Jos uusi pula-aika tulee?
- Viestiketjun aloittaja Creidiki
- Aloitus PVM
JR49
Respected Leader
Tässäpä ajatusta MPNetin pieneksi Venäjä-Suomi -sanakirjaksi
. Ei muuta kuin listaa käännettävistä termeistä.En itse näe tilannetta mitenkään loputtoman synkkänä.
Jos teemme pientä vertailua niin yhteiskuntamme on huomattavasti vauraampi kuin vuonna 1939.
Nykyihmisellä ei ehkä ole peltotilkkua, sikaa tai omaa kaivoa. Sen sijaan ihmisiltä löytyy omia ajoneuvoja jotka vähentävät järjestettyjen evakuointien kuljetustarvetta, vaatteitakin useimmilla on useammaksi vuodeksi. Valtiollinen varmuusvarastointikin on aivan toisella tasolla kuin vuonna 1939. Ei sitä polttoainetta turhuuteen riitä, mutta ei se ole välittömästi loppumassa. Myös lääkkeitä yms. tavaraa on varastoitu.
Kaupungeissa väestönsuojelun taso on hyvä koska vuosikymmenien varrella rakennetut suojatilat ovat käytettävissä.
Omaa henkilökohtaista valmiuttaan voi hyvin helposti nostaa esim. hommaamalla perheelle vaikka makuupussit, jotka mahdollistavat yöpymisen asunnossa vaikka lämpöä ei olisikaan ja evakkomatkallakin pystyy niiden avulla yöpymään vaikka taivasalla. Itse laajensin kotitaloutemme kotivaraa noin kuukauden kulutusta vastaavaksi ja ruuanlaittoon on hyvät valmiudet vaikka verkkovirtaa ei olisi käytettävissä. Kotivara on myös suunniteltu niin, että se kiertää ja mitään ei tarvitse heittää vanhentuneena pois. Vastaavanlaisen järjestelyn olen kehittänyt mm. pattereiden osalta. Ensiapuun on hyvät valmiudet. Tarvittaessa tämä talous siirtyy helposti poikkeusolojen vaatimiin järjestelyihin vaikka oltaisiin ilman sähköä, vettä ja ruokaa ei saisi mistään ostettua. Erilaisiin tilanteisiin ydinlaskeumasta aina Venäjän invaasioon on valmiiksi mietityt toimintamallit ja näille vielä varasuunnitelmat.
Oletan, että ylläkuvatut kotitalouden varautumiskuviot ovat hanskassa kaikilla ainakin tällä foorumilla?
Jos teemme pientä vertailua niin yhteiskuntamme on huomattavasti vauraampi kuin vuonna 1939.
Nykyihmisellä ei ehkä ole peltotilkkua, sikaa tai omaa kaivoa. Sen sijaan ihmisiltä löytyy omia ajoneuvoja jotka vähentävät järjestettyjen evakuointien kuljetustarvetta, vaatteitakin useimmilla on useammaksi vuodeksi. Valtiollinen varmuusvarastointikin on aivan toisella tasolla kuin vuonna 1939. Ei sitä polttoainetta turhuuteen riitä, mutta ei se ole välittömästi loppumassa. Myös lääkkeitä yms. tavaraa on varastoitu.
Kaupungeissa väestönsuojelun taso on hyvä koska vuosikymmenien varrella rakennetut suojatilat ovat käytettävissä.
Omaa henkilökohtaista valmiuttaan voi hyvin helposti nostaa esim. hommaamalla perheelle vaikka makuupussit, jotka mahdollistavat yöpymisen asunnossa vaikka lämpöä ei olisikaan ja evakkomatkallakin pystyy niiden avulla yöpymään vaikka taivasalla. Itse laajensin kotitaloutemme kotivaraa noin kuukauden kulutusta vastaavaksi ja ruuanlaittoon on hyvät valmiudet vaikka verkkovirtaa ei olisi käytettävissä. Kotivara on myös suunniteltu niin, että se kiertää ja mitään ei tarvitse heittää vanhentuneena pois. Vastaavanlaisen järjestelyn olen kehittänyt mm. pattereiden osalta. Ensiapuun on hyvät valmiudet. Tarvittaessa tämä talous siirtyy helposti poikkeusolojen vaatimiin järjestelyihin vaikka oltaisiin ilman sähköä, vettä ja ruokaa ei saisi mistään ostettua. Erilaisiin tilanteisiin ydinlaskeumasta aina Venäjän invaasioon on valmiiksi mietityt toimintamallit ja näille vielä varasuunnitelmat.
Oletan, että ylläkuvatut kotitalouden varautumiskuviot ovat hanskassa kaikilla ainakin tällä foorumilla?
Täytyy ihailla Suomalaisten asennetta, opiskellaan vaikka prkl kiinaa tai muinais-sumeria, mutta ruotsia tai venäjää ei ikinä. Siinähän saattaisi vielä vaikka olla jossain tekemisissä naapurin kanssa, hyi.
Isänmaallinen suomalainen kuolee mieluummin kylmään kuin ostaa motin halkoja venäjäksi. Itse tosin puhun sekä ruottia etträ venättä lukiopohjalta ja koitan rohkaista räkänokkiakin opettelemaan. Leipä levenee kummasti.
Beerfect
Eversti
Tämä on sinällään absurdi väite sillä omistan kirveen ja lähistössä on puita. Ja vaikka kirvestä en omistaisi, on täällä teräviä kiviä. Ja vaikka kiviä ei olisi, niin on minulla kynnet ja hampaat. Tavalla tai toisella, se puu kaatuu, tai sytytän koko puun juurilleen. Lisäksi löytyy perkeleesti peittoja ja ylilämmin makuupussi. Joten kyllä, palelisin ennemmin kuin ostaisin puuta tai kaasua ryssältä. Ja jos kuolen paleltumiskuoleman, niin olen ansainnutkin sen. En silti syytä, tai halua estää ketään joka haluaa ostaa polttopuunsa idästä tai lännestä. Tämä on vapaa maa. God bless Am... eiku.
Pullosorsa
Luutnantti
Meillä on turvetta valtavasti. Energiaa on enemmän kuin Pohjanmeren kaikessa öljyssä. Siitä voidaan valmistaa myös nestemäistä polttoainetta, joten ei tule polttoaine pulaa, jos vaan halua riittää.
Jos tämä on tilanne niin haavoittuneet jää hoitamatta, tämä on ihmisluonto ja pitää ollakin. TS perustarpeiden täyttäminen on yhteiskunnan elämän ja kuoleman kysymys.
YliKoo
Greatest Leader
Jos huoltovarmuuskeskuksella olisi ollut varamuuntaja, olisi hallitus sen jo myynyt. Rahat olisivat menneet sinne, mikä ei olisi pois mistään.
Nyt jos koskaan olisi aika huolehtia varastoista ja nämä myyvät.
Olet oikeassa. On myös ollut ehdotuksia, että poikkeusoloja varten olisi mahdollista jo etukäteen valmistaa pieniä ja jopa siirrettäviä polttoaineen valmistuslaitoksia (raaka-aineena puu).
Ikävä kyllä lainsäädäntö suorastaan estää polttoaineen jalostusta turpeesta.
Turpeen käytöstä polttoaineen valmistukseen.
http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?3667
Sarek1
Ylipäällikkö
Ketjun otsikon jos -sanan tilalle voisi kirjoittaa "kun".
@Ingsoc toi mukavasti esille suunnitelmallisen varautumisen huonoja tilanteita ja aikoja varten. "Prepper" -ajattelu lisääntynee epävarmuuden ja -vakauden lisääntyessä. Omavaraisuuden lisäämisen ja varmuusvarastojen kartuttamisen voi aloittaa pienistä asioista ja edetä rauhallisesti. Omalla kohdalla homma on alkutekijöissä.
Positiivisesta ajattelusta:
Moniaita vuosia sitten pohdittiin kotona lumen aiheuttamien sähkökatkosuutisten lomassa, kuinka tultaisiin toimeen jos sähkön saanti loppuisi kaupunkialueella esim. viikoksi. Hienosta induktiotasosta ja kiertoilmauunista ei ole ruoka-aikaan paljoa riemua, jos ampeeri ei kulje. IV -koneen pysähtyminen ei aiheuttaisi katastrofia ainakaan heti, ilmatilaa on ja tuulettamalla pärjää. Tulisija pitäisi lämpöjä jonkin verran yllä talvisaikaan. Veden saanti ja peseytyminen voisivat olla hankalia rasteja. Asettelin näitä asioita pohdittavaksi lapsille, johon pikkuneiti vastasi luottavaiseen sävyyn: "Isi, ei meillä hätää olisi. Ruokaa saadaan tehtyä kaasugrillillä." Aivan, sehän minulta oli päässyt unohtumaan.
@Ingsoc toi mukavasti esille suunnitelmallisen varautumisen huonoja tilanteita ja aikoja varten. "Prepper" -ajattelu lisääntynee epävarmuuden ja -vakauden lisääntyessä. Omavaraisuuden lisäämisen ja varmuusvarastojen kartuttamisen voi aloittaa pienistä asioista ja edetä rauhallisesti. Omalla kohdalla homma on alkutekijöissä.
Positiivisesta ajattelusta:
Moniaita vuosia sitten pohdittiin kotona lumen aiheuttamien sähkökatkosuutisten lomassa, kuinka tultaisiin toimeen jos sähkön saanti loppuisi kaupunkialueella esim. viikoksi. Hienosta induktiotasosta ja kiertoilmauunista ei ole ruoka-aikaan paljoa riemua, jos ampeeri ei kulje. IV -koneen pysähtyminen ei aiheuttaisi katastrofia ainakaan heti, ilmatilaa on ja tuulettamalla pärjää. Tulisija pitäisi lämpöjä jonkin verran yllä talvisaikaan. Veden saanti ja peseytyminen voisivat olla hankalia rasteja. Asettelin näitä asioita pohdittavaksi lapsille, johon pikkuneiti vastasi luottavaiseen sävyyn: "Isi, ei meillä hätää olisi. Ruokaa saadaan tehtyä kaasugrillillä." Aivan, sehän minulta oli päässyt unohtumaan.
Beerfect
Eversti
Se epätoivon tunne kun huomaat olevasi porukan fiksuin, tietävin tai selväpäisin.
Sarek1
Ylipäällikkö
Se epätoivon tunne kun huomaat olevasi porukan fiksuin, tietävin tai selväpäisin.
Heh, oma epätoivo väheni huomattavasti kun tuolloin pieniltä lapsilta alkoi tulla kaavoihin kangistumattomia ja jopa järkeviä ehdotuksia. Tunnustan muuten, että en tuolla hetkellä muistanut koko kaasugrillin olemassaoloa, sillä se oli laitettu talveksi varastoon, joten huomasin olevani hieman terävimmästä kärjestä jäljessä, mitä suksien luistoon tulee.
Kaasupullon täytöstä olen huolehtinut aina, kaasu ei saa loppua kesken grillauksen.
Positiivista:
Suomessa on ihan toisenlaiset mahdollisuudet tuottaa ja varastoida ruokaa kuin muiinoin 30-luvulla. Meillä on periaatteessa mahdollisuus olla omavaraisia leipäviiljan, lihan ja maidon suhteen. Tottakai valikoima pienenee armotta, Equadorilaiseen Mitvit-hedelmään perustuva laktovegaaniruokavalio tulee olemaan muisto vain ja Hesekin tulee sulkemaan ovensa jos vaikka euroopan laajuinen häiriö iskee.
Negatiivista:
Jakeluketjun raju keskittyminen ja pidentyminen. Aiemmin joka kylässä oli oma meijeri ja mulli käveli omin jaloin teurastajalle. Lähiruoka oli tuntematon käsite koska kaikki ruoka tuli viljoja lukuunottamatta omilta kulmilta. Nyt maito kulee 300 km tilalta meijeriin ja 500 km meijeristä kauppaan, mikä tahansa häiriö jakeluketjussa johtaa maanlaajuisiin seurauksiin.
Väestönsuojelussa pääkaupunkiseudun evakuoinnista on jo luovuttu, mutta entäs jos jakeluketju ei enää pystykään viemään riittävästi näkkäriä kehä kolmosen sisälle? Ryhdytäänkö muuttotappio-Suomea asuttamaan uudelleen jotta saadaan väestö lähemmäksi leivän lähdettä?
Suomessa on ihan toisenlaiset mahdollisuudet tuottaa ja varastoida ruokaa kuin muiinoin 30-luvulla. Meillä on periaatteessa mahdollisuus olla omavaraisia leipäviiljan, lihan ja maidon suhteen. Tottakai valikoima pienenee armotta, Equadorilaiseen Mitvit-hedelmään perustuva laktovegaaniruokavalio tulee olemaan muisto vain ja Hesekin tulee sulkemaan ovensa jos vaikka euroopan laajuinen häiriö iskee.
Negatiivista:
Jakeluketjun raju keskittyminen ja pidentyminen. Aiemmin joka kylässä oli oma meijeri ja mulli käveli omin jaloin teurastajalle. Lähiruoka oli tuntematon käsite koska kaikki ruoka tuli viljoja lukuunottamatta omilta kulmilta. Nyt maito kulee 300 km tilalta meijeriin ja 500 km meijeristä kauppaan, mikä tahansa häiriö jakeluketjussa johtaa maanlaajuisiin seurauksiin.
Väestönsuojelussa pääkaupunkiseudun evakuoinnista on jo luovuttu, mutta entäs jos jakeluketju ei enää pystykään viemään riittävästi näkkäriä kehä kolmosen sisälle? Ryhdytäänkö muuttotappio-Suomea asuttamaan uudelleen jotta saadaan väestö lähemmäksi leivän lähdettä?
JR49
Respected Leader
Tällaista olen minäkin kuullut puhuttavan, kerrotko tarkemmin?
Mikäköhän se nyt oli se Helsingin lähiö, minkä olisi pitänyt tänne siirtyä vielä 90-luvun suunnitelmien mukaan, tätä en nyt muista, mutta aihe on kiinnostava.
Miksi väistöevakuoinneista on luovuttu? Onko kyse ollut tästä yleisestä vuosituhannen vaihteen ajattelusta, että ei sotaa enää tule, turha varautua, koska kallista? Jos on, näemmekö vielä päivän, jolloin evakuointisuunnitelmista puhalletaan pölyt pois?
Evakuoinneista ei ole mitenkään luovuttu.
Helsingillä ei vain enää ole sellaista evakuointisuunnitelmaa jossa kohdekunnat on valmiiksi määritelty ja siinä viimeisessäkin (1998) osa kunnista oli vähän turhan lähellä itärajaa.
(Nykyisin kaikkien kuntien tulee varautua siihen, että heidän alueelleen sijoitetaan evakkoja.)
Pääkaupunkiseudun asukkaille on väestönsuojatiloja tarpeeksi käytössä ja monessa tilanteessa ne tarjoavat paremman selviytymismahdollisuuden kuin evakuointimatka halki sodan runtelman maan ilmaiskuineen ja sirotemiinotteineen.
Itse asiassa 90-luvun konfliktit osoittivat, että jos kaupungissa on toimiva väestönsuojelu ja suojatiloja asukkaat selviävät yllättävän hyvin ja pienin tappioin. Esimerkiksi Jugoslavian hajoamissodissa väestönsuojat ajoivat tehtävänsä ja suojasivat hyvin kaupungkiväestöä tykistötulelta ja ajoittaisilta ilmaiskuilta. Groznyn väestönsuojat tarjosivat myös suojan sekä ilmahyökkäyksiltä että massiviselta tykistötulelta.
Helsingillä ei vain enää ole sellaista evakuointisuunnitelmaa jossa kohdekunnat on valmiiksi määritelty ja siinä viimeisessäkin (1998) osa kunnista oli vähän turhan lähellä itärajaa.
(Nykyisin kaikkien kuntien tulee varautua siihen, että heidän alueelleen sijoitetaan evakkoja.)
Pääkaupunkiseudun asukkaille on väestönsuojatiloja tarpeeksi käytössä ja monessa tilanteessa ne tarjoavat paremman selviytymismahdollisuuden kuin evakuointimatka halki sodan runtelman maan ilmaiskuineen ja sirotemiinotteineen.
Itse asiassa 90-luvun konfliktit osoittivat, että jos kaupungissa on toimiva väestönsuojelu ja suojatiloja asukkaat selviävät yllättävän hyvin ja pienin tappioin. Esimerkiksi Jugoslavian hajoamissodissa väestönsuojat ajoivat tehtävänsä ja suojasivat hyvin kaupungkiväestöä tykistötulelta ja ajoittaisilta ilmaiskuilta. Groznyn väestönsuojat tarjosivat myös suojan sekä ilmahyökkäyksiltä että massiviselta tykistötulelta.
Mikä olisi sellainen tilanne, jossa mitään ulkomaantuontia ei tapahtuisi? Ehkä täysmittainen globaali ydinsota, jossa kaikki Suomen kauppakumppanit olisi pommitettu kivikaudelle. Muussa tapauksessa on ainakin minun hyvin vaikea nähdä tilannetta, jossa esim. muut EU-maat lopettaisivat kaupankäynnin Suomen kanssa. Kyllä, Suomi on enemmän tuonnin varassa kuin joskus 50 vuotta sitten. Toisaalta sitten taas tuonti on paremmin taattua.
Mitä itse ruokaan tulee, niin nykyisin jotain 15% kotitalouksien tuloista menee ruokaan, kun se joskus 1950-luvulla oli jotain puolet tuloista. Tämä tarkoittaa sitä, että ruuan hintaa voi nostaa reippaasti ennen kuin ihmiset alkavat jäädä kokonaan ilman sitä. Säännöstelyn ongelmahan on siinä, että siinä markkinaohjaus menetetään, eli tuottajien ei kannata lisätä tuotantoaan täyttääkseen kysynnän. Juuri tämä oli vikana NL:n taloudessa. Kun hinnat olivat keskuskomitean asettamia, eivätkä kuvanneet sitä, mitä ihmiset oikeasti halusivat, tuotettiin vääriä tuotteita. Toinen säännöstelyn mukanaan tuoma ongelma on mustapörssi, joka luo keinotekoisen markkinan tuotteille, mutta siinä rahat valuvat ennemminkin välikäsille eikä tuottajille, minkä vuoksi tuotantoa ei lisätä.
Suomen tilanteessa, jos ruuan hinta yhtäkkiä nousisi, säännöstelyä fiksumpaa olisi minusta järkevämpää vain lisätä pienituloisille annettavaa yhteiskunnan tukea, jotta kaikilla on mahdollista hankkia ruokaa. Näin vältettäisiin markkinasysteemien romuttuminen. Näin etenkin, jos on kyse vähänkään pidempiaikaisesta jutusta. Lyhyellä tähtäimellä jokin säännöstely voisi olla fiksua katastrofin välttämiseksi.
Ai, ei siihen tarvita kyllä, kuin päätös siitä, ettei suomi noudata enään EU.n säännöstöä viennistä ja tuonnista. Voimme joutua pussiin usean maan toimesta. Näin on käynyt maailmalla kauppahistoriassa aiemminkin, niin voi käydä nykyäänkin