Etsi myös se Niilo Lappalaisen Kuuterselkäkin murtui. Hän on lukenut aikaisempaa leveämmin sotapäiväkirjoja ja tehnyt veteraanihaastatteluja. Hänellä on silmä ja kyky tehdä ristivalotus. Koskimaa nojaa merkittäviltä osin kaanoniin, kuten aikaisempia historiikkejä referoivat tutkijat toki pakostakin tekevät, mutta ainakin minulla nousee pari kertaa verenpaine, kun näen tiedon, jonka varmuudella tiedän vääräksi. Yksi koskee juuri tuota I / JR 53:n toimintaa 14.6. Kaanonin takana usein tuoksahtaa minun nenääni Wolf Halsti.
Ehkä me suomalaiset olemme aivan liian tarkkoja, että mitä minkäkin polkujen risteyksen luona tapahtui. Tuollaisessa infernaalisessa mylläkässä vielä. Nyrkkiä taskussa puristaen etsimme sitten virheitä.
Eihän tämä voi olla niin vakavaa.
Palaanpa tähän vielä, huomasin että TV:stä oli taas tullut vanha elokuvaklassikko Päämaja, ja ajattelin katsoa sen Areenasta. Vaan enpä löytänyt, olisiko live-lähetys kerrankin ollut tosiaan live-lähetys?
"Päämaja" haku tuotti tämän löydöksen sen sijaan, katsoinpa ajan kulukseni kun täälläkin tästä oli sivuttu:
Mannerheim päätti jatkosodan aikana itsevaltaisesti toimista, jotka johtivat puolustusrintaman murtumiseen Kannaksella. Päämajan olosuhteista vaaditaan selvitystä. Toimittajana Kai Byman. (U)(23.09.2013)
areena.yle.fi
Vaikka MOT ja Pekka Visuri molemmat ovat lähteitä, joita pitää hieman mediakriittisesti tarkastella, niin en tuosta ohjelmasta osaa eri mieltä olla. Ja olihan siellä Henrik Meinander, jonka tuotoksia olen suurellakin mielenkiinnolla tavannut.
Samoin tuo Lappalaisen "Kuuterselkäkin murtui" laskeutui divarista postilaatikkooni. Luin sen tosiaan viimeksi silloin toistakymmentä vuotta sitten kun kokosin Kuuterselän aikajanaa itselleni lähteeksi. En ole siitä vielä ehtinyt kun silmäillä sisällysluetteloa, ja lukenut lopun yhteenvedon.
Eli jos tätä kriitiikkiä lähdetään koostamaan, niin onhan tuo surullista luettavaa. Ei yksi virhe tai väärä arvio, mutta kun niitä kasaantuu riittävä määrä niin menoahan se on.
- Mannerheim kieltäytyi uskomasta, että Stalin hyökkäisi suurhyökkäyksellä Suomen, sivurintaman kimppuun. Omana huomiona, että eihän siinä "järkeä" välttämättä ollutkaan. Mutta Stalin pelasi pitkää peliä, ja varmisteli Itä-Euroopan hegemoniaansa länsi-rintamaa odotellessa. Sekin "järki", että odotti ennen Bagrationia, että Saksa heikentää itärintamaansa viemällä joukkojaan Normandiaan.
- Mannerheim kieltäytyi uskomasta, että Kannas on pääsuunta, vaan piti kiinni Laatokan karjalan rintamasta, jossa pääosa armeijastamme oli. "VT-linja kestää tarvittaessa, jotta saamme sinne siirrettyä reservejä". No ei kestänyt kun sille ei riittänyt miehiä eikä tykistöä.
- Ylläolevan mukaisesti reservejä Kannaksella ei juuri ollut, vaikka sitä oli esitetty. Marski piti päänsä. PD sinne siirrettiin, lisää olisi tarvittu.
- Marski päätti kaikesta itse, eikä siinä mitään, mutta kuten sotahistoriamme on kaunistellut, "hänellä ei ollut esikuntakokemusta", eli Suomeksi: asiat esiteltiin Marskille, yksitellen, ja Marski muodosti kokonaiskuvan itse. Ikääntynyt ja sairasteleva mies ei ollut välttämättä pysynyt ajan tasalla, "Puna-armeija 2.0" ei ollut se Talvisodan eikä jatkosodan hyökkäyssodan puna-armeija, vaan valtavalla voimalla läpimurtoihin panostava moderni armeija.
- Väliporrasta johdossa ei Kannaksella ollut. Kukin armeijakunta oli komentajansa näköinen. Divisioonat taaplasivat tyylillään. Näin kärjistäen.
- Linjoissa ei ollut syvyyttä, eikä Kannaksella "ylijohdon tykistöä", jolla tukea painopistesuunnan orgaanista tykistöä. Sitten nämä nyanssit. Panssarintorjunta-aseiden jakelussa hidasteltiin.
- Ja Kuuterselkä: meidät yllätettiin housut nilkoissa. Kuuterselkä ja Sahakylä olivat ohuesti miehitettyjä, linjoissa ei sielläkään syvyyttä, tykistöä ja pst-kalustoa niukasti. Vetäytyminen VT-linjalle tapahtui osin suurella kiireellä ja sekasortoisestikin.
- Reservien puute ei mahdollistanut alkuperäisen läpimurron patoamista, ja vastahyökkäys käynnistyi kovin hitaasti mm. vastuiden epäselvyydestä johtuen. Lagus herrana ja hidalgona oli osa sekä ongelmaa että ratkaisua.
- Jos PD olisi vastahyökännyt ripeästi, 2. liikkuva ryhmä ei olisi ehtinyt läpimurtoon Rv.Pr selustaan, ja VT-linja olisi voitu ehkä kuitenkin pelastaa.
- Ja kaikki tuo @Vonka mitä yllä jo kirjoitititkin. VT-linja olisi ollut ylivertaisesti parempi paikka kuluttaa ryssän taisteluhammas, kuin pitkä vetäytyminen VKT-linjan linnoittamattomiin asemiin. "Kannaksen läpijuoksulta" olisi voitu välttyä tai sitä olisi voitu ainakin hidastaa.
- Ja lopuksi, niin tai näin, tokkopa tuolla olisi rauhan ehdoille ollut merkitystä. Ei Stalin olisi Talvisodan rauhan ehdoista + lisähinnasta luopunut. Mutta olisihan historia hieman toisin kirjattu.
Mulla on vielä tilauksessa
Mannerheimin päämaja, lukaisin sen silloin kiireessä kirjastolainana, en ehtinyt ihan loppuun kun laina-aika loppui ja seuraava varaaja odotti kirjaansa.
Luin silloin suurella pieteetillä Talvisodan ajanjakson, nyt sitten kun oma kappale divarista saapuu niin saa jatkosodankin luettua. Kirjassahan on hyvää analyysiä, yksityiskohtia, ja sitä kritiikkiä ja näkemystäkin mitä historian valo ja jälkiviisaus mahdollistaa, ja joka pitää tehdä, jotta historiastamme voimme oppia. Sekä sen mikä toimi, että sen mikä ei toimi.
Kaikki kunnia Marskille, siitä ei kritiikissä ole kyse vaan että tosiaan opitaan ja ymmärretään tapahtumia, jotka tapahtuivat ajassa ja paikassa ja sillä tiedolla mikä silloin oli päätöksiin käytettävissä.
