Jos uusi pula-aika tulee?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Creidiki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hyönteisproteiinia? Taannoin televisiossa oli dokumentti Afrikasta (olisiko ollut jostain Vctoriajärven suunnalta), jossa sääskiä kerättiin ilmasta kipoilla ja kapoilla. Siitä sitten sormilla suuhun.

Tähän on vastustamaton kiusaus lohkaista otos tulevaisuuden Puolustusvoimien tuubivideosta (40-50-luvun uutiskatsausten selostustyyliin):
"Kas näin urhoolliset korpisoturimme huitovat Trangioidensa paistinpannuilla ilmasta itselleen rautaisannokset taisteluiden lomassa. Tällä kertaa aterialla tarjotaan maittavaa sääski-mäkärämuhennosta. Lyhyen ateriatauon jälkeen joukko valmistautuu jo seuraavaan tehtävään. Liikkeelle mars!"

Kyllä ne kaikki kalorit on laskettu. :D
 
Hyönteisproteiinia? Taannoin televisiossa oli dokumentti Afrikasta (olisiko ollut jostain Vctoriajärven suunnalta), jossa sääskiä kerättiin ilmasta kipoilla ja kapoilla. Siitä sitten sormilla suuhun.

Tähän on vastustamaton kiusaus lohkaista otos tulevaisuuden Puolustusvoimien tuubivideosta (40-50-luvun uutiskatsausten selostustyyliin):
"Kas näin urhoolliset korpisoturimme huitovat Trangioidensa paistinpannuilla ilmasta itselleen rautaisannokset taisteluiden lomassa. Tällä kertaa aterialla tarjotaan maittavaa sääski-mäkärämuhennosta. Lyhyen ateriatauon jälkeen joukko valmistautuu jo seuraavaan tehtävään. Liikkeelle mars!"

Kyllä ne kaikki kalorit on laskettu. :D

Räkkäaikaan liike ei pysähdy, ainoastaan suu aukeaa...
 

Itse asiassa jättirodut eivät ole tehokkaimpia lihakaneja. (Bigger is not always better :rolleyes:) Niiden kasvu on hitaampaa ja ne vaativat enemmän rehua.

New Zealand Red/White, Wiener ja Kalifornialainen kasvavat teuraspainoonsa 8 viikossa ja yhdestä kanista saa lihaa 1,5-2 kg. Jos vakavissaan yrittää niin yksi ihminen pystyy kasvattamaan enemmän kaneja kuin nälkäinen perhe jaksaa syödä.

Kaneissa on mielestäni parasta se että niitä pystyy kasvattamaan pienessä mittakaavassa. Ei tarvetta traktorille, navetalle tai laitumelle. Lisäksi niitä voi teurastaa ruoaksi tarpeen mukaan. Ei tarvetta pakastimelle tai suolatiinulle.

Nyt kun saisi vielä Rva Creidikin ja lapset innostumaan kanipaistista.
 
Nyt kun saisi vielä Rva Creidikin ja lapset innostumaan kanipaistista.
Tulee mieleen tositarina, jossa 80-luvun lopulla erään tutun tytön perheessä ollut lemmikkikani kuoli. Perheen isoisä vaati ehdottomasti, että jänistä ei hukkaan heitetä, vaan mummon piti tehdä siitä ruokaa. Sodat ja pula-ajat eläneet näet.
Tuttu kertoi, että kun Kerttu makaa jötkötti paistettuna juhla-aterian päävieraana keskellä pöytää, niin ei sitä kyennyt syömään kuin ukki. Joka pisteli sen sitten loppujen lopuksi yksin poskeensa.:)
Kyllä siinä nälkä pitäisi meidänkin perheessä muilla olla että söpöläiset tulisi syödyksi muutenkin kuin pelkästään minun toimesta.:)
 
Kanien suhteen ei kannata unohtaa myöskään että kanin turkki on käypäistä myös lakkien ja rukkasten tekemiseen.

Itse olen henkilökohtaisesti päässyt kokemaan kaninkarvalakin (ja turkiksen yleensäkin) edut verrattaessa sitä keinoturkislakkiin.

Keinoturkikseen lumi tarttui erittäin helposti eikä se nuoskalumi lähtenyt pois kuin sulamalla. Turkis taas liukkaampana ei kerännyt lunta ja oli paljon keinokuituja lämpimämpi. Turkis on kalliimpaa kuin keinokuitu, mutta samalla myös paljon kestävämpää.

Tästä kokemuksesta viisastuneena suosin nykyisin turkista ihan käytännön syistä ja voin suositella samaa myös muille.

Muutamia kaneja voisi joskus alkaa pitämään ihan kokeilun vuoksi. Kesän voisivat olla aitauksessa pihalla ja syksyllä voisi olla kaneilla lähtö ruokapöytään ja lakkimateriaaliksi. Näitä pupuja ei paljon kannattaisi silitellä, koska muuten niitä ei ehkä ilkeäisi laittaa lihoiksi:(

Sitten jos talvella tulisi vieraita käymään niin voisi kysyä että ovatko he nähneet vielä meidän lemmikkikaneja. Sitten vieraille voisi näyttää ensin pakastimen, sitten turkislakin ja hanskat. Lopuksi voisi tarjota vieraille karvalakkia ja kysyä haluavatko he silittää meidän Nöpöä, Tupunaa ja Pörröä :D
 
Kyllä myös kotikanala varmaan saisi arvoa arvaamatonta.. Kanahan munii 6 päivänä viikossa, yhtenä päivänä se lepää... :)
Kanipöperö on hyvää. Täällä reissussa kun näkee kaikenlaista ja jokaisenlaista, niin näin tässä eräänä iltana, kun koira menetti ainoan ja päätyi ravintolan listalle... Se käytti nätisti, ei kerennyt koira edes ulvahtaa, kun oli kurkku poikki ja jonkun opin mukainen veren poisto oli jo teurasruhosta käynnissä eräänlaisen "hymnin" säeistämänä... :) Oli nopealiikkeinen kokki asialla.
 
Totta. Kerran kuullut kun joku kysyi VAP-kouluttajalta makkaroista kriisiaikana. Kouluttaja totesi, että jos niitä ylipäänsä on, niin saatte tottua jauhomakkaroihin, A-luokkaa ei tipu. Juuri noista syistä.

Mitenköhän säännöstely olisi toteutettu? En siis tarkoita niinkään teknistä toteutusta (kupongit, sirukortti tms.), vaan osto-oikeuksia muutoin. Jos mitään säännöstelyä edes olisi, @baikal ehdotti taannoin polttoaineen säännöstelyä nostamalla sen verotus taivaisiin...

Olettaen kuitenkin mentävän säännöstelyn tietä, montako eri kategoriaa olisi elintarvikesäännöstelyssä syöjän iän/sukupuolen/työn perusteella? Pistettäisiinkö lihavat pakolliselle laihdutuskuurille? Koska olisihan se nyt järjetöntä, jos kaikki joutuisivat kärsimään 500 kcal päivittäisestä energiavajeesta, vaikka toiset ovat anorektisia ja toisilla on vyötäröllä joitakin satoja tuhansia kilokaloreita varmuusvarastossa.

Olisiko minulla lupa ostaa viikossa 150g kalaa, 150g makkaraa, 200g jauhelihaa sekä 100 grammaa siipikarjan kokolihaa ja 100 grammaa porsasta/nautaa/lammasta kokolihana? Minähän en makkaraan koske, ellei se ole parasta A-luokkaa paikalliselta luomutilalta! Jauhelihankin teen itse kokolihasta. Olisinko pakotettu sotkeutumaan heikkolaatuiseen makkaraan ja jauhelihaan, vai olisiko yksinkertaisesti jonkinlainen liha-/kalatuotteiden kiintiö, jonka sisällä voisin elää kuplassani syöden siikaa ja naudan sisäfilepihviä, vähemmän kuin yleensä, mutta kuitenkin?

Ja kolmanneksi: Miten hävikki pidettäisiin kurissa? Kansakunnan moraali ei ole enää samalla tasolla kuin ennen, ja itsepalvelun lisääntyminen on sekin muutanut kenttää dramaattisesti. Jos myymäläetsivät joutuvat tälläkin hetkellä tarkkailemaan sisäfilehyllyjä, niin miten sitten kriisitilanteessa? Sotilaspoliisi valvoo rynnäkkökivääri tanassa kassalla ja lihahyllyllä?
 
Minähän en makkaraan koske, ellei se ole parasta A-luokkaa paikalliselta luomutilalta! Jauhelihankin teen itse kokolihasta.

Onneksi nälkä konsultoi tässäkin asiassa. Säännöstelyssä ei ole mitään järkeä ellei saatavuutta kyetä takaamaan. Viime rähinän aikana Brittien säännöstely tuntui tomivan paremmin kuin Suomalainen. Tämä on spekulointia, mutta arvelisin että jokaiselle kansalaiselle olisi säännöstelyn puitteissa mahdollisuus ostaa päivä/viikkoannos nötköttiä, UHT maitoa, näkkäriä, munajauhetta yms. Näiden saatavuus turvattaisiin valtion toimin mm VAP viljelijöiden tolimesta.

Muilta osin elintarvikkeita voisi staa/myydä sikäli kuin ostajalla on rahaa ja myjällä tuotetta.
 
Joutunee siirtymään liharotuisen charolaisin entrecoteesta maitorotuisen sisäfileeseen. Kovat olisi ajat...
 
Onneksi nälkä konsultoi tässäkin asiassa. Säännöstelyssä ei ole mitään järkeä ellei saatavuutta kyetä takaamaan. Viime rähinän aikana Brittien säännöstely tuntui tomivan paremmin kuin Suomalainen. Tämä on spekulointia, mutta arvelisin että jokaiselle kansalaiselle olisi säännöstelyn puitteissa mahdollisuus ostaa päivä/viikkoannos nötköttiä, UHT maitoa, näkkäriä, munajauhetta yms. Näiden saatavuus turvattaisiin valtion toimin mm VAP viljelijöiden tolimesta.

Muilta osin elintarvikkeita voisi staa/myydä sikäli kuin ostajalla on rahaa ja myjällä tuotetta.

Tuo tietty perusvalikoima on aika mielenkiintoinen ehdotus, varmaan mahdollinen sekin. Eikö olisi kuitenkin vaikea tuottaa esimerkiksi riittävä määrä näkkileipää? Sehän ei ole mikään peruselintarvike, vaan sen valmistukseen on omat linjastonsa, eikä sitä edes syödä rauhan aikana kovin suuria määriä (laitosruokaloita lukuunottamatta, ehkä).

Loogisempaa voisi olla ehkä jokin tuoteryhmän (esim. leipä) ja/tai ravintoaineiden ja/tai energiasisällön mukainen säännöstely. Turvattaisiinhan tälläkin tavalla riittävä ravinnonsaanti kansalle ja samalla voitaisiin jatkaa tuttujen tuotteiden tuotantoa kansalle, järkeistäen toki joiltakin osin (ei mitään kakkupohjia tms. kuriositeetteja).

Joutunee siirtymään liharotuisen charolaisin entrecoteesta maitorotuisen sisäfileeseen. Kovat olisi ajat...

Vau, Suuren Maatalouskeskustelun aloittaja kommentoi viestiäni! Tämä on kunnia. :salut:

Kerrottakoon, että viesti oli kirjoitettu pilke silmäkulmassa. Mutta kyllä, olen nirso syömieni lihatuotteiden suhteen. Jokainen voi tutkia Googlen kuvahausta, miltä näyttää mekaanisesti eroteltu liha... Jenkeillä on kiva termikin, "pink slime" (vaaleanpunainen lima). Eikä kyse ole pelkästä ulkonäöstä, vaan etenkin kuvottavasta ahneudesta kumpuavasta tuotantotavasta ja sen aiheuttamista, joskin tieteen minimaalisena pitämistä, terveydellisistä riskeistä.

Eli en minä nyt pelkkää rotukarjan sisäfilettä popsi elääkseni, mutta kokolihaa kylläkin. Muissa muodoissa kuluttamani lihatuotteet ovat parasta A-luokkaa.
 
Itse asiassa jättirodut eivät ole tehokkaimpia lihakaneja. (Bigger is not always better :rolleyes:) Niiden kasvu on hitaampaa ja ne vaativat enemmän rehua.

New Zealand Red/White, Wiener ja Kalifornialainen kasvavat teuraspainoonsa 8 viikossa ja yhdestä kanista saa lihaa 1,5-2 kg. Jos vakavissaan yrittää niin yksi ihminen pystyy kasvattamaan enemmän kaneja kuin nälkäinen perhe jaksaa syödä.

Kaneissa on mielestäni parasta se että niitä pystyy kasvattamaan pienessä mittakaavassa. Ei tarvetta traktorille, navetalle tai laitumelle. Lisäksi niitä voi teurastaa ruoaksi tarpeen mukaan. Ei tarvetta pakastimelle tai suolatiinulle.

Nyt kun saisi vielä Rva Creidikin ja lapset innostumaan kanipaistista.

Itse olen käyttänyt lapsiin pitkään jatkunutta aivopesua:)
Kanin kohdalla toimi, eniten kania epäili vaimo, joka hänkin tykkäsi kun kani oli saatu lautaselle.
 
Jatkosodan aikana kansanhuoltoministeriö laski kylmän rauhallisesti annoskorttien riittävän 2/3:aan päivittäisestä energiatarpeesta. Loput kansalainen hankkisi tavalla tai toisella. Tämä tietysti onnistui paremmin maaseudulla ja kaupunkien varakkaimpien ja "organisointikykyisimpien" osalta, mutta onnenportaan alapäässä vyötä kiristettiin. Keskimäärin lähtöjään nykyistä sutjakkaampi suomalainen laihtui sotavuosina 6 kiloa. Osa ei ollenkaan. Jotain vastaavaa keksittäisiin varmasti myös nykyaikanakin, jos tarpeen.

Lähde: Jatkosodan Pikkujättiläinen.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö olisi kuitenkin vaikea tuottaa esimerkiksi riittävä määrä näkkileipää?

Leipä kuin leipä, kunhan se on sellaista että sitä voidaan tuottaa kolmessa vuorossa, koneet punaisena, varastoida pitkään ja kuljettaa helposti. Tuoretuotteiden toimittaminen tarpeen mukaan ei vain toimi poikkeusoloissa.

Jatkosodan aikana kansanhuoltoministeriö laski kylmän rauhallisesti annoskorttien riittävän 2/3:aan päivittäisestä energiatarpeesta. Loput kansalainen hankkisi tavalla tai toisella.

Korttiannokset määriteltiin varastojen, ostojen ja pakkoluovutuksista arviolla saatavien elintarvikkeiden mukaan. Korttiannoksesta ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä mikäli kaupassa ei ollut mitään ostettavaa. Arviot olivat päi persetttä, ostot makasivat jäissä ja viljelijät olivat haluttomia laittamaan tuotteitaan markkinoille. Tässä suhteessa brittien järjestelmä toimi paremmin. Ihmiset rekisteröityivät lähikauppansa asiakkaiksi, ostivat korttiannoksensa yhdestä paikasta joka salli tavaran jakelun sinne missä porukka asioi.

Jotain vikaa Suomen säännöstelyssä oli jos mustapörssi toimi paremmin kuin virallinen jakelukanava myös niille elintarvikkeille joita oli maassa riittävästi.
 
Leipä kuin leipä, kunhan se on sellaista että sitä voidaan tuottaa kolmessa vuorossa, koneet punaisena, varastoida pitkään ja kuljettaa helposti. Tuoretuotteiden toimittaminen tarpeen mukaan ei vain toimi poikkeusoloissa.



Korttiannokset määriteltiin varastojen, ostojen ja pakkoluovutuksista arviolla saatavien elintarvikkeiden mukaan. Korttiannoksesta ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä mikäli kaupassa ei ollut mitään ostettavaa. Arviot olivat päi persetttä, ostot makasivat jäissä ja viljelijät olivat haluttomia laittamaan tuotteitaan markkinoille. Tässä suhteessa brittien järjestelmä toimi paremmin. Ihmiset rekisteröityivät lähikauppansa asiakkaiksi, ostivat korttiannoksensa yhdestä paikasta joka salli tavaran jakelun sinne missä porukka asioi.

Jotain vikaa Suomen säännöstelyssä oli jos mustapörssi toimi paremmin kuin virallinen jakelukanava myös niille elintarvikkeille joita oli maassa riittävästi.

Lueskelen parhaillaan Untamo Utrion Kotirintama Kestää.
 
Kuinka hyvin Suomen nykyinen jakeluketju taipuu säännöstelyyn ja niukkuuteen?
Niukkuuden ei tarvitse eikä tule johtaa säännöstelyyn. Ruoka- ja polttoainekupongit ovat kansantaloudellisesti tehoton ja haitallinen tapa kohdata niukkuus. Parempi keino on antaa markkinoiden toimia, ts. antaa hinnan nousta sille tasolle minne se nousee, ja kompensoida rahallisesti niitä, joiden on pakko saada hyödykettä X, mutta ei riittävästi varaa.

1) Säännöstely johtaa väistämättä harmaisiin markkinoihin, jolloin osa ihmisistä käyttää aikansa jobbaamiseen ja virkavalta käyttää aikansa jobbareiden jahtaamiseen. Tämä on kansantaloudellista hukkaa.

2) Kun kaikki saavat ostaa rajatun määrän hyödykettä todellista markkinahintaa edullisemmalla, hyödykettä ei säästellä niinkuin kuuluisi, joten säännöstely johtaa resurssin väärinkäyttöön. Joku saattaa jobata bensalitransa, toinen käyttää sen pilluralliin, koska jobbaaminen on laitonta ja työlästä. Jos sen sijaan markkinamekanismin annetaan toimia, bensasta tulee kallista ja kallista resurssia käytetään yleensä säästeliäästi.

3) Säännöstely ei luo kansantalouteen kannustinta tuottaa pulahyödykettä. Jos sianlihasta on pulaa, mutta hinta pidetään matalana ja jobbaus korkeampaan hintaan laittomana, sikojen kasvattaminen ei maksa vaivaa ja pula jatkuu.

Yhteevetona: Säännöstely luo harmaat markkinat, johtaa niukan resurssin väärinkäyttöön, eikä kannusta tuottamaan niukkaa resurssia lisää. Venezuela on malliesimerkki siitä, kuinka vituilleen asiat voivat mennä, kun puututaan markkinamekanismin toimintaan. Venezuelalla on öljyä ja luonto tuottaisi runsaan sadon. Nyt siellä kärsitään oikeasti, ja ainoa syy on suunnitelmatalous säännöstelyineen.
 
Muussa tapauksessa on ainakin minun hyvin vaikea nähdä tilannetta, jossa esim. muut EU-maat lopettaisivat kaupankäynnin Suomen kanssa.
Maailmankauppa edellyttää kansainvälisen pankki- ja rahajärjestelmän toimimista. Sen toimiminen edellyttää luottamusta vastapuoliin ja rahan arvon säilymiseen. Esim. hyperinflaation oloissa on vaikea saada mistään mitään. Venezuelalla ei ole varaa edes painattaa lisää seteleitä, koska ulkomaiset setelipainot eivät hyväksy Venezuelan höpörahaa maksuksi. Jos luottamus euroon ja/tai dollariin katoaa, millä maksetaan laivayhtiöille, millä maksetaan tavarantoimittajille? Miten rahat välitetään myyjälle, jos pankit eivät voi luottaa siihen, että ulkomainen kirjeenvaihtajapankki pysyy pystyssä? Jos homma menee tavaroiden vaihtokaupaksi, kansainvälisen kaupan määrä romahtaa murto-osaan nykyisestä.

Tällaisen tilanteen syntyminen ei vaadi ydinsotaa. Esim. keskuspankkien leikittely nolla- ja miinuskoroilla, helikopterirahalla ja muilla suunnitelmatalouden keinoilla, saattaa johtaa arvaamattomiin seurauksiin.
 
Yhteevetona: Säännöstely luo harmaat markkinat, johtaa niukan resurssin väärinkäyttöön

Markkinatalous on tehokkain tapa tasapainottaa kysyntä ja tarjonta, valitettavasti se tarvitsee vapaat markkinat toimiakseen. Olettaen että työmarkkinoilta häipyy 150 000 duunaria, polttoaineen, sähkön ja rehun maahantuonti takkuaa ja kansantaloudesta otetaan X% maanpuolustuksen ylläpitoon niin vapaa markkiinatalous nikottelee aika nopeasti.
 
Markkinatalous on tehokkain tapa tasapainottaa kysyntä ja tarjonta, valitettavasti se tarvitsee vapaat markkinat toimiakseen. Olettaen että työmarkkinoilta häipyy 150 000 duunaria, polttoaineen, sähkön ja rehun maahantuonti takkuaa ja kansantaloudesta otetaan X% maanpuolustuksen ylläpitoon niin vapaa markkiinatalous nikottelee aika nopeasti.
No tätä minäkin mietin. Sanoit sen vain paremmin.
Ja jos perheestä lähtee toinen elättäjä rintamalle, niin tulotason voi olettaa laskevan aika radikaalisti. Ja samaan aikaan hinnat pomppaisivat? Eikö tässä olisi moraalia laskeva tekijä, jos perheenpää ei voi luottaa, että perhe pärjää ja saa kaikkea tarvitsemaansa?
Tai sitten valtio tukee perheitä avokätisillä avustuksilla. Mihin en kyllä usko.
Tuossa oli viisaita argumentteja säännöstelyä vastaan, joita en pysty enkä halua kiistää. Rahalla kompensointi pitää kyllä olla sitten laajaa, että perushyödykkeet saa ilman tilin tyhjenemistä.
 
Back
Top