http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214385-esko-aho-ovimies
Esko Aho - ovimies?
27.3.2016 20:10 Arto Luukkanen
Maamme turvallisuuspoliittinen ympäristö vähitellen muuttumassa ja erityisesti pohjoisen sotilaallinen merkitys on kasvanut. Faktat ovat selviä: Venäjä varustaa alueelle uusia joukkoja ja testaa niiden toimintaa. Myös Nato on aktivoitunut ja varastoi Baltiaan ja pohjoisen alueelle uusia aseita. Myös suomalaiset harjoittelevat USA:n joukkojen kanssa.
Tämä kaikki heijastuu Suomeen. Tässä eräänä perjantaina Ilta-Sanomien otsikossa kerrottiin Venäjän vakoilun voimistuneen maassamme. Tämä on kuitenkin jäävuoren huippu. Todellinen paini tapahtuu maamme poliittisessa elämässä: nyt valmistaudutaan, lobataan ja mobilisoidutaan. Erilaiset poliittiset voimat ovat nyt järjestäytymässä.
Esko Ahosta - venäläinen ovimies?
Tämän kevään räväkkänä uutuutena on se, että entinen keskustan pääministeri Esko Aho otti vastaan uuden työpaikan. Aho aikoo mennä Sberbankin palvelukseen. Kyseinen pankki on tosin tšubaislaisten ts. Venäjän liberaalien ekonomistien hallussa. Pankin johtaja on maan terävin ekonomisti German Gref.
Valinta on mielenkiintoinen poliittinen signaali. Sberbank toimii hallitusta lähellä. Vaikka sen virkamiehet voivat olla omissa kulutustottumuksissaan varsin länsimaisia, on pankin politiikka täysin yhdenmukaista Venäjän ulkopolitiikan kanssa. Pääministeri Sipilän mukaan tässä ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa. On myös spekuloitu sillä, että Ahon palkkaaminen merkitsisi venäläisten talousliberaalien yritystä päästä pois eristyksestä.
**
Uusi Venäjä etsi taannoin itselleen ahkerasti ulkomaisia työntekijöitä. Televisiokanava Russian Today sai itselleen Larry Kingin uuden puheohjelman, Ukip-puolueen johtaja Nigel Farage oli pitkään kanavan ”darling” yhdessä Julian Assangen kanssa. Samoin Saksan entisen liittokanslerin Schröderin konsultoinnista Venäjän hyväksi on vitsailtu, että Gazprom sai tässä kaupassa parhaan liittokanslerin, jonka rahalla saa.
Yleisenä sääntönä on, että ulkomaiset johtajat eivät ole arvokkaita siksi mitä he ovat, vaan siksi mitä palveluksia he voivat tehdä Venäjällä. Lyhyesti: ostettujen ulkomaisten johtajien roolina on toimia ”ovienavaajina”.
Ilmaisia lounaita ei ole. Ovenavaajan virka ei ole vain sitä, että saa rahaa tekemättä mitään. Pankinjohtaja myy itsensä ja tekee palveluksia.
Kuten Peter Pomerantsev kirjassaan ”Uuden Venäjän surrealistinen sydän” on todennut, näiden ostettujen johtajien pitäisi kysyä itseltään: ”jos joku Kremlin yritys tarjosi minulle 500 000 siitä hyvästä, että istun sen hallituksessa enkä tee mitään enkä tiedä yhtään miten sitä yritystä johdetaan, mutta joskus minua pyydetään availemaan tiettyjä ovia…?.”
Suomettumisen jättipotti?
Länsimaalaisten johtajien virta Venäjälle on nyttemin kuihtunut. Syykin on ilmeinen: Ukrainan kriisi.
Kannattaa kysyä: missä länsimaassa entinen pääministeri ryhtyy, Krimin miehityksen ja Ukrainan tilanteen tuottamien pakotteiden tilanteessa, pakotteiden kohteena olevan pankin johtokunnan jäseneksi?
Kyseinen nimitys ja samaa puoluetta edustavan nykyisen pääministerin lepsu suhde siihen ovat selvä merkki siitä, että maamme on jollain lailla purjehtimassa kohti Moskovan satamaa. Aho itse on sitä mieltä, että hän ei sekaannu politiikkaan mutta Venäjällä kaikki tällaiset nimitykset ovat poliittisia. Epäilen, että Ahoa ei otettu johtajaksi hänen menestyksellisten talouspoliittisten oivallustensa tai saavutustensa takia.
Tolkun käyttö toivottavaa
Mikäli Aho ottaa viran on hän nenäänsä myöten sotkeentunut idän ja lännen väliseen kiistaan. Venäjän puolella. Kyse on epäjohdonmukaisuudesta. Suomi on valinnut EU:n ja on mukana pakotteissa. Jos me olemme mukana tässä rintamassa, on Ahon nimitys käsittämätöntä hortoilua. Pakotteiden hyväksyminen oli Suomelle taloudellisesti kipeä isku. Mutta niihin mentiin. Ahon palkkaaminen ja sen hyväksyminen merkitsevät meiltä kuitenkin selvää hoipertelun merkkiä.
Näin tavallisena kansalaisena voi vain íhmetellä sitä, mitä Sipilä on oikein ajatellut tämän nimityksen suhteen? Objektiivisesti tarkasteltuna Ahon uusi virka on wanhan suomettumis-polkan ja serviilin keskustalaisen myssypolitiikan jättipotti.
Ehkä seuraavaksi joku venäläinen nimitetään Suomen Pankkiin? Milloin saamme lukea uudesta ”yhdenvertaisuuslaista”? Missä ovat meidän uudet Vladimir Markovimme, Mihail Borovitinovimme, ja Konstantin Kasanskimme?
Dosentti Arto Luukkanen
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori
Helsingin yliopisto
Esko Aho - ovimies?
27.3.2016 20:10 Arto Luukkanen
Maamme turvallisuuspoliittinen ympäristö vähitellen muuttumassa ja erityisesti pohjoisen sotilaallinen merkitys on kasvanut. Faktat ovat selviä: Venäjä varustaa alueelle uusia joukkoja ja testaa niiden toimintaa. Myös Nato on aktivoitunut ja varastoi Baltiaan ja pohjoisen alueelle uusia aseita. Myös suomalaiset harjoittelevat USA:n joukkojen kanssa.
Tämä kaikki heijastuu Suomeen. Tässä eräänä perjantaina Ilta-Sanomien otsikossa kerrottiin Venäjän vakoilun voimistuneen maassamme. Tämä on kuitenkin jäävuoren huippu. Todellinen paini tapahtuu maamme poliittisessa elämässä: nyt valmistaudutaan, lobataan ja mobilisoidutaan. Erilaiset poliittiset voimat ovat nyt järjestäytymässä.
Esko Ahosta - venäläinen ovimies?
Tämän kevään räväkkänä uutuutena on se, että entinen keskustan pääministeri Esko Aho otti vastaan uuden työpaikan. Aho aikoo mennä Sberbankin palvelukseen. Kyseinen pankki on tosin tšubaislaisten ts. Venäjän liberaalien ekonomistien hallussa. Pankin johtaja on maan terävin ekonomisti German Gref.
Valinta on mielenkiintoinen poliittinen signaali. Sberbank toimii hallitusta lähellä. Vaikka sen virkamiehet voivat olla omissa kulutustottumuksissaan varsin länsimaisia, on pankin politiikka täysin yhdenmukaista Venäjän ulkopolitiikan kanssa. Pääministeri Sipilän mukaan tässä ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa. On myös spekuloitu sillä, että Ahon palkkaaminen merkitsisi venäläisten talousliberaalien yritystä päästä pois eristyksestä.
**
Uusi Venäjä etsi taannoin itselleen ahkerasti ulkomaisia työntekijöitä. Televisiokanava Russian Today sai itselleen Larry Kingin uuden puheohjelman, Ukip-puolueen johtaja Nigel Farage oli pitkään kanavan ”darling” yhdessä Julian Assangen kanssa. Samoin Saksan entisen liittokanslerin Schröderin konsultoinnista Venäjän hyväksi on vitsailtu, että Gazprom sai tässä kaupassa parhaan liittokanslerin, jonka rahalla saa.
Yleisenä sääntönä on, että ulkomaiset johtajat eivät ole arvokkaita siksi mitä he ovat, vaan siksi mitä palveluksia he voivat tehdä Venäjällä. Lyhyesti: ostettujen ulkomaisten johtajien roolina on toimia ”ovienavaajina”.
Ilmaisia lounaita ei ole. Ovenavaajan virka ei ole vain sitä, että saa rahaa tekemättä mitään. Pankinjohtaja myy itsensä ja tekee palveluksia.
Kuten Peter Pomerantsev kirjassaan ”Uuden Venäjän surrealistinen sydän” on todennut, näiden ostettujen johtajien pitäisi kysyä itseltään: ”jos joku Kremlin yritys tarjosi minulle 500 000 siitä hyvästä, että istun sen hallituksessa enkä tee mitään enkä tiedä yhtään miten sitä yritystä johdetaan, mutta joskus minua pyydetään availemaan tiettyjä ovia…?.”
Suomettumisen jättipotti?
Länsimaalaisten johtajien virta Venäjälle on nyttemin kuihtunut. Syykin on ilmeinen: Ukrainan kriisi.
Kannattaa kysyä: missä länsimaassa entinen pääministeri ryhtyy, Krimin miehityksen ja Ukrainan tilanteen tuottamien pakotteiden tilanteessa, pakotteiden kohteena olevan pankin johtokunnan jäseneksi?
Kyseinen nimitys ja samaa puoluetta edustavan nykyisen pääministerin lepsu suhde siihen ovat selvä merkki siitä, että maamme on jollain lailla purjehtimassa kohti Moskovan satamaa. Aho itse on sitä mieltä, että hän ei sekaannu politiikkaan mutta Venäjällä kaikki tällaiset nimitykset ovat poliittisia. Epäilen, että Ahoa ei otettu johtajaksi hänen menestyksellisten talouspoliittisten oivallustensa tai saavutustensa takia.
Tolkun käyttö toivottavaa
Mikäli Aho ottaa viran on hän nenäänsä myöten sotkeentunut idän ja lännen väliseen kiistaan. Venäjän puolella. Kyse on epäjohdonmukaisuudesta. Suomi on valinnut EU:n ja on mukana pakotteissa. Jos me olemme mukana tässä rintamassa, on Ahon nimitys käsittämätöntä hortoilua. Pakotteiden hyväksyminen oli Suomelle taloudellisesti kipeä isku. Mutta niihin mentiin. Ahon palkkaaminen ja sen hyväksyminen merkitsevät meiltä kuitenkin selvää hoipertelun merkkiä.
Näin tavallisena kansalaisena voi vain íhmetellä sitä, mitä Sipilä on oikein ajatellut tämän nimityksen suhteen? Objektiivisesti tarkasteltuna Ahon uusi virka on wanhan suomettumis-polkan ja serviilin keskustalaisen myssypolitiikan jättipotti.
Ehkä seuraavaksi joku venäläinen nimitetään Suomen Pankkiin? Milloin saamme lukea uudesta ”yhdenvertaisuuslaista”? Missä ovat meidän uudet Vladimir Markovimme, Mihail Borovitinovimme, ja Konstantin Kasanskimme?
Dosentti Arto Luukkanen
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori
Helsingin yliopisto