Jussi Niinistö: Maamiinat takaisin
- Viestiketjun aloittaja Rateko
- Aloitus PVM
Heh, rahalla saa. Mutta sitä ei ole.
koponen
Kenraali
Talouslaman oloissa ja raskaan teollisuuden hajauttamisen edetessä näin. Jos pitäisi lähteä nopeaan taloudelliseen nousuun, niin skaalautuvaa omavaraisuutta ei edelleenkään ole. Toinen juttu on se, että säätövoiman polttoaineen kotimaisuusaste ei taida ihan olla 100%.
Tvälups
Ylipäällikkö
Haglund Suomen miinoista: "Jalkaväkimiinat ovat yhä varastoissamme"
Kuvassa harjoituksissa panssarimiinana käytettävä telamiina.
is: 15.3.2014 17:13
Ukrainan kriisin kärjistyttyä ja Venäjän uhittelun myötä julkisessa keskustelussa on noussut esiin kysymys, oliko Suomelta viisas päätös luopua jalkaväkimiinoista.
Puolustusministeri Carl Haglund (r) kommentoi Ylen aamu-tv:ssä, että Suomen olisi mahdollista edelleen käyttää maamiinoja, jos Suomeen kohdistuisi sotatoimia. Siitäkin huolimatta, että hallitus päätti vuonna 2011 ratifioida Ottawan sopimuksen, joka kieltää jalkaväkimiinat.
IS kysyi Haglundilta, kuinka maamiinoja olisi mahdollista käyttää: Valmistettaisiinko itse vai onko miinoja varastoituina.
- Ne tänään olemassa olevat jalkaväkimiinat, mihin viitattiin ovat meillä varastoissa, koska sopimukseen siirtyminen tapahtuu siirtymäajalla, Haglund kertoo IS:lle.
Haglund painottaa, että miinojen valmistaminen Suomessa on teoriassa mahdollista, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi poliittisesti mahdollista.
- Hallitus päätti edeltäjäni aikana ratifioida Ottawan sopimuksen. Tämän jälkeen on päätetty hankkia korvaavia asejärjestelmiä ja suorituskykyjä. Merkittävä osa tästä on ostettu kotimaiselta teollisuudelta.
Haglundin mukaan on hyvin vaikea ottaa kantaa tässä tilanteessa siihen, haluttaisiinko Ottawan sopimusta mahdollisen sodan syttyessä rikkoa.
- Pitää toivoa, että emme päädy niin vakavaan kriisiin. Teknisen edellytykset siis löytyisivät, hän kommentoi.
Haglundin mukaan käsite "maamiina" pitää sisällään jalkaväkimiinojen lisäksi myös panssarimiinat, joista Suomi siis ei ole luopumassa.
- Ne muodostavat edelleen keskeisen osan puolustuskyvystämme.
Kuvassa harjoituksissa panssarimiinana käytettävä telamiina.
is: 15.3.2014 17:13
Ukrainan kriisin kärjistyttyä ja Venäjän uhittelun myötä julkisessa keskustelussa on noussut esiin kysymys, oliko Suomelta viisas päätös luopua jalkaväkimiinoista.
Puolustusministeri Carl Haglund (r) kommentoi Ylen aamu-tv:ssä, että Suomen olisi mahdollista edelleen käyttää maamiinoja, jos Suomeen kohdistuisi sotatoimia. Siitäkin huolimatta, että hallitus päätti vuonna 2011 ratifioida Ottawan sopimuksen, joka kieltää jalkaväkimiinat.
IS kysyi Haglundilta, kuinka maamiinoja olisi mahdollista käyttää: Valmistettaisiinko itse vai onko miinoja varastoituina.
- Ne tänään olemassa olevat jalkaväkimiinat, mihin viitattiin ovat meillä varastoissa, koska sopimukseen siirtyminen tapahtuu siirtymäajalla, Haglund kertoo IS:lle.
Haglund painottaa, että miinojen valmistaminen Suomessa on teoriassa mahdollista, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi poliittisesti mahdollista.
- Hallitus päätti edeltäjäni aikana ratifioida Ottawan sopimuksen. Tämän jälkeen on päätetty hankkia korvaavia asejärjestelmiä ja suorituskykyjä. Merkittävä osa tästä on ostettu kotimaiselta teollisuudelta.
Haglundin mukaan on hyvin vaikea ottaa kantaa tässä tilanteessa siihen, haluttaisiinko Ottawan sopimusta mahdollisen sodan syttyessä rikkoa.
- Pitää toivoa, että emme päädy niin vakavaan kriisiin. Teknisen edellytykset siis löytyisivät, hän kommentoi.
Haglundin mukaan käsite "maamiina" pitää sisällään jalkaväkimiinojen lisäksi myös panssarimiinat, joista Suomi siis ei ole luopumassa.
- Ne muodostavat edelleen keskeisen osan puolustuskyvystämme.
Tvälups
Ylipäällikkö
Suomen Sotilas
11 h ·
Kansainvälisen tilanteen kiristyttyä on julkisuudessa uudelleen kysytty, oliko Suomelta viisas päätös liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.
Viimeksi eilen 15.3. Ylen aamu-tv:ssä puolustusministeri Carl Haglund (RKP) väitti, että Suomella olisi edelleen mahdollisuus käyttää miinoja, jos Suomeen kohdistuisi sotatoimia. Ilta-Sanomien tarkentavaan kysymykseen Haglund oli todennut: "Ne tänään olemassa olevat jalkaväkimiinat, mihin viitattiin ovat meillä varastoissa, koska sopimukseen siirtyminen tapahtuu siirtymäajalla"
Vain kymmenen päivää aikaisemmin 5.3. puolustusministeri oli samaisessa Ylen aamu-tv:ssä vastannut jalkaväkimiinakysymyksen esiin nostaneelle puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistölle seuraavasti: "Jalkaväkimiinakeskustelu on mielestäni jo takanamme. Siitä päätettiin ennen minun aikaani, että niistä luovutaan. Se perustuu kansainväliseen sopimukseen. Niihin on hankittu nyt korvaavia asejärjestelmiä".
Onko mieli muuttunut? Voitaisiinko luopumispäätös sittenkin vielä ottaa uuteen harkintaan?
Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä palauttaa mieliin, kenellä on poliittinen vastuu Ottawan sopimukseen liittymisestä.
Kenellä on poliittinen vastuu Ottawan sopimukseen liittymisestä?
Teksti: Jukka Rusila
Miina on kulkuneuvon tai elävän olennon liikkeestä, kosketuksesta tai läheisyydestä itsekseen laukeava räjähdyspanos. Miinat voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaan ainakin meri-, ajoneuvo/panssari- ja jalkaväkimiinoihin. Nyt tapetilla oleva Ottawan sopimus kieltää siihen liittyneiltä mailta jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen, varastoinnin ja myynnin. Virheellisesti siis puhutaan maamiinat kieltävästä sopimuksesta vaikka se siis ei koske ajoneuvo- ja panssarimiinoja.
Matti Vanhasen (Kesk) ensimmäinen hallitus päätti vuonna 2004, että Suomi valmistelee liittymistä sopimukseen. Hallituspuolueina olivat tuolloin Keskusta, Sosialidemokraatit ja Ruotsalainen kansanpuolue. Ulkoministerinä oli Erkki Tuomioja (SDP) ja puolustusministerinä Seppo Kääriäinen (Kesk). Vanhasen II hallitus päätti jatkaa samalla tiellä vuonna 2009. Hallituksessa oli tuolloin Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja RKP. Ulkoministerinä toimi lyhyen aikaa Ilkka Kanerva (Kok), sen jälkeen Alexander Stubb (Kok). Puolustusministerinä oli Jyri Häkämies (Kok).
Molempien hallitusten aikaan Suomen ulkopolitiikkaa johti tasavallan presidentti Tarja Halonen. Miinakieltosopimukseen liittyminen on nähtävä erityisesti presidentti Haloselle tärkeänä projektina ja liittymisen valmistelut aloitettiin Halosen pitkäaikaisen toverin Erkki Tuomiojan toimiessa ulkoministerinä.
Suomen eduskunta päätti äänestyksessään 25.11.2011 liittyä sopimukseen vuonna 2012. Hallituksena toimi tuolloin jo nykyinen Jyrki Kataisen (Kok) kuuden puolueen sateenkaarihallitus (Kok, SDP, RKP, Vihr, KD ja Vas). Eduskunnassa esitystä vastustivat kaikki perussuomalaiset ja 11 keskustalaista kansanedustajaa. Keskustalaiset esitystä vastustaneet olivat lähinnä 'takarivin tuntemattomia edustajia'. Huomattavaa on, että Keskustapuolueen puoluejohto ja eduskuntaryhmän johto sekä ex-puolustusministeri Kääriäinen kannattivat sopimusta. Keskustan paikalla olleista miehistä puolet kannatti ja puolet vastusti mutta naisista kahdeksan kymmenestä kannatti. Kokoomuslaisia oli poissa tavanomaista enemmän eli 12 henkilöä, lähinnä miehiä, esim. entinen puolustusministeri Jyri Häkämies (Kok). Myös Kataisen hallituksen ensimmäinen puolustusministeri Stefan Wallin (RKP) oli poissa äänestyksestä.
Sopimus astui voimaan 1.7.2012 ja sen perusteella Suomi sitoutui tuhoamaan varastoissa olleet n. miljoona jalkaväkimiinaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä hetkellä noin puolet on tuhottu. Puolustusvoimille ohjattiin 200 miljoonaa euroa 'korvaaviin' järjestelmiin kuten tiedustelulennokkeihin, pimeänäkölaitteisiin, aluevalvontalaitteisiin jne. Mutta jalkaväkimiinoja ja niiden aiheuttamaa pelotevaikutusta, ns. miinakauhua, ne eivät voi koskaan korvata. Huomattakoon, että esim. Venäjä ja USA eivät ole mukana sopimuksessa. On myös syytä muistaa, että nykyinen Jyrki Kataisen hallitus ensi töikseen leikkasi samaisen 200 miljoonaa euroa pois puolustusbudjetista.
Ottawan sopimus lobattiin läpi kampanjalla, jossa esitettiin mm. sydäntä särkeviä kuvia afrikkalaislasten miinavammoista ja vetoamalla Suomen kansainväliseen maineeseen. Kuitenkaan Suomi ei ole koskaan myynyt tai toimittanut miinojaan ulkomaille vaan päinvastoin on vuodesta 1999 lähtien osallistunut miinanraivaukseen eri puolilla maapalloa n. 5 miljoonalla eurolla vuosittain.
Suomalainen jalkaväkimiina on tarkoitettu ainoastaan tänne väkivalloin tunkeutuvaa vihollista vastaan. Jalkaväkimiinoilla on myös suojattu panssarimiinoja, ettei niitä voisi raivata liian helposti pois. Yhtäkään miinaa ei ole ollut maassa eikä niitä kriisin uhatessakaan 'kylvettäisi' maahan vaan sijoitettaisiin tarkasti valittuihin maastonkohtiin liittyen puolustusryhmitykseen ja muuhun tulenkäyttöön. Miinoitteista tehdään myös tarkat kartat jotta ne voidaan raivata pois.
Päätös liittyä sopimukseen oli maanpuolustuksen kannalta surkea. Sopimuksesta voi kuitenkin irtaantua yksipuolisesti ilmoitusmenettelyllä. Kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksesta päätös astuu voimaan. Kesken kriisin tai sodan ei ilmoitusta voi tehdä. Perussuomalaiset onkin esittänyt päätöksen kumoamista.
Nyt kansainvälisen tilanteen kiristyttyä miinapäätöstä on varsinkin kokoomuksen piiristä julkisuudessa jälleen arvosteltu. Myös puolustusministeri Carl Haglund (RKP) otti asian esille. Onko tämä vain halpahintaista poliittisten irtopisteiden keräilyä, vai onko se merkki siitä, että järjetön päätös voitaisiin ottaa uuteen harkintaan? Äänestäjien on kuitenkin syytä pitää mielessä, mitkä puolueet ja ketkä kansanedustajat ovat alunperin tästä luopumispäätöksestä vastuussa.
Miina on köyhän ja ison harvaanasutun maan kustannustehokas puolustusväline. Ottawan sopimukseen liittymisestä vastuussa olevat poliitikot heikensivät maamme puolustusta.
11 h ·
Kansainvälisen tilanteen kiristyttyä on julkisuudessa uudelleen kysytty, oliko Suomelta viisas päätös liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.
Viimeksi eilen 15.3. Ylen aamu-tv:ssä puolustusministeri Carl Haglund (RKP) väitti, että Suomella olisi edelleen mahdollisuus käyttää miinoja, jos Suomeen kohdistuisi sotatoimia. Ilta-Sanomien tarkentavaan kysymykseen Haglund oli todennut: "Ne tänään olemassa olevat jalkaväkimiinat, mihin viitattiin ovat meillä varastoissa, koska sopimukseen siirtyminen tapahtuu siirtymäajalla"
Vain kymmenen päivää aikaisemmin 5.3. puolustusministeri oli samaisessa Ylen aamu-tv:ssä vastannut jalkaväkimiinakysymyksen esiin nostaneelle puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistölle seuraavasti: "Jalkaväkimiinakeskustelu on mielestäni jo takanamme. Siitä päätettiin ennen minun aikaani, että niistä luovutaan. Se perustuu kansainväliseen sopimukseen. Niihin on hankittu nyt korvaavia asejärjestelmiä".
Onko mieli muuttunut? Voitaisiinko luopumispäätös sittenkin vielä ottaa uuteen harkintaan?
Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä palauttaa mieliin, kenellä on poliittinen vastuu Ottawan sopimukseen liittymisestä.
Kenellä on poliittinen vastuu Ottawan sopimukseen liittymisestä?
Teksti: Jukka Rusila
Miina on kulkuneuvon tai elävän olennon liikkeestä, kosketuksesta tai läheisyydestä itsekseen laukeava räjähdyspanos. Miinat voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaan ainakin meri-, ajoneuvo/panssari- ja jalkaväkimiinoihin. Nyt tapetilla oleva Ottawan sopimus kieltää siihen liittyneiltä mailta jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen, varastoinnin ja myynnin. Virheellisesti siis puhutaan maamiinat kieltävästä sopimuksesta vaikka se siis ei koske ajoneuvo- ja panssarimiinoja.
Matti Vanhasen (Kesk) ensimmäinen hallitus päätti vuonna 2004, että Suomi valmistelee liittymistä sopimukseen. Hallituspuolueina olivat tuolloin Keskusta, Sosialidemokraatit ja Ruotsalainen kansanpuolue. Ulkoministerinä oli Erkki Tuomioja (SDP) ja puolustusministerinä Seppo Kääriäinen (Kesk). Vanhasen II hallitus päätti jatkaa samalla tiellä vuonna 2009. Hallituksessa oli tuolloin Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja RKP. Ulkoministerinä toimi lyhyen aikaa Ilkka Kanerva (Kok), sen jälkeen Alexander Stubb (Kok). Puolustusministerinä oli Jyri Häkämies (Kok).
Molempien hallitusten aikaan Suomen ulkopolitiikkaa johti tasavallan presidentti Tarja Halonen. Miinakieltosopimukseen liittyminen on nähtävä erityisesti presidentti Haloselle tärkeänä projektina ja liittymisen valmistelut aloitettiin Halosen pitkäaikaisen toverin Erkki Tuomiojan toimiessa ulkoministerinä.
Suomen eduskunta päätti äänestyksessään 25.11.2011 liittyä sopimukseen vuonna 2012. Hallituksena toimi tuolloin jo nykyinen Jyrki Kataisen (Kok) kuuden puolueen sateenkaarihallitus (Kok, SDP, RKP, Vihr, KD ja Vas). Eduskunnassa esitystä vastustivat kaikki perussuomalaiset ja 11 keskustalaista kansanedustajaa. Keskustalaiset esitystä vastustaneet olivat lähinnä 'takarivin tuntemattomia edustajia'. Huomattavaa on, että Keskustapuolueen puoluejohto ja eduskuntaryhmän johto sekä ex-puolustusministeri Kääriäinen kannattivat sopimusta. Keskustan paikalla olleista miehistä puolet kannatti ja puolet vastusti mutta naisista kahdeksan kymmenestä kannatti. Kokoomuslaisia oli poissa tavanomaista enemmän eli 12 henkilöä, lähinnä miehiä, esim. entinen puolustusministeri Jyri Häkämies (Kok). Myös Kataisen hallituksen ensimmäinen puolustusministeri Stefan Wallin (RKP) oli poissa äänestyksestä.
Sopimus astui voimaan 1.7.2012 ja sen perusteella Suomi sitoutui tuhoamaan varastoissa olleet n. miljoona jalkaväkimiinaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä hetkellä noin puolet on tuhottu. Puolustusvoimille ohjattiin 200 miljoonaa euroa 'korvaaviin' järjestelmiin kuten tiedustelulennokkeihin, pimeänäkölaitteisiin, aluevalvontalaitteisiin jne. Mutta jalkaväkimiinoja ja niiden aiheuttamaa pelotevaikutusta, ns. miinakauhua, ne eivät voi koskaan korvata. Huomattakoon, että esim. Venäjä ja USA eivät ole mukana sopimuksessa. On myös syytä muistaa, että nykyinen Jyrki Kataisen hallitus ensi töikseen leikkasi samaisen 200 miljoonaa euroa pois puolustusbudjetista.
Ottawan sopimus lobattiin läpi kampanjalla, jossa esitettiin mm. sydäntä särkeviä kuvia afrikkalaislasten miinavammoista ja vetoamalla Suomen kansainväliseen maineeseen. Kuitenkaan Suomi ei ole koskaan myynyt tai toimittanut miinojaan ulkomaille vaan päinvastoin on vuodesta 1999 lähtien osallistunut miinanraivaukseen eri puolilla maapalloa n. 5 miljoonalla eurolla vuosittain.
Suomalainen jalkaväkimiina on tarkoitettu ainoastaan tänne väkivalloin tunkeutuvaa vihollista vastaan. Jalkaväkimiinoilla on myös suojattu panssarimiinoja, ettei niitä voisi raivata liian helposti pois. Yhtäkään miinaa ei ole ollut maassa eikä niitä kriisin uhatessakaan 'kylvettäisi' maahan vaan sijoitettaisiin tarkasti valittuihin maastonkohtiin liittyen puolustusryhmitykseen ja muuhun tulenkäyttöön. Miinoitteista tehdään myös tarkat kartat jotta ne voidaan raivata pois.
Päätös liittyä sopimukseen oli maanpuolustuksen kannalta surkea. Sopimuksesta voi kuitenkin irtaantua yksipuolisesti ilmoitusmenettelyllä. Kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksesta päätös astuu voimaan. Kesken kriisin tai sodan ei ilmoitusta voi tehdä. Perussuomalaiset onkin esittänyt päätöksen kumoamista.
Nyt kansainvälisen tilanteen kiristyttyä miinapäätöstä on varsinkin kokoomuksen piiristä julkisuudessa jälleen arvosteltu. Myös puolustusministeri Carl Haglund (RKP) otti asian esille. Onko tämä vain halpahintaista poliittisten irtopisteiden keräilyä, vai onko se merkki siitä, että järjetön päätös voitaisiin ottaa uuteen harkintaan? Äänestäjien on kuitenkin syytä pitää mielessä, mitkä puolueet ja ketkä kansanedustajat ovat alunperin tästä luopumispäätöksestä vastuussa.
Miina on köyhän ja ison harvaanasutun maan kustannustehokas puolustusväline. Ottawan sopimukseen liittymisestä vastuussa olevat poliitikot heikensivät maamme puolustusta.
hessukessu
Kenraali
Kansa on tyhmää kuin saapas. Sitä saa mitä tilaa.
Perde
Luutnantti
Puolustusase jalkaväkimiinojen kieltäminen olikin ylipäällikö Halosen tehokkain toimi pyrkimyksessään Suomen puolustuskyvyn romuttamiseksi.
" Olen kauhulla kuunnellut suunnitelmia, että meilläkin ollaan valmistautumassa henkilömiinoista luopumiseen. Se olisi anteeksiantamaton virhe. On esitetty rahamääriä, joilla miinat voitaisiin korvata. Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt minulle kertomaan, mikä on se korvaava väline tai menetelmä. Suomalaisessa maastossa ei mikään korvaa miinaa. Se on halpa, tehokas ja pakottaa maahantunkeutujan varomaan jokaista askeltaan.
Meillä ei viime sodissa tullut siviilitappioita omista miinoitteistamme eikä menetelmämme tuntien tule vastakaan. Koko miinakysymystä tarkastellaan tunteenomaisesti näyttämällä kuvia afrikkalaisista jalkapuolista lapsista. Henkilömiinoista luopuminen vie tehon myös panssarimiinoitteistamme ja hävitteistämme. Näin me luovumme tehokkaimmasta ja halvimmasta aseestamme. Ne, jotka ajavat miinojen käytöstä luopumista ovat silottamassa tietä viholliselle. Minun kielenkäytössäni sitä kutsutaan maanpetturuudeksi."
Matti Lukkari: Lauri Sutela - Puolustusvoimain komentaja, s.285, ISBN 951-1-12955-4 2003 Otava.
" Olen kauhulla kuunnellut suunnitelmia, että meilläkin ollaan valmistautumassa henkilömiinoista luopumiseen. Se olisi anteeksiantamaton virhe. On esitetty rahamääriä, joilla miinat voitaisiin korvata. Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt minulle kertomaan, mikä on se korvaava väline tai menetelmä. Suomalaisessa maastossa ei mikään korvaa miinaa. Se on halpa, tehokas ja pakottaa maahantunkeutujan varomaan jokaista askeltaan.
Meillä ei viime sodissa tullut siviilitappioita omista miinoitteistamme eikä menetelmämme tuntien tule vastakaan. Koko miinakysymystä tarkastellaan tunteenomaisesti näyttämällä kuvia afrikkalaisista jalkapuolista lapsista. Henkilömiinoista luopuminen vie tehon myös panssarimiinoitteistamme ja hävitteistämme. Näin me luovumme tehokkaimmasta ja halvimmasta aseestamme. Ne, jotka ajavat miinojen käytöstä luopumista ovat silottamassa tietä viholliselle. Minun kielenkäytössäni sitä kutsutaan maanpetturuudeksi."
Matti Lukkari: Lauri Sutela - Puolustusvoimain komentaja, s.285, ISBN 951-1-12955-4 2003 Otava.
Perde
Luutnantti
Kova vaatimus jalkaväkimiinoista: ”Uhkakuva ei ole poissuljettu”
Uusi Suomi
Luotu:
21.5.2014 09:48
Kokoomusnuoret vaatii, että jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus irtisanotaan.
–Tuskin kenellekään on voinut jäädä epäselväksi, että uhkakuva sotilaallisesta maahantunkeutumisesta ei ole edelleenkään poissuljettu vaihtoehto, kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski kommentoi.
Eduskunta päätti 25.11.2011, että Suomi liittyy jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Kokoomuksen johdonmukainen linja ennen tuota oli ollut sopimuksen ulkopuolella pysyminen.
Uusi Suomi
Luotu:
21.5.2014 09:48
- Kuva: Katja Lösönen
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski toisi jalkaväkimiinat uudelleen Suomeen.
Kokoomusnuoret vaatii, että jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus irtisanotaan.
–Tuskin kenellekään on voinut jäädä epäselväksi, että uhkakuva sotilaallisesta maahantunkeutumisesta ei ole edelleenkään poissuljettu vaihtoehto, kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski kommentoi.
Eduskunta päätti 25.11.2011, että Suomi liittyy jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Kokoomuksen johdonmukainen linja ennen tuota oli ollut sopimuksen ulkopuolella pysyminen.
Terveisiä Balkanin seuduilta!
Miina-asia on loppuunkäsitelty ja Puheloinen voisi vihdoin myöntää, että uskottavuusjuna meni jo eilen eikä vasta huomenna.
Kykeneekö Suomi puolustamaan itseään? Pv:n komentaja Ylelle: ”On tultu rajalle, sen alle ei voida enää mennä”
Teemu J. Kammonen
Luotu:
24.5.2014 10:48 (Uusi Suomi)
Puolustuvoimien heinäkuussa väistyvä komentaja Ari Puheloinen vaatii selvää puolustusbudjetin lisäystä. Muutoin Suomi ei välttämättä kykene enää puolustamaan itseään sotilaallisesti.
Puheloinen vieraili tänään Ylen Ykkösaamussa.
- Puolustuskyvyn ylläpidolla huolehditaan, että muodostetaan kynnys. Se edellyttää, että kyky on todellista, bluffilla ei sitä muodosteta. Ulkomailla kyllä osataan arvioida tämä kyky, Puheloinen sanoi.
Komentaja otti kantaa puolustusvoimien määrärajojen leikkauksiin viime vuosikymmeninä.
- On tultu tietylle rajalle, ja sen alle ei enää voi mennä, Puheloinen sanoi.
Puheloinen vaati haastattelussa puolustusvoimien määrärahojen asteittaista nostamista noin 150 miljoonalla eurolla vuodessa.
Tänä vuonna koko puolustusministeriön budjetti on noin 2,4 miljardia euroa. Puheloinen kuvailee lisäystä pieneksi suhteessa budjetin kokoon.
Komentaja kertoo määränneensä puolustusvoimiin rakenneuudistuksen vuonna 2012 sen vuoksi, että silloisen rahoitustilanteen riittävyys sotilaallisen toiminnan ylläpitämiseksi oli käynyt mahdottomaksi.
Keskustelua jalkaväkimiinoista Puheloinen piti haastattelussa tarpeettomana.
- Käynnissä on hankintaohjelma, jolla pystymme korvaamaan osan miinojen suorituskyvystä, Puheloinen sanoi.
- Miina-asia on loppuunkäsitelty.
Miina-asia on loppuunkäsitelty ja Puheloinen voisi vihdoin myöntää, että uskottavuusjuna meni jo eilen eikä vasta huomenna.
Kykeneekö Suomi puolustamaan itseään? Pv:n komentaja Ylelle: ”On tultu rajalle, sen alle ei voida enää mennä”
Teemu J. Kammonen
Luotu:
24.5.2014 10:48 (Uusi Suomi)
Puolustuvoimien heinäkuussa väistyvä komentaja Ari Puheloinen vaatii selvää puolustusbudjetin lisäystä. Muutoin Suomi ei välttämättä kykene enää puolustamaan itseään sotilaallisesti.
Puheloinen vieraili tänään Ylen Ykkösaamussa.
- Puolustuskyvyn ylläpidolla huolehditaan, että muodostetaan kynnys. Se edellyttää, että kyky on todellista, bluffilla ei sitä muodosteta. Ulkomailla kyllä osataan arvioida tämä kyky, Puheloinen sanoi.
Komentaja otti kantaa puolustusvoimien määrärajojen leikkauksiin viime vuosikymmeninä.
- On tultu tietylle rajalle, ja sen alle ei enää voi mennä, Puheloinen sanoi.
Puheloinen vaati haastattelussa puolustusvoimien määrärahojen asteittaista nostamista noin 150 miljoonalla eurolla vuodessa.
Tänä vuonna koko puolustusministeriön budjetti on noin 2,4 miljardia euroa. Puheloinen kuvailee lisäystä pieneksi suhteessa budjetin kokoon.
Komentaja kertoo määränneensä puolustusvoimiin rakenneuudistuksen vuonna 2012 sen vuoksi, että silloisen rahoitustilanteen riittävyys sotilaallisen toiminnan ylläpitämiseksi oli käynyt mahdottomaksi.
Keskustelua jalkaväkimiinoista Puheloinen piti haastattelussa tarpeettomana.
- Käynnissä on hankintaohjelma, jolla pystymme korvaamaan osan miinojen suorituskyvystä, Puheloinen sanoi.
- Miina-asia on loppuunkäsitelty.
Tilapäisvälineistä tuli mieleeni, että toimiiko vietnamilaisten käyttämä ns. cartridge trap oikeasti? (http://en.wikipedia.org/wiki/Cartridge_Trap) Kuinka paljon staattista painetta kiväärinpatruunan nalli tarvitsee lauetakseen? Tuohan melkein ajaa sakaramiinan asian.
Minulle tuntematon väline, mutta uskoisin, että kuulakärkikynän verran tekniikalla ja hinnalla saataisiin aikaan vastaava "minimiina" joka toimisi, mutta sehän olisi epäinhimmillistä!
Erkki
Ylipäällikkö
Kaikki on ilmeisesti kunnossa,kun edes osa miinojen suorituskyvystä pystytään korvaamaan.Haistakoon huilu.Terveisiä Balkanin seuduilta!
Miina-asia on loppuunkäsitelty ja Puheloinen voisi vihdoin myöntää, että uskottavuusjuna meni jo eilen eikä vasta huomenna.
Kykeneekö Suomi puolustamaan itseään? Pv:n komentaja Ylelle: ”On tultu rajalle, sen alle ei voida enää mennä”
Teemu J. Kammonen
Luotu:
24.5.2014 10:48 (Uusi Suomi)
Puolustuvoimien heinäkuussa väistyvä komentaja Ari Puheloinen vaatii selvää puolustusbudjetin lisäystä. Muutoin Suomi ei välttämättä kykene enää puolustamaan itseään sotilaallisesti.
Puheloinen vieraili tänään Ylen Ykkösaamussa.
- Puolustuskyvyn ylläpidolla huolehditaan, että muodostetaan kynnys. Se edellyttää, että kyky on todellista, bluffilla ei sitä muodosteta. Ulkomailla kyllä osataan arvioida tämä kyky, Puheloinen sanoi.
Komentaja otti kantaa puolustusvoimien määrärajojen leikkauksiin viime vuosikymmeninä.
- On tultu tietylle rajalle, ja sen alle ei enää voi mennä, Puheloinen sanoi.
Puheloinen vaati haastattelussa puolustusvoimien määrärahojen asteittaista nostamista noin 150 miljoonalla eurolla vuodessa.
Tänä vuonna koko puolustusministeriön budjetti on noin 2,4 miljardia euroa. Puheloinen kuvailee lisäystä pieneksi suhteessa budjetin kokoon.
Komentaja kertoo määränneensä puolustusvoimiin rakenneuudistuksen vuonna 2012 sen vuoksi, että silloisen rahoitustilanteen riittävyys sotilaallisen toiminnan ylläpitämiseksi oli käynyt mahdottomaksi.
Keskustelua jalkaväkimiinoista Puheloinen piti haastattelussa tarpeettomana.
- Käynnissä on hankintaohjelma, jolla pystymme korvaamaan osan miinojen suorituskyvystä, Puheloinen sanoi.
- Miina-asia on loppuunkäsitelty.
Erkki
Ylipäällikkö
Olipa tänään Yle Puheella äänessä MPKK:sta kommodori Aulis Minkkinen,joka tätä asiaa harmitellen totesi että: "Poliittisella päätöksellä hävitettiin todella loistava asejärjestelmä, jota paljon kalliimmat ns.korvaavat menetelmät eivät kuitenkaan riitä täysin korvaamaan." Luetteli sitten vielä miina-aseen hyviä puolia.Jälleen tuli mieleen ne poliitikkojen (esim.presidenttiehdokas Haavisto) haastattelut,joissa kyseiset mulkerot perustelivat miinapäätöstä kertoen sotilaidenkin kannattavan noista vanhentuvista aseista luopumista.
Samses
Ylipäällikkö
No jaa. Tyhmäähän se oli luopua, erityisesti kun kaikki lähialueen valtiot eivät ole luopuneet, mutta eikö tuo nyt ole jo todettu että putkarin 43/68 ja sakaran -65 myötä ei oikeasti menetetty paljon mitään. Ne ovat melko tehottomia aseita, erityisesti sakara.
Se, mikä menetettiin, oli mahdollisuus korvata putkari ja sakara nyt tai myöhemmin jollain tehokkaammalla välineellä, se ovi on nyt suljettu. Henk koht harmittelen tätä puolta, en sinänsä kahden vanhan aseen päätymistä Pokkaan.
En menisi sanomaan putkaria (-68) tehottomaksi, mutta sen tarkoitus oli olla mahdollisimman halpa tuottaa ja siinä menetettiin potentiaalia mitä sillä olisi voinut olla. -43 malli on hieman kömpelö, en tiedä miten hyvä sirpalepeitto sillä on, vanhempi valurauta ei välttämättä parasta tulosta tuota, joka saattaa selittää miinan koon. Sakaramiina on myöskin tarkoitettu halvaksi, mutta sen tapauksessa en usko, että sitä paljon paremmaksi tuon tyypin miinaa saakaan. Sakaramiina saattaa olla myös siksi hyvä, että se tuskin säilyy maassa kauaa, joskin tästä ominaisuudesta voi toki väitellä onko se hyvä asia. Mutta en sinällään jää ikävöimään sakaramiinaa, ainoastaan periaatteellisella tasolla.
Mutta tuosta toisesta jutusta olen samaa mieltä. Ne miinat olisi voinut korvata jollakin muulla systeemillä. Jopa halvalla.
Tyhmää oli luopua miinoista. Vielä tyhmempää on, ettei niitä oteta takaisin.
Sillä ei ole mitään todellista merkitystä onko lähialueen valtiot luopuneet miinoista vaiko ei. Ainoastaan ymmärtämättömät voivat ajatella niin. Miina on puolustusase jolla ei todellakaan taistella vastustajan miinoja vastaan.
Miinoilla pysäytetään hyökkääjiä ja hidastetaan hyökkäystä. Sekä helpotetaan omien joukkojen lepoa ja huoltoa. (ei tartte olla niin montaa ukkoa vartiossa kun on hyvin miinoitettu).
Putkimiina ja sakaramiina ei ole vanhentuneet lainkaan. Yhtä lailla molemmat sattuu edelleen. No putkimiinalta on hieman paremmin nykyään suojassa kun suurella osalla taistelijoista on sirpaleliivit. Ne liivit ei kuitenkaan auta kasvoihin, käsiin ja jalkoihin. Siinä vaiheessa putkimiinat ja sakaramiinat on oleellisesti vanhentuneet kun kaikilla vastustajilla on täysi haarniska sormia ja jalkapohjia myöten. Tällöinkin jää äänivaikutus voimaan. Eli toimivat hälyttimenä.
Tekisi mieli laittaa tykkäys tähän viestiin, mutta vaikuttaisiko se epäinhimilliseltä.
Tuossa yllä kyllä joku kirjoitti, että miinajuna meni jo. Mutta silti tämä jossittelu on aiheellista.
Kokoomusnuoret todella taitavat pyrkiä vaikuttamaan nuoremman sukupolven äänestäjiin, jotka ehkä paraikaa Suomen armeijassa ovat havahtuneet jalkaväkimiinakieltosopimuksen realiteetteihin...