Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Johtaminen

Viestiketju osiossa 'Taktiikka ja strategia' , aloittaja Peuhkis, 29.04.2017.

  1. Peuhkis

    Peuhkis Luutnantti

    Liittynyt:
    06.02.2014
    Viestejä:
    464
    Tykkäykset:
    276
    Pisteet:
    36
    En löytänyt vastaavaa viestiketjua joten ajattelin tällaisen pistää pystyyn. Eli kerttokaa res korpraalille millainen on hyvä sotilasjohtaja ja miksi ei kokemuksia myös omasta elämästä.

    Olen nyt reservissä ja kertaillessa alkanut haluta ryhmänjohtajaksi. Ehkä kyseessä on kunnianhimoa ja muitakin syitä. Olenkin miettinyt paljon lähiaikoina voisiko minusta tulla hyvä aliupseeri.
    Mitä se vaatii jne.
    Sana on vapaa. Toimikaa. :D
     
  2. Ingsoc

    Ingsoc Eversti

    Liittynyt:
    30.01.2016
    Viestejä:
    1,702
    Tykkäykset:
    3,444
    Pisteet:
    316
    Nimimerkki Mjölnir on potku.nettiin tehnyt tämmöisen listan soturin ominaisuuksista ja taidoista.

    Mjölnir listasi ja selitti auki hyvin noita juttuja.

    Voin käytännössä allekirjoittaa noi kaikki.

    Kannattaa myös muistaa, että puolustusvoimat ei sopeudu sinuun vaan sinä puolustusvoimiin. Naiset puhuvat ja miehet tekevät. Johtajuutta ei tarjota, vaan se otetaan haltuun - veteen joutuessa ei kukaan sinua kannata, vaan pitää uida itse. Suomalaisia johdetaan edestä ja taistelevissa aselajeissa johtaja on esitaistelija. Muutenkin harjoittele aina sillä asenteella, että pyrit olemaan paras kaikessa.
     
    Viimeksi muokattu: 29.04.2017
    Fremen, MeriTJ ja Peuhkis tykkäsivät tästä.
  3. Mainos



  4. Peuhkis

    Peuhkis Luutnantti

    Liittynyt:
    06.02.2014
    Viestejä:
    464
    Tykkäykset:
    276
    Pisteet:
    36
    Kiitos hyvistä vinkeistä! Ketjua voi käyttää myös ihan yleisesti sotilaallisesta johtajuudesta keskustelemiseen.
     
  5. vastarannankiiski

    vastarannankiiski Majuri

    Liittynyt:
    05.01.2017
    Viestejä:
    1,449
    Tykkäykset:
    2,023
    Pisteet:
    156
    Nuo Mjölnirin listaamat ominaisuudet ovat yksilökeskeisiä klassisia hyveitä joihin ehdottomasti kannattaa pyrkiä, mutta harva meistä tulee koskaan niitä saavuttamaan, kaikkia tai edes osaa täysmääräisinä. Jokainen kykynsä mukaan.

    Hänen esimerkkinsä mukaan tekisin itse hienoisen jaon soturin ja sotilaan välille. Hänen mainitsemansa soturi on enemmän etulinjan tappaja. Sotilas taas voi olla laajemmassa kontektissa myös esimerkiksi vaikka kotirintaman huoltovarikon hallimestari, jolta vaaditaan muita taitoja kun varsinaiselta etulinjan soturilta. Kuten esimerkiksi ammattitaitoista monimutkaisen varastologistiikan hallintaa ja kykyä havainnoida ja hahmottaa laajoja materiaalikokonaisuuksia ja niiden hallintaa.

    Omasta mielestäni suomalaisessa, reservipohjaisessa kontekstissa sotilasjohtaja tarvitsee myös tietyn määrän empatiaa ja inhimillisyyttä. Empatiakyky voi näkyä esimerkiksi siinä että ymmärtää omasta joukosta ehkä löytyvän yksilöitä joista ei yksinkertaisesti ole etulinjan rintamasotilaiksi pelkonsa tai paineensietokykynsä puolesta vaikka tunnollisia miehiä muuten olisivat. Tämä tee heistä huonoja tai laiskoja ihmisiä. Antaa heille armon ja tämän anteeksi. Vaikka he ovat taistelujoukkoihin päätyneet, ei heidän siellä pitäisi olla. Heille annettakoon mahdollisuus osoittaa kyvykkyytensä jossain toisessa tärkeässä tehtävässä rauhallisemmassa ympäristössä, tärkeitä hommia kun riittää kaikille ja kaikissa joukkoportaissa. Empatiakyky voi myös näkyä parhaimmillaan siviiliväestön tai sotavankien inhimillisessä kohtelussa.

    Toinen asia joka tulee mieleen ihan klassisista johtajaominaisuuksista, ovat kyky johtaa edestä omalla esimerkillä ja toisaalta kyky delegoida. Luottamus alaisiin että nämä osaavat ja pystyvät hoitamaan asiansa.

    Huonoina puolina tulee mieleen tarve mikromanageroida, tarve puuttua kaikkeen ja yritys johtaa kaikkea. Ei tule onnistumaan. Siksi on alaisia, joille tehtäviä voi ja pitää delegoida.

    Tietty itsekkyys. Johtajan saa ja pitää ottaa itsellensä lepoa mahdollisuuksien mukaan että pystyy sitten tulevaisuudessa kovassa paikassa johtamaan ja tekemään päätöksiä mahdollisimman levänneenä ja virkeillä aivoilla.

    Viimeisenä asiana. Hyvä käsky. Aijjumalauta, harva asia seksihommien ja vyösyöttöisillä ampumisen lisäksi tekee yhtä gutaa kun hyvän käskyn saaminen ja vastaanottaminen! Tätä voi ja pitääkin jokaisen reservin johtajan harjoitella enemmän. Napakka, selkeä, looginen käsky joka ei jätä tulkinnanvaraa, tekee todella hyvää alaiselle ja selkeyttää toimintaa. Epämääräinen mutina ja "ettekste nyt vois sitäsuntätä" tyyppinen jaarittelu on todella turhauttavaa kuunneltavaa.

    Näin aliupseerikoulua käymättömän alikersantin kannalta.
     
    Viimeksi muokattu: 01.05.2017
    Stagideus, Rovaani, Fremen ja 4 muuta jäsentä tykkää tästä.
  6. MeriTJ

    MeriTJ Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    09.08.2014
    Viestejä:
    1,010
    Tykkäykset:
    1,735
    Pisteet:
    156
    Mikäli johtaminen kiinnostaa siviili- tai sotilasaihepiirissä niin on pakko nostaa tässä kohtaa esiin MPK:n Reservinjohtaja-kurssit. Ainakin ykkösosa (2×la-su) oli ihan silkkaa asiaa ja hyvä tutkimusmatka omaan minään joka kuitenkin sen kaiken johtamisen a ja o. Johtaminenhan on kaikissa muodoissaan tavoitteellista vuorovaikuttamista. Täältä siis 10 pistettä ja papukaijamerkki kyseiselle kurssille. Jos katsotaan menestyksekkäitä sotaa käyneitä miehiä tänä päivänä niin kyllähän siellä vaikkapa Mr Mattis joka Yhdysvaltojen puolustusministerinäkin tällä hetkellä vaikuttaa niin hänen johtamisensa lähtee älykkyydestä ja runsaasta tiedon määrästä, ihmisten mahdollistamisesta tekemään työnsä hyvin, organisaatioden ketteryyden maksimoinnista ja tehokkaasta viestinnästä omassa organisaatiossaan tavoitteista. Puoli tuntia johtamista, loppupäivä coachausta taisi herra itse tiivistää työtään tutkijan haastattelussa jossain tutkimustyössä aiheesta. @vastarannankiiski tuossa toikin minusta asiallisesti sen esiin että sotilasorganisaatiossa on hyvin paljon enemmän johtamistyötä kuin se sotakoneenkuljettaja joka vaikkapa komppaniaa komentaa. Tiesittekö sen että meillä on vankka hekokanta? Jokainen reserviläinen on kiväärin saatuaan tappavan tehokas yksilapainen taisteluhelikopteri. :D Tässä tallaisia mietteitä aktiivisesti aiheesta vapaa-ajallaan lueskelevan reserviupseerin mietteitä joka vähän on ennen palvelustaan lukenut siviilipuolen johtamisesta sekä organisaatioista koulun penkissä. Tuo alun soturi on hyvä primitiivinen listaus, mutta teknistyvässä taistelukentässä myös tulee korostua älylliset hyveet jotta käytettävästä joukosta kalustoineen saadaan ulosmitattua paras suorituskyky tai vielä parempaa jos vastustaja saadaan tavoitteeseemme pelkällä olemassa ololla. Pahoittelen paikoin tajunnanvirtamaista tekstiä, on Vappuaamu klo 09.06.
     
    KorpiSISSI, Fremen, Rannari ja 2 muuta jäsentä tykkää tästä.
  7. Aarne1

    Aarne1 Luutnantti

    Liittynyt:
    13.01.2017
    Viestejä:
    349
    Tykkäykset:
    253
    Pisteet:
    36
    vastarannankiiski tykkäsi tästä.
  8. Ingsoc

    Ingsoc Eversti

    Liittynyt:
    30.01.2016
    Viestejä:
    1,702
    Tykkäykset:
    3,444
    Pisteet:
    316
     
    MeriTJ tykkäsi tästä.
  9. Peuhkis

    Peuhkis Luutnantti

    Liittynyt:
    06.02.2014
    Viestejä:
    464
    Tykkäykset:
    276
    Pisteet:
    36
    Mahtavasti lähti kyllä ketju käyntiin! Kiitoksia vinkeistä ja olenkin ilmoittautunut kyseiselle reserviläisjohtaja 1 kurssille. Sääli vaan, että vasta lokakuussa alkaa se. Tavoitteena olisi päästä miehistöstä aliupseeriksi kurssille joku kaunis päivä, mutta tietäen kurssivahvuuden niin ei pidätetä henkeä.
    Nyt vanhemmalla iällä on herännyt juuri tuollainen itsensä kehittämisen halu ja oppimisen halu myös. Nuorempana kloppina tavallaan tyytyi ehkä liikaa menemään mistä aita on matalin!

    E: Tai no vanha ja vanha, 26 tuli tammikuussa täyteen. :D
     
    Viimeksi muokattu: 01.05.2017
    Fremen, MeriTJ ja Ingsoc tykkäsivät tästä.
  10. Ingsoc

    Ingsoc Eversti

    Liittynyt:
    30.01.2016
    Viestejä:
    1,702
    Tykkäykset:
    3,444
    Pisteet:
    316
    Kaikki varusmiesikäiset 18-28 vuotiaat voi hyvin laskea vapaaehtoistouhuissa nuoreen kaartiin.

    Ei muuta kuin tervetuloa ja pitkää uraa reserviläistouhuissa.

    Noin vertailun vuoksi foorumilla on näitä 40+ miehiä, jotka miettii miten touhun polkaisisi alkuun.
     
    MeriTJ ja Fremen tykkäsivät tästä.
  11. Kapiainen

    Kapiainen Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    3,553
    Tykkäykset:
    4,470
    Pisteet:
    1,286
    Vastaisin kysymykseen kysymyksellä.
    Keskustelun aloittaja on korpraalina ehtinyt kerryttämään mitä ilmeisimmin kokemusta johtamisesta alaisen näkökulmasta. Niinpä voikin hyvin kysyä: millainen sinusta on ollut hyvä johtaja/ millaisen johtajan alaisena olisit halunnut toimia?
    Siinä on vähintään puolet vastauksesta.
    Toinen puoli johtajana olemisessa onkin sitten siinä että johtajakin on jonkun alainen. Siitä syntyy se toinen puoli vastauksesta.
     
    Stagideus, KorpiSISSI, MeriTJ ja 4 muuta jäsentä tykkää tästä.
  12. Peuhkis

    Peuhkis Luutnantti

    Liittynyt:
    06.02.2014
    Viestejä:
    464
    Tykkäykset:
    276
    Pisteet:
    36
    Erittäin hyvä kysymys, kyllä itse pidän jonkinasteista määrätietoisuutta ja varmuutta hyvinä ominaisuuksina johtajassa. Loppujen lopuksi ei kai kukaan ole seppä syntyessään.
     
  13. Kapiainen

    Kapiainen Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    24.04.2010
    Viestejä:
    3,553
    Tykkäykset:
    4,470
    Pisteet:
    1,286
    Nyt ollaankin jo perimmäisten kysymysten äärellä.
    Kukaan ei ole seppä syntyessään johtamisessakaan - vai onko sittenkin?
    Siinä on kysymys johon ei ole kukaan tainnut löytää yksiselitteistä vastausta. Etsijöitä on ollut paljonkin.
    Johtamista voi opiskella ja sitä voi oppia paljonkin, se on fakta. Mutta kuinka paljon taistelutilannejohtamista voi lopulta oppia/opetella ja kuinka paljon se on kunkin persoonassa syntymälahjana ja vaistoissa. Siinä on se ydinkysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Taisteluosaston taktista taistelujohtamista on helpompi opetella ja oppia kuin ryhmän tai joukkueen johtamista taistelussa. Kun johdetaan ihmisiä välittömässä taistelutilanteessa, eli kuolemanvaara on välitön jokaiselle, homma on paljolti persoonaan nojaavaa "vaistojohtamista". Taistelutilanne saa esiin monenlaisia vaistoja sekä johtajassa että johdettavissa. Aina kun pelataan vaistoilla, voi olla kyseenalaista paljonko opitusta johtamistoiminnasta säilyy ja kuinka paljon vaistotoiminnat nousevat opitun yli?
    Voiko taistelujohtamista oppia? En tiedä, se on kuitenkin varma että karttunut kokemus auttaa - myös realistisesti rakennetuista harjoitustilanteista karttunut kokemus. Usein se onkin lopulta käyttökelpoisempaa kokemusta. Todellinen taistelutilanne kun tuppaa niinsanotusti "syömään miestä" - ja kun sitä alkaa kertymään, moninkertaistuu myös se paljonko se on psyykettä rassannut. Osalle taas syntyy päinvastainen psyykkinen reaktio - riippuvuus vaarasta/taistelusta. Sekin on helposti epäedullinen tila johtamisen kannalta.
    Siinä muutamia ajatuksia.
     
    setämies, KorpiSISSI, MeriTJ ja nämä jäsenet tykkäsivät tästä.
  14. Mainos



  15. Fremen

    Fremen Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    13.06.2014
    Viestejä:
    3,999
    Tykkäykset:
    8,008
    Pisteet:
    1,286
    Voin sanoa kokemuksesta että joukkuetasolla metsässä ramppaaminen eksyneen j-joht:n perässä edestakasin yhtään missään etenemismuodossa on erittäin hajottavaa ja syö moraalia nopeasti... Pysy mies kartalla on omat terveiset joukkuetason ressujohtajille. Jos et osaa niin älä ala sitä huutelemaan mutta ota selvää jos on varsinkin yösuunnistuksesta kokemusta (kilpailijoita) tai paikalliskokemusta jollain. Tulee pitkä yö helposti, mutta noi yösiirtymätkin on harjoiteltava, päivällä nyt pärjää lepakoita vaille melkein kuka tahansa :).

    Eli nöyryys omien rajoitusten kohdalla ja neuvojen/ avun pyytäminen, kuitenkaan auktoriteettiaan menettämättä. Kas siinäpä jo visainen pulma!
     
    adam7 ja KorpiSISSI tykkäsivät tästä.
  16. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    18,635
    Tykkäykset:
    23,196
    Pisteet:
    1,286
    Tästä vastauksesta tuntee sotaväen työihmisen. :rolleyes: Nimittäin esimiehen/johtajan on hallittava myös varsin hyvin ns. alaistaidot. Itselleni tuo alaistaitojen opettelu on ollut tähän saakka elämänikäinen työsarka.

    Suomalaiseen johtamiskeskusteluun on tullut ikävä lommo kaikkien tuntemasta Koskela-hahmosta. Torpparinpoika tulee vaan "synnynnäisenä johtajana" sotimaan ja kunnostautuu joka käänteessä ja saavuttaa vieläpä rajattoman ihailun ja luottamuksen suunnilleen kaikissa muissa sotilaissa. Ihan näin simppeliä se ei ainakaan kaikille ole.....o_O

    Synnynnäiset tekijät, tietty myötäsyntyinen karisma, alan ammattitaito ja hankittu tietotaito johtamisesta. Ja siitä vaan sitten lopuksi ikää opettelemaan asiaa, jossa ei tule koskaan valmiiksi. Hyväksi voi tulla, mutta valmista ei vaan synny. :cool: Tietty kiinnostus ihmisiin lienee myös suotavaa. Pitää oppia miettimään ja arvioimaan: mitähän tuonkin päässä oikein liikkuu? Vai liikkuuko siellä mikään?

    Sarvikuononnahka kasvaa kyselemättä ja eipä siinä mitään, kunhan ei kyynisty liikaa.

    Sotaväki antaa organisaatiossa kuuluvan aseman merkkeineen, se auttaa tiettyyn rajaan asti. Mutta time crisis viimeistään vastuukin on aivan hirmuinen. Ja eipä harjoituksissakaan aina välttämättä ihan helppoa ole.

    Ei paisutella viestiä pohtimalla alaistaitoja. :cool:
     
    setämies, Fremen, Stagideus ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  17. Peuhkis

    Peuhkis Luutnantti

    Liittynyt:
    06.02.2014
    Viestejä:
    464
    Tykkäykset:
    276
    Pisteet:
    36
    Varmasti on henkilöitä ketkä ovat synnynnäisestikin lahjakkaampia johtamiseen kuin toiset. Sillä olenkin itse miettinyt paljon, että mikä se tilanne on omalla kohdalla kun en varusmies aikana johtotehtäviin hakeutunut. Edellisessä kertauksessa pääsin partion johtajaksi ja nautin siitä kun sain johtaa kahta taistelijaa. Vaikkakin jännitin sitä perkuleesti. :D

    Mitä olen itse ainakin ollut mukana taistelutilanneharjoituksissa olen sen verran sivusta seurannut että kommunikaatio taistelutilanteessa on äärimmäisen tärkeää.
    Harvoin on kertauksissa näkynyt, että rjoht ja jjoht pääsisivät kommunikoimaan radion välityksellä. Tähän tulisi mielestäni panostaa enemmän.
     
    KorpiSISSI, vastarannankiiski ja baikal tykkäsivät tästä.
  18. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    18,635
    Tykkäykset:
    23,196
    Pisteet:
    1,286
    Kyllä. Ja mietihän täydellistä sotamaailmaa, jossa tilannekuva olisi jokaisella osallistujalla.....
     
    KorpiSISSI tykkäsi tästä.
  19. vastarannankiiski

    vastarannankiiski Majuri

    Liittynyt:
    05.01.2017
    Viestejä:
    1,449
    Tykkäykset:
    2,023
    Pisteet:
    156
    Tästä mainiosta tiivistyksestä tuli mieleen seuraavaa tajunnanvirtaa omista kokemuksista. Moni voi olla eri mieltä. Laitan ranskiksilla.

    - Kun pauke alkaa, ei kukaan kuule yhtään mitään, hyvä jos viereiseen taistelijaan saa puheyhteyden huutamalla. Wanhanaikaisten käsimerkkien merkitys korostuu, jos muut osaavat rikkoa putkinäköä ja katsoa sivuilleen eivätkä tapita kiiluvin silmin suoraan eteensä.

    - Radiot ok, mutta niilläkin puhe menee helposti puuroksi kun kaikilla on yhtä aikaa paljon asiaa...

    - Ryhmänjohtajat ja joukkueenjohtajat kaatuvat ja haavoittuvat helposti, koska yrittävät parhaansa mukaan johtaa joukkojaan ja liikkuvat paljon joukkueen ja ryhmän sisällä, liike paljastaa ja sarja nappaa.

    - Kun kosketus syntyy, oma ryhmä tai joukkue saattaa olla vaikeasti johdettavissa. Siksi pitää taistelusuunnitelma käydä kaikkien kanssa lävitse että miehet tietävät kuinka toimia, mikä on suunnitelma ja sen tarkoitus, vaikka ryhmän- tai joukkueenjohtajaan yhteys katkeaisikin. Eli siis hyvällä käskyllä on erittäin tärkeä merkitys.

    - Ja koska kaikki taistelusuunnitelmat ovat hyviä vain siihen saakka kunnes vihollinen pilaa ne, on omasta mielestäni yksittäisten taistelijoiden ja alijohtajien pelisilmä ja oma-aloitteisuus erittäin tärkeää ja sitä ei voi oikeastaan tarpeeksi korostaa. Jos yksittäinen taistelija, partionjohtaja tai ryhmänjohtaja huomaa taistelun melskeessä että hänelle tai heille tarjoutuu erinomainen mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen voiton kannalta yllättävällä ja suunnittelemattomalla tavalla, tähän tilaisuuteen pitää oma-aloitteisesti heti tarttua. Lupia on turha alkaa kyselemään, koska siinä menee aikaa ja mahdollisuus lipuu helposti sivu suun. Sanaa vaan läpi eteenpäin ja toivotaan että muut tajuavat ja huomaavat liikkeen ja osallistuvat siihen omalla toiminnallaan. Oma-aloitteellisuuteen ja omaan ongelmanratkaisun kykyyn pitäisi kaikkia rohkaista ja kannustaa, koska ryhmän- ja joukkueenjohtajat eivät koko aikaa ja reaaliaikaisesti pysty johtamaan kaikkia samanaikaisesti.
     
    vessaharjamies, MeriTJ, Fremen ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  20. KorpiSISSI

    KorpiSISSI Kenraali

    Liittynyt:
    09.04.2010
    Viestejä:
    2,002
    Tykkäykset:
    1,274
    Pisteet:
    636
    Vakioidut toimintamallit helpottavat johtamista ja toiminta voi olla hyvin koulutettuna/harjoiteltuna jopa automaattista, ....autonomista?
    PERUS-TAISTELU-MENETELMÄT !
     
    adam7, baikal ja vastarannankiiski tykkäsivät tästä.
  21. vessaharjamies

    vessaharjamies Luutnantti

    Liittynyt:
    22.10.2011
    Viestejä:
    418
    Tykkäykset:
    789
    Pisteet:
    36
    Nuo radiothan ovat täysin välttämättämömiä nykyään kaikenlaiseen sodankäyntiin ellei halua olla pelkästään ottavana osapuolena. Edes ryhmä ei voi toimia "maneuveroida" eli toimia itsenäisesti taktisella tasolla, jos se ei voi vastaanottaa käskyjä ja samaten jos ryhmänjohtaja ei voi välittää havaintojaan ja tekemiään päätöksiä/ehdotuksia reaaliajassa ylöspäin. Sama pätee joukkueenjohtajaan. Yksittäisen taistelijan tasolla radio on myös hyödyllinen, mutta ei välttämätön. Jos ryhmässä on pari taistelijoita mikroavaa korpraalia niin heillä olevat radiot helpottavat ryhmänjohtajan toimintaa oleellisesti.

    Muutenkin tuota radioiden kanssa toimimista pitäisi ryhmänjohtajan ja joukkueenjohtajan harjoitella jatkuvasti, koska selvien ja loogisten tilanneilmoitusten antaminen ei ole mitään itsestäänselvää toimintaa. Lisäksi 9-linet (tai vastaavat), tulikomennot ym. oleellisimmat viestit pitäisi tietysti olla selkäytimessä. Mikäänhän ei estä käyttämästä esim. siviili motorolia; lähes saman asian nekin ajavat harjoittelun kannalta kuin suojatut sotilasradiot.

    Keskustelun puuroutuminen estetään pitämällä ryhmä, joukkue ja komppania omissa kuplissaan.
     
    vastarannankiiski tykkäsi tästä.
  22. vessaharjamies

    vessaharjamies Luutnantti

    Liittynyt:
    22.10.2011
    Viestejä:
    418
    Tykkäykset:
    789
    Pisteet:
    36
    Tuossahan on jo joukkueenjohtaja mennyt ns. perse edellä puuhun, kun on alkanut ottamaan vastuun suunnistuksesta omalle kontolleen. Tuo on ryhmänjohtajan tehtävä jo sen takia, että se antaa joukkueenjohtajalle aikaa ajatella muita asioita (eli johtaa sitä joukkuettaan). Suunnistaminen on jo yksin sellainen tehtävä, että se vie käytännössä kaiken huomion yhtään vaativammassa ympäristössä ja kuluttaa henkisiä resursseja, joita pitäisi pystyä säästämään, että saa tehtyä joukkueen kannalta järkeviä päätöksiä. Muutenkin homma on luontaisinta ryhmänjohtajalle, koska hän voi mikrota suoraan oman ryhmänsä tunnustelijoita etenemällä suoraan heidän takanaan. Toki joukkueenjohtajan on pysyteltävä jatkuvasti kartalla ja tarvittaessa ohjattava ryhmänjohtaja oikealle reitille.

    Ja niinkuin mainitsit suunnistuksen harrastajat ym. kannattaa ottaa natsoista riippumatta mukaan jo reitin suunnitteluun ja tietysti itse suunnistusoperaatioon!
     
    vastarannankiiski, MeriTJ ja Fremen tykkäsivät tästä.

Jaa tämä sivu