Jos Ruotsi liittyy NATOon, miten Suomessa tulisi suhtautua?

Protheon_93

Respected Leader
BAN
Tulisiko meidän sitten liittyä myös NATOon, vai olla liittymättä vai mitenkä toimitaan?

Käytännössä näen NATOon liittymisen Ruotsin liittyessä hyvänä liikkeenä, mutta se lähettää epämiellyttävän viestin samalla, että Ruotsi saa päättämällä liittyä NATOon samalla määrätä itsenäisen Suomenkin liittymällä NATOon. Antaisi meistä niin sellaisen Ruotsin perässä narussa kulkevan kuvan.
 
Tulisiko meidän sitten liittyä myös NATOon, vai olla liittymättä vai mitenkä toimitaan?

Käytännössä näen NATOon liittymisen Ruotsin liittyessä hyvänä liikkeenä, mutta se lähettää epämiellyttävän viestin samalla, että Ruotsi saa päättämällä liittyä NATOon samalla määrätä itsenäisen Suomenkin liittymällä NATOon. Antaisi meistä niin sellaisen Ruotsin perässä narussa kulkevan kuvan.

Jos Ruotsi menee Natoon, niin tilaisuuden hyödyntämättä jättäminen Pohjanlahden tällä puolen olisi anteeksiantamatonta. Sisäpoliittisesti tuskin tulee koskaan yhtä hyvää saumaa Natoon liittymiselle kuin yhdessä Ruotsin kanssa. TP Niinistöllä on nykyiseen linjaansa jokin syy, mutta vastikään viikko-pari sittenhän kuului oven narinaa.

Mielenkiintoisin tilanne syntyy, mikäli Ruotsi liittyy Natoon ja Suomi jää rannalle katsomaan Niinistö ruorissa. Siinä tilanteessa tulee hamstrata joditabletteja, sillä tuollainen tapahtumainkulku vahvistaa pahimmat geopoliittiset pelkoni todeksi; NATO ei halua sitoutua 1300-kilometrisen rajan puolustamiseen.


https://www.verkkouutiset.fi/suomi-pelkaa-ruotsin-liittyvan-yllattaen-natoon/

“Suomi pelkää Ruotsin liittyvän yllättäen Natoon”
KASPERI SUMMANEN | 26.04.2018 | 07:10- päivitetty 26.04.2018 | 10:20
Tutkija Matti Pesun mukaan Ruotsiin ei luoteta lokakuun 1990 tapahtumien vuoksi.
Luottamuksen puutetta voi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesun mukaan löytyä myös kypsistä ja hyvin läheisistäkin valtiosuhteista.
Pesu ja Tampereen yliopiston tutkija Tapio Juntunen arvioivat Suomessa Ruotsia kohtaan tunnettua epäluottamusta vastikään julkaistussa tutkimuksessaan Mistrust within trust: Finnish–Swedish defence cooperation and the ghosts of the 1990 EC application incident” .
– Epäluottamus näkyy suomalaisessa julkisessa keskustelussa pelkona siitä, että Ruotsi päättäisi yllättäen hylätä nykyisen turvallisuuspoliittisen linjansa ja liittyä Natoon, Matti Pesu avaa Ulkopolitistin kirjoituksessaan.
Syyn löytäminen ei tutkijoiden mukaan ole vaikeaa. Tämänhetkinen kansainvälinen tilanne ja Ruotsissa käytävä turvallisuuspoliittinen keskustelu sekä muutokset julkisessa mielipiteessä ovat Matti Pesun mukaan herättäneet suomalaisissa muistoja lokakuusta 1990. Ruotsi ilmoitti tuolloin Suomen näkökulmasta yllättäen aikomuksestaan hakea EY:n jäseneksi.
– Vaikka suomalaiset diplomaatit ja ulkopolitiikan kommentaattorit olivat tuolloin panneet merkille erityisesti sosiaalidemokraattien muuttuneen suhtautumisen integraatioon, Ruotsin päätös yllätti Suomen valtiojohdon, erityisesti presidentti Mauno Koiviston.
Pesun mukaan presidentti Koivisto koki Ruotsin jopa pettäneen Suomen rikkomalla hiljaista käytäntöä, jossa Pohjoismaat informoivat toisiaan merkittävistä ulkopoliittisista päätöksistä. Ruotsin toiminta ei lopulta aiheuttanut sen suurempaa vahinkoa Suomelle. Se ei kuitenkaan unohtunut.
Matti pesu näkee suomalaisessa keskustelussa esimerkkejä epäluottamuksesta Nato-aikeiden suhteen. Hän nostaa esiin eturivin poliitikkojen puheita Ruotsin aikeiden tarkkailusta ja arveluista siitä, että Ruotsi voisi pikaisestikin hakea Natoon.
Ruotsissa suomalainen epäluottamus on tutkijan mukaan huomioitu korkeimmalla mahdollisella tasolla.
– Sekä nykyinen turvallisuuspoliittinen johto että oppositiovoimat ovat pyrkineet vakuuttelemaan suomalaisia Ruotsin linjan pysyvyydestä. Niin ulkoministeri Margot Wallstörm, puolustusministeri PeterHultqvist kuin pääministeri Stefan Löfven ovat painottaneet, että Ruotsi ei tee mitään yllättävää, vaan pysyy sotilasliittojen ulkopuolella, Matti Pesu kirjoittaa.
Suomen ja Ruotsin syvenevä puolustusyhteistyö osoittaa hänen mukaansa kuitenkin, ettei maiden suhdetta leimaa totaalinen epäluottamus.
– Tähän mennessä maiden välinen luottamus on varsinkin Suomen osalta ollut kuitenkin enemmänkin strategista; osapuolet ovat tunnistaneet yhteiset intressit ja ovat edenneet sen pohjalta. Suomalaisten kommentit kuitenkin kertovat siitä, että syvempi luottamus on vielä saavuttamatta. Vanhat muistot eivät ole kadonneet.
Luottamus on päämäärä
Matti Pesu huomauttaa, ettei Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä ole asetettu kovinkaan kunnianhimoisia pitkän aikavälin tavoitteita, vaan on edetty askel kerrallaan. Hän näkee verkkaisen etenemisen myös tapana rakentaa luottamusta.
– Luottamus ei ole siis vain yhteistyön ehto vaan myös sen lopputulos ja päämäärä.
Huomioiden Suomen ja Ruotsin suhteiden tiiviyden, kansainvälisen tilanteen luonteen ja sen, että maiden välisen historian kipukohdat on tiedostettu, on Pesun mukaan epätodennäköistä, että vuoden 1990 tapahtumat toistvat.
– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Ruotsi voisi hakea Nato-jäsenyyttä. Jos näin tapahtuu, se tuskin olisi Suomelle yllätys.
Pesun ja Juntusen tutkimus on julkaistu Hiski Haukkalan, Carina van de Weteringin ja Johanna Vuorelmantoimittamassa teoksessa Trust in International Relations. Rationalist, Constructivist and Psychological Approaches (Routledge, 2018).

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005822141.html

Puolustusvaliokunnan Kanerva kertoo, mitä vaalitulos tarkoittaa tiiviille Suomi–Ruotsi-puolustusyhteistyölle

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva. (KUVA: Mika Ranta / HS)
Julkaistu: 10.9. 14:28


Ilkka Kanerva (kok) odottaa mielenkiinnolla Ruotsin tulevan hallituksen kantoja yleisen asevelvollisuuden palauttamiseen: ”helpottaisi Suomen ja Ruotsin yhteistyötä”.
Kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) ei usko, että Ruotsin vaalien tuloksella ja tulevalla hallituskokoonpanolla on pientä ”nyanssieroa” suurempaa vaikutusta Ruotsin yleiseen puolustuspoliittiseen linjaan.

– Ruotsissa on hyvin pitkälle sama logiikka kuin Suomessa, että hallituksen vaihdokset eivät merkitse ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alistamista hallituksen vaihdoksille.

– Ne eivät ole niin suhdannepoliittisia, että ne heilahtelisivat aina hallituksen värin mukaan. Varmaan jotain sävyjä voi tulla ja niin edelleen, mutta ei ole odotettavissa mitään dramatiikkaa sillä rintamalla, Kanerva arvioi.

Suomi-Ruotsi yhteistyö
Kaikkiaan Suomen ja Ruotsin yhteistyö pysyy Kanervan mukaan hallituksen väristä riippumatta entisellään.

– Tämä Suomi-Ruotsi turvallisuuspoliittinen yhteistyö on jatkuakseen. En usko, että meidän keskinäisessä yhteistyössä tapahtuu mitään muutosta. Eikä myöskään meidän liittoutumispolitiikassa riippuen siitä, miten meidän hallituksen muuttuvat, Kanerva sanoo.

Kanerva kertoi kuitenkin odottavansa mielenkiinnolla tulevan hallituksen tarkempia kantoja yleiseen asevelvollisuuteen palauttamiseen.


Nykyinen pääministeri Stefan Löfven. (KUVA: Seppo Kärki)
Ruotsi lakkautti yleisen asevelvollisuuden vuonna 2010. Viime vuonna hallitus päätti kuitenkin palauttaa takaisin tietynasteisen valikoivan asevelvollisuuden.

Kanerva toivoo, että Suomi voisi toimia suunnannäyttäjänä Ruotsille siinä, miten reservin toimintaedellytyksiä pidetään yllä kustannustehokkaasti.

– En ryhdy nyt heitä neuvomaan, mutta se helpottaisi myös Suomen ja Ruotsin yhteistyötä, Kanerva sanoo.

Suurin kysymys on Nato
Ennen kaikkea Suomea kiinnostaa läntisen naapurimaan kanta sotilasliitto Natoon.

Ruotsin porvaripuolueet ovat ilmoittaneet kannattavansa maan Nato-jäsenyyttä.

Maltillisen kokoomuksen eli Moderatien puheenjohtaja Ulf Kristersson totesi ennen vaaleja, että mikäli hänestä tulee pääministeri, aikoo hän ottaa Ruotsin Nato-jäsenyyden tavoitteekseen tulevalla hallituskaudella.


Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. (KUVA: Henrik Montgomery)
Natoa vastustavat kuitenkin Ruotsissa edelleen sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit.

Vaikka valtaan astuisikin porvarihallitus, ei Kanerva usko, että maan linja Naton suhteen sen suuremmin muuttuisi.

– Ei merkitse sitä, että porvarihallituskaan lähtisi tekemään niukalla enemmistöllä sellaisia päätöksiä, jotka tässä suhteessa muuttaisivat ulkopoliittista linjaa, Kanerva sanoo.

– Riippuu tietenkin henkilöistä, sekä johtavista virkamiehistä että poliitikoista, että millä vauhdilla mennään eteenpäin.
Päivi Lakka

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201801182200676952_pi.shtml

”Ruotsin päätös liittyä Natoon olisi melkoinen järistys” - näin se vaikuttaisi Suomeen
18.01.2018 klo 10:09
Näin Niinistö, Orpo ja Nato-asiantuntijat pohtivat Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä Suomen kannalta - Aaltola: ”Melkoinen järistys!”

Presidentti Sauli Niinistö ei pidä automaationa, että Ruotsin ja Suomen pitäisi liittyä Natoon samaan aikaan.
Presidentti Sauli Niinistö ei pidä automaationa, että Ruotsin ja Suomen pitäisi liittyä Natoon samaan aikaan.
Presidentti Sauli Niinistö ei pidä automaationa, että Ruotsin ja Suomen pitäisi liittyä Natoon samaan aikaan. JENNI GÄSTGIVAR
Poliitikot ja asiantuntijat kertovat, mitä Suomen pitäisi tehdä, jos Ruotsi liittyisi Natoon.
Asia on ajankohtainen, sillä Ruotsissa järjestetään vaalit ensi syyskuussa, ja porvariblokin sekä maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on sanonut Ruotsin hakevan Nato-jäsenyyttä kymmenen vuoden kuluessa.
Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut viime vuosina nousussa, vaikka enemmistö ruotsalaisista vastustaa yhä sotilasliiton jäsenyyttä.
Samaan aikaan
Useiden asiantuntijoiden mukaan Suomen kannattaisi liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.
Muun muassa riippumattoman asiantuntijaryhmän vuonna 2016 tekemässä Nato-selvityksessä pidettiin Ruotsin erillistä liittymistä Natoon poliittisesti ja strategisesti ongelmallisena Suomelle, koska se eristäisi Suomen ja jättäisi maamme suojattomaksi.
Selvityksessä todettiin myös, että Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomen kannalta huomattavasti suotuisammat, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät Nato-päätöksen koordinoidusti yhdessä.
Niinistö jaaritteli
Kun istuvalta presidentiltä ja kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistöltä kysyttiin MTV:n tentissä tilannetta, jossa Suomi jäisi Naton ulkopuolelle Ruotsin liittyessä ja vedottiin tutkimuksiin, joiden mukaan molempien maiden olisi järkevää mennä Natoon yhdessä, Niinistö totesi vain, että "jotkut tutkijat sanovat, jotkut eivät".
Niinistö ei nähnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden välillä mitään ”automaattista yhteyttä”, vaan korosti ajankohtaan liittyvää kokonaisharkintaa, johon liittyvät keskeisesti myös Suomen tulevat Ruotsi- ja Nato-suhteet.
Käytännössä hankalaa
Riippumattoman asiantuntijaryhmän vuonna 2016 tekemässä Nato-selvityksessä todettiin kuitenkin myös, että pohjoismaisessa ympäristössä Naton jäsenmaiden (Tanska, Islanti ja Norja) ja Natoon kuulumattomien maiden (Suomi ja Ruotsi) erilainen asema ei ole tähän mennessä estänyt yhteistyön syventämistä, jolloin sama voisi päteä myös, jos Ruotsi ja Suomi tekisivät erilaiset ratkaisut Nato-jäsenyyden suhteen.
Selvityksessä muistutettiin kuitenkin asiaan liittyvistä rajoituksista, koska ”todellinen kollektiivinen puolustusliitto - mukaan lukien integroidut suorituskyvyt sekä keskinäisen avunannon lauseke yhteisine rakenteineen ja suunnitteluineen - pakottaisi molemmat (Ruotsin ja Suomen)yhdenmukaiseen kantaan Nato-jäsenyydessä koko kahdenvälisen puolustusliiton voimassaolon ajaksi”.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haluaisi edetä Nato-jäsenyydessä Ruotsin kanssa yhtenäisesti.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haluaisi edetä Nato-jäsenyydessä Ruotsin kanssa yhtenäisesti.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haluaisi edetä Nato-jäsenyydessä Ruotsin kanssa yhtenäisesti. MIKAEL RYDENFELT
Orpon linja
Iltalehti kysyi tällä viikolla myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon kantaa siihen, mitä Suomi tekisi, jos Ruotsi päättäisi hakea Natoon?
Orpon mukaan olisi tärkeää, että Suomi ja Ruotsi etenisivät asiassa samalla tavalla.
- Koska olemme samassa turvallisuusympäristössä Itämeren alueella, on tärkeää, että me pystyisimme etenemään tämäntyyppisissä ratkaisuissa samalla tavalla ja yhtenäisesti, Orpo totesi.

Kokoomuksen kantana on myös, että Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.
- Mielestäni Suomen pitäisi kuulua kaikkiin läntisiin yhteisöihin.
- Vaikka enemmistö EU-maista on Naton jäseniä, se että Ruotsi ei ole Naton jäsen, on tehnyt meidän nykyisen aseman helpommaksi, mutta jos Ruotsi liittyisi Natoon, silloin olisimme hankalassa ja ongelmallisessa tilanteessa, ja siksi Ruotsin päätös olisi erittäin vakavan harkinnan paikka Suomessa, Orpo sanoi.
Eri vauhti
Myös Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi Iltalehdelle Suomen ja Ruotsin erilaista Nato-tilannetta.
Vaikka Suomessa ei ole Aaltolan mukaan tällä hetkellä samanlaista Nato-painetta kuin Ruotsissa, silti länsinaapurin turvallisuuspoliittisista käänteistä täytyy olla tietoinen.
- Ruotsissa sisäpoliittiset paineet aiheuttavat sen, että Naton suhteen täytyy olla kärryillä, koska sillä on vaikutuksensa myös Suomeen, eli jos Ruotsi liittyy Natoon, silloin Suomen ja Ruotsin yhteinen vakauttava liittoutumattomuuspanos häviäisi, jolloin Ruotsin päätös aiheuttaisi valinnan paikan myös Suomelle.
Aaltolan mukaan asialla ei kuitenkaan ole mikään kiire, sillä Nato-juna kulkee Ruotsissakin varsin verkkaisesti, vaikka keskustelu on Suomea vilkkaampaa.
- Suomi seuraa sitä mitä Ruotsissa tapahtuu, eli jos siellä oppositio maalailee nyt kymmenen vuoden aikataulua, niin ei tässä juna ole vielä mihinkään lähtenyt.
Haitallista Suomelle?
UPI:n ohjelmajohtaja Aaltola on samaa mieltä riippumattomien Nato-selvitysasiantuntijoiden kanssa siitä, että Suomen olisi järkevintä liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.
- Jos Ruotsi päättää liittyä Natoon, Suomen täytyy miettiä, mitkä seuraukset ovat, koska ne ovat Suomen kannalta negatiiviset.
Aaltolan mukaan Suomi menettäisi osa liittoutumattomuuden merkityksestä ja painoarvosta.
- Tämän vuoksi voisi olla järkevää liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.
Aaltolan mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyteen pitää kaikissa tapauksissa varautua ja selvittää, mikä Suomen rooli olisi ainoana Natoon kuulumattomana Itämeren alueen maana ja Venäjän naapurina.
Melkoinen järistys
Aaltolan mukaan Ruotsin Nato-päätös muuttaisi merkittävästi Itämeren alueen turvallisuusympäristöä.
- Suomessa koetaan, että Venäjän haasteet ovat nyt hieman helpottuneet ja tilanne on vakautunut, vaikka se on edelleen haastava.
- Ruotsin päätös liittyä Natoon olisi Richterin asteikolla melkoinen järistys. Se tekisi Itämeren alueen tilanteen epävakaammaksi, jolloin Suomenkin pitäisi asiaa harkita, koska Suomen tilanne on riippuvainen lähialueen turvallisuusympäristön kehityksestä, Aaltola päättää.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä "melkoisena järistyksenä".
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä "melkoisena järistyksenä".
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä "melkoisena järistyksenä". ANNA EGUTKINA
KREETA KARVALA [email protected]
 
Jos Ruotsi liittyy Natoon, olisi parasta jos Suomi olisi jo valmiiksi sen jäsen. On täysin vastuutonta pitää tätä kansaa vailla Naton suomaa ydinasepelotetta mikä on se ainoa lopullinen pidäke yhdellekään suurvallaksi itsensä tuntevalle ja pitää jopa ainoan supervallankin kurissa voimankäytöstä vaikka kuinka harmittaisi tilanne muuten (P-Korea).
 
Tänne vaikka ei natoon liity
 
Tämä on juuri sellaista toimintaa josta Suomi ei saisi olla poissa.. ei koskaan.
https://www.verkkouutiset.fi/harjoitus-ruotsissa-usan-erikoisjoukot-saatettiin-viroon/#e84c297f
Harjoitus Ruotsissa: USA:n erikoisjoukot saatettiin Viroon

Antti Kirkkala | 13.11.2020 | 16:07

Lento-osasto kuvattiin matalalennossa Gotlannin yllä...
Yhdysvaltain erikoisjoukot ovat harjoitelleet muiden Nato-maiden kanssa Ruotsin isännöimässä harjoituksessa Itämeren alueella.

Valitettavasti Suomi on koko ajan vähentämässä yhteisiä harjoituksia NATO:n kanssa.
 
Tämä on juuri sellaista toimintaa josta Suomi ei saisi olla poissa.. ei koskaan.
https://www.verkkouutiset.fi/harjoitus-ruotsissa-usan-erikoisjoukot-saatettiin-viroon/#e84c297f
Harjoitus Ruotsissa: USA:n erikoisjoukot saatettiin Viroon




Valitettavasti Suomi on koko ajan vähentämässä yhteisiä harjoituksia NATO:n kanssa.
Tuossa on selvä sotilaallinen tavoite, mahdollisessa sodassa USA:n erikoisjoukot tulee saada Viroon ja Ruotsi on tuon osalta maantieteellisesti parhaimmassa paikassa. Ei tuo ole Suomen kannalta kriittinen asia.

Mielenkiintoinen oli esimerkiksi harjoitus, jossa Suomen ilmavoimat harjoittelivat USAFin pahkasikojen kanssa. Onko ajatus, että Suomen Hornetit suojaavat pahkasikojen operointia Virossa vai voisiko tiukassa paikassa Suomeen ilmestyä Pahkasika-laivue?
 
Onko kukaan arvioinut nettohyötyä? Ajatellaanpa että Suomi saisi avukseen vaikkapa brittipataljoonan, joka tulisi laivalla Poriin.
Heitä pitää hyysätä, ruokkia, sitoa yhteysupseereita, luovuttaa rajallista radiospektriä, tiedottaa kaikesta mikä myös vaarantaa omia joukkoja, jos heillä on myyrä.
 
Kuinka paljon brittipataljoona kuluttaisi meidän polttoainetta? Sitä sanotaan että joku prikaati on itsenäinen. Tuoko ne omat maantiet mukanaan? Tuoko rafale-laivue oman lentokentän ja polttoaineen?
 
Onko kukaan arvioinut nettohyötyä? Ajatellaanpa että Suomi saisi avukseen vaikkapa brittipataljoonan, joka tulisi laivalla Poriin.
Heitä pitää hyysätä, ruokkia, sitoa yhteysupseereita, luovuttaa rajallista radiospektriä, tiedottaa kaikesta mikä myös vaarantaa omia joukkoja, jos heillä on myyrä.
Myyräkuume on vakava sairaus. Ymmärrän huolesi
 
Kuinka paljon brittipataljoona kuluttaisi meidän polttoainetta? Sitä sanotaan että joku prikaati on itsenäinen. Tuoko ne omat maantiet mukanaan? Tuoko rafale-laivue oman lentokentän ja polttoaineen?
Huolesi on oikeutettu! Meidän polttoaineen säästämiseksi on syytä vähentää kaikkia joukkojamme. Sotilassoittokunnat voi säilyttää jos liikkuvat polkupyörillä ja syvät vain kaura"lihaa".

Maantiet britit tuovat mukanaan. Heillä on iso rulla maanteitä mukanaan. Ja Rafalet tuovat vain jos ovat onnistuneet pöllimään ne ranskalaisilta. (y)
 
Kuinka paljon brittipataljoona kuluttaisi meidän polttoainetta? Sitä sanotaan että joku prikaati on itsenäinen. Tuoko ne omat maantiet mukanaan? Tuoko rafale-laivue oman lentokentän ja polttoaineen?

Etkö ole kuullut:eek: Brittien ajoneuvot käyvät nykyään teellä, ne on myös sikäli helppo tankata että ottavat vastaan polttoaineen vain kello viiden nurkalla, oma Jeeves heillä on mukana joten meidän ei sitä itse tarvitse kouluttaa ja niukat 900k miehen reservimme säilyvät koskemattomina.
 
Onko kukaan arvioinut nettohyötyä? Ajatellaanpa että Suomi saisi avukseen vaikkapa brittipataljoonan, joka tulisi laivalla Poriin.
Heitä pitää hyysätä, ruokkia, sitoa yhteysupseereita, luovuttaa rajallista radiospektriä, tiedottaa kaikesta mikä myös vaarantaa omia joukkoja, jos heillä on myyrä.
Perinteisesti länsirannikolla on tavattu ampua tervetuliaiset sinne eksyville enkelsmanneille.


13-3-7894189.jpg
 
Eiköhän sielä aleta kohta naapurissa katteleen että minkälaisella setillä suomi saadaan jäämään rannalle moisesta länsihaikailusta jos asia nostetaan ruotsissa pöydälle.
 
Berlusconi se tais sen ässän vetää hihasta.. ei muuta kuin kokonaan viiden vuoden sisällä Suomelta armeija pois ja liitytään ilman muuta Natoon. Sitten norjalaiset joukot tänne, ne on hyviä hiihtämään ja lunkia sakkia.
 
Back
Top