahden ja Vuoksen välistä osuutta.
 
Liikkuvista ryhmistä vielä, Lappalainen Kuuterselkä-kirjassaan kuvasi ne kuten olin kirjannut, se lienee ollut lähteeni. Toisaalta se kertoo, että nimenomaan 1. liikkuvan ryhmän tehtävä olisi ollut Kuuterselästä murtautua Ratsuväkiprikaatin selustaan. 1. panssariprikaati joka läpimurron teki, teki sen sitten Sahakylän kautta. Muoks tai itse asiassa koukkasi Mustamäeltä selustaan, mutta oliko edennyt Mustamäkeen Kuuterselän vaiko Sahakylän kautta, se pitäisi tavata vielä Lappalaisen kirjasta esille. Muoks2 Kuuterselästä.

Samoin tämä Axis History Forumin postaus joka sinällään luettelee joukon lähteitä mutta ei erittele niitä kuvaa panssariprikaatit ja erilliset rykmentit kuten Lappalainenkin.
 
Viimeksi muokattu:
nurmipora kirjoitti:
Ns. Mannerheimlinjaa rakennettiin monessa vaiheessa 1920- ja 30-luvuilla. Linjan paikaksi valittiin varmaankin puolustuksen kannalta edullinen sijainti. Miksiköhön Jatkosodan aikana ei kunnostettu vanhaa Mannerheimlinjaa vaan luotiin VT ja VKT linjat. Olisi voinut kuvitella että Mannerheim linja olisi edelleenkin tarjonnut maastollisesti edullisen puolustuslinjan ,vai oliko sodankäynti kehittynyt siihen suuntaan että se ei enää ollutkaan niin suotuisa . Tietääkö joku asiasta enemmän? Tarkoitan tässä Suomenlahden ja Vuoksen välistä osuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...

En ole koskaan edes miettinyt asiaa, mutta olisiko tässä mitään taikaa: etulinjan tukilinjan pitää kai olla sopivan etäisyyden päässä.

Ei VT-linjan sijainti huono ollut. Se oli vain osin keskeneräinen ja joukkoja ja tulivoimaa liian vähän. Siinä oli viisi divisioonaa ja yksi prikaati vastaan viisi armeijakuntaa.

Pääasema taas oli paikoin todella heikoissa kohdissa.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Liikkuvista ryhmistä vielä, Lappalainen Kuuterselkä-kirjassaan kuvasi ne kuten olin kirjannut, se lienee ollut lähteeni. Toisaalta se kertoo, että nimenomaan 1. liikkuvan ryhmän tehtävä olisi ollut Kuuterselästä murtautua Ratsuväkiprikaatin selustaan. 1. panssariprikaati joka läpimurron teki, teki sen sitten Sahakylän kautta.

Samoin tämä Axis History Forumin postaus joka sinällään luettelee joukon lähteitä mutta ei erittele niitä kuvaa panssariprikaatit ja erilliset rykmentit kuten Lappalainenkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ota tästä selvä.

1. Punalipun PsPr tuli Vammeljärvelle Kuuterselästä (koillinen). Se tuli Mustamäen ja Sykiälän kyläpahasen risteyksen kautta eikä varsinaisesti jopa hiukan linnoitetun Sahakylän kautta. Sahakylä on Sykiälästä kaakkoon.

Sykiälästä tuo panssarikärki jalkaväellä vahvistettuna löi ne konekivääriryhmät klo 18.30 mennessä. Sahakylässä taas oli suomalaisia asemissa vielä myöhemminkin illalla.

Seuraavana päivänä 3. D lähti väliaikaisista asemistaan ja RvPr jätti Vammelsuun.

Pistä hakuun Sykiälä, Vammeljärvi ja paina miinusta kerran, näet sen ajan tiet.

 
nurmipora kirjoitti:
Ns. Mannerheimlinjaa rakennettiin monessa vaiheessa 1920- ja 30-luvuilla. Linjan paikaksi valittiin varmaankin puolustuksen kannalta edullinen sijainti. Miksiköhön Jatkosodan aikana ei kunnostettu vanhaa Mannerheimlinjaa vaan luotiin VT ja VKT linjat. Olisi voinut kuvitella että Mannerheim linja olisi edelleenkin tarjonnut maastollisesti edullisen puolustuslinjan ,vai oliko sodankäynti kehittynyt siihen suuntaan että se ei enää ollutkaan niin suotuisa . Tietääkö joku asiasta enemmän? Tarkoitan tässä Suomenlahden ja Vuoksen välistä osuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lyhyesti ulkomuistista. Asiaa selvitettiin asemasodan aikana, mutta todettiin, että asema oli rakennettu osin väärään paikkaan (tätä mieltä oltiin jo ennen talvisotaa, puhumattakaan sen jälkeen) ja neuvostoliittolaiset olivat tuhonneet sodan aikana ja sen jälkeen melkoisen osan linnoituslaitteista. Sori, en nyt äkkiä osaa antaa lähteitä. Koskimaan Veitsen terällä -teoksessa ei ainakaan pikaisella selaamisella Suomen armeijan ryhmitystä käsitelleessä osiossa ollut tuohon vastausta.
 
www.is.fi

Illalla tv:ssä: Risto Ryti kuvaili Hitlerin olemusta hämmentävällä tavallla Mannerheimin syntymäpäivillä

Asiantuntijat käyvät neliosaisessa Natsi-Saksa ja Suomi -sarjassa läpi, miksi Suomi lähti yhteistyöhön maailman murhanhimoisimman valtion kanssa.
www.is.fi www.is.fi
TV:stä laadukkaalta kuulostava dokkari. Sinänsä olen jo aika väsynyt kuulemaan erilaisia sävyjä siitä miksi Saksasta tuli aseveljemme. Keitokseen voidaan lisätä Suur-Suomea, oikeudentunnetta, kansallista romantiikkaa, valkoisten perinnettä ja vaikka mitä.

Olen kuitenkin itse tyytynyt muutamaan sanaan. Suomella ei juurikaan ollut vaihtoehtoja. Thats it.

Pari jaksoa harppoen katsottu niin ohan tuossa monelta kantilta kaikenlaista. Hyvää ja uutta sekä toki lassynlässyäkin hivenen seassa. Mutta katsomisen arvoinen.
 
Viimeksi muokattu:
Uusimmassa numismaatikko-lehdessä on artikkeli, jonka tiedot lienevät uusia ainakin valtaosalle palstalaisista. Jos kirjoittaja on linjoilla, niin kiitos kiinnostavasta jutusta.

Jatkosodan loppupuolella Neuvostoliitto painatti sarjan miehitysseteleitä Suomea varten. Em artikkelissa ne ymmärtääkseni esitellään ensimmäisen kerran.

Edit: hyvää nettilinkkiä ei ole tarjoilla.
 
tiedotusosasto kirjoitti:
www.is.fi

Illalla tv:ssä: Risto Ryti kuvaili Hitlerin olemusta hämmentävällä tavallla Mannerheimin syntymäpäivillä

Asiantuntijat käyvät neliosaisessa Natsi-Saksa ja Suomi -sarjassa läpi, miksi Suomi lähti yhteistyöhön maailman murhanhimoisimman valtion kanssa.
www.is.fi www.is.fi
TV:stä laadukkaalta kuulostava dokkari. Sinänsä olen jo aika väsynyt kuulemaan erilaisia sävyjä siitä miksi Saksasta tuli aseveljemme. Keitokseen voidaan lisätä Suur-Suomea, oikeudentunnetta, kansallista romantiikkaa, valkoisten perinnettä ja vaikka mitä.

Olen kuitenkin itse tyytynyt muutamaan sanaan. Suomella ei juurikaan ollut vaihtoehtoja. Thats it.

Pari jaksoa harppoen katsottu niin ohan tuossa monelta kantilta kaikenlaista. Hyvää ja uutta sekä toki lassynlässyäkin hivenen seassa. Mutta katsomisen arvoinen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Katselin samoin kaksi ekaa jaksoa. Ihan hyvää tarinaa Visurilta, Silvennoiselta (joka ei provoile mihin usein syyllistyy twitterissä) ja Jokisipilältä. Tämän teatteriohjaaja-kirjailijan mukaan otto on sitten hieman erikoisempaa, ei ihan edusta samaa tasoa. Mielikuva ja mielipide ei ole sama asia kuin tieteellisesti tutkittu asia. Silti esittää mielipiteitään vaikka ei ole tutkija.

EI mitään veret seisauttaavaa uutta tietoa, mutta mielenkiintoista historiaa yhtä kaikki. Katson kyllä seuraavat pari jaksoakin taas jossain sopivassa raossa.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Katselin samoin kaksi ekaa jaksoa. Ihan hyvää tarinaa Visurilta, Silvennoiselta (joka ei provoile mihin usein syyllistyy twitterissä) ja Jokisipilältä. Tämän teatteriohjaaja-kirjailijan mukaan otto on sitten hieman erikoisempaa, ei ihan edusta samaa tasoa. Mielikuva ja mielipide ei ole sama asia kuin tieteellisesti tutkittu asia. Silti esittää mielipiteitään vaikka ei ole tutkija.

EI mitään veret seisauttaavaa uutta tietoa, mutta mielenkiintoista historiaa yhtä kaikki. Katson kyllä seuraavat pari jaksoakin taas jossain sopivassa raossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Myöhemmissä jaksoissa kommentoimassa myös mm. Antti Tuuri ja Jussi Niinistö. Ihan katsottava sarja mutta ei tässä mitään maata mullistavaa uutta esille tullut.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top