Juncker ehdottaa EU:lle omaa armeijaa
- Viestiketjun aloittaja Umkhonto
- Aloitus PVM
Ei juopot eu-parlamentaarikot suomesta ole kiinnostuneita muulta osin, kuin maksajana.... Ei meitä tulla rinta rottingilla auttamaan pohjoiselle rintamalohkolle jostain ranskasta tai espanjasta. Korkeintaan lehteen kirjoittavat, että finnepoika on treenannut laiskasti, kun tuntuu ryssä olevan niskanpäällä....
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Eiköhän Espanja lähettäisi oliiviöjyä ja Ranska hyvin ilmattua vuosikertaviiniä avunantovelvollisuutensa täyttääkseen. Kreikasta tulisi ouzoa ja Italiasta prosiciuttoa. Virosta ja Ruotsista saapuisi muutama vapaaehtoinen lapasten ja villasukkien kera.
Naton Artikla 5 ja Lissabonin sopimuksen pykälä 42:7 ovat juhlavia julistuksia. Rauhan aikana on helppo uskotella muille, miten sodassa apua annetaan ja saadaan solidaarisesti.
- Artikla 5 "...auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka
se arvioi tarpeelliseksi..."
- 42:7. Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin...
Kysely kertoo karumman tarun. Jos Venäjä hyökkää, Nato-maissa (Saksassa, Ranskassa ja Italiassa) ei haluta puolustaa Venäjän pieniä naapureita.
http://yle.fi/uutiset/3-8063456
EU:n turvatakuulauseka tuskin on yhtään sen parempi. Voi vain kuvitella, kuinka ulkoministeri Soini kiertää lippalakki kourassa 28 jäsenmaan ulko- ja puolustuministereiden pakeilla kerjäämässä Suomen kirpputoriarmeijalle kokardeja ja nahkavöitä malli-Wallinin jäljiltä.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
EU:n pitäisi pystyä avustamaan aggression kohteeksi joutunutta jäsenmaata keskitetysti. Siksi tarvittaisiin EU:n yhteinen päämaja ja asevarasto.
- Sentinel ja Galileo: tiedustelu- ja paikannussatelliittitieto on helposti jaettavissa kaikkiin jäsenmaihin jo rauhan aikana. ”Avustus” toimii silloin jo ennen sotaa.
- Avustusautomaatio: aggression kohteeksi joutunut jäsenvaltio lähettää avustuspyynnön päämajaan, joka on velvollinen toimittamaan sotamateriaalin asevarastosta (esim. 1/3 käytettävissä olevista AWACSeista 12 tunnin sisällä).
- Avustuksen avustus: päämaja voi lähettää asevarastosta raskaat kuljetuskoneet noutamaan eri jäsenmaista näiden kokoamaa avustusmateriaalia kriisimaahan.
- Hyökkäyksen avustus: päämaja voi lähettää asevarastosta ilmatankkauskoneita tukemaan jäsenmaan ilmaiskua terroristivaltion alueelle.
- Pelote (kostoisku): päämaja voi siirtää kaukovaikutteisia aseita valmiusasemiin, joista ne uhkaavat vihollisen strategisia kohteita ja jopa olemassaoloa.
Itse näen asian niin, että muilla EU-mailla on näissä asioissa suht ohuelti annettavaa Suomelle, pl. kalusto ja tarvikkeet. Yhtään laajemman kriisin, kuin Suomi vs Venäjä kohdatessa eurooppalaiset lilliputtiarmeijat ovat aika tiiviisti kiinni kansallisessa puolustuksessa. Materiaaliapu sen sijaan on strategisen tärkeää, koska koulutettua reserviä meiltä löytyy ja perustamisluettelon ulkopuolisia pumppuja saadaan kyllä kasaan uudelleenkoulutuksella, kunhan jostain tulee niille sotavarustusta.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Teksti turvatakuista on aivan turhaa löpinää. Lähinnä avun saajan kannalta on täysin auki että tuleeko turvaa vai eikö tule riittävää turvaa ja apua?
Boldasin tuosta noi merkitsevät kohdat.
Teksti on tyypillistä virkamies-ympäripyöreetä. Suomessa samaa näkee kansallisissa päätöksissä kaikkialla joihin sisältyy sana "mahdollisimman ....." Elikkäs aina kun jokin asia on päätetty siten, että jotain toteutetaan "mahdollisimman...." niin se tarkoittaa käytännössä, että mikä tahansa taso on ok ja aina voidaan sanoa, että tämä taso on mahdollista ja enempään ei pysty tai enempi ei ole mahdollista. Juuri tätä samaa tarkoittavat nuo takuiden lihavoidut kohdat.
Maanpuolustusturvallisuuden alalla on kaksi asiaa joihin ei ole luottamista: turvatakuut ja ruåtsalaiset.
.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Päivän uutisvirtaa:
HS (14.11.2016): Ulkoministeri Timo Soinin (ps) mukaan Suomen ja muiden Euroopan maiden on valmistauduttava kasvattamaan puolustusmenojaan, kun Yhdysvalloissa nousee presidentiksi Nato-yhteistyöhön varauksellisesti suhtautuva republikaani Donald Trump. Soinin mukaan ”se peli ei varmasti jatkossa vetele”, että useat Natoon kuuluvat maat käyttävät alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt) puolustukseen. Trump on puhunut vaalikampanjassaan, ettei Yhdysvallat välttämättä sellaisia maita halua puolustaa mahdollista Venäjän hyökkäystä vastaan. ”Suomihan ei ole Naton jäsen, me emme ole siihen (bkt-osuuteen) sidonnaisia. Mutta on se selvää, että meilläkin puolustukseen käytettävät määrärahat tulevat lisääntymään”, Soini totesi sunnuntai-iltana Brysselissä pitämässään tiedotustilaisuudessa. Vain viisi Naton 28 jäsenmaasta käyttää puolustukseen summan, joka vastaa yli kahta prosenttia niiden bkt:stä. Tämä on ärsyttänyt myös istuvaa presidenttiä, demokraatti Barack Obamaa, mutta hän ei ole koskaan vihjannut, etteikö Yhdysvallat puolustaisi liittolaisiaan Naton peruskirjan mukaisesti.
Omaa tajunnanvirtaa:
EU:n yhteinen asevarasto/sotakassa pakottaisi jokaisen jäsenmaan lunastamaan turvatakuulupauksensa etukäteen riihikuivalla rahalla (korvamerkitty jäsenmaksu-%).
HS (14.11.2016): Ulkoministeri Timo Soinin (ps) mukaan Suomen ja muiden Euroopan maiden on valmistauduttava kasvattamaan puolustusmenojaan, kun Yhdysvalloissa nousee presidentiksi Nato-yhteistyöhön varauksellisesti suhtautuva republikaani Donald Trump. Soinin mukaan ”se peli ei varmasti jatkossa vetele”, että useat Natoon kuuluvat maat käyttävät alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt) puolustukseen. Trump on puhunut vaalikampanjassaan, ettei Yhdysvallat välttämättä sellaisia maita halua puolustaa mahdollista Venäjän hyökkäystä vastaan. ”Suomihan ei ole Naton jäsen, me emme ole siihen (bkt-osuuteen) sidonnaisia. Mutta on se selvää, että meilläkin puolustukseen käytettävät määrärahat tulevat lisääntymään”, Soini totesi sunnuntai-iltana Brysselissä pitämässään tiedotustilaisuudessa. Vain viisi Naton 28 jäsenmaasta käyttää puolustukseen summan, joka vastaa yli kahta prosenttia niiden bkt:stä. Tämä on ärsyttänyt myös istuvaa presidenttiä, demokraatti Barack Obamaa, mutta hän ei ole koskaan vihjannut, etteikö Yhdysvallat puolustaisi liittolaisiaan Naton peruskirjan mukaisesti.
Omaa tajunnanvirtaa:
- Suomen puolustusbudjetti on jo pitkään ollut alle 2% BKT:sta. Mutta jos tuohon 1.4 prosenttiin lisätään ilma- ja merivoimien suurhankkeiden erillisrahoitus budjetin ulkopuolelta sekä asevelvollisuusarmeijan piilokustannukset (päivärahalla palkatut varusmiehet), Nato-kriteeri täyttyy keveästi.
- Jos EU-maat käyttävät puolustukseensa keskimäärin 1.4% BKT:sta, ainakin puolet puuttuvasta 0.6%:sta kannattaisi lohkaista suoraan EU-budjetista yhteisen puolustusinfrastruktuurin rakentamiseksi (esim. tiedustelu- ja paikannussatelliitit).
EU:n yhteinen asevarasto/sotakassa pakottaisi jokaisen jäsenmaan lunastamaan turvatakuulupauksensa etukäteen riihikuivalla rahalla (korvamerkitty jäsenmaksu-%).
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Aamun hesari vahvistaa laskelman.
HS (15.11.2016): ”Armeijan jättihankinnat vievät Suomen puolustusmenot Nato-tasolle... Uusilla hankinnoilla puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kohoaa 2020-luvulla jo 1,7–1,9:ään prosenttiin. Nato-mailla tavoite on kaksi prosenttia... Karkeasti on arvioitu, että laivat maksavat 1,2 miljardia euroa, hävittäjät 7–10 miljardia. Jos Suomi laskee mukaan sotilaseläkkeet, osuus nousee 1,5 prosenttii… Jos varusmiespalvelusajan menetetty hyöty ja rajavartiolaitoksen menot ynnättäisiin mukaan, osuus lähentelisi jo nytkin kahta prosenttia.”
Parempi näin päin. Vuoden 2008 jälkeenhän tuota suhdelukua parannettiin supistamalla Suomen BKT:ta (sen sijaan että olisi kasvatettu puolustusmenoja).
HS (15.11.2016): ”Armeijan jättihankinnat vievät Suomen puolustusmenot Nato-tasolle... Uusilla hankinnoilla puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kohoaa 2020-luvulla jo 1,7–1,9:ään prosenttiin. Nato-mailla tavoite on kaksi prosenttia... Karkeasti on arvioitu, että laivat maksavat 1,2 miljardia euroa, hävittäjät 7–10 miljardia. Jos Suomi laskee mukaan sotilaseläkkeet, osuus nousee 1,5 prosenttii… Jos varusmiespalvelusajan menetetty hyöty ja rajavartiolaitoksen menot ynnättäisiin mukaan, osuus lähentelisi jo nytkin kahta prosenttia.”
Parempi näin päin. Vuoden 2008 jälkeenhän tuota suhdelukua parannettiin supistamalla Suomen BKT:ta (sen sijaan että olisi kasvatettu puolustusmenoja).
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Näin. Mutta materiaaliakaan ei tule, jos sitä ei ole. Tai se ei sovi vastaanottajan oloihin.
Jäsenmaiden valmius, kyky ja halu toimittaa sopivaa sotamateriaalia (tuhottavaksi) muissa maissa on vähäinen. Millaista miehistöä ja materiaalia Suomi lähettäisi Kyprokselle, jos saaren pohjoisosan turkkilaismiehitys pitäisi päättää? Ja miten miehet ja materiaali sinne toimitettaisiin? Kuka paimentaisi 28 jäsenvaltion kissalaumaa? Saksanseisojakaan ei siihen kykene.
Viime kuussa EU-jäsenmaat torppasivat ehdotuksen yhteisestä komentokeskuksesta:
“Kiistelyn symboliksi on noussut hanke perustaa EU:lle oma sotilaallinen komentokeskus, joka pystyisi johtamaan operaatiota. Pulkkisen mukaan oma komentokeskus nopeuttaisi EU:n operaatioiden suunnittelua… Nykyään komentotehtävät on jaettu viiden kansallisen esikunnan kesken. EU:lla on vuodenvaihteeseen asti oma operaatiokeskus, joka kuitenkin vain seuraa operaatioita.” (HS 7.11.2016)
Yhteisestä asevarastosta ei varmaan ollut edes puhetta.
Materiaalia kyllä nimenomaan on vielä, realistisesti arvioiden seuraavat 10 vuotta kun suht koht modernista ja käyttökelpoisesta puhutaan. Siitä eteenpäin sitten 80-, 90- ja 2000-luvuilla käyttöönotetun kaluston massavanhenemiset poistavat tuota reserviä pelistä. Esimerkkinä Saksa ja Ruotsi, jossa vahvuudet on alasajettu ns. kunnolla vasta 10 vuoden sisään.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Niin. Tuo Junckerin, Schäublen ja muiden federalistien ehdotus EU-armeijasta ei ole realistinen, ellei unioni muutu liittovaltioksi. Tuskin ainakaan lähivuosikymmeninä.
EU:n turvatakuut jäsenmaiden kesken ovat hieman realistisempi juhlajulistus – ja sanamuodoltaan jopa velvoittavampi kuin Nato-maiden artikla 5 – mutta sanahelinää. Nato-maat ovat standardoineet kalustoaan, harjoittelevat miesten ja materiaalin siirtoa ja vastaanottoa käytännössä, osallistuvat operaatioihin kriisimaissa, jne. EU ei juurikaan.
Mutta kun verrataan EU:n ja Naton budjettia, tilanne muuttuu. EU:n vuosibudjetti on noin 150 mrd euroa. Naton noin 2 mrd. Halutessaan EU pystyisi helposti hankkimaan yhteistä tai yhteiskäyttökelpoista sotamateriaalia, johon yksittäisillä jäsenmailla ei ole varaa. EU esim. rahoittaa paikannus- ja kaukokartoitussatelliitteja (Galileo ja Sentinel).
EU-armeijan sijaan pitäisi rakentaa EU-asevarasto, josta aggression kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle voidaan nopeasti toimittaa kallista kalustoa (AWACS- ja SIGINT-koneita, raskailla kuljetuskoneilla torjunta-, risteily- ja ballistisia ohjuksia).
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
USAlla on uskottava pelote ja materiaalia tukea liittolaisiaan. Natolla on kolme C-17 Globemaster III –konetta ja 17 Boeing E-3 Sentry AWACS-tutkavalvontakonetta yms. Joillakin Naton eurooppalaisilla jäsenmailla on myös uskottava pelote (UK & Ranska) sekä miehiä ja materiaalia, joita voidaan lähettää muiden Nato-maiden tueksi.
Mutta millaista tukea Suomi voisi odottaa muilta EU-mailta? Ranska aktivoi terroristi-iskun jälkeen EU:n turvatakuut. Tulokset eivät vakuuttaneet. Toivottavasti järjestelmä toimii paremmin tosipaikan tullen. Kovin paljon en kuitenkaan laskisi sen varaan. Ehrensvärdin sanoin: Eftervard, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
EU:n turvatakuut jättävät tulkinnanvaraa. On vaikea arvioida, mihin ne velvoittavat. Kreikan taloudellinen tukeminen jo osoitti, millaista kissanhännänvetoa 28 EU-jäsenmaata (ja 19 euromaata) saavat aikaan osoittaessaan keskinäistä ”solidaarisuutta”. Ja EU:n turvatakuut ovt joka tapauksessa rinnakkaiset ja suurelta osin päällekkäiset Naton turvatakuiden kanssa.
Jos EU haluaa tuoda lisäarvoa Euroopan turvallisuusjärjestelyihin, sen pitäisi keskittyä siihen, mitä puuttuu. Euroopalta puuttuu uskottava pelote ja kyky avustaa aggression kohteeksi joutunutta jäsenmaata keskitetysti (kalliilla kalustolla). Kumpikin puute voitaisiin helposti korjata kohdentamalla osa EU-budjetista (150 mrd/v.) yhteisen tai yhteiskäyttökelpoisen sotamateriaalin hankkimiseen.
EU:n kyky avustaa jäsenmaita keskitetysti ja projisoida voimaa maailmanlaajuisesti voitaisiin toteuttaa kolmella askeleella:
- Päämaja.
- Asevarasto.
- Muukalaislegioona.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Nykyään maat ovat ulkoistaneet turvajärjestelyn Natolle.
Jos USA/Nato "poistuu", niin tilalle tulee asettaa uusi elin, jolle maat voivat taas ulkoistaa puolustuksen. Voi toimia juurikin noin kuten esitit, tai jatkaa nimellä Nato mutta siitä vaan puuttuu joitain entisiä avain-maita.
Se, että USA vetäytyessä Euroopan puolustajana johtaisi jiokaisen EU-maan omaan arvonlisäykseen puolustuksen alueella, on lähinnä satuihin uskomista.
Vain ne maat tekevät yhteistyötä, joilla on yhteinen riski joutua elämään tietynlaisen lopputuloksen kanssa. Lopputulos ei näytä samalta Euroopan länsireunan valtioissa ja siksi niiden intressikin on laimeampaa.
.
aj77
Greatest Leader
Erityisesti tuo muukalaislegioona innosti. Aseikäistä maahantulijaa kun on runsaasti.
Niin, sitten kannattaa myös lukea ajatuksella mitä kirjoitin. En ole ottanut mitään kantaa turvatakuisiin. Puhuin ainoastaan siitä, onko muilla EU-mailla ylimääräistä materiaalia lähettää SUOMALAISTEN käyttöön, en edes siitä onko meille antaa tueksi varustettuja sotilasjoukkoja. Uskon vakaasti itsenäiseen puolustukseen, kansainvälisen yhteistyön viitekehyksessä. Ilman minkäänlaista luottoa kenenkään muun apuun. Uskallan sentään olla toiveikkaana siitä, että todennäköisintä vastustajaamme vastaan tapellessa muut EU-maat eivät ole heittämässä kapuloita meidän rattaisiimme, eli pysyvät ainakin pois tieltä jos ei muuta.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
On helppo olla yhtä mieltä siitä, että muilla EU-mailla on materiaalia. Toisilla enemmän (UK, Ranska, Saksa, Italia), toisilla vähemmän (Malta, Kypros, Luxemburg, Slovenia).
Onko tuo materiaali ylimääräistä, riippuu varmaan uhasta, ajasta ja paikasta. Alankomaissa muutama vuosi sitten saattoi tuntua siltä, että ”ylimääräisiä” Leopardeja voisi myydä vaikka Suomeen. En tiedä, onko tunne muuttunut nyt vai ei.
Onko mitään materiaalia mahdollisesti tulossa edes tarvittaessa Suomeen, riippuu sitten monesta asiasta. Esimerkiksi Ruotsin, EU:n tai tulevaisuudessa ehkä Naton turvatakuista.
Itse olen epäillyt, ettei EU-maista löydy sellaista sotamateriaalia, joka pitää Venäjän omalla puolellaan rajoja. Toistaiseksi olen ollut väärässä, ainakin osittain.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
USA on vaatinut Eurooppaa ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Vapaamatkustajia Euroopasta toki löytyy akselilla Islanti-Kypros.
EU-/Nato-maiden puolustusbudjettien kasvattaminen on varmaan se ensimmäinen toimi, jolla tilannetta korjataan. Suomikin täyttää Nato-kriteerin, kun puolustusbudjetin lisäksi lasketaan panostukset HX- ja Laivue 2020 -hankkeisiin plus muut ”piilokustannukset”.
En sanoisi, että kollektiiviset puolustusliitot (tai kahden/monenkeskiset turvatakuut) ovat puolustuksen ulkoistusta muille maille. Periaatteessa ainakin on tarkoitus koordinoida monen pienen maan puolustusta yhtä tai useampaa yhteistä vihollista vastaan. Sakinhivutusta.
Kolmas tapa tehostaa toimintaa on yhdistää voimat. Jos Suomen puolustusbudjetti ei riitä kalliin kalusto ostoon (esim. paikannus- tai tiedustelusatelliitit), komissaari Katainen voi ehdottaa Euroopan parlamentille, että EU-budjetilla – tai muulla yhteisrahoituksella – hankitaan yhteistä tai yhteiskäyttökelpoista sotamateriaalia EU:n omistukseen.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Noitahan on ollut siirtomaavalloilla – muukalaislegioonia. Hyödyllisiä siirtomaasodissa ja savumaja-ammunnoissa. Miksei muutenkin.
Muukalaislegioona (La Légion étrangère) on Ranskan maavoimien eliittisotilasyksikkö. Nimensä mukaisesti muukalaislegioonassa palvelevat sotilaat edustavat eri kansallisuuksia: vain 25–35 prosenttia on Ranskan kansalaisia. (Wikipedia)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_muukalaislegioona
Espanjan muukalaislegioona on Espanjan armeijan eliittiyksikkö. Vuoteen 1956 saakka se oli osa Espanjan Afrikan armeijaa yhdessä Regulares-joukkojen kanssa. (Wikipedia)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_muukalaislegioona
Gurkhat ovat mongoleihin kuuluva, mutta pitkälti indoarjalainen kansa, joka elää Nepalissa ja Pohjois-Intiassa... Valtansa aikana brittivirkamiehet erottivat Intian kansoista soturiroduiksi ne, joiden katsottiin olevan perusluonteeltaan sotaisia ja aggressiivisia taistelussa. (Wikipedia)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gurkhat
Jos EU oikeasti haluaa projisoida voimaa maailmanlaajuisesti, varmaan tarvittaisiin tuollainen pysyvä ja pystyvä ”Muukalaislegioona”.