”Ruotsin päätös liittyä Natoon olisi melkoinen järistys” - näin se vaikuttaisi Suomeen
18.01.2018 klo 10:09
Näin Niinistö, Orpo ja Nato-asiantuntijat pohtivat Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä Suomen kannalta - Aaltola: ”Melkoinen järistys!”
Presidentti Sauli Niinistö ei pidä automaationa, että Ruotsin ja Suomen pitäisi liittyä Natoon samaan aikaan.
Presidentti Sauli Niinistö ei pidä automaationa, että Ruotsin ja Suomen pitäisi liittyä Natoon samaan aikaan.
Presidentti Sauli Niinistö ei pidä automaationa, että Ruotsin ja Suomen pitäisi liittyä Natoon samaan aikaan. JENNI GÄSTGIVAR
Poliitikot ja asiantuntijat kertovat, mitä Suomen pitäisi tehdä, jos Ruotsi liittyisi Natoon.
Asia on ajankohtainen, sillä Ruotsissa järjestetään vaalit ensi syyskuussa, ja porvariblokin sekä maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on sanonut Ruotsin hakevan Nato-jäsenyyttä kymmenen vuoden kuluessa.
Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut viime vuosina nousussa, vaikka enemmistö ruotsalaisista vastustaa yhä sotilasliiton jäsenyyttä.
Samaan aikaan
Useiden asiantuntijoiden mukaan Suomen kannattaisi liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.
Muun muassa riippumattoman asiantuntijaryhmän vuonna 2016 tekemässä Nato-selvityksessä pidettiin Ruotsin erillistä liittymistä Natoon poliittisesti ja strategisesti ongelmallisena Suomelle, koska se eristäisi Suomen ja jättäisi maamme suojattomaksi.
Selvityksessä todettiin myös, että Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomen kannalta huomattavasti suotuisammat, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät Nato-päätöksen koordinoidusti yhdessä.
Niinistö jaaritteli
Kun istuvalta presidentiltä ja kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistöltä kysyttiin MTV:n tentissä tilannetta, jossa Suomi jäisi Naton ulkopuolelle Ruotsin liittyessä ja vedottiin tutkimuksiin, joiden mukaan molempien maiden olisi järkevää mennä Natoon yhdessä, Niinistö totesi vain, että "jotkut tutkijat sanovat, jotkut eivät".
Niinistö ei nähnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden välillä mitään ”automaattista yhteyttä”, vaan korosti ajankohtaan liittyvää kokonaisharkintaa, johon liittyvät keskeisesti myös Suomen tulevat Ruotsi- ja Nato-suhteet.
Käytännössä hankalaa
Riippumattoman asiantuntijaryhmän vuonna 2016 tekemässä Nato-selvityksessä todettiin kuitenkin myös, että pohjoismaisessa ympäristössä Naton jäsenmaiden (Tanska, Islanti ja Norja) ja Natoon kuulumattomien maiden (Suomi ja Ruotsi) erilainen asema ei ole tähän mennessä estänyt yhteistyön syventämistä, jolloin sama voisi päteä myös, jos Ruotsi ja Suomi tekisivät erilaiset ratkaisut Nato-jäsenyyden suhteen.
Selvityksessä muistutettiin kuitenkin asiaan liittyvistä rajoituksista, koska ”todellinen kollektiivinen puolustusliitto - mukaan lukien integroidut suorituskyvyt sekä keskinäisen avunannon lauseke yhteisine rakenteineen ja suunnitteluineen - pakottaisi molemmat (Ruotsin ja Suomen)yhdenmukaiseen kantaan Nato-jäsenyydessä koko kahdenvälisen puolustusliiton voimassaolon ajaksi”.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haluaisi edetä Nato-jäsenyydessä Ruotsin kanssa yhtenäisesti.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haluaisi edetä Nato-jäsenyydessä Ruotsin kanssa yhtenäisesti.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haluaisi edetä Nato-jäsenyydessä Ruotsin kanssa yhtenäisesti. MIKAEL RYDENFELT
Orpon linja
Iltalehti kysyi tällä viikolla myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon kantaa siihen, mitä Suomi tekisi, jos Ruotsi päättäisi hakea Natoon?
Orpon mukaan olisi tärkeää, että Suomi ja Ruotsi etenisivät asiassa samalla tavalla.
- Koska olemme samassa turvallisuusympäristössä Itämeren alueella, on tärkeää, että me pystyisimme etenemään tämäntyyppisissä ratkaisuissa samalla tavalla ja yhtenäisesti, Orpo totesi.
Kokoomuksen kantana on myös, että Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.
- Mielestäni Suomen pitäisi kuulua kaikkiin läntisiin yhteisöihin.
- Vaikka enemmistö EU-maista on Naton jäseniä, se että Ruotsi ei ole Naton jäsen, on tehnyt meidän nykyisen aseman helpommaksi, mutta jos Ruotsi liittyisi Natoon, silloin olisimme hankalassa ja ongelmallisessa tilanteessa, ja siksi Ruotsin päätös olisi erittäin vakavan harkinnan paikka Suomessa, Orpo sanoi.
Eri vauhti
Myös Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi Iltalehdelle Suomen ja Ruotsin erilaista Nato-tilannetta.
Vaikka Suomessa ei ole Aaltolan mukaan tällä hetkellä samanlaista Nato-painetta kuin Ruotsissa, silti länsinaapurin turvallisuuspoliittisista käänteistä täytyy olla tietoinen.
- Ruotsissa sisäpoliittiset paineet aiheuttavat sen, että Naton suhteen täytyy olla kärryillä, koska sillä on vaikutuksensa myös Suomeen, eli jos Ruotsi liittyy Natoon, silloin Suomen ja Ruotsin yhteinen vakauttava liittoutumattomuuspanos häviäisi, jolloin Ruotsin päätös aiheuttaisi valinnan paikan myös Suomelle.
Aaltolan mukaan asialla ei kuitenkaan ole mikään kiire, sillä Nato-juna kulkee Ruotsissakin varsin verkkaisesti, vaikka keskustelu on Suomea vilkkaampaa.
- Suomi seuraa sitä mitä Ruotsissa tapahtuu, eli jos siellä oppositio maalailee nyt kymmenen vuoden aikataulua, niin ei tässä juna ole vielä mihinkään lähtenyt.
Haitallista Suomelle?
UPI:n ohjelmajohtaja Aaltola on samaa mieltä riippumattomien Nato-selvitysasiantuntijoiden kanssa siitä, että Suomen olisi järkevintä liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.
- Jos Ruotsi päättää liittyä Natoon, Suomen täytyy miettiä, mitkä seuraukset ovat, koska ne ovat Suomen kannalta negatiiviset.
Aaltolan mukaan Suomi menettäisi osa liittoutumattomuuden merkityksestä ja painoarvosta.
- Tämän vuoksi voisi olla järkevää liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.
Aaltolan mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyteen pitää kaikissa tapauksissa varautua ja selvittää, mikä Suomen rooli olisi ainoana Natoon kuulumattomana Itämeren alueen maana ja Venäjän naapurina.
Melkoinen järistys
Aaltolan mukaan Ruotsin Nato-päätös muuttaisi merkittävästi Itämeren alueen turvallisuusympäristöä.
- Suomessa koetaan, että Venäjän haasteet ovat nyt hieman helpottuneet ja tilanne on vakautunut, vaikka se on edelleen haastava.
- Ruotsin päätös liittyä Natoon olisi Richterin asteikolla melkoinen järistys. Se tekisi Itämeren alueen tilanteen epävakaammaksi, jolloin Suomenkin pitäisi asiaa harkita, koska Suomen tilanne on riippuvainen lähialueen turvallisuusympäristön kehityksestä, Aaltola päättää.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä "melkoisena järistyksenä".
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä "melkoisena järistyksenä".
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä "melkoisena järistyksenä". ANNA EGUTKINA
KREETA KARVALA
[email protected]
Brittien ajoneuvot käyvät nykyään teellä, ne on myös sikäli helppo tankata että ottavat vastaan polttoaineen vain kello viiden nurkalla, oma Jeeves heillä on mukana joten meidän ei sitä itse tarvitse kouluttaa ja niukat 900k miehen reservimme säilyvät koskemattomina.
