Johtaminen

[Rannari]

Samaa mieltä. Tämä kirja on lukemisen arvoinen, itse asiassa luen sitä säännöllisesti parin vuoden välein. Siinä tuo Vyyryläisenkin toiminta tulee paremmin selvitettyä. Hirmuisia lähitaisteluja.
https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=606419
Onpas muuten hinnoissaan, minullahan on arvotuote hyllyssäni

Kuin myös. Hyvä tietää jos rahapula joskus iskee...

 

[Umkhonto]

Teknisissä aselajeissa, kuten it- ja kt, ohjesäännöt ovat täynnä erilaista detalji- tai nippelitietoa. Sellaista muistihirviötä ei kouluttajissa ole, joka aina ne kaikki ulkoa muistaisi. Siten "Herra luutnantti, ei se niin ole..." tyyppisistä vastaväitteistä on kouluttajan syytä olla ainoastaan tyytyväinen. Sehän osoittaa että koulutettaviksi on valikoituinut fiksuja nuoria, joille oppi on mennyt niin hyvin perille, että kykenevät kouluttajankin haastamaan. Usein tällaista palautetta on edeltänyt tupakonklaavi, jossa asiaa on vapaa-aikana pohdittu. Näin ainakin RUK:ssa.

No tuota, kyseinen ohjesääntö oli tuolla kertaa SulkO

 

[Juna112Porojetsiin]

Kuin myös. Hyvä tietää jos rahapula joskus iskee...

Kuin myös . Piti oikein käydä inventoimassa hyllystä.

 

[Leaderdog]

Huom. Armeijan johtamiskoulutuksesta on oikeasti hyötyä myös siviilissä. Kuuntelin tänään Nalle Wahlroosista kertovaa kirjaa, jossa mainittiin Nallen toimittaneen Mandatumin porukalle armeijan johtamiskoulutuksesta kertovan opuksen. Aika hyvä.

Toki Nallen ja muiden kultamunien eteneminen tuossa hierarkiassa oli kohtuullisen hyvin siloitettu polku.

 

[Abdullah Koo]

Bongasin MPK:n sivuilta ”johtaminen ja sotilaspedagogiikka”-koulutuksen. 2kh tuosta kehittymisen lisäksi palkintons.

Onko jollain kokemuksia? Minkä verran vaatii panostamista?

Itse itseäni lainaten.

Tänään, muutama tunti ennen deadlinea rykäisty tuo toinenkin tentti läpi. Plakkarissa 2kh vuorokautta ja laajempi näkemys sotilaskoulutukseen eri kanteilta.

Mielenkiintoinen kokonaisuus, suosittelen jos tulee taas jossain vaiheessa tarjolle.

 

[MeriTJ]

Itse itseäni lainaten.

Tänään, muutama tunti ennen deadlinea rykäisty tuo toinenkin tentti läpi. Plakkarissa 2kh vuorokautta ja laajempi näkemys sotilaskoulutukseen eri kanteilta.

Mielenkiintoinen kokonaisuus, suosittelen jos tulee taas jossain vaiheessa tarjolle.

Vasta nyt huomasin tämän aiheen, sama vika, molemmat läpi ja ei ihan rimaa hipoen mutta paljoa enempää ei olisi ollut varaa löysäillä lukemisen kanssa. Erittäin mielenkiintoisia, vaikkakin melko raskaita luettavia, ei mitenkään "ilmaisia kertauspäiviä" tarjolla. Kumpikin osio vaati kyllä kurssimateriaalin lukemisen kannesta kanteen, joka tuppasi kestämään ihan siksi että arjessa aika paljon muutakin. Mitään luonnotonta uurastusta tuo ei kuitenkaan vaadi ja suosittelen jokaiselle asiasta kiinnostuneelle koittamaan sillä eipä siinä mitään voi hävitäkään. Jos aihe tuntuu lähtökohtaisesti ihan pakkopullalta niin jättää tenttimättä ja lukematta, simple as that, väkipakolla tuon tankkaamisessa en näkisi juurikaan mieltä eikä se paljon palvele oppimistarkoitustakaan väittäisin.

 

[BlackFox]

Olen miettinyt johtamista nyt 2vrk.

Tullut elämässä huomattua kun ukkovaltaisella alalla työskentellessä, missä paineet välillä kovat.
Kun pyydät kauniisti = monesti jää tekemättä tai tehdään vasemmalla kädellä tai aikataulu ei pidä.
Kun lopulta käsket vihaisesti: Homma tulee tehtyä ja siihen panostetaan enemmän.

Toinen vaihtoehto on että käsket heti hyvin painokkaasti, jolloin homma tulee tehdyksi mutta olet taas mulkku.

 

[Solidsnake]

Olen miettinyt johtamista nyt 2vrk.

Tullut elämässä huomattua kun ukkovaltaisella alalla työskentellessä, missä paineet välillä kovat.
Kun pyydät kauniisti = monesti jää tekemättä tai tehdään vasemmalla kädellä tai aikataulu ei pidä.
Kun lopulta käsket vihaisesti: Homma tulee tehtyä ja siihen panostetaan enemmän.

Toinen vaihtoehto on että käsket heti hyvin painokkaasti, jolloin homma tulee tehdyksi mutta olet taas mulkku.

Kuka teillä laatii aikataulut, olen meinaan törmännyt muutamiin kuningasajattelijoihin joilla on utopistiset kuvittelut niin omista kuin muidenkin kerkiämisestä aikataulujen suhteen

 

[rty19]

On myös niitä jotka luulevat että aikatauluja voidaan vuosi vuodelta kiristää ja silti saadaan yhtä hyvä lopputulos.

 

[BlackFox]

Meillä ei varsinaisesti kaikissa ole aikatauluista kyse.

Esimerkki: Moro: hei tääl alkaa olemaan aika paljo turhaa roinaa lattiolla, ni jos kerkeätte siivoamaan viikolla paikkoja.

Ei tapahdu mitään 2 viikkoon.

hei olis hyvä että oikeasti siivoaisitte täällä paikat, koska tää haittaa teidänkii duunia koko ajan koska tavaraa jatkuvasti tiellä..

Mitään ei tapahdu viikkoon.

Nyt hei vittu oikeasti tää varasto on siivottava tänään tai joku katkasee nilkkansa...

4h päästä homma tehty.


----
Ens kerralla kun menette tonne ylös, pidätte turvavaljaita niinkui pitää." kun ukko tulee alas.

Enskerralla: äijä heiluu vaarallisesti korkealla.
Nyt ne hiton turvavaljaat päälle ja ne on joka kerta päällä

Jatkossa turvavaljaat on päällä.

----

Varo hei sul on kuulat piipussa.
Äijä jatkaa heilumista.
Nyt se vitun aseenpiippu saatana erisuuntaan..

 

[BlackFox]

Tässä on lista mitä haette paikasta xxxx.
Paikka xxxx
Nää on haettava nimenomaan tuolta.

1)
2)
3)
4)
5)
6)

Ukko oikaisee ja hakeekin ne toisesta paikasta mikä on lähempänä ja jättää puolet hakematta.

"Ei KUN NE Tavarat haettaan nimeenomaan sieltä paikasta mikä on kirjoitettuna tohon paperiin koska täällä lähemmässä olevat menee tälle porukalle ja ne tarvii ne nopeammin.
Toisekseen tässä lähemmässä paikassa tosiaan ei ole tätä kaikkea mitä listassa tarvitaan."

Sen jälkeen valitetaan kun tehdään samaa hommaa uusiksi kun pitää palauttaa ne toiselle porukalle varatut tavarat ja joutuu lähtee hakemaan ne sieltä mistä ne alunperin piti. Sen jälkeen viel murjotetaan kun sieltä paikasta vittuillaan takaisin koska se porukka myöhästyy aikataulusta.


Kun taas sanot suoraan:
Tässä on lista minkä mukaan tasan menette, te ette ala oikomaan ja haette nää just tuolta. Ette hae niitä paikasta x, vaan sieltä mitä paperissa lukee..


Ukot menee hakemaan ne sieltä eikä ala soveltamaan itse välissä miettien pääsevänsä vähemmällä

 

[Abdullah Koo]

Reserviläisjohtaja1 ja 2. kokemuksia?

Mitä hyötyö noiden käymisestä olisi? Itse päädyn harjoituksissa yleensä partionjohtajaksi tai ryhmän varajohtajaksi, aukkia ei ole käytynä. Saisiko tästä kannuksia?

 

[Aarne1]

Koulutus ja kokemus ovat aina hyväksi.

 

[magitsu]

Ei löytynyt teoriaketjua, joten laitoin tänne.

Coercion theory is one of the most fully developed bodies of theory in the social sciences, one that has advanced the field of national security by illuminating the logic that underlies threats, violence, and war. Coercion has a long history, of course, but its manifestation as a sustained point of focus in contemporary social science may arguably be traced to Thomas Crombie Schelling’s 1966 book, Arms and Influence.1 An economist by training, Schelling developed his early work at a time when debates over nuclear strategy dominated the landscape, although his work is applicable to all varieties of force.2 Over the past 50 years, scholars have embraced and built upon Schelling’s work, using it to shed light on an array of issues in defense and national security.3 If coercion theory is understood in the academy, however, it is less well understood by practitioners, especially those in the military. This is a problem for civil-military communication, and, more generally, for national strategy and military outcomes.

Coercion Theory: A Basic Introduction for Practitioners - Texas National Security Review

While coercion theory may be well understood in the academy, it is less well understood by practitioners, especially in the military. This can cause difficulties in civil-military communications and cause problems for national strategy and military outcomes. In this essay, Tami Davis Biddle...

tnsr.org

 

[EK]

Olen miettinyt johtamista nyt 2vrk.

Tullut elämässä huomattua kun ukkovaltaisella alalla työskentellessä, missä paineet välillä kovat.
Kun pyydät kauniisti = monesti jää tekemättä tai tehdään vasemmalla kädellä tai aikataulu ei pidä.
Kun lopulta käsket vihaisesti: Homma tulee tehtyä ja siihen panostetaan enemmän.

Toinen vaihtoehto on että käsket heti hyvin painokkaasti, jolloin homma tulee tehdyksi mutta olet taas mulkku.

Opettaminen on monessa asiassa henkilöjohtamista.

Hyvin menee:
- Selkeät ja yksinkertaiset ohjeet, jotka ovat oppilaiden toteutettavissa
- Ohjeiden noudattamista valvotaan
- Kuitenkin annetaan mahdollisuuksien mukaan tilaa myös soveltamiseen
- Onnistumisesta kehutaan/palkitaan
- Epäonnistumisesta ei saa suffelia, mutta kerrotaan mikä meni pieleen, ettei samaa virhettä tapahdu uudestaan
- Selkeästä perseilystä seuraa ikäviä juttuja

Eipä pelitä:
- Epämääräiset ohjeet/utopistiset tavoitteet
- Saa puuhata mitä haluaa
- Palaute epämääräistä tai ei missään suhteessa toimintaan/lopputulokseen
- Perseilystä ei seurauksia
- Joka ikisestä asiasta ei tarvitse nillittää

Ensimmäisen mukaan mennään ja elämäni parhaat (nimettömät) palautteet oppilailta ovatkin olleet "Olet vittumainen mulkku, mutta siksi tunneillasi on mukavaa, kun saa opiskella rauhassa." (8.-luokkalainen tyttö) ja "Siksi tunneillasi kivaa, kun kerrankin tiedän mitä pitää tehdä ja siksi opin." (7.-luokkalainen poika).

 

[PSB 5500]

Opettaminen on monessa asiassa henkilöjohtamista.

Hyvin menee:
- Selkeät ja yksinkertaiset ohjeet, jotka ovat oppilaiden toteutettavissa
- Ohjeiden noudattamista valvotaan
- Kuitenkin annetaan mahdollisuuksien mukaan tilaa myös soveltamiseen
- Onnistumisesta kehutaan/palkitaan
- Epäonnistumisesta ei saa suffelia, mutta kerrotaan mikä meni pieleen, ettei samaa virhettä tapahdu uudestaan
- Selkeästä perseilystä seuraa ikäviä juttuja

Eipä pelitä:
- Epämääräiset ohjeet/utopistiset tavoitteet
- Saa puuhata mitä haluaa
- Palaute epämääräistä tai ei missään suhteessa toimintaan/lopputulokseen
- Perseilystä ei seurauksia
- Joka ikisestä asiasta ei tarvitse nillittää

Ensimmäisen mukaan mennään ja elämäni parhaat (nimettömät) palautteet oppilailta ovatkin olleet "Olet vittumainen mulkku, mutta siksi tunneillasi on mukavaa, kun saa opiskella rauhassa." (8.-luokkalainen tyttö) ja "Siksi tunneillasi kivaa, kun kerrankin tiedän mitä pitää tehdä ja siksi opin." (7.-luokkalainen poika).

Siirrän tämän omaan tekstin työyhteisööni, ja kas: sopii sinnekin. Tai lähinnä niin että yleensä kaikki tietävät miten pitäisi toimia että homma toimii. Jostain ihmeen syystä johtamisen opit on kuitenkin tuon " Eipä pelitä" sarakkeen alta vähän liian usein ..

 

[otwa]

Olen jo useamman vuoden seuraillut Anders Oldenburgin Phoebus-blogia. Hänellä on hyvin vahva käsitys siitä, millaista johtoa etsii sijoittamilleen yhtiöille. Vaikka sotilasjohtaminen on hieman erilaista, niin silti vastuun delegointi, alaisista huolehtiminen ja sisäinen motivaatio ovat tärkeitä tekijöitä kaikessa johtamisessa.

Alla ote viimeisimmästä osavuosikatsauksesta:

Spoiler

Mistä tunnistaa hyvän johdon?

Haen Phoebukselle maailman parhaita yhtiöitä (suosien Pohjoismaita), jolloin kriteereinäni ovat kilpailukyky, kasvu, tase ja ennen kaikkea johto. Ja tietysti arvostus. Asiakkaat kysyvät usein, miten hyvän johdon tunnistaa? Se on vaikeaa, eikä siihen ole mitään kaavaa.

Johdolla en tarkoita vain toimitusjohtajaa, vaan koko ketjua pääomistajasta hallituksen kautta toimitusjohtajaan ja hänen alaisiinsa, joista joku toivottavasti jonain päivänä nousee seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Jatkuvuus on tärkeää.

Ilman selvää pääomistajaa hyvää johtoa harvoin on. Jos pääomistajan ääni ei kuulu hallituksessa, yritys on harvoin hyvin johdettu. Hallituksen koostumuksessa ei minusta pidä sortua byrokratiaan, vaan valita ihmisiä, joilla on liiketaloudellista osaamista ja sen verran omaa rahaa kiinni yhtiössä, että se kattaa useiden vuosien hallitustyön palkkiot. Muuten ei voi minusta olla "riippumaton".

Costcon ex-toimitusjohtaja Jim Sinegal totesi, että "vaikka olisit vihreä ja sinulla olisi neljä jalkaa, mutta osaat johtaa tavarataloa, niin palkkaisin sinut heti". Meritokratia ennen byrokratiaa, ja se pätee minusta myös hallituksiin. Hän totesi myös, että 100% Costcon ylennyksistä tulee yhtiön sisältä. Sammakko saisi aloittaa hyllyjen täyttäjänä.

Jos pääomistaja on pitkäjänteinen ja hallitus on omilla rahoillaan sitoutunut yhtiöön, he yleensä löytävät hyvän toimitusjohtajan. Ja asettavat sitten hänelle tärkeimmäksi tehtäväksi kouluttaa seuraajansa, jota Suomessa ei ymmärtääkseni juuri tehdä. En tiedä miksi?

Hyvissä toimitusjohtajissa haen samaa kuin yrityskonsultti Jim Collins erinomaisessa kirjassaan Good to Great. Siis ihmisiä, joilla on aito palo yrityksen kehittämiseen, mutta ei liian isoa egoa, vaan ymmärrystä delegoida vastuita. Lähes kaikkien maailman parhaiden yhtiöiden johtamisrakenne on hyvin hajautettu, mikä tuo päätöksenteon lähelle asiakkaita ja kasvattaa henkilöstön tyytyväisyyttä (kun saa ottaa tekemisistään vastuuta). Usein myös kustannustehokkuus lisääntyy, kun ei ole turhia keskusjohdon kuluja.

Johdon ensisijainen tehtävä on pitää asiakkaat tyytyväisinä. Sen jälkeen tulisi pitää myös henkilöstö tyytyväisenä. Näissä onnistumista voi mitata kyselyillä, mutta pysyvyys on tarkempi mittari. Henkilöstön kierto löytyy usein julkisistakin lähteistä, asiakkaiden ei. Lähes kaikki maailman parhaat yhtiöt rekrytoivat talon sisältä, mikä lisää henkilöstön tyytyväisyyttä. Johdon pysyvyys kertoo paljon hallituksesta, ja hallituksen pysyvyys pääomistajasta.

Kolmas tärkeä tehtävä, hyvät yhdyskuntasuhteet, on mitattavissa esimerkiksi maksettujen verojen määrällä tai sillä, miten ylpeä johto on saadessaan todeta yhtiön- sä olevan kotikuntansa suurin veronmaksaja. Positiivisia esimerkkejä ovat mm. Ponsse Vieremällä ja Olvi lisalmessa. Huonompi esimerkki taas on Olof Faxander, joka Sandvikin toimitusjohtajana halusi siirtää pääkonttorin Gävlen Sandvikenista Tukholmaan (hän myös vaihtoi kaikki alaisensa).

Miksi en maininnut kannattavuutta johdon tärkeimpien tehtävien joukossa? Koska hyvä kannattavuus seuraa yleensä siitä, että tekee isot asiat oikein ja pitää kulut kurissa. Siksi se ei minusta voi olla yhtiön ainoa tavoite, vaan se on tavallaan palkinto hyvästä työstä.

Hyvän johdon etsiminen on palapeli, jossa harva on täydellinen. Mutta salkussamme ainakin Costco, O'Reilly, Fastenal, Progressive, ADP, Sandvik, TFF, Brembo ja Eurofins ovat hyvin lähellä. Eivätkä muutkaan yhtiöm- me ole huonoimmasta päästä.

 

[otwa]

Ja koska kaikki taistelusuunnitelmat ovat hyviä vain siihen saakka kunnes vihollinen pilaa ne, on omasta mielestäni yksittäisten taistelijoiden ja alijohtajien pelisilmä ja oma-aloitteisuus erittäin tärkeää ja sitä ei voi oikeastaan tarpeeksi korostaa. Jos yksittäinen taistelija, partionjohtaja tai ryhmänjohtaja huomaa taistelun melskeessä että hänelle tai heille tarjoutuu erinomainen mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen voiton kannalta yllättävällä ja suunnittelemattomalla tavalla, tähän tilaisuuteen pitää oma-aloitteisesti heti tarttua. Lupia on turha alkaa kyselemään, koska siinä menee aikaa ja mahdollisuus lipuu helposti sivu suun. Sanaa vaan läpi eteenpäin ja toivotaan että muut tajuavat ja huomaavat liikkeen ja osallistuvat siihen omalla toiminnallaan. Oma-aloitteellisuuteen ja omaan ongelmanratkaisun kykyyn pitäisi kaikkia rohkaista ja kannustaa, koska ryhmän- ja joukkueenjohtajat eivät koko aikaa ja reaaliaikaisesti pysty johtamaan kaikkia samanaikaisesti.

Tästä tulee mieleen oma kokemukseni vastaosastosta.

Toimin res panssarijääkärinä ärjiinä kakkosryhmälle ja oltiin viivytetty vihollista (RUK + ruotsalainen vahvistus) joukkueen toimin ensimmäisessä tasassa. Ensimmäinen ryhmä oli meistä etuvasemmalla, luoteessa, toimien tst-partiona. Oltiin peräännytty toiseen tasaan. Jojoon oli radioyhteys mutta sieltä ei oltu moneen minuuttiin kuultu mitään. Rukkilaiset tulivat kosketukseen uudestaan. Partionjohtajani huusi että vihollinen levittää.

Tajusin, että vihollinen levittää juuri sinne minne ykkösryhmä oli ottanut irti, eli meistä vasemmalle (länteen). Koska jojosta ei kuulunut, niin otin itse yhteyttä ykkösryhmään ja välitin tiedon, että vihollinen levittää länteen.

Hyvin nopeasti "kaaduin" ja kapula siirtyi varajohtajalle.

Myöhemmin tapasin ykkösryhmän johtajan ja hän kiitteli tiedosta: ykkösryhmä oli sen avulla saanut iskettyä rukkilaisia kylkeen/selkään ja aiheuttanut kunnon sekasorron ennen kaatumistaan.

Rukkilaiset olivat niin hämmentyneitä ressujen suorituksesta että kyselivät silmät ymmyrkäisinä "mitä tyyppejä te oikeen ootta?"

"Ressuja!" ja nauru päälle.

Sotilasurani hienoin hetki.

 

[otwa]

Toisaalta taas, liika oma-aloitteisuus voi johtaa sooloiluun.

Samassa harjoituksessa seuraavana päivänä oli vuorossa meidän hyökkäyksemme. En ollut enää rj. Kahdella vajaalla joukkueella hyökkäys ei ehkä ollut ihan viisain ratkaisu, varsinkin kun meillä ei ollut kuin rynkyt. Suunnistus johti meidät pienen rotkon laidalle, jonka pohjalla oli kai ollut luvaton kaatopaikka. Ensimmäiset aidot tst-tappiot meinasivat syntyä siihen rotkoon laskeutuessa ja noustessa, vanhojen sohvien ja lasinsirpaleiden seassa telmiessä.

Rukkilaiset ja ruotsalaiset olivat tietysti laittaneet puolustuksensa melkein kiinni kyseiseen rotkoon. Sieltä noustessamme alkoi sellainen papatus että heikompaa hirvitti. Vasemmalla aukeni suuri hakkuuaukio ja tie, jyrkällä reunalla, ja oikeallakin oli jotain aukean tapaista. Olimme pullonkaulassa, ja suunniteltu epäsuora osui 500 m vihollisen taakse.

Hyökkäys pysähtyi erästä vanhempaa foorumistia lainaten kuin paska Junttilan tuvan seinään. Sekasorrossa vain yksittäiset taistelijat pääsivät eteenpäin. Sitten kolmosryhmän johtaja huutaa paniikissa että vihollinen iskee kylkeen. Ruotsalainen ryhmä oli päässyt kylkeemme oikealta ja niittasi meidät siihen.

Jaotuksemme oli vasemmalta oikealle me - kolmonen - ykkönen.

Ykkönen oli päättänyt oma-aloitteisesti ja kellekään kertomatta lähteä koukkimaan vihollisen kylkeen.

Valitettavasti moinen koukku jätti taas meidän kylkemme auki ja kukaan ei ollut tietoinen kyseisestä koukusta, joten ruotsalaiset pääsivät meidän kylkeemme.

Kyseisessä taistelussa nähtiin Rokka-hetkiä kun eräs oululainen korpraali sai vihollisen pekarin haltuunsa ja käänsi se ympäri. Ja eräs rivimiehenä taistellut vänskä pyysi hämmentyneeltä ruotsalaiselta naissotilaalta lisälippaita päästyään tämän viereen huomaamatta.

Oma-aloitteisuus on hyvästä mutta pitää olla tarkka ettei mene sooloiluksi. Koska ilman tietoa kokonaistilanteesta voi tehdä vääriä ratkaisuja pelkästään paikallisen tiedon pohjalta.